Koodausteoria, Kesä 2014

Samankaltaiset tiedostot
Koodausteoria, Kesä 2014

Koodausteoria, Kesä 2014

Koodausteoria, Kesä 2014

ei ole muita välikuntia.

Koodausteoria, Kesä 2014

[E : F ]=[E : K][K : F ].

Koodausteoria, Kesä 2014

Koodausteoria, Kesä 2014

Koodausteoria, Kesä 2014

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 9 (6 sivua) OT

1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus

802355A Renkaat, kunnat ja polynomit Luentorunko Syksy 2013

g : R R, g(a) = g i a i. Alkio g(a) R on polynomin arvo pisteessä a. Jos g(a) = 0, niin a on polynomin g(x) nollakohta.

Avaruuden R n aliavaruus

kaikille a R. 1 (R, +) on kommutatiivinen ryhmä, 2 a(b + c) = ab + ac ja (b + c)a = ba + ca kaikilla a, b, c R, ja

2 Renkaat ja kunnat. toteutuvat: 1. pari (K, +) on Abelin ryhmä, jonka neutraalialkio on 0 K,

7. Olemassaolo ja yksikäsitteisyys Galois n kunta GF(q) = F q, jossa on q alkiota, määriteltiin jäännösluokkarenkaaksi

Koodausteoria, Kesä 2014

a b 1 c b n c n

Esimerkki A1. Jaetaan ryhmä G = Z 17 H = 4 = {1, 4, 4 2 = 16 = 1, 4 3 = 4 = 13, 4 4 = 16 = 1}.

Algebra I, harjoitus 5,

802320A LINEAARIALGEBRA OSA I

Todistus. Eliminoidaan Euleideen algoritmissa jakojäännökset alhaaltaylöspäin.

Polynomien suurin yhteinen tekijä ja kongruenssi

Mitään muita operaatioita symbolille ei ole määritelty! < a kaikilla kokonaisluvuilla a, + a = kaikilla kokonaisluvuilla a.

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus

802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET Merkintöjä ja Algebrallisia rakenteita

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /141

Kuvaus. Määritelmä. LM2, Kesä /160

Insinöörimatematiikka D

TOOLS. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO TOOLS 1 / 28

Algebra II. Syksy 2004 Pentti Haukkanen

Ominaisarvot ja ominaisvektorit 140 / 170

Rollen lause polynomeille

on Abelin ryhmä kertolaskun suhteen. Tämän joukon alkioiden lukumäärää merkitään

Dihedraalinen ryhmä Pro gradu Elisa Sonntag Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto 2013

802355A Algebralliset rakenteet Luentorunko Syksy Markku Niemenmaa Kari Myllylä Topi Törmä Marko Leinonen

LUKUTEORIA A. Harjoitustehtäviä, kevät (c) Osoita, että jos. niin. a c ja b c ja a b, niin. niin. (e) Osoita, että

k=1 b kx k K-kertoimisia polynomeja, P (X)+Q(X) = (a k + b k )X k n+m a i b j X k. i+j=k k=0

Lineaariset ryhmät Pro gradu -tutkielma Miia Lillstrang Matematiikan yksikkö Oulun yliopisto 2016

Reedin ja Solomonin koodit Katariina Huttunen

Algebra I, harjoitus 8,

koska 2 toteuttaa rationaalikertoimisen yhtälön x 2 2 = 0. Laajennuskunnan

{I n } < { I n,i n } < GL n (Q) < GL n (R) < GL n (C) kaikilla n 2 ja

ominaisvektorit. Nyt 2 3 6

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 3 (9 sivua) OT

Seurauksia. Seuraus. Seuraus. Jos asteen n polynomilla P on n erisuurta nollakohtaa x 1, x 2,..., x n, niin P on muotoa

1 Algebralliset perusteet

Tehtävä 2. Osoita, että seuraavat luvut ovat algebrallisia etsimällä jokin kokonaislukukertoiminen yhtälö jonka ne toteuttavat.

Kanta ja dimensio 1 / 23

Miten osoitetaan joukot samoiksi?

Liite 2. Ryhmien ja kuntien perusteet

6 Vektoriavaruus R n. 6.1 Lineaarikombinaatio

a 2 ba = a a + ( b) a = (a + ( b))a = (a b)a, joten yhtälö pätee mielivaltaiselle renkaalle.

HN = {hn h H, n N} on G:n aliryhmä.

(x + I) + (y + I) = (x + y)+i. (x + I)(y + I) =xy + I. kaikille x, y R.

Toispuoleiset raja-arvot

Päättelyn voisi aloittaa myös edellisen loppupuolelta ja näyttää kuten alkupuolella, että välttämättä dim W < R 1 R 1

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

802354A Algebran perusteet Luentorunko Kevät Työryhmä: Markku Niemenmaa, Kari Myllylä, Topi Törmä

d Z + 17 Viimeksi muutettu

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

MAT Algebra I (s) periodeilla IV ja V/2009. Esko Turunen

802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA III BASICS OF NUMBER THEORY PART III

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:

(xa) = (x) (a) = (x)0 = 0

802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA III BASICS OF NUMBER THEORY PART III. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO

Laajennetut Preparata-koodit

Algebran ja lukuteorian harjoitustehtäviä. 1. Tutki, ovatko seuraavat relaatiot ekvivalenssirelaatioita joukon N kaikkien osajoukkojen

ja jäännösluokkien joukkoa

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Insinöörimatematiikka D

Bijektio. Voidaan päätellä, että kuvaus on bijektio, jos ja vain jos maalin jokaiselle alkiolle kuvautuu tasan yksi lähdön alkio.

Matriisiteoria Harjoitus 1, kevät Olkoon. cos α sin α A(α) = . sin α cos α. Osoita, että A(α + β) = A(α)A(β). Mikä matriisi A(α)A( α) on?

MAT Algebra I (s) periodilla IV 2012 Esko Turunen

H = : a, b C M. joten jokainen A H {0} on kääntyvä matriisi. Itse asiassa kaikki nollasta poikkeavat alkiot ovat yksiköitä, koska. a b.

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Laskuharjoitus 1 / vko 44

renkaissa. 0 R x + x =(0 R +1 R )x =1 R x = x

1 Lukujen jaollisuudesta

802320A LINEAARIALGEBRA OSA III

2017 = = = = = = 26 1

Lukuteorian kertausta

Algebran ja lukuteorian harjoitustehtävien ratkaisut

Määritelmä 1. Olkoot V ja W lineaariavaruuksia kunnan K yli. Kuvaus L : V. Termejä: Lineaarikuvaus, Lineaarinen kuvaus.

Äärellisesti generoitujen Abelin ryhmien peruslause

Funktioista. Esimerkki 1

Lineaarikuvauksen R n R m matriisi

Esko Turunen Luku 3. Ryhmät

14. Juurikunnat Määritelmä ja olemassaolo.

Teema 4. Homomorfismeista Ihanne ja tekijärengas. Teema 4 1 / 32

Trooppista geometriaa

Ratkaisuehdotus 2. kurssikoe

Matriisilaskenta, LH4, 2004, ratkaisut 1. Hae seuraavien R 4 :n aliavaruuksien dimensiot, jotka sisältävät vain

Funktioiden approksimointi ja interpolointi

Äärelliset kunnat ja polynomien jako alkutekijöihin

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Transkriptio:

Koodausteoria, Kesä 2014 Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos

4.7 Syklisen koodin jälkiesitys Olkoon F = F q ja K = F q m kunnan F laajennuskunta. Määritelmä 4.7.1. Kuntalaajennuksen K/F jälkifunktioksi (trace function) sanotaan kuvausta Tr K F : K F, Tr K F (x) = x qi = x + x q + x q2 + + x q. Kuvaa Tr K F (x) sanotaan alkion x K jäljeksi kunnan F suhteen. Jos kunnat ovat selvät, niin jälkifunktiota merkitään Tr. Jos q = p on alkuluku, niin kuvausta Tr K F p sanotaan absoluuttiseksi jälkifunktioksi ja jälkeä Tr K F p (x) alkion x K absoluuttiseksi jäljeksi. Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 2 / 14

Jälki todella on kuvaus kuntaan F: Kun x K = F q m, niin Tr(x) q = ( ) q x qi = x qi+1 = x q + + x q + x qm. Koska x qm = x, niin Tr(x) q = Tr(x) ja Tr(x) F q (ks. kertausmonisteen Lause 32). Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 3 / 14

Lause 4.7.2. Olkoon Tr laajennuksen K/F jälkifunktio. Tällöin a) Tr on F-lineaarinen kuvaus eli kaikilla x, y K ja a F pätee Tr(x + y) = Tr(x) + Tr(y) ja Tr(ax) = a Tr(x). b) Tr on surjektio K F ja saa jokaisen arvonsa yhtä monesti. c) Tr(a) = ma kaikilla a F. d) Tr(x q ) = Tr(x) kaikilla x K. Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 4 / 14

Todistus: a) Oletetaan, että x, y K ja a F. Tällöin Tr(x + y) = (x + y) qi = (x qi + y qi ) = = Tr(x) + Tr(y). x qi + y qi Kaikilla a F q pätee a q = a, joten a qi = a kaikilla i 0. Siten Tr(ax) = (ax) qi = a qi x qi = ax qi = a x qi = a Tr(x). Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 5 / 14

b) Polynomilla x + x q + + x q on korkeintaan q nollakohtaa kunnassa K. Tästä johtuen on olemassa sellainen β K, että Tr(β) 0. Siis b = Tr(β) F q = F q \ {0}. Jos nyt a F, niin myös ab 1 F ja a-kohdan mukaan Näin ollen Tr on surjektio. Tr(ab 1 β) = ab 1 Tr(β) = ab 1 b = a. Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 6 / 14

Jos ξ Ker Tr = {α K Tr(α) = 0}, niin Tr(a + ξ) = Tr(a) + Tr(ξ) = Tr(a) + 0 = Tr(a) kaikilla a K. Koska a + ξ 1 a + ξ 2, kun ξ 1 ξ 2, niin jokaisella b F on vähintään Ker Tr eri alkukuvaa ja K Ker Tr F. Toisaalta homomorfismien peruslauseen (Lukuteoria ja ryhmät) nojalla K/ Ker Tr = Im Tr = F. Kaikki tässä esiintyvät ryhmät ovat äärellisiä, joten K = Ker Tr F ja jokaisella b F on oltava täsmälleen Ker Tr alkukuvaa. Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 7 / 14

c) Kuten edellä todettiin, on a qi = a kaikilla i 0, kun a F. Siten Tr(a) = a qi = a = ma. Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 8 / 14

c) Kuten edellä todettiin, on a qi = a kaikilla i 0, kun a F. Siten Tr(a) = a qi = d) Kun x K, niin x qm = x ja saadaan Tr(x q ) = (x q ) qi = x qi+1 = x q + + x q + x qm a = ma. = x + x q + + x q = Tr(x). Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 8 / 14

Huomautus 4.7.3. Jos K = F q m ja alkion α K minimipolynomin (kunnan F q suhteen) m α (x) aste on m, niin (ks. Lauseen 4.1.7 c-kohta) m α (x) = (x α)(x α q ) (x α q ) = x m (α + α q + + α q )x + = x m Tr K F (α)x +..., joten Tr K F (α) = (termin x kerroin). Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 9 / 14

Määritelmä 4.7.4. Olkoon F = F q, K = F q m, γ kunnan K primitiivialkio ja P renkaan K[x] additiivinen aliryhmä, joka on suljettu kunnan F alkioilla kertomisen suhteen (ts. ap(x) P aina, kun a F ja p(x) P). Olkoon edelleen n Z + ja Tr jälkikuvaus Tr K F. Muotoa C(P) = { c(f ) = ( Tr(f (1)), Tr(f (γ)),..., Tr(f (γ n 1 )) ) f P } olevaa lineaarista koodia kutsutaan pituutta n olevaksi jälkikoodiksi kunnan F suhteen. Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 10 / 14

Huomaa, että koodi C(P) todella on lineaarinen, sillä jos c 1 = c(f 1 ), c 2 = c(f 2 ) C(P) ja a F, niin c 1 + c 2 = ( Tr(f 1 (1)),..., Tr(f 1 (γ n 1 )) ) + ( Tr(f 2 (1)),..., Tr(f 2 (γ n 1 )) ) = ( Tr(f 1 (1)) + Tr(f 2 (1)),..., Tr(f 1 (γ n 1 )) + Tr(f 2 (γ n 1 )) ) = ( Tr(f 1 (1) + f 2 (1)),..., Tr(f 1 (γ n 1 ) + f 2 (γ n 1 )) ) = ( Tr((f 1 + f 2 )(1)),..., Tr((f 1 + f 2 )(γ n 1 )) ) = c(f 1 + f 2 ) C(P) ja ac 1 = a ( Tr(f 1 (1)),..., Tr(f 1 (γ n 1 )) ) = ( a Tr(f 1 (1)),..., a Tr(f 1 (γ n 1 )) ) = ( Tr(af 1 (1)),..., Tr(af 1 (γ n 1 )) ) = c(af 1 ) C(P) eli C(P) on avaruuden F n aliavaruus. Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 11 / 14

Lause 4.7.5. Olkoot F, K ja γ kuten Määritelmässä 4.7.4. Oletetaan, että n (q m 1) ja q m 1 = nn, N Z +. Olkoon B syklinen n-pituinen koodi kunnan F suhteen, jonka nollakohdat ovat γ Ns 1,..., γ Nsu. Tällöin koodin B duaalikoodi B on jälkikoodi C(P), missä { u } P = a i x Ns i a i K. i=1 Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 12 / 14

Todistus: Huomaa, että γ N on primitiivinen n:s ykkösen juuri (vrt. harjoituksen 5 tehtävä 3), joten syklisen koodin B nollakohdat todellakin ovat alkion γ N potensseja. Lisäksi jos a, b P, niin a b = u u a i x Ns i b i x Ns i = i=1 i=1 u (a i b i )x Ns i P, i=1 joten P on renkaan K[x] aliryhmä yhteenlaskun suhteen. Lisäksi ap(x) P kaikilla a F ja p(x) P. Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 13 / 14

Todistus: Huomaa, että γ N on primitiivinen n:s ykkösen juuri (vrt. harjoituksen 5 tehtävä 3), joten syklisen koodin B nollakohdat todellakin ovat alkion γ N potensseja. Lisäksi jos a, b P, niin a b = u u a i x Ns i b i x Ns i = i=1 i=1 u (a i b i )x Ns i P, i=1 joten P on renkaan K[x] aliryhmä yhteenlaskun suhteen. Lisäksi ap(x) P kaikilla a F ja p(x) P. Olkoon b = (b 0,..., b n 1 ) F n ja c = c(f ) C(P), missä f (x) = u i=1 a ix Ns i. Merkitään b(x) = n 1 j=0 b jx j ja lasketaan vektoreiden b ja c pistetulo: Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 13 / 14

( n 1 n 1 u ) b c = b j Tr(f (γ j )) = b j Tr a i γ Ns i j j=0 n 1 = = b j j=0 i=1 n 1 (a i u Tr i=1 j=0 u Tr(a i γ Ns i j ) = ) b j γ Ns i j = j=0 n 1 i=1 j=0 i=1 u Tr(b j a i γ Ns i j ) u Tr(a i b(γ Ns i )). i=1 Jos nyt b B, niin b(γ Ns i ) = 0 kaikilla i = 1,..., u, joten b c = 0 kaikilla c C(P). Näin ollen B C(P). Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 14 / 14

Olkoon nyt b C(P), jolloin b c = 0 kaikilla c C(P). Valitaan c = c(f ), missä f (x) = ax Ns j, j {1,..., u} ja a K. Tällöin Tr(ab(γ Ns j )) = b c = 0. Jos b(γ Ns j ) 0, niin koska a K voitiin valita vapaasti, pätee {ab(γ Ns j ) a K} Ker(Tr). Näin ollen homomorfismien peruslauseen nojalla K = {ab(γ Ns j ) a K} Ker(Tr) = K F < K, mikä on ristiriita. Siispä b(γ Ns j ) = 0. Tämä pätee kaikilla j = 1,..., u, joten b B eli C(P) B. Siispä C(P) = B eli B = C(P). Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 15 / 14

Koska jokainen syklinen koodi on jonkin syklisen koodin duaalikoodi, niin jokaisella syklisellä koodilla on esitys jälkikoodina. Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 16 / 14

Koska jokainen syklinen koodi on jonkin syklisen koodin duaalikoodi, niin jokaisella syklisellä koodilla on esitys jälkikoodina. Huomautus 4.7.6. Jos α = γ N (primitiivinen n:s ykkösen juuri), niin edellä riittää ottaa mukaan sellainen nollakohtien α s i = γ Ns i joukko, missä on yksi edustaja s i jokaisesta joukkoon {s 1,..., s u } kuuluvasta syklotomisesta sivuluokasta modulo n. Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 16 / 14

4.8 Mattsonin-Solomonin polynomit Oletetaan, että F = F q ja syt(n, q) = 1. Olkoon α primitiivinen n:s ykkösen juuri eräässä kunnan F laajennuskunnassa F q m. Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 17 / 14

4.8 Mattsonin-Solomonin polynomit Oletetaan, että F = F q ja syt(n, q) = 1. Olkoon α primitiivinen n:s ykkösen juuri eräässä kunnan F laajennuskunnassa F q m. Määritelmä 4.8.1. Vektorin a = (a 0, a 1,..., a n 1 ) F n q m (eli polynomin a(x) = a 0 + a 1 x + + a n 1 x n 1 ) Mattsonin Solomonin polynomiksi, tai MS-polynomiksi, kutsutaan polynomia A(z) = A a (z) = missä A j = a(α j ) = n 1 n A j z n j F q m[z], j=1 a i α ij kaikilla j = 1,..., n. Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 17 / 14

Lause 4.8.2. Kun a ja A(z) ovat kuten edellä, niin a i = 1 n A(αi ) kaikilla i = 0, 1,..., n 1. Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 18 / 14

Lause 4.8.2. Kun a ja A(z) ovat kuten edellä, niin a i = 1 n A(αi ) kaikilla i = 0, 1,..., n 1. Todistus: Koska α n = 1, saadaan A(α i ) = = n n A j α (n j)i = A j α ji = j=1 j=1 n n 1 n 1 a k α (k i)j = a k j=1 k=0 k=0 j=1 n α ij( n 1 j=1 k=0 n α (k i)j. a k α kj) Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 18 / 14

Kun k = i, niin tässä n j=1 α(k i)j = n j=1 1 = n. Kun k i, niin n < k i < n ja k i 0. Merkitsemällä l = k i saadaan α l 1, kun l 0, ja n j=1 α lj = α l (1 + α l + + α (n 1)l ) = α l 1 αnl 1 α l = 0. Koska syt(n, q) = 1, niin n 0 kunnan F alkioksi tulkittuna ja yhtälö A(α i ) = na i voidaan jakaa puolittain alkiolla n F (eli kertoa alkion n käänteisalkiolla n 1 ). Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 19 / 14

Kun k = i, niin tässä n j=1 α(k i)j = n j=1 1 = n. Kun k i, niin n < k i < n ja k i 0. Merkitsemällä l = k i saadaan α l 1, kun l 0, ja n j=1 α lj = α l (1 + α l + + α (n 1)l ) = α l 1 αnl 1 α l = 0. Koska syt(n, q) = 1, niin n 0 kunnan F alkioksi tulkittuna ja yhtälö A(α i ) = na i voidaan jakaa puolittain alkiolla n F (eli kertoa alkion n käänteisalkiolla n 1 ). Seuraus 4.8.3. wt(a) = n r, missä r on niiden n:nsien ykkösen juurten lukumäärä, jotka ovat polynomin A a (z) nollakohtia; erityisesti wt(a) n deg A a (z). Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 19 / 14

Lause 4.8.4. (BCH-raja) Olkoon α F q m primitiivinen n:s ykkösen juuri, b N ja d Z +, d 2. Olkoon g(x) F[x] polynomi, jonka nollakohtia ovat (ainakin) α b, α b+1,..., α b+d 2, ja olkoon C polynomin g generoima n-pituinen syklinen koodi. Tällöin d min C d. Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 20 / 14

Lause 4.8.4. (BCH-raja) Olkoon α F q m primitiivinen n:s ykkösen juuri, b N ja d Z +, d 2. Olkoon g(x) F[x] polynomi, jonka nollakohtia ovat (ainakin) α b, α b+1,..., α b+d 2, ja olkoon C polynomin g generoima n-pituinen syklinen koodi. Tällöin d min C d. Todistus: Olkoon c(x) C, c(x) 0. Koska g(x) c(x) renkaassa R n, niin c(x) = f (x)g(x) renkaassa R n ja c(x) = f (x)g(x) + a(x)(x n 1) renkaassa F[x]. Täten c(α j ) = 0 kaikilla b j b + d 2, ja A(z) = A c (z) = n c(α j )z n j j=1 = c(α)z n 1 + + c(α b 1 )z n b+1 + c(α b+d 1 )z n b d+1 + + c(α n ). Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 20 / 14

Olkoon A (z) = z b 1 A(z) (z n 1) ( c(α)z b 2 + c(α 2 )z b 3 + c(α b 1 ) ) = c(α)z b+n 2 + + c(α b 1 )z n + c(α b+d 1 )z n d + + c(α n )z b 1 c(α)z b+n 2 c(α b 1 )z n + c(α)z b 2 + + c(α b 1 ) = c(α b+d 1 )z n d + + c(α n )z b 1 + c(α)z b 2 + + c(α b 1 ). Jokainen n:s ykkösen juuri, joka on polynomin A(z) nollakohta, on myös polynomin A (z) nollakohta. Tällaisten ykkösen juurten määrä on korkeintaan deg A n d, joten myös deg A(z) n d. Seurauksen 4.8.3 nojalla wt c n (n d) = d, joten d min C d. Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 21 / 14