Rakenteellinen sosiaalityö

Transkriptio

1 Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä

2 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin 7 työntekijä-asiakas työparia, jotka yhteistutkimuksen keinoin pohtivat yhdessä rakenteellisia tekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijän ja asiakkaan tilanteissa. Käytetään hyödyksi asiakkaan ja työntekijän rooleista käsin kertynyttä tietoa. Rakenteet vaikuttavat hyvin usein asiakkaiden arjessa, esim. työttömyys, asumisen ongelmat, palvelujärjestelmien toimivuus

3 Totetuttaminen Kukin työntekijä valitsi 1 oman asiakkaansa kehittäjäasiakkaan rooliin Tapaamisia yhteensä 8 kertaa, sisältää myös jalkautumisen johonkin palveluun tms. (kaupunginjohtaja, asuntotoimi, olkkari, sairaalan sosiaalityö) Jokaisen tapaamisen yhteydessä täytetään työntekijän ja asiakkaan päiväkirjaa. Voidaan liittää kuvia ym. Nostetaan esiin tärkeitä teemoja ja kehittämiskohteita. Kuvastin- arviointi asiakaspeili-lomakkeella

4 Voimaantuminen Sekä asiakkaat että työntekijät kokevat voimaantumisen tunnetta ja sen oivaltamista että näin asiakassuhteessa pitäisi toimia aina. Paneutuva työote, asiakkaan kunnioittaminen ja kuunteleminen, yhteiset tavoitteet. Asiakkaan oma tilanne ei välttämättä ollut keskiössä, mutta tilanteissa tapahtui etenemistä joka sektorilla. Tulosten suhteen saadaan jatkossa lisätietoa, pilotti on tässä vaiheessa vielä osittain kesken.

5 Sosiaalityöntekijä vaikuttajana Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista esim. kirjoittamisen muodossa Harjoittelimme mielipidekirjoituksen/ blogin kirjoittamista. Kouluttajana ja ohjaajana meitä avusti tiedottaja. Saimme palautetta tekemistämme teksteistä tiedottajalta sekä myös toisiltamme, jaettiin kirjoituksia keskenämme. Tuntui hyvältä kokemukselta kirjoittaa jostain työhön liittyvästä tärkeästä aiheesta. Palautteen mukaan olimme onnistuneet vakuuttamaan myös asiantuntemuksellamme liittyen aiheisiin.

6 Muutamia poimintoja teksteistä Sosiaalityön uusi suunta: Sosiaalityö voi kehittää toimintojaan ja palvelujaan eettisesti ja asiakaslähtöisesti yhdessä asiakkaiden kanssa. Vaihtoehtoisesti sosiaalityö voi näivettyä toteuttamaan vähenevillä resursseilla sille määrättyjä lakisääteisiä tehtäviä. Sosiaalityö voi kehittyä tai olla kehittymättä. Se voi ajautua yhä syvemmälle marginaaliin yhdessä asiakkaittensa kanssa tai olla ylpeä yhteiskunnallisesta tehtävästään.

7 Nuorisotakuu ei toteudu: Ehkä meidän pitäisi ottaa mallia Tanskasta, jossa 1990 luvun laman aikaan päätettiin satsata työttömyyden ehkäisyyn tarjoamalla palveluita, jopa verojen lisäyksen uhalla. Mikä oli tulos? Verot eivät kasvaneet, mutta nuorten työttömyys laski. Tanskassa nuorten työttömyys oli vuonna ,0 % ja vuonna ,4 %. Huomattava lasku 10 vuodessa. Suomalaisilla päättäjillä olisi tästä jotain opittavaa. Säästäminen ainakaan ei näytä tuottavan tuloksia, ei 1990 luvulla eikä selvästikään vuonna Ehkä nyt olisi investoinnin paikka

8 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lapsiperheiden kotipalvelu: Lapsiperheiden kotipalvelun on oltava saatavissa helposti, nopeasti ja riittävästi. Lisäksi sen tulee olla ammattitaitoista ja ohjattua. Erittäin tärkeää on myös, että työntekijän kuormittuvuus huomioidaan, eikä liian suurta työtakkaa laiteta yhden työntekijän harteille. Haastan Seinäjoen kaupungin päättäjiä vastaamaan kuntalaisille, miten lapsiperheiden kotipalvelua toteutetaan konkreettisesti jatkossa uuden sosiaalihuoltolain edellyttämällä tavalla.

9 Sosiaalityö= ylityö? Ylitöiden tekemistä ei kuitenkaan yleensä suositella, koska jatkuvilla ylitöillä on todettu olevan terveysvaikutuksia. Myös Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattiliitto Talentia on pitänyt asiaa esillä. Kunnissa on edelleen usein pulaa pätevistä sosiaalityöntekijöistä, ja asia tunnistetaan ongelmaksi. Toivotaan lisää palkkaa, ja lisää resursseja. Näillä asioilla on mielestäni yhteys tämän ongelman ratkaisemiseen. Meidän tulisi tunnustaa, että työaika ei riitä! Meidän tulisi hakea työhön ihmisiä reilusti kertomalla, että tässä työssä vaaditaan motivaatiota ja kutsumustietoisuutta, koska vain sen avulla työssä jaksaa pidempään.

10

11