MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA?



Samankaltaiset tiedostot
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON INTEGROIDUN KEHITTÄMISRAKENTEEN VISIOITA JA TOTEUTTAMISSUUNNITELMIA

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta (Valmistunut 10/2015)

JOHTAMISEN OSION TOTEUTUSTA. Marja Heikkilä v

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Kehittämisrakenteet uudessa SOTE:ssa. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Johtaminen. Lape Pirkanmaa

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

IKÄIHMINEN TOIMIJANA vanhuspalvelulain toimeenpanoa Pohjois-Suomessa Kehittäjätyöntekijöiden perehdyttäminen

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Kehittämistoiminnan organisointi

LAPE OT-keskukset. - Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ MARJA HEIKKILÄ

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa Ketterä moniosaaja 1

Keski-Suomen SOTE 2020

Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö Esityksen nimi / Tekijä

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

Etelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Toimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa. Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY

Kokemustieto päätöksenteossa asiantuntijana kehittäjäkumppani

RAJAPINTOJA JA YHTEISTYÖTÄ Järjestötyöpaja Koonti-

Asiakas kehittäjäkumppanina Keski-Suomen SoTe- ja kuntapalveluissa

Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi

Kehittämisen tuki ja koordinointi alueellisesti

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5

Yksi keittiö, yhteinen soppa, monta kokkia. Toimintakulttuurin muutoksella kohti asiakaslähtöisempiä palveluita

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö. Suunnitelma

Ryhmätöiden yhteenveto. Väli-Suomen sote-kehittäjäverkosto Tampere

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Keski-Suomen SOTE 2020

KESKI-SUOMEN SOTE-UUDISTUS. SWOT-analyysi Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksesta

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

TYÖKE - Verkostoilla tehoa SOTEen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen (ESR )

Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari

Lappilainen kokemuksellinen asiantuntijuus -seminaari Marika Ahola ja Asta Niskala

VSSHP talouden ja toiminnan muutostarpeet Kuntaneuvottelut Samuli Saarni, jyl

OSAKE- KOKEMUKSIA TAMPEREELTA

Uudistuksen alueellisen valmistelun tilannekatsaus

Asukkaiden osallisuus, kuuleminen ja vapaa valinta. Tehtävän yhteenvetoa

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Kuinka hankkeiden hyvät kokemukset, toimintatavat ja tulokset hyötykäyttöön? Tiivistelmä ryhmien ajatuksista

Kulttuurien välisen työn valmukseen kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon työssä -MULTI-TRAIN, Toimintatutkimushanke

PoSoTellen kohti tulevaisuutta

Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pohjoisessa Pyhätunturilla

Toimintasuunnitelma. Socom

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

TKI-valmistelun organisointi esivalmisteluryhmän pj Pirjo Marjamäki

Organisatorinen muutos

Asiakas keskiössä moniammatillisen yhteistyön ja sujuvien hoitoketjujen keinoin kotihoidon osaaminen kehittämistarpeiden valossa

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

KESKI-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KOULUTUS- JA TUTKIMUSYHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS

Lappilainen kokemuksellinen asiantuntijuus -seminaari Marika Ahola ja Asta Niskala

Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas

Sairaalarakennusten ja toimintojen kehittämien Lean-ajattelun avulla

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä

Yhteenveto työpajojen keskusteluista

Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustokauden tilinpäätös

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tilaisuus Etelä-Karjala: Johtamisen rooli laajassa muutostyössä

Piritta Hiltunen Sairaanhoitaja, TtM

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista.

Tietojohtamisen valmistelu Uusimaa2019 -hankkeessa Soili Partanen

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Lastensuojelun kesäpäivät Kemi

Keski-Suomen SOTE hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Työpaja

Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään?

Kunnat ja maakunnat uuden äärellä - SISOTE törmäyttämistapahtuma

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

HOITOTYÖN STRATEGIA Työryhmä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

Sote- ja maakuntauudistus

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden muutostyö Inno-työryhmissä

Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa

Hyvien käytäntöjen juurtuminen

Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen

SyTy -kokonaisuus. Projektipäällikkö Nanna Miettunen /SyTy-hanke

Sote-liikelaitoksen visio ja arvot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

Tehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

VPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE. Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Keinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun.

Sote-tieto hyötykäyttöön strategia keskeiset linjaukset (STM)

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan?

Monitoimijaisen asiakastyön johtaminen perhekeskus- ja erityispalveluiden tasolla

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Transkriptio:

MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA? Peurunka2 seminaari 15.4.2015 Työryhmä 7 koordinaattori Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 15.4.2015

MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA? Työryhmän ohjelma Maakunnallisen kehittämisrakenteen tämänhetkiset ideat, Raili Haaki Esimerkkejä hyvistä kehittämistoimista o Kokemuksia kertovat: Tytti Mäkinen, Viitasaaren kaupunki Kati Jetsu, K-S SHP Jäsennetään yhdessä onnistuneen kehittämisen elementtejä (1) yleisesti (2) työntekijätasolla (3) toimintayksikkötasolla (4) maakuntatasolla Kootaan osallistujien näkemykset ja evästystä kehittämisrakenteen suunnittelulle

Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen suunnitelma Uuden alueellisen kehittämis-, koulutus- ja tutkimusrakenteen luominen sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun ja kehittymisen varmistamiseksi. kehittämisrakenteen suunnittelussa keskeinen kysymys on sen tiivis yhteys paikallisiin toimintayksiköihin ja ammattilaisten päivittäiseen työhön sekä asiakaskokemusten hyödyntäminen

Kehittäminen, tutkimus ja koulutus Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa (Kuvio hankesuunnitelmasta) Alueellinen neuvottelukunta Integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisyksikkö Perusterveydenhuollon yksikkö + Koske Yliopistot AMKT Konsultaati o-yksikkö Hyvinvoinnin edistämisen koordinaatio -yksikkö JAO/POKE Sosiaali- ja terveysasemapalvelut yksikkö - Asiakas /potilasliittymäpinta Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusyksikkö KANSALAISET, JÄRJESTÖT,SEURAKUNNAT,YRITYKSET

Suunnittelutyön edetessä Kehittäjien ja kehittäjäorganisaatioiden yhteinen tahtotila selkeytynyt työnimi: Campus Futura Seuraava askel toiminnallinen yhteistyö (esim. so+te+perus+erikoistason yhteiset koulutukset, kehittämishankkeet, tutkimushankkeet, ) Miten tuetaan ammattilaisten työn kehittämistä kaikilla tasoilla? myös, ja erityisesti, suurin ammattiryhmä lähihoitajat!

????????? OSANA MAAKUNNALLISTA INTEGROITUA PALVELUTUOTANTOA kehittämis-, tutkimus- ja koulutusyksikkö CAMPUS FUTURA Kehittämis-, tutkimus- ja koulutustoiminnan tuki ja toteutus?? Hyvinvoinnin edistämisen koordinaatio yksikkö Perustason sote huollon kehittämisyksikkö (PTY & Koske) TIIVIS YHTEYS SHP:n KTVA + Koulutusyksikkö?????? Konsultaatio yksikkö PAIKALLISET TOIMINTAYKSIKÖT Kehittäjät, työntekijät, tutkijat, kouluttajat, paikallisorganisaatiot, verkostot, OPETUSKLINIKAT????? Projektit ja Kehittämishankkee t Maakunnalliset kehittämistyöryhmät eri sisältöalueilla Ammattilaisten mahdollisuus (=osaaminen, koulutussuunnittelu, asenne, lupa, resurssit, ) kehittää omaa työtään integroidussa palvelutuotannossa Asiakaskokemusten hyödyntäminen (monin eri tavoin!) Kehittäjäkumppanuus, palvelumuotoilu Koulutetut kokemusasiantuntijat Asiakasfoorumit, asiakaspalautteet yms, Sujuva ja jatkuva asiakaskokemusten hyödyntäminen palvelutoiminnassa (johtaminen, palveluasenne, dokumentointi, tietojärjestelmät)

SOTE kehittämisen uusissa rakenteissa on myös varmistettava kehittämisen tiivis yhteys mm: 1. SOTE-integraation rakentamiseen: Asiakas keskiössä ajatteluun kiinnittyminen 2. Johtamiseen: kehittämistoiminnan yhteys strategiseen johtamiseen, kehittämisen koordinointi ja oman työn kehittämisen mahdollistaminen kaikilla tasoilla 3. Henkilöstöhallintoon, osaamisen ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseen: organisaatiot kilpailevat jatkossa työntekijöistä! 4. Taloushallintoon: palvelun laadun, vaikuttavuuden ja tehokkuuden kysymykset 5. Tiedonhallintaan, tiedontuotantoon, ICT ratkaisuihin: asiakaskokemukset helposti hyödynnettäviksi

Onnistuneen kehittämisen elementtejä Työryhmässä lumipallo-menetelmää mukaellen koottiin 1. Yleisesti 2. Työntekijätasolla 3. Toimintayksikkötasolla 4. Maakunta

Työryhmän keskustelun koonti 1) YLEISIÄ onnistuneen kehittämisen elementtejä: Asiakaslähtöisyys Lähtökohtana yhteisesti tunnistettu ongelma/ tarve Nykytilanteen ja toiminnan monipuolinen kuvaus (tilastojen yms. hyödyntäminen), oikean tiedon kerääminen sekä arviointi kehittämisen pohjana Verkostot ja yhteistyö sekä laaja sitoutuminen tärkeää Viestintä, tiedottaminen kattavasti koko toiminnan ajan Tulosten ja edistymisen seuranta Arvokeskustelu ja arvojen todeksi eläminen Uutta kehitettäessä on samalla purettava vanhaa Riittävästi aikaa

Onnistuneen kehittämisen 2) TYÖNTEKIJÄTASOLLA elementtejä Jokaisella on oma vastuu omasta kehittämistyöstä, itsensä johtamisesta Yhteinen visio oltava jokaisella tiedossa Henkilökohtainen oivallus tärkeää Tietoisuus oman työn tuloksellisuudesta Urakehityksen näkökulma motivoi kehittämään Kehittämistoimet estävät myös rutinoitumisen haittoja Työn imu, mahdollisuus ja tila lisää halua ja motivaatiota kehittää omaa työtään Koulutusmäärärahoista ei tulisi säästää

Onnistuneen kehittämisen elementtejä 3) TOIMINTAYKSIKKÖTASOLLA Asiakaslähtöisyys Ruohonjuuritaso osaa kertoa ongelmista innovaatioiden syntymiselle tulee antaa mahdollisuus Päällekkäisen toiminnan karsiminen, tietoisuus toisten tekemisistä ja osaamisista tuo tehoa Osaaminen käyttöön oikea ihminen oikeaan työhön LEAN ajattelu! Jo muualla keksittyä voi hyödyntää, vaikkei sellaisenaan siirtää Arvojen todeksi eläminen tärkeää (esimies avainasemassa omalla esimerkillään) Yleisesti tiedossa oleva hissipuhe tavoitteesta luo ymmärrystä, halua, sitoutumista kehittämiseen Kiitokset, palkitseminen ja kannustaminen tärkeää

Onnistuneen kehittämisen 4) MAAKUNTATASOLLA elementtejä Tarvitaan kehittämismylly, maakunnallinen verkosto Tiivis verkosto, yhteen nivova foorumi, läheisyys eri henkilöiden/toimijoiden välillä myös tärkeää Koordinaatio Tietopankki (dynaaminen, uuden ajan ratkaisu) Yhteiset systemaattiset seurantamittarit, yhteistä indikaattoreiden keräämistä ja niihin automaattiset liikennevalot kertomaan kehittämisen tarvetta ja suuntaa Erityisosaamista myös syrjäseuduille Monipuoliset menetelmät käyttöön

Kehittämisen (=muutosjohtamisen) perusasioita tiivistetysti 1. SUUNTA, näkymä johon mennään, yhteinen visio, katse tulevaan 2. SYYT, yhteinen ymmärrys muutoksen syistä, ASIAKASLÄHTÖISYYS kehittämisen ideoinnissa 3. KEINOT, sovittu toteutus ja etenemistapa. TIETO & KONKRETIA & VUOROVAIKUTUS 4. JOHTAMINEN ja VIESTINTÄ, Kehittämisen yhteys strategiseen johtoon, lähiesimiesten tuki ratkaisevan tärkeää innovatiivisuudelle 5. ASENNE ja LUOTTAMUS, työn imu, sitoutuminen, avoimuus