Valtatie 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie välillä Rengonkylä Nurmo, Ilmajoki ja Seinäjoki Yleissuunnitelman muutos paaluvälillä 16020-18300 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, toukokuu 2012
Sisällys 1 Yleissuunnitteluprosessin kuvaus 3 2 Yleissuunnitelman muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet 3 2.1 Valitukset yleissuunnitelman hyväksymispäätöksestä ja luontodirektiivin 92/43/ETY poikkeamisluvasta 3 2.2 Liito-oravaselvitykset ja liito-oravien elinolojen edistäminen 4 2.3 Linjausmuutos Kertunlaakson kohdalla 4 3 Muutossuunnittelun vaihtoehtotarkastelut 5 3.1 Tutkitut vaihtoehdot 5 4 Muutossuunnitelman esittely 7 5 Muutossuunnitelman vaikutukset verrattuna yleissuunnitelmaan ja haitallisten vaikutusten lieventäminen 8 5.1 Liikenne 8 5.2 Tieverkko 8 5.3 Aluerakenne ja maankäyttö 8 5.4 Kiinteistörakenne 8 5.5 Maisema, taajamakuva ja kulttuuriperintö 8 5.6 Luonnonolot 8 5.7 Melu 9 5.8 Ilmanlaatu 9 5.9 Tärinä 9 5.10 Ihmisten elinolot ja viihtyvyys 9 5.11 Pilaantuneet maat 9 5.12 Pohjavedet 9 5.13 Pintavedet 10 5.14 Luonnonvarat 10 5.15 Kallioperä 10 5.16 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 10 5.17 Taloudelliset vaikutukset 10 6 Hankearviointi ja tavoitteiden toteutuminen 10 7 Jatkotoimenpiteet 10 7.1 Yleissuunnitelman muutoksen hyväksymisesitys 10 8 Muutossuunnitelmasta tiedottaminen ja asianosaisten kuuleminen11 9 Liitteet 11
3 Valtatie 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie välillä Rengonkylä Nurmo, 1 Yleissuunnitteluprosessin kuvaus Vaasan tiepiiri (nykyinen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Liikenne- ja infrastruktuurin vastuualue) käynnisti valtatien 19 välin Rengonkylä Nurmo välin suunnittelun vuoden 2007 alussa ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä (YVA). Ympäristövaikutusten arviointi perustui lähtökohtaisesti Seinäjoen seudulle vuonna 2002 laadittuun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (Seseli) sekä vuonna 2005 vahvistettuun Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaan. Siinä tutkittiin itäisen ohikulkutien päälinjausvaihtoehtoja vaikutuksineen. Ympäristövaikutusten arviointi valmistui kesäkuussa 2008. Perustuen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, maakuntakaavaan ja osin yleissuunnitteluun Ilmajoen ja Nurmon kunta sekä Seinäjoen kaupunki ovat laatineet alueelle osa-yleiskaavat. Oikeusvaikutteiset osayleiskaavat ovat vahvistuneet Nurmossa vuonna 2005. Ilmajoella ja Seinäjoella yleissuunnitelman valmistumisen yhteydessä on laadittu valtuustojen hyväksymät osayleiskaavat vuonna 2009. Korkein hallintooikeus on päätöksellään 21.5.2012 hylännyt kaavoja koskevat valitukset ja osayleiskaavat ovat tulleet lainvoimaisiksi. Vuoden 2009 huhtikuussa valmistunut yleissuunnitelma on laadittu ympäristövaikutusten arviointiselostuksen, ympäristöviranomaisen siitä antaman lausunnon sekä tiepiirin tekemän vaihtoehdon valintaa koskevan päätöksen perusteella. Ohikulkutien linjaus on maakunta- ja yleiskaavojen mukainen 2 Yleissuunnitelman muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet Tiehallinnon keskushallinto on hyväksynyt 3.12.2009 valtatien 19 parantamista välillä Rengonkylä -Nurmo eli niin sanottua Seinäjoen itäistä ohikulkutietä koskevan yleissuunnitelman. Hyväksymispäätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus antoi asiasta päätöksen 18.11.2010, jossa hyläten valitukset muutoin, kumosi yleissuunnitelman Mäki-Hakolantieltä pohjoiseen suunniteltujen tieosuuksien osalta maantielain 17 1 momentin vastaisena. Lisäksi oikeus lausui, että toimenpiteet maantien haitallisten vaikutusten poistamiseksi ja vähentämiseksi suunnitellaan ja esitetään maantielain 22 :n 1 momentin mukaisesti tiesuunnitelmassa. Tämä tarkoitti kiinteistönomistajien tasapuolista kohtelua. Ympäristövaikutusten arvioinnissa 2008 oli selvitetty myös vaihtoehto, jossa ohikulkutie rakennetaan Kuortaneentiehen (valtatie 18) asti ja liikenne kiertää Kuortaneentien kautta Lapuantielle. Tämä vaihtoehto on 3,3 km pidempi ja siten liikennetaloudellisesti epäedullinen. Lisäksi se siirtäisi nykyiset keskustan läpiajoongelmat Kuortaneentien varren asukkaille. Tämä vaihtoehto hylättiin YVA tarkastelussa. Tässä yleissuunnitelman muutoksessa esitetty enimmillään 20 metrin linjauksen tarkistus ei edellyttänyt valtatien 18 kautta kulkevan vaihtoehdon uudelleen vertailua. 2.1 Valitukset yleissuunnitelman hyväksymispäätöksestä ja luontodirektiivin 92/43/ETY poikkeamisluvasta Vaasan hallinto-oikeus on valitusten perusteella päätöksessään 18.11.2010 kumonnut yleissuunnitelman hyväksymispäätöksen välillä Mäki-Hakolantie Nurmo. Yleissuunnitelma on hyväksytty välillä Rengonkylä Mäki-Hakolantie. Päätöksestä on valitettu, mutta Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 21.5.2012 hylännyt
4 Valtatie 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie välillä Rengonkylä Nurmo, yleissuunnitelmaa koskevat valitukset ja yleissuunnitelma on lainvoimainen Mäki- Hakolantiehen saakka. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Seinäjoen kaupunki hakivat yhdessä luonnonsuojelulain 49 :n 3 momentin mukaista poikkeamislupaa liito-oravan ja lepakkolajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentämiseksi Kertunlaakson kohdalla ja suunnitellun Nurmon kiertoeritasoliittymän yhteydessä. Poikkeamislupa myönnettiin 26.10.2010, mutta siitä valitettiin. Korkein hallintooikeus on päätöksellään 25.1.2012 hylännyt poikkeamislupaa koskevat valitukset. Oikeus täsmensi kuitenkin, että hakijat velvoitetaan niihin liito-oraville ja pohjanlepakoille aiheutuvien haittojen lieventämiseen tähtääviin toimenpiteisiin, jotka ne ovat luvan hakijoina esittäneet hakemuksessaan. Oleellisin näistä oli, että tiealueen leveys liito-oravien ylityspaikoilla on noin 20 m. 2.2 Liito-oravaselvitykset ja liito-oravien elinolojen edistäminen Yleissuunnitelman laatimisen aikana tehtyjä liito-oravaselvityksiä täydennettiin toukokuussa 2010 tehdyllä lisääntymis- ja levähdysaluekartoituksella. Oikeuden päätöksessä todetaan, että liito-oravien elinoloja saa heikentää, mutta tiejärjestelyt tulee toteuttaa poikkeamishakemuksessa asetetuin ehdoin. Liito-oraville tulee mahdollistaa liikkuminen tien molemmin puolin, jolloin tiealueen leveys tulee olla enintään 20 metriä ja olemassa oleva puusto tulee säilyttää mahdollisimman lähellä tietä. Kuvassa 1 on esitetty vuonna 2010 kartoitetut liito-oravien lisääntymis- ja levähdysalueet Kertunlaaksossa ja Jaskarin pihapiirissä, liito-oravahavainnot sekä suunnitellut liito-oravien liikkumisen mahdollistavat tien ylityspaikkojen sijainnit. Suunniteltu liitooravien ylityspaikka Kuva 1. Liito-oravien lisääntymis- ja levähdysalueet sekä tien ylityspaikat. 2.3 Linjausmuutos Kertunlaakson kohdalla Vaasan hallinto-oikeus on päätöksessään 18.11.2010 edellyttänyt, että maanomistajia uuden valtatie 19 linjauksen molemmin puolin tulee kohdella tasavertaisesti. Linjauksen tulee lisäksi noudattaa vuonna 2005 laadittua Nurmon keskustan osayleiskaavaa ja siinä esitettyä valtatie 19 linjausta.
5 Valtatie 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie välillä Rengonkylä Nurmo, 3 Muutossuunnittelun vaihtoehtotarkastelut 3.1 Tutkitut vaihtoehdot Kertunlaakson kohta Kertunlaakson kohdalla tutkittiin tämän selvitystyön aikana vaihtoehtoista linjausta (Ve 4), joka toteuttaa maanomistajien tasapuolisen kohtelun sekä noudattaa Nurmon keskustan osayleiskaavan mukaista valtatie 19 linjausta siten, että valtatien itäpuolella ei lunasteta rakennuksia (kuva 2). Linjausta on siirretty vuoden 2009 yleissuunnitelmaan nähden noin 20 metriä Kertunlaakson suuntaan (länteen). Melusuojausten osalta valtatien itäpuolella tutkittiin vaadittavaa meluestepituutta, - korkeutta ja -tyyppiä riittävän melusuojaustehon saavuttamiseksi. Meluestetyyppeinä tutkittiin meluvallia, meluvallin ja -aidan yhdistelmää sekä erikorkuisia melukaiteita (Ve 4a ja Ve 4b). Ve 4a) Ve 4b) Kuva 2-1. Kertunlaakson kohdan muutokset.
6 Valtatie 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie välillä Rengonkylä Nurmo, Ve 4a) Ve 4b) Kuva 2-2. Kertunlaakson kohdan muutokset. Liito-oravat Kertunlaakson ja Jaskarin pihapiirin kohdilla tutkittiin tämän selvitystyön aikana vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotta poikkeamaluvassa asetetut ehdot liito-oravien liikkumiselle voidaan täyttää. Tiealue tulee valtatiellä 19 ja Länsitiellä (M5) kaventaa liitooravien lisääntymis- ja levähdysalueiden kohdilla 20 metrin levyiseksi sekä säilyttää olemassa oleva puusto mahdollisimman lähellä tietä. Liito-oravien kulkuaukkojen laajuutta tien pituussuunnassa tutkittiin 20-50 metrin välillä ja aukon pituudeksi valittiin 30 metriä. Vaihtoehto 4b valittiin yleissuunnitelman muutoksessa esitettäväksi ratkaisuksi valtatien 19 linjauksen ja melusuojausperiaatteen osalta. Liito-oravien kulkuaukkojen osalta tiealueen leveydeksi päätettiin 20 metriä ja laajuudeksi tien pituussuunnassa 30 metriä. Vaihtoehtojen valinta perustui seuraaviin tekijöihin: Valtatien linjaus toteuttaa maanomistajien tasapuolisen kohtelun sekä noudattaa Nurmon keskustan osayleiskaavan periaatteita Rakennuksia ei tarvitse lunastaa Melusuojausratkaisut ovat tehokkuuden ja kustannusten suhteen edullisimmat Liito-oravien kulkuaukot ovat tarpeeksi laajoja, jotta nykyistä puustoa jää alueelle riittävästi liito-oravien liikkumiselle
7 Valtatie 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie välillä Rengonkylä Nurmo, Kuva 3. Tiealueen laajuus liito-oravien lisääntymis- ja levähdysalueiden kohdilla. 4 Muutossuunnitelman esittely Seuraavassa on kuvattu vaihtoehdon 4b ja liito-oravien kulkuaukkojen teknisiä ominaisuuksia: Valtatien 19 linjauksen muutos aloitetaan Mäki-Hakolantien sillan pohjoispuolelta. Linjauksen siirto on toteutettu käyttämällä kaariyhdistelmää R=2000-R=1700, jonka jälkeen linjauksessa on samat elementit kuin aiemmassa yleissuunnitelmassa. Valtatien poikkileikkaus on keskikaiteellinen 1+1 kaistainen paaluvälillä 16000 17160 ja keskikaiteellinen 2+1 kaistainen paaluvälillä 17340 18300, missä ohituskaistan suunta on Nurmosta etelään. Muutos poikkileikkausten välillä tapahtuu paaluvälillä 17160 17340. Ohituskaistan pituutta on jouduttu lyhentämään 700 metriin liito-oravien kulkuaukon edellyttämän tiealueen leveysvaatimuksen vuoksi. Ohituskaista palvelee kuitenkin hyvin hitaamman liikenteen ohittamista heti eritasoliittymästä poistuttaessa. Melusuojaus toteutetaan valtatien länsipuolella paaluvälillä 16020 17920 sekä tien itäpuolella paaluväleillä 16600 17000 ja 18020-18300. Melusuojaus toteutetaan tien länsipuolella 3,0 m korkealla meluvallilla paaluväleillä 16020 17120 ja 17170-17920. Meluvalleja täydennetään tien länsipuolella siltojen ja liito-oravien kulkuaukon kohdalla 1,1 metriä korkeilla melukaiteilla paaluväleillä 16000 16050, 16800 16910 ja 17095 17195. Tien itäpuolella melusuojaus toteutetaan 3,0 metriä korkealla meluvallilla sekä 3,0 ja 1,4 metriä korkeilla melukaiteilla. Meluvalleja toteutetaan paalu-
8 Valtatie 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie välillä Rengonkylä Nurmo, väleille 16600 16700 ja 16860 17000. Melukaiteita toteutetaan 3,0 metriä korkeana paaluvälille 16680 16880 ja 1,4 metriä korkeana paaluvälille 18020 18300. Annetut meluestekorkeudet ovat korkeuksia tien pinnasta mitattuna. Liito-oravien tien poikki kulkemisen mahdollistamiseksi toteutetaan kulkuaukot valtatien 19 paaluvälille 17130 17160 sekä Länsitien (M5) paaluvälille 200 230. Liito-oravien kulkuaukkojen kohdalla valtatien ja Länsitien tiealueen leveys on 20 metriä. Kulkuaukkojen laajuus tien pituussuunnassa on 30 metriä. Nykyinen puusto säilytetään kulkuaukkojen kohdilla. Valtatiellä 19 melusuojaus toteutetaan kulkuaukon kohdalla edellisessä kohdassa kuvatulla tavalla (paaluväli 17095 17195) Valtatien itäpuolella kulkuaukkoa sivuaa laskuoja-alue ja kulkuaukon itäpuolella varataan työnaikainen haltuunotto. Laskuojaa toteutettaessa ja työnaikaisella alueella työskenneltäessä on huomioitava nykyisen puuston säilyttäminen. 5 Muutossuunnitelman vaikutukset verrattuna yleissuunnitelmaan ja haitallisten vaikutusten lieventäminen 5.1 Liikenne Vaikutukset liikenteeseen eivät poikkea uudella tielinjauksella yleissuunnitelman linjaukseen verrattuna. 5.2 Tieverkko Vaikutukset tieverkkoon eivät poikkea uudella tielinjauksella yleissuunnitelman linjaukseen verrattuna. 5.3 Aluerakenne ja maankäyttö Vaikutukset aluerakenteeseen ja maankäyttöön eivät poikkea uudella tielinjauksella yleissuunnitelman linjaukseen verrattuna. 5.4 Kiinteistörakenne Vaikutukset kiinteistörakenteeseen vähenevät verrattuna aiemman yleissuunnitelman ratkaisuihin, koska Laaksoharjun rakennuksia (pl 16800) ei tarvitse tämän suunnitelman mukaan lunastaa. 5.5 Maisema, taajamakuva ja kulttuuriperintö Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja kulttuuriperintöön eivät poikkea uudella tielinjauksella yleissuunnitelman linjaukseen verrattuna. 5.6 Luonnonolot Liito-oravien elinolojen heikentämiseksi on saatu poikkeamislupa. Lisäksi niiden elinoloja parannetaan edelliseen yleissuunnitelmaan verrattuna liito-oravien ylityspaikkojen avulla.
9 Valtatie 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie välillä Rengonkylä Nurmo, 5.7 Melu Yleissuunnitelmaan 2009 verrattuna suunnitelmaan on tullut muutoksina 0-20 metrin linjauksen muutos Kertunlaakson suuntaan ja liito-oravien ylityspaikat valtatien 19 paalulla 17150 ja Länsitien (M5) paalulla 220 meluesteineen. Liito-oravien ylityspaikalle tehdään 1,1 m korkea melukaide 100 m matkalle. Hevoskorvenkylän puolella on meluvalli melukaide meluvalliratkaisu, jonka korkeus tien pinnasta on 3 m. Melusuojaukset on suunniteltu siten, että asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei nouse yli 55 db, joten huonontumista melun suhteen ei muutoksista ole aiheutunut. 5.8 Ilmanlaatu Kertunlaaksossa lähin talo sijaitsee noin 70 metrin päässä ajoradan reunasta. Hevoskorvenkylän kohdalla vastaava etäisyys on yli 30 metriä. YTV:n mukaan liikenteen aiheuttamien päästöjen suojaetäisyytenä pidetään 25 metriä, kun liikennemäärä on 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne-ennusteen mukaan liikennemäärä on 6 700 ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna 2030. Myös meluaita laimentaa hiukkaspäästöjä merkittävästi. Näillä perusteilla voidaan todeta, että ilmanlaatu ei huonone yleissuunnitelman ratkaisuihin verrattuna. 5.9 Tärinä Kertunlaakson kohdalla kallion pinta on lähellä maan pintaa. Tien valmistuttua liikenteen aiheuttama tärinä ei aiheuta ongelmia, koska kallio ei juurikaan välitä tärinää. Jatkosuunnittelussa ja rakennustöiden aikana työnaikaiset tärinävaikutukset tulee huomioida mm. louhintatöissä ja asentaa tarvittaessa tärinämittareita lähimpiin rakennuksiin. 5.10 Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen eivät oleellisesti poikkea uudella tielinjauksella yleissuunnitelman linjaukseen verrattuna. Tie siirtyy enimmillään 20 metriä Kertunlaakson suuntaan, jolloin lähin talo sijaitsee noin 70 metrin päässä ajoradan reunasta. Hevoskorvenkylän kohdalla ihmisten elinolot ja viihtyvyys sekä hyvinvointi paranevat ohikulkutien siirtyessä 20 metriä kauemmas asunnoista. Myös rakennusten purkamiselta vältytään. Etäisyys lähimpään asuntoon on 30 metriä. Liikenteen aiheuttama melu ja päästöt eivät lisäänny yleissuunnitelmaan verrattuna melusuojausten ansiosta. 5.11 Pilaantuneet maat Pilaantuneita maita ei esiinny myöskään uudella tielinjalla. 5.12 Pohjavedet Vaikutukset pohjavesiin eivät poikkea uudella tielinjauksella yleissuunnitelman linjaukseen verrattuna.
10 Valtatie 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie välillä Rengonkylä Nurmo, 5.13 Pintavedet Vaikutukset pintavesiin eivät poikkea uudella tielinjauksella yleissuunnitelman linjaukseen verrattuna. 5.14 Luonnonvarat Vaikutukset luonnonvaroihin eivät poikkea uudella tielinjauksella yleissuunnitelman linjaukseen verrattuna. 5.15 Kallioperä Vaikutukset kallioperään eivät poikkea uudella tielinjauksella yleissuunnitelman linjaukseen verrattuna. 5.16 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Rakentamisen aikaiset vaikutukset eivät poikkea uudella tielinjauksella yleissuunnitelman linjaukseen verrattuna. 5.17 Taloudelliset vaikutukset Yleissuunnitelman muutosalueen (paaluväli 16020 18300) kustannukset ovat noin 14,5 miljoonaa euroa koko hankkeen noin 71,3 miljoonan euron kustannuksista. Aiemman yleissuunnitelman ratkaisuihin nähden lisäkustannuksia tuovat melusuojausratkaisut ja liito-oravien ylityspaikat noin 0,05 miljoonaa euroa. Toisaalta kiinteistöjen lunastuskustannukset pienenevät. Kustannusmuutoksilla ei ole juurikaan vaikutusta hankkeen hyöty-kustannussuhteeseen. 6 Hankearviointi ja tavoitteiden toteutuminen Yleissuunnitelman laatimisen aikana tehtyä hankearviointia ei ole katsottu tarpeelliseksi päivittää. Muutossuunnitelman toteutuessa uusilla toimenpiteillä yleissuunnitelman kustannusarvioksi muodostuu noin 71,3 miljoonaa euroa. Tällöin kustannusarvio kasvaa vain hyvin vähän, mutta hankkeen liikennetaloudellista kannattavuutta kuvaavaan H/K-laskelmaan sillä ei ole vaikutusta. H/K-suhde on 1,8. 7 Jatkotoimenpiteet 7.1 Yleissuunnitelman muutoksen hyväksymisesitys Päätie Valtatien 19 sijainti paaluvälillä 16020 18300 esitetään hyväksyttäväksi tämän muutossuunnitelman piirustuksissa 2.1-2.3 esitetyn mukaisena ja ne korvaavat yleissuunnitelmassa esitetyn vastaavan paaluvälin suunnitelmat. Teiden hallinnolliset muutokset Vahvistuneen Nurmon eritasoliittymän asemakaavan mukaisesti Keski-Nurmontie on osoitettu muuttuvan kaduksi paaluvälillä 0-402. Muuten tällä yleissuunnitelman
11 Valtatie 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie välillä Rengonkylä Nurmo, päivityksellä ei ole vaikutusta yleissuunnitelmassa esitettyihin hallinnollisiin muutoksiin. 8 Muutossuunnitelmasta tiedottaminen ja asianosaisten kuuleminen Kertunlaakson kohdan vaihtoehtotarkastelu toteutettiin vuoden 2011 aikana ja tammikuussa 2012 järjestettiin yleisötilaisuus, jossa esiteltiin muutossuunnitelman tuloksia. Seinäjoella 25.1.2012 järjestetystä yleisötilaisuudesta tiedotettiin paikallisissa lehdissä. 9 Liitteet Liite 1 Liitteet 2.1 2.3 Liitteet 3.1 3.2 Liitteet 4.1 4.2 Liitteet 5.1 5.4 Liite 6 Yleissuunnitelman muutos, yleiskartta Yleissuunnitelman muutos, suunnitelmakartat Yleissuunnitelman muutos, pituusleikkaukset Yleissuunnitelman muutos, poikkileikkaukset Yleissuunnitelman muutos, melukartat Liito-oravaselvitys