MUISTIO Projekti Äikäälän asemakaavan liikennetarkastelu Asiakas Hämeenlinnan kaupunki Päivämäärä 16.10.2012 Laatija Riku Jalkanen Tarkastaja Riikka Salli 1. Hankkeen kuvaus Hämeenlinnan Hakumäen kaupunginosassa, noin kahdeksan kilometrin päässä kaupungin keskustasta on vireillä asemakaavahanke, jonka tarkoituksena on mahdollistaa 77 550 k-m 2 kokoisen Äikäälän asuntoalueen rakentuminen. Alue kytkeytyy katuverkkoon Vanajanlinnantien kautta, joka liittyy etelässä Harvialantiehen (st 290) ja pohjoisessa Tuuloksentiehen (vt 10). Suunnittelualueen ulkopuolelle jäävä, Katumajärven eteläpuolista Harvialan aluetta palveleva kokoojakatu Rantatie toimii itälänsisuuntaisena yhteytenä Vanajanlinnantieltä Harvialantielle. Harvialantien Vanajanlinnantien ja Rantatien liittymät on kanavoitu. Päivämäärä 16/10/2012 Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE P +358 20 755 6800 F +358 20 755 6801 www.ramboll.fi Kuva 1 Kaava-alue ja siihen liittyvä liikenneverkko. 1/15 Ramboll Finland Oy Y-tunnus 0101197-5, ALV rek. Kotipaikka Espoo
2. Nykyliikennemäärä ja liikenne-ennuste 2030 2.1 Tierekisteri Tierekisterin v. 2012 liikennemäärätiedon mukaan Harvialantien (mt 290) KVL on Rantatien liittymän pohjoispuolella noin 9 500 ajoneuvoa vuorokaudessa ja liittymän eteläpuolella noin 5400 ajon./vrk. Raskaan liikenteen osuus tiellä on 4-6 %. Kuva 2 Tierekisterin liikennemäärät Harvialantiellä (ajoneuvoa/vuorokausi sekä raskaan liikenteen osuus % KVL:stä). 2.2 Liikennelaskennat Harvialantien Vanajanlinnantien/Alikartanontien sekä Rantatien/Rantaruukintien liittymissä suoritettiin liikennelaskenta tiistaina 9.10.2012 klo 15:15 16:45. Liikenne laskettiin 15 minuutin jaksoissa. Vilkkainta liikenne oli 15:30 16:30 välisenä aikana, jolloin iltahuipputunnin liikennemääräksi saatiin alla olevat tulokset. Rantatien/Vanajanlinnantien liittymän liikennemäärät ovat pieniä, ja ne arvioitiin liikennelaskennan tulosten perusteella. Kuva 3 Liikennelaskentojen tulokset Harvialantien liittymissä 9.10.2012 klo 15:30 16:30. 2/15
2.3 Kaavan aiheuttama liikenne Kaavoitettavan asuinalueen synnyttämä liikenne arvioitiin Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa (Suomen Ympäristö 27/2008) oppaan mukaan seuraavin oletuksin: 75 450 k-m 2 asuintiloja. 2100 k-m 2 julkisia lähipalveluita, joiden ei arvioitu synnyttävän Harvialantien liittymiin uusia matkoja (liikenne poikkeavaa ja/tai kaava-alueen sisäistä). 45 000-80 000 asukkaan kaupunkiseudun lähitaajama ja lievekylä: o Vuorokaudessa 2,49 kotiperäistä matkaa (saapuvaa tai lähtevää) per asukas / 4,32 matkaa per 100 k-m 2 o Henkilöautomatkojen osuus kaikista matkoista 64 % o Vierailumatkojen huomioon ottava korjauskerroin 1,16 o Talviarjen korjauskerroin 1,04 o Henkilöautojen keskimääräinen kuormitusaste 1,58 Liikennesuorite: 797 saapuvaa ja 797 lähtevää autoa / vuorokausi Aamulla klo 7-8 o lähtevien matkojen osuus: 11,9 % -> 95 autoa o saapuvien matkojen osuus: 1,2 % -> 10 autoa Iltapäivällä klo 16 17 o lähtevien matkojen osuus: 6,9 % ->55 autoa o saapuvien matkojen osuus: 12,6 % -> 100 autoa Liikenteen suuntautuminen määritettiin asiantuntija-arviona työssä suoritettujen liikennelaskentojen perusteella sekä karttatarkasteluna maankäytön sijoittumisesta suunnittelualueen vaikutusalueella (kuva 4). Liikenteestä 60 % arvioitiin suuntautuvan Hämeenlinnan suuntaan, 20 % Janakkalan suuntaan, 15 % pohjoiseen Vanajanlinnantielle ja 5 % Rautaruukintien työpaikka-alueelle. Hämeenlinnaan suuntautuvasta liikenteestä hieman yli puolet arvioitiin käyttävän Vanajanlinnantietä ja loput Rantatietä. Suuntautumisen määrityksessä yhden prosenttiyksikön vaikutus mitoittavaan liikennemäärään on noin yhden auton verran. Toimivuustarkastelujen kannalta edes 10 %-yksikön eron vaikutus liittymäviiveisiin ei ole kovin suuri. Kuva 4 Suunnittelualueelle johtavien liittymien liikennemäärän arvio iltahuipputunnin aikana. 3/15
Kuva 5 Kaava-alueen liikenteen suuntautuminen. 2.4 Liikenne-ennuste 2030 Tiehallinnon Tulevaisuuden näkymiä 4-2007 -julkaisussa on laadittu kuntakohtaiset liikenteen kasvukertoimet valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteille. Liikenne-ennuste perustuu Tilastokeskuksen toukokuussa 2007 julkaisemaan väestöennusteeseen sekä Tiehallinnon samana vuonna tarkistettuun alueittaiseen liikenne-ennusteeseen vuosille 2006 2040. Hämeenlinnassa sijaitseville seututeille ennustetaan 33 % liikenteen kasvua vuosille 2006 2030. Tasaisen kasvun mallin mukaan tämä tarkoittaa 24 % kasvua vuosina 2012 2030 (1,1 % vuodessa). Koska liikenteen kasvukertoimet perustuvat kuntien väestöennusteisiin, voidaan olettaa, että kertoimissa on huomioitu osittain myös Äikäälään kaavoitettavia asuntoja. Tässä tarkastelussa on oletettu, että kasvuennuste sisältää hieman yli puolet Äikäälän matkoista (sama oletus kuin selvityksissä Valtatien 10 kehittäminen Hämeenlinnan kohdalla, Sito 2011 ja Rakennuskeskus Centran liikenneselvitys, Ramboll 2012). Kanta-Hämeen maakuntavaltuuston kesäkuussa 2012 hyväksymässä vaihemaakuntakaavassa Harvialantien varsi Äikäälän alueen eteläpuolella on esitetty kaupunkimaisen asumisen kehittämisen kohdealueeksi, mikä voi Äikäälän kaavan vaikutusalueella tarkoittaa merkittävästi keskimääräistä suurempaa maankäytön kasvua. Tässä työssä Harvialantien mitoitusliikennemääräksi vuodelle 2030 on määritetty kuntakertoimien mukainen 24 % yleinen liikenteen kasvu + 40 % Äikäälän alueen uusista matkoista. Kuntakertoimet eivät ota kantaa katuverkon liikenteen kasvuun. Vuoden 2030 mitoitusliikennemääräksi katuverkolla otettiin ns. yön yli -liikennemäärä (nykyliikenne + tarkasteltavan kaavan vaikutus). 4/15
Herkkyystarkasteluna tutkittiin, miten vuoden 2030 liikenne-ennusteen kasvattaminen 10 % / 20 % kaikilla väylillä vaikuttaa liittymien toimivuuteen. Hämeenlinnan 2000-luvun alkupuolella tehdyn liikennemallin liikenne-ennuste vuosille 2006 ja 2020 (kuva 6) ovat samansuuntaisia tässä työssä laskettuihin ja ennustettuihin liikennemääriin nähden. Liikennemallissa Äikäälän alueelle on kuvattu 750 asukasta, kun taas valmisteilla olevan asemakaavan maankäytöllä alueelle voisi sijoittua 1 300 asukasta. Liikennemallin vuonna 2006 laaditussa vuoden 2020 ennusteessa Harvialantien liikennemäärä on Rantatien pohjoispuolella 9 200 ajon/vrk, mikä hieman vähemmän kuin tierekisterin vuoden 2012 liikennemäärä (9 500 ajon./vrk). Rantatien ja Vanajanlinnantien välille malli ennustaa 3 400 6 000 ajon/vrk, kun tierekisterin mukaan liikennettä on vuonna 2012 5 400 ajon/vrk. Liikennemalli ennustaa vuodelle 2020 Rantatien liikennemääräksi 3 200 ajon/vrk ja Vanajanlinnantien eteläpäähän 600 ajon/vrk. Työssä tehtyjen liikennelaskentojen perusteella Rantatiellä kulkee nykyisin 3 000 ajon/vrk ja Vanajanlinnantiellä 900 ajon/vrk. Tässä työssä laaditun vuoden 2030 liikenne-ennusteen poikkileikkausliikennemäärät ovat Rantatielle 3 700 ajon/vrk ja Vanajanlinnantielle 1 700 ajon/vrk. Kuva 6 Liikennemallin ennustama absoluuttinen ja suhteellinen liikenteenkasvu 2006 2020 (ajon./vrk, %). Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa esitetyn Harvialan seisakkeen toteutuessa maankäyttö Harvialan alueella lisääntyy merkittävästi. Hämeenlinnan Janakkalan raja-alueen kehittäminen raportin mukaan seisake toisi 2,5 kilometrin säteelle noin 4700 asukasta. Kyseistä maankäyttövaihtoehtoehtoa ei tutkittu tämän tarkastelun yhteydessä, joten liikenne-ennustetta on tarkennettava ja liittymien toimivuus on tarkemmin selvitettävä Harvialan seisakkeen toteutuessa. 5/15
3. Toimivuustarkastelut Liikenteen toimivuustarkastelut laadittiin Synchro/SimTraffic simulointiohjelmalla. Tarkasteltavat liittymät olivat: Rantatien ja Vanajanlinnantien liittymä, Harvialantien ja Vanajanlinnantien/Alikartanontien liittymä sekä Harvialantien ja Rantatien/Rantaruukintie. Tarkastelutilanteena käytettiin iltahuipputuntia, joka on yleensä vilkkaampi kuin aamuhuipputunti. Koska aamuhuipputunnilta ei tehty liikennelaskentoja, ei tarkkaa arviota liikenteen toimivuudesta voitu esittää. Voidaan kuitenkin olettaa, että suurin osa aamuhuipputunnin liikenteestä on käänteistä iltahuipputuntiin nähden. Herkkyystarkasteluna tutkittiin, miten liikennemäärien käänteisyys vaikuttaa liittymän toimivuuteen. Liittymien palvelutasoluokituksena käytettiin liittymäviiveisiin perustuvaa valoohjaamattomien liittymien palvelutasoluokitusta (HCM). Palvelutaso Palvelutasoluokka Viivytys (s) valoohjaamattomissa liittymissä Erittäin hyvä A 10 Hyvä B 15 Tyydyttävä C 25 Välttävä D 35 Huono E 50 Erittäin huono F >50 Liittymien sivusuunnille kuvattiin simulointiohjelmassa lyhyet oikeallekääntymiskaistat, sillä oikealle kääntyvät ajoneuvot havaittiin liikennelaskennoissa ryhmittymän suoraan ja vasemmalle kulkevien ajoneuvojen vierelle. 6/15
3.1 Nykytilanne Kuvassa 7 on esitetty nykytilanteen liikennemäärät ja kuvassa 8 liikennemääriä vastaava palvelutasoluokitus Harvialantien Rantatien/Rantaruukintien ja Vanajanlinnantien/Alikartanontien liittymissä. Toimivuustarkastelujen perusteella tutkitut liittymät toimivat erittäin hyvin iltahuipputunnin aikaan nykytilanteessa. Rantatien liittymän käyttöaste on 54 % ja Vanajanlinnantien 39 %. Sivusuunnilta on helppo kääntyä oikealle, mutta vasemmalle ja suoraan menevät joutuvat odottamaan liittymässä hieman pitempään. Palvelutaso on kuitenkin joka suunnalla vähintään hyvä, eikä liikenne ei jonoudu kummassakaan liittymässä millään liittymähaaralla. Sivusuuntien liikennemäärät ovat iltahuipputunnin aikana pieniä ja eri simulointikertojen välillä on jonkin verran satunnaisuudesta johtuvia eroja. Kuva 7 Nykyliikennemäärät. Kuva 8 Liikenteen toimivuus iltahuipputunnin aikana nykyliikennemäärillä. 7/15
3.2 Yön yli tilanne Yön yli tilanteella tarkoitetaan ajankohtaa, jolloin maankäyttö aiheuttaa matkoja ennusteen mukaisesti, mutta muu liikenne vastaa nykyliikennemääriä. Tutkittujen liittymien yön yli tilanteessa ei ole liikenteen palvelutasoluokituksen kannalta suurta eroa nykytilanteeseen nähden. Äikäälän alueen maankäytön kasvamisesta johtuen Rantatien liittymän kuormituskaste kasvaa 54 prosentista 56 prosenttiin. Rantatien poikkileikkausliikennemäärä kasvaa nykytilanteeseen verrattuna noin 20 %. Liikenteen kasvu vaikuttaa lähinnä sivuteiltä suoraan ajaviin ja vasemmalle kääntyviin, joiden viiveet kasvavat keskimäärin muutamia sekunteja. Sivuteiden palvelutaso laskee hyvältä tasolta tyydyttävälle tasolle. Vanajanlinnantien toimivuudessa ei ole eroa nykytilanteeseen nähden, vaikka Vanajantien liikennemäärä miltei kaksinkertaistuu. Liittymän kuormitusaste nousee 39 prosentista 44 prosenttiin. Maankäytön vaikutus liittymien jononpituuteen on hyvin pieni. Äikäälän maankäyttöliittymien liikennemäärät ovat pieniä, eikä niissä ole toimivuusongelmia. Kuva 9 Liikennemäärät yön yli-tilanteessa. Kuva 10 Liikenteen toimivuus yön yli tilanteessa. 8/15
3.3 Vuoden 2030 ennustetilanne Vuoden 2030 ennusteliikennemäärillä Rantatien liittymän kapasiteetista on käytössä 62 % ja palvelutaso alkaa laskea. Yön yli tilanteeseen nähden liittymäviiveet kasvavat erityisesti Rantaruukintiellä, jonka palvelutaso laskee tasolle D välttävä ja maksimijononpituus kasvaa 30 metristä 50 metriin. Myös Rantatien liittymäviiveet kasvavat jonkin verran, mutta vaikutus ei ole niin suuri kuin Rantaruukintiellä, jossa valtaosa liikenteestä kääntyy vasemmalle. Vanajanlinnantien liittymässä ei ole vuoden 2030 ennusteliikennemäärillä toimivuusongelmaa. Liittymän kapasiteetista on käytössä 50 % ja palvelutasoluokitus A erittäin hyvä. On huomioitava, että vuoden 2030 liikenne-ennusteessa on sivusuuntien osalta huomioitu ainoastaan Äikäälän alueen maankäytön kasvu. Maankäytön kasvu muilla lähialueilla voi vaikuttaa merkittävästi liittymän kuormitusasteeseen sekä parantamistarpeisiin. Vanajanlinnantieltä Äikäälän kaava-alueelle johtavien katujen liittymien liikennemäärät ovat pieniä (kuormitusaste 20 % luokkaa), ja liittymät toimivat niin kiertoliittyminä kuin tasaarvoisina tai kärkikolmiollisina tasoliittyminäkin. Sekä Rantatien että Vanajanlinnantien liittymät kestävät työssä tarkastellun liikenteen kasvun. Mitä suuremmaksi liittymäviiveet kasvavat, sitä herkemmin sivuteiden autojen kuskit ottavat kuitenkin riskejä ja kääntyvät liian pieniin väleihin. Kiertoliittymä tai valo-ohjaus helpottaisi sivuteiltä Harvialantielle liittymistä, mutta kasvattaisi Harvialantien viiveitä. Kuva 11 Vuoden 2030 mitoitusliikennemäärät. Kuva 12 Liikenteen toimivuus vuoden 2030 tilanteessa. 9/15
3.4 Herkkyystarkastelut Herkkyystarkasteluina tutkittiin, miten liittymien kapasiteetti kestää liikenteen kasvua vuoden 2030 ennusteeseen nähden (kuvat 13 ja 14). Lisäksi tutkittiin liittymien toimivuutta käänteisillä liikennevirroilla, joilla pyrittiin arvioimaan myös aamuhuipputunnin liikennettä (kuva 15). Käänteiset liikennevirrat ovat vain suuntaa-antava arvio aamun liikenteestä; tarkempiin tarkasteluihin tarvitaan aamuhuipputunnin liikennelaskenta. Mikäli liikenne kasvaa vuoden 2030 ennusteesta 10 %, ei Rantatien liittymän kapasiteetti riitä nykyjärjestelyillä. Rantaruukintien liittymähaaran palvelutaso laskee tasolle F erittäin huono ja myös Rantatieltä Harvialantielle kääntyminen vaikeutuu huomattavasti. 20 % liikenteen kasvu laskee myös Rantatien palvelutason erittäin huonoksi. Vanajanlinnantien parantaminen saattaa siirtää Rantatien itäpäästä jonkin verran autoja käyttämään Vanajanlinnantietä Harvialantielle liityttäessä. Tämä ei aiheuta ongelmia Vanajanlinnantien ja Harvialantien liittymässä, sillä liittymässä ei ole kapasiteettiongelmaa edes vuoden 2030 ennustetta 20 % suuremmilla liikennemäärillä. Kuva 13 Herkkyystarkastelu: vuoden 2030 mitoitusliikennettä kasvatettu 10 %. Kuva 14 Herkkyystarkastelu: vuoden 2030 mitoitusliikennettä kasvatettu 20 %. 10/15
Liikennevirtojen ollessa käänteisiä iltahuipputuntiin verrattuna, suuntautuu suurin osa Harvialantien ja Rantatien liikenteestä Hämeenlinnan keskustaan päin. Rantaruukintiellä merkittävin ero on oikealle kääntyvien reilu väheneminen ja toisaalta Turengin suunnasta vasemmalle kääntyvien lisääntyminen. Liikennevirtojen käänteisyys lisää Rantatien oikealle kääntyvien viiveitä hieman, ja suunnan palvelutaso laskee luokasta A erittäin hyvä luokkaan B hyvä. Käänteisillä liikennevirroilla Rantaruukintieltä oikealle kääntyvät ajoneuvot vähenevät merkittävästi, mistä syystä suunnan viiveetkin pienenevät. Muilla liittymäsuunnilla palvelutaso vastaa aikaisempaa vuoden 2030 tarkastelua, eikä jononpituuksissa ole suurta eroa. Vanajanlinnantien liittymässä käänteisellä liikennevirralla ei ole vaikutusta liittymän toimivuuteen. Kuva 15 Herkkyystarkastelu: liikennevirrat ovat käänteisiä vuoden 2030 ennusteeseen nähden. 11/15
4. Liittymien parannustarpeet 4.1 Harvialantien ja Rantatien/Rantaruukintien liittymä Liittymässä ei ole nykytilanteessa tai yön yli -tilanteessa kapasiteettiongelmaa, mutta liikenteen kasvaessa sivuteiltä Harvialantielle liittyminen vaikeutuu, mikä laskee liittymän palvelutasoa ja heikentää liikenneturvallisuutta. Liittymäalueella on 60 km/h nopeusrajoitus. Liittymää voidaan tarvittaessa parantaa joko liikennevalo-ohjauksella, kiertoliittymällä tai liittymän porrastamisella. Pääsuunnan oikeallekääntymiskaistan rakentaminen ei vaikuta merkittävästi sivusuuntien liittymisongelmiin, mutta parantaa liikenneturvallisuutta. Nopeusrajoituksen lasku 50 km/h:iin helpottaisi Harvialantielle liittymistä, mutta nopeusrajoituksen laskeminen edellyttäisi myös tieympäristön muokkaamista nopeusrajoitusta tukevaksi. Tasoliittymät (Tiehallinto 2001)- ohjeen mukaisesti liikennevalojen tarvetta voidaan arvioida liittymän kuormitusasteen tai ajoneuvoliikenteen määrän avulla: Kuormitusaste < 0,5: Valo-ohjaus valitaan, mikäli turvallisuusnäkökohdat sitä puoltavat Kuormitusaste 0,5-0,7: Valo-ohjausta harkitaan sujuvuus- ja turvallisuustekijöiden perusteella. Kuormitusaste > 0,7: Sujuvuuden varmistaminen edellyttää yleensä valoohjausta. Liittymän kuormitusaste on nykyisellään 0,54 ja vuoden 2030 ennustetilanteessa kuormitusaste nousee 0,62:een. Mikäli liikenne kasvaa 10 % ennustettua enemmän, on liittymän käyttöaste 0,66. Kuva 16 Liikennevalo-ohjauksen tarpeen arviointi liikennemäärien mukaan. Tierekisteritietojen mukaan liittymäalueella tai sen välittömässä läheisyydessä sattui vuosien 2000 2007 aikana yhteensä 16 onnettomuutta, joista yksi johti henkilövahinkoon. Onnettomuuksien yleisimmät tyypit ovat risteävien ajosuuntien tai kääntyvien ajoneuvojen onnet- 12/15
tomuudet. Yksi onnettomuus on kirjattu oikealle kääntyvän perään törmäämiseksi ja yksi ohitusonnettomuudeksi. Vuoden 2007 jälkeen onnettomuuksia ei ole tierekisterin mukaan sattunut. Liittymää ei ole tämän jälkeen parannettu, joten onnettomuuksien vähenemiseen ei ole selkeää selittävää tekijää. Liittymän toimivuutta kiertoliittymänä voidaan arvioida liittymään saapuvan ja kiertotilassa kiertävän liikenteen avulla. Rantatien liittymässä yksikaistainen kiertoliittymä kestäisi nykyliikenteen hyvin ja vuoden 2030 ennustetilanteessakin yksikaistaisella kiertoliittymällä olisi vielä hieman kapasiteettia liikenteen kasvulle. Kuva 17 Harvialantien ja Rantatien/Rantaruukintien liittymän toimivuus kiertoliittymänä Tasoliittymät -ohjeen mukaan. Pääsuunnan oikeallekääntymiskaistan tarve arvioidaan liittymän molemmille suunnille erikseen. Harvialantieltä Rantaruukintielle kääntyville tulisi ohjeen mukaan olla oma kaista (kuva 18). Turengin suunnasta oikealle kääntyviä oli iltahuipputunnin laskentojen aikaan hyvin vähän, minkä perusteella lisäkaistan rakentamiselle ei ole tarvetta. Kuva 18 Oikeallekääntymiskaistan tarpeen arviointi Tasoliittymät-ohjeen mukaan. Keskivuorokausiliikennemäärät Harvialantien ja Rantatien liittymässä on arvioitu oletuksella, että KVL=10 x iltahuipputuntiliikenne. 13/15
4.2 Harvialantien ja Vanajanlinnantien/Alikartanontien liittymä Harvialantien ja Vanajanlinnantien/Alikartanontien liittymässä ei ole toimivuusongelmia tarkastelujen perustana olleella vuoden 2030 ennusteliikenne-ennusteella. Toimivuus on arvioitava uudelleen, mikäli alueen maankäyttö kasvaa Äikäälän kaavahankkeen lisäksi merkittävästi. Alikartanontielle johtava saarekkeellinen suojatie on Harvialantien ainoa suojatie ennen Turengin keskustaa. Suojatiestä varoitetaan liikennemerkein, mutta se ei ole Nopeusrajoitukset (2008)-ohjeen mukainen, sillä 60 km/h nopeusrajoituksella tien ylitys vaatisi eritasojärjestelyn tai valo-ohjauksen. 50 km/h nopeusrajoitusalueelle suojatie voidaan sijoittaa, mikäli suojatiellä on vähintään saarekkeet. Tierekisterin mukaan suojatiellä on 2000-luvulla tapahtunut yksi loukkaantumiseen johtanut jalankulkijaonnettomuus (2008). Lisäksi liittymässä on tapahtunut yksi omaisuusvahinkoon johtanut kahden ajoneuvon onnettomuus (risteävät ajosuunnat, 2005). Suojatietä käytetään mm. bussipysäkille kuljettaessa. Lokakuussa 2012 suoritetussa liikennelaskennassa suojatietä arvioitiin käyttäneen iltahuipputunnin aikana 12 jalankulkijaa. Harvialantien pohjoispuolella suojatie päättyy yhdistettyyn jalankulku- ja pyörätiehen. Alikartanontiellä on suojatien päätteessä noin 60 metrin pituinen yhdistetty jalankulku- ja pyörätie, jonka jälkeen jalankulku ja pyöräily ohjautuu pientareelle. Nopein ja helpoin vaihtoehto liittymän parantamiselle olisi nopeusrajoituksen lasku 50 km/h:iin. Nykyinen liikenneympäristö ei kuitenkaan tue nopeusrajoituksen laskemista, sillä tieosuudella on pitkiä suoria ja suojatien lähellä on 80 km/h nopeusrajoitus. Mikäli suojatielle rakennetaan valo-ohjaus, tulisi koko liittymä muuttaa valo-ohjatuksi, mikä ei laaditun liikenne-ennusteen mukaan ole liittymän toimivuuden kannalta tarpeellista. Alikulun rakentamiseen kannattaa varautua, mikäli Harvialantien ylittävän jalankulun ja pyöräilyn määrät kasvavat maankäytön kehittymisen (mm. Harvialantien seisake) vuoksi. Ennen kuin suojatielle tehdään rakenteellisia ratkaisuja, voidaan suojatien turvallisuutta parantaa suojatien havaittavuutta korostamalla. Nykyisin Harvialantiellä on suojatiestä varoittavat liikennemerkit molemmin puolin liittymää. Havaittavuutta voitaisiin edelleen parantaa esimerkiksi suojatiemerkin heijastinvarsilla tai vilkkuvalolla. Markkinoilla on myös saatavilla valotuotteita, jotka jalankulkijan havaitessaan sytyttävät varoitusvalon suojatiemerkin kohdalla. Asemakaavahankkeen aikana valmisteilla olevassa Hämeenlinnan liikenneverkkoselvityksessä on alustavasti pohdittu Vanajanlinnantien kaakkoisen katuosuuden linjauksen muuttamista lännemmäs, jolloin Vanajanlinnantien/Alikartanontien nelihaaraliittymä korvattaisiin porrastetulla vasen-oikea liittymäparilla. Tasoliittymät -ohjeen mukaan nelihaaraliittymän porrastamisen hyödyllisyys riippuu sivuteiden liikennemääristä ja liikenteen suuntautumisesta. Ohjeen mukaan porrastetut liittymät ovat yleensä nelihaaraliittymiä turvallisempia, mikäli liittyvän liikenteen osuus on yli 5 % kokonaisliikenteestä tai vähäliikenteisemmän liittyvän tien KVL yli 100 ajon./vrk. Nykytilanteessa liittyvän liikenteen osuus liittymässä on 10 % ja 14/15
liittyvien katujen KVL noin 900 ajon./vrk. Vuoden 2030 liikenne-ennusteessa vastaavat luvut ovat 10 % ja 1700 ajon./vrk ja 1000 ajon./vrk. Liittymän porrastaminen on liikenneturvallisuusseikkojen perusteella perusteltavaa, mikäli se täyttää maantielle asetetut liittymävälivaatimukset. Porrastuksen yhteydessä linjaautopysäkkien paikkaa on mahdollista siirtää nykyistä lännemmäksi lähemmäs maankäyttöä ja tieympäristö voidaan toteuttaa 50 km/h nopeusrajoitusta tukevaksi, mikä sallisi suojatien sijoittamisen tieosuudelle. Hämeenlinnan kaupunki tutkii linjastorakennetta, jossa Rantatie ja Vanajanlinnantie voisivat olla osa Turengin ja Hämeenlinnan välistä joukkoliikenteen laatukäytävää. Tällöin olisi mahdollisuus siirtää Vanajanlinnantien ja Harvialantien liittymän pysäkkipari Vanajanlinnantielle, jolloin Harvialantien jalankulkuylitysten määrä vähenisi (ellei Harvialantien eteläpuolelle kaavoiteta asutusta). 4.3 Vanajanlinnantieltä Äikäälän kaava-alueelle johtavat liittymät Kaava-alueelle johtavien liittymien liikennemäärät arvioitiin vähäisiksi, mikä ei aseta rajoitteita liittymätyypin valintaan. Liittymien suunnittelussa tulee ottaa huomioon linjaautoliikenteen tarpeet. Mikäli Vanajanlinnantie päällystetään, tulee liikenneympäristö rakentaa alhaista nopeusrajoitusta tukevaksi. 15/15