Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Samankaltaiset tiedostot
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

Muistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri

Käytösoireisen muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Neuropsykiatrinen haastattelu (NPI)

Neuropsykiatrinen haastattelu (NPI)

Muistisairauksien koko kuva

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa

Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Akseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Muistisairauden tuomat haasteet kodin turvallisuuteen

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Muistisairaudet saamelaisväestössä

B) Minkälainen tunnelma asiakkaalla / muilla lähettyvillä olevilla on ENNEN kuin tätä tapahtuu?

Psykoositietoisuustapahtuma

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Tavallisimmat käytösoireet muistisairailla

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

MUISTISAIRAAN KÄYTÖSOIREET JA TOIMINTAKYKY VANHUSPSYKIATRISESSA OSASTOHOIDOSSA

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus

Lataa Muistisairauden kanssa - Pirkko Telaranta. Lataa

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Muistisairaan hoidon kokonaisuus Tutkimustiedon valossa

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen

Muistisairauden aiheuttamat käytösoireet. Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Lääketieteen tohtori, MBA

ALZHEIMERIN TAUTIIN LIITTYVÄT KÄYTÖSOIREET JA NIIDEN HOITO YLI 65-VUOTIAILLA

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Muistisairaan henkilön omaishoitajan terveyden arviointi on tärkeää jo kotihoidon alkaessa

Vanhus ja päihteet - seminaari Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Turvallisuus hoito- ja palvelusuunnitelmassa apuna RAI. Teija Hammar, erikoistutkija RAI-seminaari, Helsinki

Pohjois-Suomen Kirjastoautopäivä Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

ETENEVIIN MUISTISAIRAUKSIIN LIITTYVÄT KÄYTTÄY- TYMISEN MUUTOKSET

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ

Muistisairaus työiässä Mikkeli Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen

ALZHEIMERIN TAUTIA SAIRASTAVAN POTILAAN PUOLISO-OMAISHOITAJAN ELÄMÄNLAATU KOLMEN VUODEN SEURANNASSA ALSOVA TUTKIMUS

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

MUISTISAIRAAN KÄYTÖSOIREET JA NIIDEN KOHTAAMINEN

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

Mielenterveyden häiriöt

Haasteellinen. opastan läheisiä?

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA


Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Muistisairauden vaikutuksista arkeen -auttaako muistinkuntoutus

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET Nina Lehtinen

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Melu (buller, noise)

HYVÄÄ HOITOA HAASTEELLI- SESTI KÄYTTÄYTYVÄLLE MUISTISAIRAALLE VERKKOMATERIAALI HOI- TOTYÖNTEKIJÄLLE

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

KUNTOUTUS ETENEVISSÄ MUISTISAIRAUKSISSA

Ulla Vuori, terveydenhoitaja, projektikoordinaattori Suomen muistiasiantuntijat

MUISTILIITTO ry -Muistisairaiden ihmisten etujärjestö

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?

Dementian vaikeiden käytösoireiden lääkehoito - mitä ja kuinka paljon? Esa Leinonen Psykiatrian professori TaY

Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

Toiminnanohjaus ja haastava käytös

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus Kansallinen muistiohjelma 2012

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

HYY:n VIRITYSPÄIVÄ

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Muistikysely MUUT LOMAKKEET

Transkriptio:

Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö Suomen Alzheimer-tutkimusseura

Neuropsykiatriset oireet muistisairauksissa - taustaa Muistisairailla ihmisillä esiintyviä, muuttuneita ulkopuolisten näkökulmasta hankalia toimintatapoja (Suomen muistiasiantuntijat: Käytösoireet muistitiimin haasteena -opas) Muita termejä: BPSD (behavioural and psychological symptoms in dementia), ei-kognitiiviset oireet, käytös- ja mielialaoireet Syntyy todennäköisesti psykologisten, sosiaalisten ja biologisten (neurokemialliset, neuropatologiset, geneettiset) syiden yhteisvaikutuksesta Vaikuttaa mm. omaishoitajan jaksamiseen ja pitkäaikaishoitoon siirtymiseen Hallikainen I. 18.5.2017 2

Neuropsykiatrinen haastattelu NPI Cummings JL et al. The Neuropsychiatric Inventory: Comprehensive assessment of psychopathology in dementia. Neurology 1994;44:2308 2314 http://www.muistiasiantuntijat.fi/media-files/testit/npi_150210.pdf Yleisesti käytetty Alzheimerin taudin tutkimuksissa Tehdään haastattelemalla sairastuneen läheiselle Hallikainen I. 18.5.2017 3

Neuropsykiatrinen haastattelu käytännön ohjeita Kysymykset tulisi esittää siinä muodossa kuin ne on kirjoitettu, mutta sen jälkeen kysymystä voi muotoilla uudelleen ja tarkentaa Arvioidaan sairastuneen käyttäytymisen ja mielialan muutosta muistisairauden alkamiseen liittyen Eli koko elämän ajan esiintynyttä käyttäytymistä tai oiretta ei huomioida Arvioidaan tiettyä ajanjaksoa, esim. kuluneen kuukauden aikana, edellisen vastaanottokäynnin jälkeen, lääkityksen aloittamisen jälkeen Huom. käyttäytymisen ei ole tarvinnut lisääntyä kyseisen ajanjakson aikana, vaan selvitetään onko sitä ollut kyseisellä ajanjaksolla Hallikainen I. 18.5.2017 4

Neuropsykiatrinen haastattelu osa-alueet Harhaluulot (deluusiot) Aistiharhat (hallusinaatiot) Levottomuus/aggressiivisuus (agitaatio) Masentuneisuus/alakuloisuus Ahdistuneisuus Kohonnut mieliala/epäasianmukainen iloisuus Apatia/välinpitämättömyys Estottomuus Ärtyisyys/mielialan vaihtelu Poikkeava motorinen käyttäytyminen Unen häiriöt Ruokahalun ja syömisen häiriöt Hallikainen I. 18.5.2017 5

Neuropsykiatrisen haastattelun tekeminen Aluksi haastateltavalle kerrotaan haastattelun tarkoitus sekä arvioitava ajanjakso Pyydetään selkeitä, lyhyitä vastauksia, mutta tarjotaan mahdollisuus keskustella aiheista lisää haastattelun jälkeen Yleisyyden, vaikeusasteen ja stressin arvioinnissa kirjallisen ohjeen antaminen haastateltavalle helpottaa arviointia Hallikainen I. 18.5.2017 6

Neuropsykiatrinen haastattelu - pisteytys Hallikainen I. 18.5.2017 9

Neuropsykiatrinen haastattelu - pisteytys Hallikainen I. 18.5.2017 10

Neuropsykiatrinen haastattelu - osioista o Harhaluulot vs. aistiharhat o harhaluulot: sairastunut luulee että epätodellisia asioita tapahtuu; aistiharhat: sairastunut näkee tai kuulee ääniä tai asioita joita ei ole olemassa o Levottomuus/aggressiivisuus vs. ärtyisyys/mielialan vaihtelu o Aggressiivisuus toimintaa (voi olla sanallista, kieltäytymistä); kun taas ärtyisyys enemmän mielialaan liittyvää (helposti ärtyvä, kärttyisä, ailahtelevainen tai kärsimätön) o Masentuneisuus vs. apatia o masentuneisuuteen liittyy sairastuneen tunne mielialan laskusta tai esim. syyllisyydestä; kun taas apatia on mielenkiinnon, oma-aloitteisuuden vähenemistä Hallikainen I. 18.5.2017 11

Neuropsykiatrinen haastattelu - osioista o Ahdistuneisuus vs. poikkeava motorinen käyttäytyminen o ahdistuneisuuteen liittyy ahdistuksen tai huolen tunne, poikkeava motorinen käyttäytyminen on poikkeavaa, häiritsevää toimintaa (esim. vaeltelu, penkominen) o Estottomuus: impulsiivinen käyttäytyminen, riskikäyttäytyminen, sosiaalisesti epäsopiva käyttäytyminen o Univaikeudet: unettomuus, liiallinen nukkuminen, epäasiallinen toiminta yöllä (vaeltelu, pukeutuminen ) o Ruokahalun ja syömisen häiriöt: ruokahalun lisääntyminen tai vähentyminen, muutokset ruokailutavoissa ja tottumuksissa Hallikainen I. 18.5.2017 12

Miksi neurospykiatrisia oireita tulisi arvioida? Kun parantavaa tai pysäyttävää hoitoa muistisairauksiin ei ole, hoidolla pyritään turvaamaan hyvä elämänlaatu sairastuneelle ja lähipiirille Neuropsykiatriset oireet tärkeitä omaishoitajan jaksamisessa Neuropsykiatriset oireet vaihtelevat muita oireita enemmän taudinkulun aikana NPI-haastattelun käyttö auttaa selvittämään muutosta esim. hoidon vasteen arvioinnissa NPI-haastattelu auttaa ottamaan asioita puheeksi Hallikainen I. 18.5.2017 13

Alsova-seurantatutkimuksen tuloksia: 236 hyvin lievää tai lievää Alzheimerin tautia sairastavaa omaishoitajineen, 5 v. seuranta

Hallikainen I, et al. Lähetetty arvioitavaksi. 18.5.2017 15

Mitkä lähtötilanteen tiedot ennustavat neuropsykiatristen oireiden etenemistä ja mitkä neuropsykiatriset oireet ennustavat taudin etenemistä? - 5 v. seuranta, GEE, LMM Tutkittavilla, jotka olivat lähtötilanteessa iäkkäämpiä ja joilla oli lähtötilanteessa suurempi taudin vaikeusaste, oli enemmän neuropsykiatrisia oireita seurannan aikana Lähtötilanteessa todetuista neuropsykiatrisista oireista harhaluulot, agitaatio ja poikkeava motorinen käyttäytyminen ovat yhteydessä taudin etenemiseen (CDR Sum of boxes seurantatieto) - tulokset yhteneväisiä aikaisempien tutkimuksien kanssa Erityisen huomion kiinnittäminen potilaisiin joilla jo lähtötilanteessa näitä oireita 18.5.2017 16

Neuropsykiatristen oireiden eteneminen suhteessa taudinkulkuun? - 5 v. seuranta, LMM Seurannan aikana kaikki muut oireet paitsi euforia ja estottomuus olivat yhteydessä taudinkulkuun (CDR-sb); Parhaiten harhaluulot, aistiharhat, aggressiivisuus, apatia, poikkeava motorinen käyttäytyminen, univaikeudet sekä ruokailuun liittyvät muutokset frontaaliset (euforia, estottomuus) ja affektiiviset (masennus, ahdistuneisuus, ärtyisyys) ja oireet eivät lisääntyneet taudin vaikeusasteen lisääntyessä; näistä harhaluulot, aggressiivisuus, apatia ja poikkeava motorinen käyttäytyminen muissa tutkimuksissa yhteneväiset tulokset kuitenkin huomattava että esim. masennus on yleistä taudin kaikissa vaiheissa vaikka ei lisäännykään 18.5.2017 17

Neuropsykiatristen oireiden yhteys omaishoitajan rasittuneisuuteen - Sairastuneen neuropsykiatriset oireet: NPI, omaishoitajan rasittuneisuus GHQ, lineaarinen sekamalli 3 v seurannan aikana Erityisesti sairastuneen harhaluulot, aggressiivinen käyttäytyminen ja univaikeudet olivat yhteydessä omaishoitajan rasittuneisuuteen 18.5.2017 18

Kiitos! Kysymyksiä?