Tiina Mustonen, Sanna Pääkkönen, Jonna Vanhanen 4.10.2013 Vaasa Kuvastin-menetelmä sosiaalityössä
Kuvastin taustaa Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot. Kehitetty alun perin aikuissosiaalityössä (1999-2001) Kuvastin hanke (2003-2004), projektityöntekijänä Laura Yliruka Menetelmä muokattu lastensuojelun tarpeisiin vuodesta 2006. 2
Menetelmän monta tasoa Kuvastin oman työn tukena. Työn systemaattisuuden lisääntyminen Yksilöllisen asiantuntijuuden kehittyminen Tukee työssä oppimista Kuvastin tiimityön tukena Yhteisöllisen asiantuntijuuden lisääntyminen Hiljaisen tiedon sanoittaminen Kuvastin asiakastyön tukena Itsearviointi selkeyttää työskentely prosessia Jatkotyöskentely ehdotukset 3
Kuvastin menetelmänä Käytetään, kun syntyy tarve ottaa etäisyyttä, tarkastella asiakastilannetta ja omaa tapaa tehdä sosiaalityötä Työskentely luonteeltaan työnohjauksellista. Sisältää oman työn dokumentointia, arvioinnin tueksi lomakkeiden käyttöä, itse- ja vertaisarviointia, työn edistymisen seurantaa ja vaikuttavuusoletusten tekemistä. Muuntuva menetelmä 4
Kuvastimen rakenne 1. Itsearviointi / Peilisali 2. Asiakkaan haastattelu / Asiakaspeili 3. Vertaisarviointi / Sisäinenpeili 4. Yhteisen tiedonmuodostuksen vaihe / Huomiopeili 5. Väliarviointi / Takapeili 5
Itsearviointi Sisäinen dialogi ennen yhteistä keskustelua, kirjallinen valmistautuminen Peilisalilomakkeen avulla. Teemat liittyvät sosiaalityön kohteeseen, toimintatapoihin, suunnitelmallisuuteen ja rakenteellisiin reunaehtoihin. Haastaa pohtimaan omaa ammatillisuutta 6
Asiakaspeili Asiakkaan haastattelu Asiakaspeili-lomakkeen avulla. Suora asiakaspalaute osaksi kuvastin kokousta. Asiakas vaikuttaa välillisesti sosiaalityön tiedonmuodostukseen oman perheen asiassa. Asiakaspeili-lomaketta voi käyttää itsenäisenä työmenetelmänä kaikissa asiakkuuden vaiheissa. 7
Vertaisarviointi Omien heränneiden ajatusten ja tuntemusten kirjaaminen ennen keskustelua Sisäinenpeili-lomakkeiden avulla. Suunnitelmallisentyön rooli ja signaaliroolipeilit. Puhuminen ja kuunteleminen eriytetty. Jatkotyöskentely ehdotukset. 8
Kuvastin kokouksen rakenne 1. Työntekijän itsearviointi Peilisali-lomakkeen mukaisesti (20 min.) 2. Työntekijä esittelee Asiakaspeilin (10 min.) 3. Vertaisarviointi, kysymykset ja keskustelua (30 min.) 4. Vertaisryhmän jäsenten puheenvuorot roolien mukaisesti (30 min.) 5. Huomiopeili-lomakkeelle kirjataan koontia yhteisesti keskustelusta (15 min.) 9
Yhteisen tiedonmuodostuksen vaihe Sisäinenpeili-lomakkeisiin kertyneen tiedon koonti yhteisen keskustelun pohjalta. Yhteisöllisen asiantuntijuuden kehittyminen. Ilmiöt, heikot signaalit ja asiat, joita on tärkeää viedä eteenpäin. 10
Väliarviointi Seurataan aikaisemmin vertaisryhmässä käsitellyn asiakastapauksen etenemistä. Väliarviointi noin 3-6 kk ensimmäisen kuvastin kokouksen jälkeen. Sama rakenne, kuin vertaisarviointikokouksessa. Palataan ehdotettuihin työskentelytapoihin. 11
Tietääkö asiakas? Ei ole välttämätöntä, että asiakas tietää Kuvastin työskentelystä. Keskiössä itsearvioinnin tehneen työntekijän ja vertaisryhmän ammatillinen pohdinta Kuvastin materiaalia voi hyödyntää suorassa asiakastyössä. 12
Erilaisia asiakaspeilejä Asiakaspeili lastensuojelussa (Kivikon toimipisteessä lapsiasiakkaan vanhemmalle, osana Kuvastinmenetelmää) Nuoren peili lapselle ja nuorelle (Kivikon toimipiste) Asiakaspeili aikuissosiaalityössä (Haagan toimipiste) Asiakaspeili yhteiskehittelyn kohteena Yhdessä aikuissosiaalityötä - prosessissa, työpajoissa Soccassa 2012-13, Pääkaupunkiseudun Aikuissosiaalityön päivässä 21.5.2013. Asiakaspeili Helsingin yliopiston opiskelijoiden käytäntötutkimuksen kohteena 13
Asiakaspeili Sosiaalityön yliopisto-opiskelijat ovat tehneet Asiakaspeili-menetelmästä käytäntötutkimuksia, joissa tuodaan esiin muun muassa sitä, miten asiakaspeili mahdollistaa asiakkaan tiedon huomioimisen ja asiakkaan osallisuuden vahvistumisen. Asiakkaat ovat myös toivoneet menetelmää osaksi omaa sosiaalityön prosessiaan.(pulkkinen Katri, 2011, Pitkänen Niina, 2012) 14
Katri Pulkkinen & Kivikon lastensuojelun avohuolto (2011): Lastensuojeluvanhempien kokemukset sosiaalityöstä Yhteistyö koettu positiivisena Huomio asiakkuuden herättämiin tunteisiin ja erityisesti työskentelyn alkuvaiheeseen Asiakkaat palveluviidakossa 15
Aikuissosiaalityön asiakaspeilin yhteiskehittäminen Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksessa yhteiskehittämistyöpajoissa 2012-13 Dialogi sosiaalityöntekijöiden, johtavien sosiaalityöntekijöiden, kokemusasiantuntijoiden ja opiskelijoiden sekä vierailleiden sosiaalityön asiantuntijoiden kesken oli toimivaa ja avointa ja tuotti näkemyksiä, joiden pohjalta asiakaspeilistä luotiin uusi versio. 16
Miksi käyttäisi asiakaspeiliä? Asiakaspeilin tavoitteena on saavuttaa aikuissosiaalityön palveluissa parempaa ymmärrystä siitä, miten palvelunkäyttäjä kokee oman tilanteensa, ammattilaisten tarjoaman tuen sekä oman asiointiprosessinsa. Asiakaspeilin tavoitteena on myös tuoda näkyväksi palvelunkäyttäjän kokemuksia palvelujärjestelmästä ja sen toimivuudesta. 17
Asiakaspeili- menetelmän mahdollisuuksia yhteiskehittämiseen osallistuneiden kokemina o asiakas voi sen avulla arvioida, millaista tukea haluaisi o tekee näkyväksi asiakkaan aikaisempia kokemuksia palvelujärjestelmästä o asiakkaan kuulluksi tuleminen Hienoa, että luvan kanssa saa tuulettaa kokemuksiaan. 18
Asiakaspeili- menetelmän mahdollisuuksia tilannearviotyön näkökulmasta o syventää ja tukee tilannearviota: o painopisteiden valinta o asiakkaan tilanteen paremmin ymmärtäminen o tilannearvion yhteenvetoon kirjaus asiakkaan työskentelystä/palvelusta antamasta palautteesta o tilannearvion tarkistaminen o jotkut kysymykset tulevat jo osana tilannearviota Hyvä kysymys on sellainen että stimuloi, auttaa jäsentämään itse omaa elämäänsä. Hyvä tilanteen tsekkaamiseen ja arviointiin. 19
Millaiseksi lomaketta on työstetty aikuissosiaalityössä? Eri käyttötarkoituksien erittely, jotta istuu paremmin asiakastyöhön. Haluttiin toimivuutta asiakassuhteen eri vaiheissa; tilannearviovaiheessa sekä asiakassuhteen päättyessä. Lomake muokattu kaksiosaiseksi: 1) Elämäntilanteen ja suunnitelmien peilit (yhteistyön alkuvaihe) 2) Yhteistyön ja palvelujärjestelmän peilit (toteutuneen työskentelyn arviointi) 20
Miten toimin omassa työssä? Voin ottaa asiakaspeilin käyttööni osana asiakkaan kanssa tehtävää tilannearviota ja suunnitelmallista työskentelyprosessia. Voin myös käyttää asiakaspeiliä osana Kuvastin-menetelmää. Asiakaspeilin kautta esille tulleita asioita käsittelen toimipisteessäni luottamuksellisesti, salassapitoohjeiden puitteissa ja kirjaan niitä asiakastietojärjestelmään vain asiakkaan kanssa sovitulla tavalla. 21
Miten toimin työkavereiden kanssa? Asiakaspeili-lomake voidaan tuoda ammattilaisten yhteiseen asiakastyön palaveriin tai case-kokoukseen. Sitä voidaan käyttää osana reflektiivistä itse- ja vertaisarviointimenetelmä Kuvastinta. Asiakaspeili-lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää materiaalina sosiaalityön palvelujen kehittämisessä. 22
Miten toimin asiakkaiden kanssa? Asiakas saa valita, vastaako hän asiakaspeili-lomakkeen kysymyksiin. Hänelle kerrotaan lomakkeen tarkoituksesta ja siitä, miten lomakkeeseen kirjattuja asioita käsitellään. Tarkoituksena on, että asiakaspeiliä käytettäessä asiakas kertoo näkemyksiään ja sosiaalityöntekijä asettuu kuulijan rooliin. Lomaketta voidaan käyttää niin, että Sosiaalityöntekijä käy kysymyksiä läpi ja kirjoittaa ylös asiakkaan vastauksia tai Asiakas vastaa ensin kysymyksiin itse kirjoittamalla, minkä jälkeen vastaukset käydään läpi siten, että sosiaalityöntekijä kuuntelee asiakasta. 23
Asiakaspeilin läpikäytyään ja sen herättämien ajatusten ja jatkokysymysten pohjalta sosiaalityöntekijä ja asiakas voivat jatkaa yhteistä dialogia. On tärkeää, että asiakkaalla on mahdollisuus monologiin, jotta sitten dialogi on mahdollinen. 24
Mitä Kuvastin-menetelmä edellyttää? Kiinnostusta reflektointiin suullisesti ja kirjallisesti Ryhmän luottamuksellista keskustelukulttuuria Rohkeutta tarkastella kriittisesti omaa työtään ja tekemisen tapaa Kykyä antaa ja vastaanottaa rakentavaa palautetta Lähiesimiehen ja työryhmän sitoutumista ja sinnikkyyttä Työryhmän toimivia rakenteita Vahvaa johtamista Menetelmän harjoittelemista käytännössä 25
Mitä Kuvastimen käyttö on meille antanut? Tukenut työntekijöiden omaa ja koko ryhmän ammatillista kehittymistä Antanut mahdollisuuden kriittiseen reflektioon Toiminut väylänä ryhmäytymiselle ja uusien työntekijöiden perehdyttämiselle Muovannut työryhmän yhteistä tiedontuottamisen tapaa Työntekijöiden arvioiva- ja tutkiva työote on kehittynyt ja läsnä arjen työssä Menetelmä nostaa kehittämistarpeita esiin Vähentänyt case tapausten käsittelyn tarvetta työnohjauksessa ja käytävä puheita Asiakaspeili-menetelmä on mahdollistanut myös asiakkaiden ja työntekijöiden yhteisen tiedontuottamisen ja lisännyt asiakasosallisuutta 26
Kysymyksiä Kuvastimen käyttöön liittyen: Miten tieto istunnosta välittyy asiakkaalle vai välittyykö? Pitäisikö asiakkaalla olla itsellään mahdollisuus osallistua Kuvastin-istuntoon? Mistä aikaa kiireisessä arjen työssä? Miten saada koko työryhmä sitoutumaan? Ketkä asiakkaista valikoituu Kuvastinkäsittelyyn? (pienelle joukolle iso satsaus) Miten Kuvastimen kautta syntynyttä tietoa voisi hyödyntää? 27
Kuvastin-menetelmä ja sosiaalinen raportointi Kuvastimen avulla tuotetaan paljon tietoa ja aineistoja (asiakaspeilit, huomiopeilit) Huomiopeilien avulla kootaan systemaattisesti tietoa ilmiöistä ja heikoista signaaleista ( weak signals, Havainnoimalla ja keräämällä heikkoja signaaleja pyritään ennakoimaan mahdollisia tulevaisuuden muutoksia). Sosiaalinen raportointi : SORA:n tausta ajatuksena sosiaalityön ammattilaisen selontekovelvollisuus kuntaorganisaation suuntaan, asiakkaille ja yhteiskunnalle sekä tehtävänkuvassa määritelty rakenteellinen sosiaalityö SORA:n tavoitteena: rakenteen luominen sosiaaliseen raportointiin, huomioiden ja ammattllisten näkemysten esiin tuominen, vaikuttaminen, tiedottaminen, oman ammattitaidon keittäminen, lastensuojelun julkisuuskuvan parantaminen (sekä nopeana toiminta että pitkäjänteisen kehittämis- ja tutkimustoiminnan avulla) 28
Kuvastin tapa ajatella, oivaltaa ja kehittää Riitta Seppäsen ja Katri Vatajan (2009) mukaan työyhteisölähtöinen prosessikehittäminen on työote ja lähestymistapa, joka antaa kehittävälle henkilölle ja ryhmälle viitekehyksen ja se voidaan ymmärtää yhteisen tekemisen, keskustelemisen ja oppimisen tuloksena tuotettuna käytäntönä Arvioiva ajattelu on perustehtävän ehdolla tapahtuvaa, sitä tukevaa ja kehittävää toimintaa, joka pohjautuu arvioinnin periaatteisiin ja metodeihin (Katri Vataja 2009) Kehittämismyönteinen ilmapiiri/lupa kehittää Kuvastin-pilotointi -06 Kehrä 09-11 ja SORA -10- Yhteistutkiminen sosiaalityön menetelmäksi-hanke syksy -12(SOCCA) 29
Arvioivaa ajattelua Kivikossa Kuvastin- Istunnot: Asiakaspeilit, Huomiopeilit Kivikon lastensuojelun yhteistutkijat- KLYT Omat ja muiden kokemukset, arjen sosiaalityö SORA:n avulla tuotettua tietoa 30
Kuvastimesta: Lue lisää: http://www.sosiaaliportti.fi/page/f91c3e03-e14e-479f-b001-c108a15d5923.aspx http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/75124/t15-2006-verkko.pdf?sequence=1 Asiakaspeilistä: http://www.socca.fi/files/1421/kuvastin_asiakaspeili_lastensuojelupaivat_2011.pdf http://www.socca.fi/files/1657/asiakkaiden_kokemuksia_lastensuojelusta_katri_pulkkinen_2011.pdf http://www.aikuissosiaalityo.fi/asiakaspeili http://www.aikuissosiaalityo.fi/aikuissosiaalityo/kehittaminen_ja_menetelmat/kehittamiskuvaukset/asiakaspeili Sosiaaliseen raportointiin liittyen: http://www.socca.fi/files/1568/kivikon_posteri_valmis.pdf http://www.socca.fi/files/2068/kivikonsoratoiminta.pdf Hussi, Taina (2003) Sosiaalinen raportointi menetelmä asiakastyössä syntyneen tiedon prosessointiin. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2003:10. Kehittämiseen liittyen: http://www.socca.fi/files/2065/lupa_kehittaa_-_innostavaa_ja_yhteisollista_oppimista_lastensuojelussa_2012.pdf Heinonen, Hanna (2007) Kohti syvempää ymmärrystä sosiaalityöstä Tutkiva ja arvioiva työote sosiaalityöntekijöiden jäsentämänä. SOCCAn ja Heikki Waris instituutin julkaisusarja nro 16. Yliopistopaino. Helsinki Satka, Mirja (2011) Kvalitatiivinen arviointi ja sosiaalipalvelutyön vaikuttavuuden osoittaminen. 1-6. Teoksessa: Granholm, Camilla, Juvonen, Tarja ja Jäppinen Maija. Tutkiva sosiaalityö. Sosiaalityön paikka tieteessä ja yhteiskunnassa. Talentia-lehti. Helsinki. Seppänen-Järvelä, Riitta & Vataja, Katri (2009) toim. Työyhteisö uusille urille. Kehittäminen osaksi arjen työtä. Ps-kustannus. Jyväskylä. 31