YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS JA

YHTEISKUNNALLISEN VUOROVAIKUTUKSEN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI 011 YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS JA VAIKUTTAVUUS 01 16.4.01 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Johdon katselmus 10.4.01 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe Tiivistelmä 1 Johdanto Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden mittaamisesta Arviointiasetelma.1 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden mittaamisesta. Itsearviointikehikko..1 Määritelmiä.. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden rakenteiden ja johtamisen itsearviointi 15.. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri 4 Itsearvioinnin tulokset 4.1 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden rakenteet ja johtaminen 4. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri 5 Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Lähteet Liite 1: Yksikkökohtaiset yvv-profiilit Humanistinen tiedekunta Informaatioteknologian tiedekunta Kasvatustieteiden tiedekunta Kauppakorkeakoulu 6 7 9 11 1 1 14 14 16 16 16 18 0 4 5 5 5 5 6 6 6 6 7 7 7 7 8 8 8 8 9 9 9

Johdon katselmus 10.4.01 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Agora Center Avoin yliopisto Kielikeskus Kirjasto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Koulutuksen tutkimuslaitos 9 0 0 0 0 1 1 1 1 4 4 4 4 5 5 5 5 6 6 6 6 7 7 7 7 8 8 8 4

Johdon katselmus 10.4.01 8 Koulutuksen arviointisihteeristö 9 9 9 9 Museo 40 40 40 40 Normaalikoulu 41 41 41 41 Ympäristöntutkimuskeskus 4 4 4 4 Jyväskylän yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointikehikko 4 Arviointikehikon barometria täydentävät osiot 47 5

Johdon katselmus 10.4.01 ESIPUHE Käsillä olevassa arviointiraportissa selvitetään Jyväskylän yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden nykytilaa ja keskeisiä kehittämiskohteita. Arvioinnin yhteydessä rakennettiin yhteistyössä tiedekuntien ja erillisyksiköiden kanssa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen barometri (yvv-barometri), joka toimii määrällisen arvioinnin työvälineenä. Tämän lisäksi tarkasteltiin laadullisesti tehtäväalueen organisointia ja johtamista sekä toiminnan sisältöä ja strategisia tavoitteita. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden lakisääteinen tehtäväkenttä on nuori, ja se hakee vielä muotoaan. Myös tematiikan todentaminen ja arviointi ovat vasta kehittymässä. Valmiita mittareita ja arviointikehikoita ei näin ole olemassa, vaan kehittämistyötä on tehty osana arviointia. Saatuja kokemuksia sekä rakennettua arviointikehikkoa ja mittareita voidaankin pitää tärkeinä askelmina kohti tehtäväalueen näkyväksi tekemistä ja arvottamista. Arviointikehikon rakentaminen ja arviointi aloitettiin kesällä 011 Jyväskylän yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvoston koordinoimana asiantuntijatyönä. Käytännön työskentely ja arviointiraportin kirjoittaminen toteutettiin Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimusryhmän voimin. Ryhmään kuuluivat johtava tutkija Jari Ritsilä, tutkijatohtori Jukka Lahtonen ja tutkimuskoordinaattori Kirsi Mukkala. Ryhmä sai arvokasta tukea työhönsä usealta eri taholta. Erityisesti yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvosto osallistui aktiivisesti prosessiin koko sen ajan. Arviointi ei olisi ollut mahdollista ilman laitosten, tiedekuntien sekä erillis- ja palvelulaitosten aktiivista osallistumista arviointikehikon laatimiseen ja aineiston tuottamiseen. Haluamme kiittää kaikkia työhön osallistuneita. Toivomme, että arvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää Jyväskylän yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden kehittämisessä sekä kansallisessa suunnittelutyössä. Jyväskylässä 7..01 Jaakko Pehkonen Vararehtori Jyväskylän yliopisto Jari Ritsilä Johtava tutkija Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu 6

Johdon katselmus 10.4.01 TIIVISTELMÄ Käsillä olevan arvioinnin lähtökohtana on evaluoida Jyväskylän yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden organisointia, laadunvarmistusta ja toteutumista yliopistolain asettamiin tehtäviin ja yliopiston omiin strategisiin tavoitteisiin peilaten. Arviointi ja siihen liittyvä arviointikehikon laatiminen on tehty tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän yliopiston tiedekuntien, erillis- ja palvelulaitosten sekä laitosten kanssa. Lisäksi arvioinnin ja barometrityöskentelyn taustalla on Jyväskylän yliopiston pitkäaikainen kehittämistyö tematiikan parissa. Jyväskylän yliopisto on toiminut kansallisena "koelaboratoriona" yliopistojen aluevaikuttavuuden, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden tutkimus- ja kehittämisprojekteissa sekä erityisesti näiden mittaamiseen ja arviointiin liittyvissä selvityksissä. Arvioinnin perusteella Jyväskylän yliopisto toimii monipuolisesti vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan toimijoiden kanssa ja vaikuttavuutta edistetään aktiivisesti. Tuotettua taitotietoa saatetaan laajalti yhteiskunnan käyttöön alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen perustana on strategian mukaisesti vahva ja kansainvälisesti kilpailukykyinen perustutkimus ja soveltava tutkimus sekä koulutus. Varsinaisilla toiminta-alueillaan Jyväskylän yliopisto on viime vuosina vahvistanut rooliaan innovaatio-ekosysteemien kehittämisessä. Yliopisto on panostanut vahvasti innovaatioiden tuottamiseen, testaamiseen ja kaupallistamiseen sekä pyrkinyt edistämään yrittäjyyttä ja yrittäjyyskasvatusta. Strategiansa Laatua ja liikettä mukaisesti ylipisto on aktiivisesti toteuttanut erilaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita yhdessä alueellisten sidosryhmiensä kanssa. Pitkäjänteistä ja systemaattista yhteistyötä muiden koulutustoimijoiden, julkisen sektorin organisaatioiden ja yrityssektorin kanssa on vahvistettu. Koulutus- ja tutkimusyhteistyö kattavat ennakoinnin, strategisen suunnittelun, toimeenpanon ja arvioinnin. Yliopisto tarjoaa laaja-alaisesti uudenlaisia täydennyskoulutusmahdollisuuksia. Asiakaskeskeisyys orastaa sekä sidosryhmien kanssa tehtävissä koulutushankkeissa että tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Keskeisinä jatkokehittämiskohteina nousi esille seuraavaa. 1. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden koordinointi ja johtaminen on vielä jäsentymätöntä. Relevantin johtamisen ja koordinoinnin varmistaminen edellyttää yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden nykyistä vahvempaa ja konkreettisempaa integroimista osaksi keskeisiä johtamis- ja ohjausjärjestelmiä.. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen mittaaminen ja arviointi ovat alkutaipaleellaan ja edellyttävät jatkokehitystä. Keskeiseksi ongelmaksi muodostuu pirstaleinen, jäykkä ja osin takaperoinen tiedonhankinta. Seurannan ja arvioinnin asianmukainen toteuttaminen edellyttävät dynaamisen, reaaliaikaisen ja integroidun tiedonhallinnan organisoimista.. Opiskelijoille tarjottava innovaatio-, yrittäjyys- ja projektitoiminnan valmiuksien edistäminen on hajanaista ja opiskelijoille epäselvää. Tulevaisuudessa tarvitaan keskitettyä ja pitkäjänteistä opiskelijalähtöisen innovaatio-, yrittäjyys- ja projektitoiminnan kehittämistä. Opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus edistää näitä valmiuksia monipuolisesti. 4. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus integroituvat vahvasti hanketoimintaan. Hanketoiminnassa on siten merkittäviä mahdollisuuksia itse yvv-toiminnan ja sen vaikuttavuuden tehostamiseksi sekä yliopiston kestävän talouden edistämiseksi. Jatkossa hanketoiminnan vipuvaikutukset tulisi tunnistaa ja hyödyntää entistä tehokkaammin. 5. Asiakaskeskeisyyden tarve on vahvistunut entisestään uuden yliopistomuodon myötä. Sidosryhmät tulisi tunnistaa entistä monipuolisemmin koulutuksen, tutkimuksen ja asiantuntijuuden asiakkaiksi perinteisesti miellettyjen opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja opiskelijoi- 7

Johdon katselmus 10.4.01 den lisäksi. Tulevaisuudessa tarvitaan panostusta profiloitujen koulutus- sekä tutkimus- ja kehittämistuotteiden kehittämiseksi. Lisäksi asiakkuuksien hallinta ja kehittäminen ovat eräitä keskeisimmistä haasteista. Tähän haasteeseen vastaamiseksi tarvitaan kipeästi erilaisten kumppanuusmallien ja asiakaspalautejärjestelmän kehittämistä. 8

Johdon katselmus 10.4.01 1 JOHDANTO Jyväskylän yliopisto toimii aktiivisesti lukuisissa julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden verkostoissa. Yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa yliopisto noudattaa akateemisia periaatteita ja vaalii korkeaa laatua. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus toteutuvat pääosin perustehtävien koulutuksen ja tutkimuksen kautta. Yliopisto suunnittelee ja toteuttaa sekä koulutusta että tutkimusta yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa mahdollisimman hyvän yhteiskunnallisen vaikuttavuuden takaamiseksi. Lisäksi yliopiston yksiköt ja henkilöstö palvelevat yhteiskuntaa erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus toteutuvat sekä perusrahoituksen että täydentävän rahoituksen toimintojen kautta. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toimintaa ohjaavat vahvasti kansalliset linjaukset mm. tulosohjauksen kautta. Arvioinnissa tiedekunta- ja laitoshaastattelujen sekä itsearviointi- ja barometrikyselyjen tulemia peilataan kansallisia ja alueellisia strategioita sekä ensisijaisesti yliopiston omaa strategiaa vasten. Lisäksi tämän arvioinnin ja barometrityöskentelyn taustalla toimivat arvioijien kokemukset OECD:n korkeakoulujen johtamisen kehittämiseen tähtäävästä ohjelmasta (IMHE), OECD:n käynnistämästä korkeakoulujen alueellisesta arvioinnista (Supporting the Contribution of Higher Education Institutions to Regional Development), OKM:n tilaamasta yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden määrittelytyöstä sekä selvitysasiamiesraportista (Ritsilä, Nieminen & Sotarauta, 007) ja osallistumisesta valtiovarainministeriön kokoamaan yliopistojen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen arvioinnin ja tulosohjauksen kehittämistä pohtivaan ryhmään (Ritsilä & Lahtonen, Valtiovarainministeriön julkaisuja 5/009). Myös osallistuminen mm. Suomen Akatemian yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaamiseen liittyvään työskentelyyn sekä tieteellinen yhteistyö Stanfordin yliopiston kanssa ovat ovat rakentaneet pohjaa tarkastelulle. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden tematiikka erillisenä ja yksittäisenä tehtäväalueena on varsin tuore. Näin ollen tehtäväalueen määrittely, mittaaminen ja arviointi ovat vasta kehittymässä, mitä kuvastaa myös yliopistojen laatuauditoinnissa saadut arviot. Laissa tehtävä on määritelty seuraavasti (Yliopistolaki, tehtävät): "Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yliopistojen tulee järjestää toimintansa siten, että tutkimuksessa, taiteellisessa toiminnassa, koulutuksessa ja opetuksessa varmistetaan korkea kansainvälinen taso eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen." Lain periaatteen mukaisesti voidaan todeta, että yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus generoituvat yhteiskuntaan pitkälti koulutuksen ja tutkimuksen perustehtävien kautta. On kuitenkin tärkeää huomata, että laissa painotetaan kahta asiaa. Ensimmäiseksi yliopistojen odotetaan rakentavan koulutusta ja tutkimusta muun yhteiskunnan tarpeita ja tavoitteita huomioiden. Näin esimerkiksi ennakointi- ja strategiayhteistyön alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa tulisi olla keskeisessä roolissa. Toiseksi laki painottaa, että yliopiston tuottamaa tietoa ja osaamista tulee aktiivisesti siirtää yhteiskunnan palvelukseen yrityksiin sekä julkiselle ja kolmannelle sektorille (Kuva 1). 9

Johdon katselmus 10.4.01 Kuva 1. Yliopistojen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Lähde: Ritsilä, J., Nieminen, M. ja Sotarauta, M., Yliopistojen yhteiskunnallinen vuorovaikutus, opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 007:. Vuoden 011 opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman rahoitusmallin kehittämiseen tähtäävän työryhmän raportissa yhteiskunnallinen vuorovaikutus ei jäsenny erillisenä ja helposti identifioitavana kohteena. Kyseisessä raportissa yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta käsitellään seuraavasti: "Mallin ohjausvaikutusta pyrittiin selkeyttämään sillä, että yliopistojen perustehtäville, koulutukselle ja tutkimukselle, määriteltiin vain muutama keskeinen rahoituskriteeri. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus toteutuu näiden lakisääteisten tehtävien kautta ja on läpäisyperiaatteella rahoitusmalliehdotuksessa mukana." Haasteena yllämainitussa käsittelytavassa on varmistaa läpinäkyvyys, mitattavuus ja ohjaus. Läpäisyperiaate sinänsä on erinomainen, mutta tilanteeseen paremmin sopisi kaksoisstrateginen lähestymistapa. Tällöin yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus näkyisivät sekä kaiken toiminnan läpäisevänä lähtökohtana että omana erillisenä painotuksena. Edelleen mittaamisessa ja arvioinnissa tematiikka olisi sisäänrakennettuna muuhun toimintaan sekä omana erillisenä osa-alueena. Tätä lähestymistapaa puoltaisi sekä tematiikan vaativuus että sen keskeneräinen jalkauttaminen yliopistoissa. Edellisen lisäksi seurantaa ja arviointia on pyritty kehittämään korkeakoulujen yhteisessä Raketti-hankkeessa, jonka tavoitteena on korkeakoululaitoksen ohjauksessa ja vaikuttavuuden seuraamisessa sekä korkeakoulujen sisäisessä johtamisessa tarvittavan tiedon sekä käytössä olevien IT-ratkaisujen laadun, yhteentoimivuuden ja käytettävyyden edistäminen kansallisella tasolla. Osaltaan seurantaa ja arviointia on pyritty kehittämään myös KOTA-järjestelmässä ja Vipusessa. Jyväskylän yliopiston strategiassa kaksoisstrateginen ote näkyy. Tematiikka näkyy sekä läpäisevästi että omana tehtäväalueena. Varsinaisessa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen osiossa on tuotu mm. seuraavia lähtökohtia esille ( Laatua ja liikettä, 010): "Yliopiston toiminta on yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Yliopistossa tuotettu tieto ja osaaminen saatetaan laajalti yhteiskunnan käyttöön. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kulmakiviä ovat perus ja soveltava tutkimus sekä koulutus, joka toimii ensisijaisena välineenä yhteiskunnan kehittämisessä. Yliopisto on kansallinen ja kansainvälinen vaikuttaja, mutta sillä on keskeinen rooli myös alueellisesti... Yliopistolla on merkittävä 10

Johdon katselmus 10.4.01 rooli innovaatioiden tuottajana, testaajana ja kaupallistajana... Vahvistetaan monialaisen tutkimuksen avulla elinkeinoelämän ja julkisen sektorin uudistumiskykyä ja edistetään painoaloilla palveluinnovaatioiden luomista. Tuotetaan tutkimustietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi. Toteutetaan yhteiskunnallista kehitystä vauhdittavia kokeiluja verkostojen tuella." "... Lisätään alueelle kohdistuvaa hanketoimintaa. Uusia yhteistyömuotoja ja konsortioita kehitetään alueen muiden koulutustoimijoiden, organisaatioiden ja yritysten kanssa. Tuotteistetaan uudenlaista täydennyskoulutustarjontaa. Koulutusta uudistamalla nopeutetaan alueellisen elinkeinoelämän rakennemuutosta. Tuetaan yhteiskunnallisen vaikuttavuudenkannalta tärkeiden informaatioteknologian ja taloustieteiden kehittymistä ja integroitumista muihin oppiaineisiin. Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa toteutetaan uudenlaisia yhteistyömuotoja." Strategian mukaisesti toiminnassa tulisi painottua muun yhteiskunnan kanssa avoin ja aktiivinen vuorovaikutus sekä yhteiskuntaa ja sen rakenteita uudistava rooli. Yliopiston tulisi aktiivisesti kehittää omaa toimintaansa yhteiskunnan tarpeita mukaillen. Edelleen yliopiston tulisi olla keskeisessä roolissa alueellisen innovaatio-ekosysteemin kehittämisessä sekä tukea sidosryhmiensä toimintaa tutkimuksensa ja koulutuksensa kautta. Yliopisto on asettanut tehtäväalueen koordinointiin vararehtorin sekä neuvoa antavaksi elimeksi yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvoston. Näiden tehtävänä on toimia sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen aktiivisina agentteina ja kehittäjinä että seurata ja arvioida toimintaa. Järjestelyjen tavoitteena on varmistaa kaksoisstrategisen asetelman toteutuminen. Yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden seurannan ja arvioinnin kehittämiseksi on avattu yhteistyö Itä- Suomen yliopiston kanssa. Lisäksi tieteellistä yhteistyötä mittaamisen ja arvioinnin kehittämiseksi on tehty mm. Stanfordin yliopiston, Triple Helix -yhdistyksen ja OECD:n korkeakoulujen johtamisen kehittämiseen tähtäävän ohjelman (IMHE) kanssa. Vaikka yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja vaikuttavuuteen kuuluvia tehtäviä ja toimintoja voidaan laajamittaisesti tunnistaa, aiheen systemaattinen haltuunottaminen ja arviointi ovat erittäin haastava ja pitkäjänteinen prosessi. Vuodenvaihteessa 011 01 Jyväskylän yliopistossa toteutettiin ensimmäistä kertaa tiedekuntakohtainen yvv-toiminnan itsearviointi ja laadittiin yvv-barometri. Näitä seurantatyökaluja voidaan pitää yhtenä merkittävänä askelena tässä prosessissa. YHTEISKUNNALLISEN VUOROVAIKUTUKSEN JA VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMISESTA Kansainvälisesti yliopistojen toiminnan seurannasta ja mittaamisesta on löydettävissä joitakin dokumentoituja esimerkkejä. Näissä on kuitenkin usein kyse yksittäisistä tai välillisistä mittareista. Laajempaa systemaattista seurantaa harjoittavia mittarijärjestelmiä on ilmeisesti vielä vähän käytössä. Laajempia järjestelmiä on kehitetty mm. Kanadassa (Langford ym. 006) sekä USA:ssa (AUTM) seuraamaan yliopistojen tutkimustulosten kaupallistamista. Lisäksi Australiassa on keskusteltu seurannan aloittamisesta (esim. Third Stream Funding, 005), ja OECD on käynnistänyt vuonna 005 korkeakoulujen aluevaikuttavuuden tehostamiseen tähtäävään kansainvälisen ohjelman, jossa Suomi on Jyväskylän seudun myötä ollut mukana. Edelleen, Irlannissa on käynnistetty kansainvälinen hanke (European indicators and ranking methodology for university third mission, EM) kolmannen tehtävän indikaattoreiden kehittämiseksi. Projektin (http://www.emproject.eu/index.html) tavoitteena on tuottaa kattava työkalu kolmannen tehtävän tunnistamiseksi, mittaamiseksi ja verrata aktiviteetteja eri korkeakoulussa laaja-alaisesti. Tämä on tarkoitus saavuttaa luomalla kolmannelle tehtävälle indikaattorit ja lähestymällä uudella tavalla ranking metodeja. Projekti on edennyt tietokanta vaiheeseen ja keskustelua osallistumisesta tähän prosessiin käydään myös Jyväskylän yliopistossa. 11

Johdon katselmus 10.4.01 Seuraavassa listataan kirjallisuudessa yleisesti esiintyviä huomioita mittarijärjestelmän kehityksestä. Lisäksi selvitetään, kuinka tässä raportissa käytetty barometri ottaa nämä seikat huomioon. Monet seikat puoltavat mittaamisen keskittämistä tuotoksiin tai tuotosten ja panosten suhteeseen. Esimerkiksi yliopiston yksikköjen autonominen asema tarkoittaa luonnollisesti keskushallinnon ohjauksen kohdistumista osoitettaviin panoksiin ja niiden eri muotoihin, sekä yksikköjen tuottamiin tuotoksiin, tuloksiin ja vaikutuksiin. Itse prosessit, joilla panokset muutetaan tuotoksiksi jäävät enenevässä määrin yksikköjen itsensä päätettäviksi 1. Koska Jyväskylän yliopiston tiedekunnat toimivat varsin itsenäisesti, barometrimittaristo koostuu pääosin panos/tuotos-tyyppisistä mittareista. Alueellista vuorovaikutusta on vaikea mitata siitä syystä, että alueelle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Yliopistojen ja sen yksiköiden toiminta-alueet vaihtelevat. Kuitenkin, jotta tuloksia voisi vertailla, olisi kyettävä muodostamaan toiminta-alueen yksikäsitteinen määritelmä ennen mittarijärjestelmän luomista. Alueen määritelmän tulisi myös ottaa huomioon tutkijoiden tarpeet linkittää aluemittarit muuhun alueelliseen tilastoaineistoon. ssa alueeksi on valittu Keski-Suomen maakunta. Yksikköjen erilaisuus täytyy ottaa huomioon mittajärjestelmää laadittaessa. Eräs kirjallisuudessa esitetty tapa on muodostaa ns. arkkityypit ja luoda jokaiselle arkkityypille sopiva mittaristo. Tämän jälkeen jokainen yksikkö arvioidaan parhaiten sopivalla mittaristolla. Tästä kehittyneemmässä järjestelmässä mittarijärjestelmää voidaan säätää portaattomasti arkkityyppien välillä, jolloin esimerkiksi kahden arkkityypin välimaastoon sijoittuva yksikkö voi säätää mittariston painottamaan puoliksi kummankin arkkityypin ominaisuuksia. n mittaristo on pyritty valitsemaan niin, että se kattaa erilaisia toimintamuotoja. Lisäksi yksiköille on tarjottu mahdollisuus tuoda esille tärkeinä pitämiään asioita varsinaisen mittariston ulkopuolelta. Mittarijärjestelmään liittyy väistämättä ohjausvaikutus: yliopistojen toiminta konvergoituu maksimoimaan mitattavia asioita. Järjestelmän laadintaan voi liittyä trade-off-tilanne, mitatako tällä hetkellä yliopistojen toimintaa parhaiten kuvaavia muuttujia vai muuttujia, joiden toivotaan kuvaavan toimintaa tulevaisuudessa. Esimerkkinä tällaisesta muuttujasta voisi toimia spin-off-yritykset, joiden merkitys tällä hetkellä on vähäinen, mutta joiden merkitystä saatettaisiin jonkin politiikkastrategian myötä vahvistaa tulevaisuudessa. Mittarijärjestelmän ja tulosohjausjärjestelmän yhteensovittamisen haasteisiin liittyvät kysymykset ovat johtaneet kirjallisuudessa toteamukseen, että kokonaisjärjestelmän käyttöönottoon on varattava aikaa useita vuosia, ja että prosessi on luonteeltaan vaiheittainen ja itseään korjaava. 1 Huomioitavaa kuitenkin on, että esim. Molas-Gallart et al. (00) päätyvät ns. Russell-raportissa käyttämään ensisijaisesti aktiviteettia mittaavia indikaattoreita. Tämä johtuu siitä, että tulosindikaattoreihin liittyy ongelma, kuinka erotellaan yliopiston todellinen vaikutus tulokseen. Esimerkiksi yliopiston opiskelijoiden hyvä työllistyminen saattaa johtua ennen kaikkea hyvästä taloudellisesta suhdannetilanteesta. Samoin tutkimustulosten kaupallistamiseen ja sen onnistumiseen liittyy puhdas sattuma yhtenä oleellisena tekijänä. 1

Johdon katselmus 10.4.01 ARVIOINTIASETELMA Vuonna 011 toteutettiin ensimmäistä kertaa tiedekuntakohtainen yvv-toiminnan itsearviointi sekä yvv-barometri. Näiden seurantatyökalujen avulla tiedekuntien yvv-toiminnasta saadaan sekä laadullista että numeerista tietoa. Tulevaisuudessa nämä työkalut mahdollistavat entistä luotettavammat arviot yvv-toiminnan kehityksestä yli ajan sekä toiminnan painopisteiden jakautumisesta yliopiston sisällä. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen haltuun ottaminen ja arviointi ovat erittäin haastava ja pitkäjänteinen prosessi. Jyväskylän yliopistossa ensimmäistä kertaa suoritettua yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen itsearviointia ja sen yhteydessä kehitettyä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen barometria voidaan pitää yhtenä askelena tässä työssä..1 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden mittaamisesta Vuoden 011 aikana rakennettu yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri hyväksyttiin yvv-neuvostossa 8.11.011. n rakennustyössä hyödynnettiin palaute- ja kehittämisehdotukset, joita tiedekunnilta ja laitoksilta systemaattisesti kerättiin kuukausien ajan. Kesällä 011 palautetta kerättiin tiedekuntien dekaaneilta. Loppuvuodesta vierailtiin ainelaitoksissa. n ja siihen saadun palautteen pohjalta yliopiston kaikista yksiköistä kerättiin tieto sähköisellä lomakkeella tammi-helmikuussa 01. Yksinkertaistettuna barometrin lähtöasetelma voidaan esittää kuvan mukaisesti. tarkastelee yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta kolmen päälohkon alla. Ensimmäiseksi koulutuksesta tarkastellaan elinikäiseen oppimiseen liittyviä vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden elementtejä. Toiseksi keskitytään tutkimustiedon tuottamisen vuorovaikutusprosesseihin sekä soveltamisproblematiikkaan. Kolmanneksi tarkastellaan sidosryhmille tuotettuja asiantuntijapalveluita ja kirjallisia tuotoksia, jolloin tuodaan esille mm. tyypillisesti muiden mittausten ulkopuolelle jäävät oppikirjat, tilaustutkimusraportit jne. Näiden lisäksi varsinaisessa barometrissa on otettu mukaan muutamia indikaattoriprototyyppejä, jotka pyrkivät valottamaan mitattavaa ilmiötä edelleen. 1

Johdon katselmus 10.4.01 Kuva. Jyväskylän yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden osa-alueet KOULUTUS Koulutuspääoma Osuva työvoiman tarjonta Elinikäinen oppiminen Valmentava koulutus Työmarkkinavalmiudet Ym. TUTKIMUS Soveltavat tutkimushankkeet Keksinnöt Uudet toimintamallit, prosessit jne. Uudet yritykset Ym. ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT Julkaisut Ohjausryhmä ym. jäsenyydet Kehityspalvelut Aluekehitysprosessit Ym.. Itsearviointikehikko Alla esitetään yvv:n arviointia varten rakennettu arviointikehikko. Kuten aikaisemmin mainittiin, kehikko on rakennettu Delphi-menetelmää soveltaen. Näin yliopiston eri yksiköt ovat olleet keskeisessä roolissa mittareiden määrittelyssä ja valinnassa sekä määritelmien rakentamisessa. Kokonaisuudessaan arviointikehikko löytyy liitteestä. Seuraavissa alaluvuissa käydään tiivistetysti läpi arviointikehikon sisältö...1 Määritelmiä Seuraavassa esitetään muutamia yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta keskeisiä määritelmiä. Näiden tarkoituksena on avata toistaiseksi hyvinkin suppeita ja tulkinnanvaraisia, lakitekstiin ja strategioihin liittyviä käsitteitä. Luonnollisesti niitä ei voida pitää tässäkään yhteydessä ainoina ja oikeina, vaan ne ovat lähinnä arvioijien muodostamia työkaluja tematiikan käsittelemiseksi. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus: Yhteiskunnallisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä monimuotoista vuorovaikutusta yhteiskunnan ja sen keskeisen toimijan, Jyväskylän yliopiston välillä. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on kiinteä osa opetuksen ja tutkimuksen missioita. Nimensä mukaisesti vuorovaikutus on kaksisuuntaista. Yhteiskunta odottaa korkeakouluilta yhtenä jäsenenään osallistumista tärkeiksi koettuihin kansallisiin ja alueellisiin kehittämisprosesseihin (asiantuntijuus). Toisaalta, korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttamisen edellytys on, että yhteiskunta ja sen toimijat panostavat aktiivisesti korkeakoulu- 14

Johdon katselmus 10.4.01 jen toiminnan tehostamiseen ja kehittämiseen (resurssit, näkemys ja osallisuus). Vuorovaikutus voi olla alueellista, kansallista tai kansainvälistä. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Yhteiskunnallisen vaikuttavuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä Jyväskylän yliopiston toimintojen vaikuttavuutta yhteiskuntaan. Yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta merkittävä osa tulee koulutuksen ja tutkimuksen jatkovaiheina. Yliopistolaki korostaa erityisesti tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämistä, mutta tässä yhteydessä teema käsitetään laajemmin. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta tarkastellaan koulutuksen, tutkimuksen ja asiantuntijuuden näkökulmasta. Elinikäisen oppimisen edistäminen: Yliopistolaki korostaa erikseen elinikäisen oppimisen edistämistä. Tässä yhteydessä tähän katsotaan kuuluvan monimuotoinen oppimisen edistäminen mukaan lukien vapaa sivistystyö ja täydennyskoulutus varsinaisen tutkintokoulutuksen lisäksi. Sidosryhmä: Sidosryhmät rajataan tässä yhteydessä käsittämään Jyväskylän yliopiston näkökulmasta erimuotoisia ulkoisia sidosryhmiä. Näitä voivat olla julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin rahoittajat, asiakkaat, toimittajat jne. Toiminta sidosryhmien kanssa nähdään merkittävänä väylänä toiminnan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle... Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden rakenteiden ja johtamisen itsearviointi Itsearvioinnissa on kartoitettu tiedekuntien ja erillisyksiköiden omia näkemyksiä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden johtamisesta, koordinoinnista ja tavoitteenasettelusta. Tavoitteena on ollut luoda yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden kokonaisprosessia kuvaava ja laadunhallintaa palveleva arviointikehikko. Kysymyksenasettelu on sekä laadullinen että määrällinen. Määrällinen arviointiasteikko soveltaa Korkeakoulujen arviointineuvoston laatuauditoinneissa käyttämää asteikkoa. Tarkasteltavat näkökulmat ovat seuraavat: Laadunhallinta Strategiasidos Vastuunjako Informaatioprosessi (dokumentointi ja hyödyntäminen) Ohjausvälineet Yvv:n sisältö ja tavoitteenasettelu Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen sisällöt tarkasteluhetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen vaikuttavuuden sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut) Yksikön keskeisimmät ulkoiset sidosryhmät (TOP-TEN) Yksikön yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen / vaikuttavuuden organisoinnin, johtamisen sekä laadun varmistuksen kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille 01-017 Yksikön yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille 01 017 (myös mittaus ja seuranta) Yksikön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden keskeisimmät tavoitteet vuosille 01 017 15

Johdon katselmus 10.4.01 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden yksikkökohtaiset mittarit (tuovat esille yksiköiden ominaispiirteet).. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri Arvioinnissa kehitetty barometri rakentuu seuraavista osa-alueista: (1) Sidosryhmille tuotetut palvelut Indikaattori 1: Koulutuspalvelut sidosryhmille Indikaattori : Julkaisut sidosryhmille Indikaattori : Asiantuntijapalvelut () Innovaatioiden tuottaminen, testaus ja kaupallistaminen Indikaattori 4: Soveltava tutkimus- ja kehittämistoiminta Indikaattori 5: Sidosryhmille tuotetut opinnäytetyöt Indikaattori 6: Kaupalliset oikeudet Indikaattori 7: Spin-off-yrittäjyys () Tutkintokoulutuksen integroituminen työmarkkinoille Indikaattori 8: Koulutuksen työmarkkinaosuvuus Indikaattori 9: Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien vahvistaminen (4) Kokeelliset mittarit (varsinaisen barometrin lisäksi valitut lisämittarit) Indikaattori 10: Aluevaikuttavuuden indeksi Indikaattori 11: Tapahtumat sidosryhmille Indikaattori 1: Työmarkkinavalmiuksia edistävä sivuaineopetus Indikaattori 1: Monialainen tutkimus- ja kehittämistyö 4 ITSEARVIOINNIN TULOKSET 4.1 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden rakenteet ja johtaminen Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen rakenteisiin pureutuvassa tiedekuntien sekä erillis- ja palvelulaitosten itsearvioinnissa yksiköt pitivät vahvimpana osa-alueenaan yvv-toiminnan asemaa omissa strategioissaan ja suunnittelussaan (keskimäärin kehittynyt taso). Heikoimman arvion (keskimäärin alkavalla tasolla) yksiköt antoivat yvv:n huomioimiselle budjetoinnissa ja talouden seurannassa (Kuva ). Erillis- ja palvelulaitoksissa yvv-toiminta on keskimäärin kokonaisuudessaan tiedekuntia kehittyneemmällä tasolla. 16

Johdon katselmus 10.4.01 Kuva. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden johtamisen ja organisoinnin itsearviointi Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden (YVV) itsearviointi Heikoin osa-alue Vahvin osa-alue YVV:n asema strategioissa ja suunnittelussa.5 Asteikko: 4 = Edistynyt = Kehittynyt = Alkava 1 = Puuttuva YVV:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa.5 YVV:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa 1.5 1 YVV:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä 0.5 0 YVV:n vastuunjako yksikössä Tiedekunnat keskiarvo Palvelu- ja erillisyksiköt keskiarvo YVV:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen YVV:n rakenteet ja organisointi yksikössä YVV:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi Kokonaisuutena itsearvioinnin perusteella voidaan todeta, että yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen systemaattisuus ja käytännön ohjaus- ja johtamisrakenteet ovat vasta orastavalla tasolla, vaikka käytännön yvv-toimintaa on yksiköissä merkittävästi ja se esiintyy tavoitteissa. Edellä mainittu asettaa haasteita erityisesti yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden laadun varmistamiselle. Yksiköiden välillä on vaihtelua eri osa-alueiden kehittymisasteissa (Kuva 4). Kuvaa tulkittaessa on huomattava että itsearvioinnissa syntyy yksiköiden välisiä eroja myös siitä, että arvioijat tulkitsevat asteikkoa hieman eri tavoin. Kuva tarjoaa kuitenkin yleiskuvan, ja lisäksi itsearviointi tarjoaa työkalun seurata yksiköiden sisäistä kehitystä yli ajan. 17

Johdon katselmus 10.4.01 Kuva 4. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden (yvv) itsearviointi 0 5 0 15 10 5 0 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden (YVV) itsearviointi 1 1 1 Tiedekunnat 4 4 4 1 1 4 Palvelu- ja erillislaitokset 1 4 4 4 4 4 Asteikko: 4 = Edistynyt = Kehittynyt = Alkava 1 = Puuttuva YVV:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa YVV:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä YVV:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen YVV:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi YVV:n rakenteet ja organisointi yksikössä YVV:n vastuunjako yksikössä YVV:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa YVV:n asema strategioissa ja suunnittelussa Yksiköiden omissa strategioissa tulevien vuosien tavoitteenasettelussa painottuvat erityisesti niiden yhteiskunnan haasteisiin integroituvan tutkimuksen sekä työelämärelevanssin vahvistaminen. 4. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri on ensimmäinen laatuaan ja osin vielä kehitysvaiheessa. Tämä on huomioitava barometrin tulkinnassa. Tässä vaiheessa oleellista on tunnistaa yksikkökohtaiset ominaispiirteet ja keskittyä seuraamaan yksiköiden sisäistä kehitystä yli ajan. Yksiköiden välinen vertailu on mielekästä vasta sitten kun barometri on rutiininomainen osa vuosittaista raportointia ja silloinkin vain relevanteilta mittareiltaan. Ensimmäisellä mittauskierroksella parhaiten vastetta antaviksi mittareiksi nousivat sidosryhmien kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta kuvaavat mittarit. Erityisesti julkaisut tai raportit sidosryhmille ( 148 kpl), sidosryhmille tuotetut asiantuntijapalvelut ( 87 h) ja tapahtumat sidosryhmille (19 kpl) koettiin mielekkäiksi mittareiksi ja niihin kyettiin allokoimaan merkittävä määrä aiemmin muiden tarkastelujen ulkopuolelle jäänyttä toimintaa. Jatkossa tarvitaan kuitenkin myös näiden mittareiden kriteereiden täsmentämistä. Sitä vastoin koulutuksen työmarkkinaintegraatiota sekä innovaatiotoimintaa kuvaavat mittarit olivat haastavampia. Kaupallisia oikeuksia ja spin-off-yrityksiä vain muutama yksikkö kykeni raportoimaan. Tämä johtunee osin siitä, että kaikkia suoritteita ei kyetä vielä tässä vaiheessa rekisteröimään, vaan tarvittaisiin seurannan kehittämistä. Taulukossa 1 on esitetty barometritaulukko tiedekunnittain. Taulukossa mittarilukemia ei ole suhteutettu tiedekuntien kokoihin, joten se ei sovellu yksiköiden väliseen vertailuun. Sen sijaan se tarjoaa yleiskuvan siitä, millaista yvv-toimintaa yliopistossa kokonaisuudessaan harjoitetaan ja mitkä osa-alueet kaipaavat lisäpanostusta. 18

Johdon katselmus 10.4.01 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen barometrin mittareiden absoluuttiset arvot tiede- Taulukko 1. kunnittain M1. Koulutuspalvelut sidosryhmille - opintopisteet M. Julkaisut sidosryhmille - kpl M. Asiantuntijapalvelut sidosryhmille - tunnit M4. Soveltava t&k-toiminta - 1000 euroa M5. Sidosryhmille tuotetut opinnäytetyöt - kpl M6. Kaupalliset oikeudet - kpl M7. Spin-off yritykset - kpl M8. Koulutuksen työmarkkinaosuvuus - työllistyneiden lkm M9. Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien vahvistaminen - työharjoittelun opintopisteet M10. Aluevaikuttavuuden indeksi - toiminnan kohdistumisosuus% M11. Tapahtumat sidosryhmille - kpl M1. Työmarkkinavalmiuksia vahvistava sivuaineopetus - opintopisteet M1. Monialainen t&k -työ - 1000 euroa m1 m m m4 m5 m6 m7 m8 m9 m10 m11 m1 m1 Humanistinen 998 111 56 156 45 70 1060 4 44 614 45 Informaatioteknologian** Kasvatustieteiden 8898 8 085 766 0 46 45 4910 5 860 Kauppakorkeakoulu 794 18 149 1 0 18 149 Liikunta- ja terveystieteiden 1080 70 5480 467 6 41 159 8 1 4765 Matemaattis-luonnontieteellinen 0 75 140 090 51 580 45 45 890 18 Yhteiskuntatieteellinen 1095 500 50 18 86 50 Yhteensä 1895 56 168 1170 81 68 080 1019 4 14 46115 05 ** Informaatioteknologian tiedekunta toimitti barometritiedot suppeassa muodossa, joka ei ole täysin vertailukelpoinen muihin, eikä näin ollen raportoida tässä taulukossa. Oman lisähaasteen barometriin tuovat sinänsä jo tiettyä erityistehtävää varten asetetut erillis- ja palvelulaitokset. Niiden toiminta saattaa ääritapauksessa jäädä koko barometritarkastelun ulkopuolelle tai koskea ainoastaan muutamia mittareita. Näin ollen ehkä tärkeämpää onkin tarkastella niiden omaa tavoitteenasettelua. Taulukossa on esitetty yvv-barometrin mittareiden absoluuttiset arvot erillis- ja palvelulaitoksittain. Taulukko. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen barometrin mittareiden absoluuttiset arvot erillisja palvelulaitoksittain M1. Koulutuspalvelut sidosryhmille - opintopisteet M. Julkaisut sidosryhmille - kpl M. Asiantuntijapalvelut sidosryhmille - tunnit M4. Soveltava t&k-toiminta - 1000 euroa M5. Sidosryhmille tuotetut opinnäytetyöt - kpl M6. Kaupalliset oikeudet - kpl M7. Spin-off yritykset - kpl M8. Koulutuksen työmarkkinaosuvuus - työllistyneiden lkm M9. Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien vahvistaminen - työharjoittelun opintopisteet M10. Aluevaikuttavuuden indeksi - toiminnan kohdistumisosuus% M11. Tapahtumat sidosryhmille - kpl M1. Työmarkkinavalmiuksia vahvistava sivuaineopetus - opintopisteet M1. Monialainen t&k -työ - 1000 euroa m1 m m m4 m5 m6 m7 m8 m9 m10 m11 m1 m1 Agora Center 84 600 00 45 14 00 00 Avoin yliopisto 7098 7 500 0 80 0 4000 Kielikeskus 600 1 1000 85 7 9 Kirjasto 15 1050 100 1 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 9697 1 000 600 1 50 000 Koulutuksen arviointisihteeristö 1 Museo 1 105 8 95 4 Normaalikoulu 50 5 5 Ympäristöntutkimuskeskus 160 40 87 40 50 1000 Yhteensä 8180 179 6545 5887 0 1 15 48 176 400 600 Yleisesti ottaen mittarilukemissa oli runsaasti vaihtelua yli yksikköjen. Yksiköt pystyivät antamaan runsaasti mittareita koskevaa arvokasta palautetta ja kehittämisehdotuksia. Nyt on tärkeää kiinnittää mahdollisimman pian kuluvan kauden mitattavat asiat ja määritelmät. Lisäksi muun rekisteriaineiston hankinnan yhteydessä tulisi varmistaa vaivaton ja reaaliaikainen sekä yhteiskäyttöön perustuva rekisteröinti suoritteille. 19

Johdon katselmus 10.4.01 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET Arvioinnin perusteella Jyväskylän yliopisto on monipuolisesti vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan toimijoiden kanssa. Tuotettua taitotietoa saatetaan laajalti yhteiskunnan käyttöön alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kulmakivinä toimivat strategian mukaisesti perustutkimus, soveltava tutkimus ja koulutus. Jyväskylän yliopisto on ottanut viime vuosina selvästi vahvemman roolin Jyväskylän seudun ja muiden toiminta-alueidensa innovaatioekosysteemin kehittämisessä. Yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa ja vaikuttavuudessa on vuonna 011 yliopiston strategian ja kansallisten linjausten mukaisesti kiinnitetty erityistä huomiota innovaatiotoiminnan edistämiseen ja yhteistyömallien kehittämiseen. Yliopistolla on ollut vahva rooli alueellisen innovaatiokeskittymän rakentamiseen tähtäävässä prosessissa (Agora Center), ja toisaalta yliopiston sisäistä innovaatiojärjestelmää on kehitetty aktiivisesti useiden kehittämishankkeiden kautta. Yliopisto on panostanut vahvasti innovaatioiden tuottamiseen, testaamiseen ja kaupallistamiseen sekä pyrkinyt edistämään yrittäjyyttä ja yrittäjyyskasvatusta. Asiakaskeskeisyyttä on kehitetty mm. verkkosivuja ja uusia yhteistyömuotoja kehittämällä. Toimintavuoden aikana perustettiin sidosryhmiä palveleva verkkopalvelu Wolmar ja hankittiin Google-pohjainen hakukone, joka mahdollistaa entistä helpomman tiedonhaun yliopiston sivustoilta. Hallintokeskuksen uudistamisen yhteydessä sidosryhmäpalveluja kehitettiin ja jäsenneltiin uudelleen toiminnan tehostamiseksi ja laadun lisäämiseksi. Laatua ja liikettä strategiansa mukaisesti ylipisto on aktiivisesti toteuttanut erilaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita yhdessä alueellisten sidosryhmien kanssa. Pitkäjänteistä ja systemaattista yhteistyötä muiden koulutustoimijoiden, julkisen sektorin organisaatioiden ja yrityssektorin kanssa on vahvistettu. Yhteistyö kattaa ennakoinnin, strategisen suunnittelun, toimeenpanon ja arvioinnin (Suuri Risteys ennakointi- ja kehittämisprosessi, alueellisiin strategiaprosesseihin osallistuminen, JAMK.in kanssa yhteinen julkilausuma innovaatioiden ja yrittäjyyden edistämiseksi, rekrytilaisuudet jne.). Yliopisto tarjoaa laaja-alaisesti uudenlaisia täydennyskoulutusmahdollisuuksia (Avoinyliopisto, EduCluster Finland Oy, Avance jne.). Asiakaslähtöisyys on vielä orastavaa sekä sidosryhmien kanssa tehtävissä koulutushankkeissa että yhteisissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Asiakaslähtöisyyden kehittämiseen on panostettu mm. uudistamalla verkkosivuja ja avaamalla erityisesti sidosryhmille tarkoitettu Wolmar -verkkopalvelu. Kokonaisuutena Jyväskylän yliopisto toteuttaa monipuolisesti ja kohtalaisen laadukkaasti yliopistolain mukaista yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden tehtävänasettelua. Tehtävänasettelu nykymuodossaan on kuitenkin nuori, ja siten sen sisäistäminen vaatii vielä paljon työtä. Useimmissa yksiköissä tehtävänasettelu näkyy jo strategioissa, ja toimintoja tunnistetaan hyvin. Toisaalta varsinainen toiminta jää helposti ilman systematiikkaa, ja tehtävän johtamisprosessi ontuu. Tulevaisuudessa tarvitaankin selkeitä yliopistotasoisia johtamis- ja koordinointiratkaisuja, painopisteiden valintaa sekä määrätietoista kehittämistä tehtäväalueen jalkauttamiseksi ohjaus- ja laadunhallintajärjestelmään. Seuraavassa olemme nostaneet esille koko arviointiaineistoon perustuvia, keskeisimpiä johtopäätöksiä (JP) ja esittäneet näihin liittyviä toimenpidesuosituksia (TP) toiminnan edelleen kehittämiseksi. JP 1: Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden koordinointi ja johtaminen jäsentymätöntä. Jyväskylän yliopistossa yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus on tiedostettu omaksi tehtäväkentäksi, ja ne esiintyvät strategioissa yksikkötasoilla saakka. Laadunhallintajärjestelmän näkökulmasta haasteeksi muodostuvat toiminnan pirstaleisuus ja prosessin jäsentymättö- 0

Johdon katselmus 10.4.01 myys. Johtamisen näkökulmasta haasteeksi muodostuu se, että nykyisessä rahoitus- ja ohjausjärjestelmässä tehtäväalueen katsotaan sijoittuvan läpäisevästi muihin tehtäväkenttiin. Edelleen oman haasteensa kehittämiseen asettaa opetus- ja kulttuuriministeriön toistaiseksi vahvistamaton rahoitusmalli vuodesta 01 eteenpäin. Ministeriön esittämä rahoitusmalli sisältää yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden pääosin muun toiminnan läpäisevänä ja siten vaikeasti konkretisoitavana. Läpäisevyys ei sinänsä ole paha asia, mutta johtamisen näkökulmasta ilman konkretisointia toiminta on hampaatonta. Jos toiminta ei näy tulosohjauksessa, työaikajärjestelmissä eikä palkkausjärjestelmissä, sen jalkauttaminen ja johtaminen on haasteellista. TP 1: Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden integroiminen osaksi keskeisiä johtamis- ja ohjausjärjestelmiä. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden tulee integroitua nykyistä vahvemmin osaksi rahoitus- ja tulosohjausmalleja sekä työaika- ja palkkausjärjestelmiä. Johtamisen ja koordinoinnin vahvistamiseksi on tärkeää, että johtamisjärjestelmä on selkeä ja sillä on kasvot aina yksikkötasolle saakka. Edelleen, jos tehtäväkenttä nähdään tärkeäksi ja muita perustehtäviä tukevaksi, se tulee konkretisoida ja tehdä näkyväksi myös resursoinnissa. Ilman konkreettista budjettiohjausta toiminta jää korulauseiksi strategioihin. Yvv-toimintaa tulee kehittää opetus- ja kulttuuriministeriön tulosohjausmallien lähtökohdista niin, että toiminta on määrätietoista ja yliopiston kestävää talouspohjaa tukevaa. Monet asiantuntijatehtävät vaativat merkittävästi työpanosta, ja niihin tulee budjetoida työaikaa koulutuksen ja tutkimuksen tapaan. Ilman konkreettista panostusta työaika- ja palkkajärjestelmään, motivointi ja kannustaminen ovat hankalia. JP : Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen mittaaminen ja arviointi edellyttävät jatkokehitystä. Käsillä oleva raportti on yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden ensimmäinen varsinainen barometrimittaus ja itsearviointi. Tietojärjestelmät eivät kyenneet tuottamaan sisällöllisten tai aikataulutekijöiden vuoksi mittausaineistoa, vaan tiimi päätyi omaan kyselyyn. Kyselyä edelsivät tiedekunta- ja erillis- sekä palvelulaitostason ja laitostason haastattelut. Kysely todettiin tärkeäksi, mutta aineiston tuottaminen koettiin haastavaksi. Edelleen toivottiin, että olemassa olevien tietojärjestelmien pitäisi kyetä tuottamaan tieto myös näiltä osin, ja samaa tietoa tulee kysyä vain kerran. Käytettyihin mittareihin toivottiin edelleen täsmentämistä. Vahvasti nousi esille toive, että mittauksen tulisi integroitua rahoitus- ja tulosohjausmalliin. Mittaamisella tulee olla yksiköiden näkökulmasta myös selkeä taloudellinen relevanssi. TP : Dynaaminen, reaaliaikainen ja integroitu seuranta. Sähköisiä järjestelmiä (Tutka, SAP, Vipunen, Korppi jne.) tulee kehittää siten, että niistä saa tarvetta vastaavaa yvv-tietoa vaivatta ja reaaliaikaisesti. Tietoja johtamisjärjestelmiä ja -tarpeita varten tulee kerätä vain kerran. Näin vältytään päällekkäiseltä tiedonhankinnalta, ja tietojärjestelmien laaja-alainen hyödyntäminen avaa uusia mittaamismahdollisuuksia. Keskitetystä tiedonhankinnasta huolimatta barometria pitää kehittää edelleen ja siihen tulee sisällyttää mahdollisuus ns. muuttuville politiikkamittareille. Asiakaspalautejärjestelmää pitää kehittää pikaisesti. Myös relevantin seurannan jalkauttaminen kaikkiin laitoksiin tulee varmistaa. Nämä välineet konkretisoivat yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tavoitteenasettelua sekä tukevat sen johtamista ja viemistä käytännön toimintaan. Keskeiset, mutta nyt hankalaksi koetut mittarit, kuten ylipistolähtöiset yritykset, yliopiston saama yritysrahoitus ja sidosryhmille tehtävät opinnäytetyöt tulee kerätä prosessien sopivassa vaiheessa ja reaaliaikaisesti (esim. opinnäytetyön sidosryhmärooli määritellään työn hyväksymisen yhteydessä). JP : Opiskelijoille tarjottava innovaatio-, yrittäjyys- ja projektivalmiuksien edistäminen on hajanaista. Jyväskylän yliopisto toimii monipuolisesti innovaatio-, yrittäjyys- ja projektitoiminnan edistämisessä organisaation sisällä, alueella, kansallisesti ja kansainvälisesti. Opiskelijoiden osallistaminen toimintaan on ollut vielä hajanaista, ja se on perustunut pitkälti yksittäisiin projekteihin. Useissa kansainvälisissä huippuyliopistoissa yrittäjyys-, innovaatio- ja projektitoiminta on nostettu opiskelussa meitä keskeisempään rooliin erilaisten toimintamallien kautta. Jyväskylän yliopisto tarjoaa 1

Johdon katselmus 10.4.01 yksittäisiä kursseja ja palveluja projektijohtamisesta, innovaatiotoiminnasta, yrittäjyydestä ja rekrytoinnista pirstaleisesti. Yksittäisiä kursseja on tarjolla tiedekunnissa sekäerillis- ja palvelulaitoksilla, mutta varsinaista sivuainetarjontaa ei em. aiheista ole tarjolla tällä hetkellä. Toivetta keskitetysti koordinoidulle kokonaisuudelle tuli esille myös haastatteluissa. TP: Keskitetyn ja pitkäjänteisen innovaatio-, yrittäjyys- ja projektitoiminnan kehittäminen opiskelijoille. Opiskelijoille tulee tarjota yhtenäinen ja selkeä mahdollisuus kasvattaa valmiuksiaan innovaatio-, yrittäjyys- ja projektitoiminnassa. Tarjonnan tulee olla systemaattista, ja siinä tulisi olla mahdollisuuksia edetä yksittäisestä kurssista ja sivuaineopinnoista aina opinnäytetyöhön saakka oman substanssiaineen lähtökohtia kunnioittaen. Työelämärelevanssia edistetään parhaiten niveltämällä kursseihin sidosryhmien aitoja haasteita (esim. yhteiset tutkimus-ja kehitysprojektit) ja monialaista työryhmätyöskentelyä. Nämä toimisivat myös projektitoiminnan opiskeluvälineinä. Innovaatiotoimintaa edistetään kasvattamalla opiskelijoista aktiivisia haasteiden ratkaisijoita, uutta luovia työntekijöitä ja yrittäjiä markkinoille. Yrittäjyystoiminnan uusimuotoinen edistäminen edellyttää myös tiettyjen spin-off-pullonkaulojen poistamista. Näistä keskeisimpiä ovat toimivien tilojen organisointi ja rahoitusmahdollisuuksien vahvistaminen. Edelleen nykyinen työskentely on usein projektilähtöistä, ja on tärkeää, että jokaisella opiskelijalla on edellytykset projektien läpiviemiseen alasta riippumatta. Projektitoiminnan oppiminen voitaisiin kytkeä myös esim. osaksi opinnäytetyöprosessia, jolloin myös tätä todennäköisesti jäntevöitettäisiin. JP 4: Hanketoiminnassa mahdollisuuksia edistää yvv-toimintaa tehokkaasti. Hanketoiminta toimii jo itsessään keskeisenä välineenä yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden edistämisessä. Hanketoiminta on luonnollinen alusta tehdä asioita yhdessä sidosryhmien kanssa. Hanketoiminnan kautta järjestetään monimuotoista koulutusta, toteutetaan sidosryhmien kanssa yhteisiä tutkimus- ja kehittämisprojekteja sekä edistetään mm. syrjäytymisen ehkäisyä monimuotoisin palveluin. Yliopisto ei saavuttanut vuonna 011 ulkoiselle rahoitukselle asetettua tavoitettaan. Tilanne ei ole tältä osin muuttumassa, mikä vaikuttaa tulevaisuudessa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmallin kautta saatavaan rahoitukseen. Tämä heikentää myös yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden kehitysmahdollisuuksia. Hanketoiminnan motivointivälineet ovat heikot, ja hanketoiminta on osin pirstaleista ja lyhytjänteistä. Hankkeet toimivat usein yhteisistä tavoitteista tietämättöminä, ja asioita tehdään päällekkäin. Myös tavoitteellinen hyödyntäminen esim. opintopisteiden, opinnäytetöiden ja tutkintojen edistämisessä on heikkoa, vaikka rahoitusmuoto ei tätä estäisi. TP4: Hanketoiminnan vipuvaikutusten hyödyntäminen. Hanketoiminnan kehittämiseen keskeisenä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden välineenä on panostettava nykyistä enemmän. Tähän voidaan hakea erilaisia muotoja ja toimintatapoja. Panostus esim. omarahoitusosuuksiin soveltavan tutkimuksen hankkeissa, joihin ei voida budjetoida hankkeita toteuttavien yksiköitten työaikaa, kannattaa harkita. Yliopiston omarahoitus tulee nähdä investointina, jonka vipuvaikutus saattaa olla parhaimmillaan kymmenkertainen jo suoran rahoituksen muodossa. Omarahoituksena voidaan käyttää esimerkiksi pääomatuottoja, jolloin sidosryhmien panostukset palautuisivat niille yhteishankkeiden kautta. Hanketoiminta tuottaisi OKM:n rahoitusmallin kautta myös perusrahoitusta, koska tämä erä on erikseen huomioitu työryhmän esityksessä (muu kilpailtu tutkimusrahoitus). Myös johdonmukainen ja tavoitteellinen hyödyntäminen muiden vipuvaikutusten, kuten opintopisteiden, tutkintojen ja artikkeleiden tuotannossa toisi työryhmän rahoitusmalliesityksen mukaisesti resursseja. JP5: Asiakaskeskeisyys haastaa yliopiston uudenlaisiin toimintamalleihin. Asiakaskeskeisyyden tarve on vahvistunut uuden yliopistomuodon myötä. Sidosryhmät tulee tunnistaa entistä monipuolisemmin koulutuksen, tutkimuksen ja asiantuntijuuden asiakkaiksi perinteisesti miellettyjen perusrahoituksen (OKM) ja opiskelijoiden lisäksi. Sidosryhmien rooli on vahvistunut mm. pääomarahoituk-

Johdon katselmus 10.4.01 sen, uusimuotoisen hallituksen sekä monipuolisen sidosryhmäyhteistyön myötä. Yhteiskunnan ja yliopiston sidosryhmien haasteet haastavat yliopiston entistä pitkäjänteisempään ja monialaisempaan yhteistyöhön. Tutkimus- ja kehittämishankkeet, täydennyskoulutus jne. edellyttävät asiakkaiden tarpeiden huomioimista ja tuotteen rakentamista yhdessä aina alkumetreiltä lähtien. TP5: Kattava asiakkuuksien hallinnan ja kehittämisen organisointi. Monipuolisten sidosryhmäverkostojen hallitsemiseksi ja kehittämiseksi tarvitaan pikaisesti uusia toimintamalleja ja välineitä. Keskeistä on se, kuinka hyvin tunnemme asiakkaamme ja kykenemme heille palvelujamme tarjoamaan. Tähän tarvitaan erilaisten kumppanuusmallien ja asiakaspalautejärjestelmän kehittämistä. Vastedes tarvitaan panostusta myös profiloitujen koulutus- sekä tutkimus- ja kehittämistuotteiden kehittämiseksi (ks. kuvio 5). Tämä tulee kyetä tekemään niin, ettei se vaikuta negatiivisesti koulutuksen ja perustutkimuksen tehtäväalueisiin vaan päinvastoin. Lisäksi toiminnan pitää olla kokonaistaloudellisesti kannattavaa. Kuva 5. Vuorovaikutteisen osaamisen ja innovaatioiden tuottaminen YLIOPISTO YHTEISKUNTA YRITTÄJYYS- JA INNOVAATIOKOULUTUS PERUS- JA SOVELTAVA TUTKIMUS SEKÄ KOULUTUS OPISKELIJOIDEN OSALLISUUDEN JOHTAMINEN SOVELTAVA TUTKIMUS JA OPPIMINEN ASIAKKUUKSIEN JOHTAMINEN TUOTEJOHTAMINEN ESIHAUTOMO- PROSESSI PUSH TUOTTEISTAMIS- ALUSTA R&D PROJECT MANAGEMENT PROAKTIIVINEN ENNAKOINTI PERINTEINEN JA DIGITAALINEN MARKKINOINTI UUDET KUMPPANIT PULL SPIN-OFF:IT LISENSSIT, PATENTIT JNE. JULKAISUT MUOTOILLUT TUOTTEET JA PALVELUT MUOTOILLUT KOULUTUS- OHJELMAT BULKKI OPPIMISPROSESSIT UUDET ASIANTUNTIJAT SEMINAARIT MUOTOILTU TÄYDENTÄVÄ KOULUTUS

Johdon katselmus 10.4.01 LÄHTEET Langford, C. H., Hall, J., Josty, P., Matos, S. & Jacobson, Astrid, (006). "Indicators and outcomes of Canadian university research. Proxies becoming goals?" Research Policy, vol. 5(10), pp. 1586-1598, December. Molas-Gallart J., Salter A., Patel P., Scott A. & Duran X. (00). Measuring third stream activities. Final report to the Russel group of universities. SPRU - Science and Technology Policy Research. Ritsila, J. & Lahtonen, J. (009). Yliopistojen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen arvioinnin jatulosohjauksen kehittäminen Valtiovarainministeriön julkaisuja 5/009. Ritsilä, J., Mukkala, K. & Suosara, E. (006). Oecd/supporting the contribution of higher education institutions to regional development - self evaluation report of the jyväskylä region in finland. Helsinki, Finland: Opetusministeriö. Opetusministeriön julkaisuja, 6/006 Ritsilä, J., Nieminen, M. & Sotarauta, M. (007). Yliopistojen yhteiskunnallinen vuorovaikutus. arviointimalli ja näkemyksiä yliopistojen rooleihin. Helsinki, Finland: Opetusministeriö. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä, 007:. Ritsilä, J., Nieminen, M., Sotarauta, M. & Lahtonen, J. (008). Societal and economic engagement of universities - an evaluation model. Higher Education Management and Policy, 0 (). Third stream funding. Funding universities for engagement in the third millennium. A paper submitted to the AVCC on behalf of the New Generation Universities. October 005. 4

Johdon katselmus 10.4.01 LIITE 1: YKSIKKÖKOHTAISET YVV-PROFIILIT Seuraavaksi esitetään yvv-toiminnan yhteenvedot tiedekunnittain sekä erillis- ja palvelulaitoksittain. Yhteenvetojen rakenne on seuraava: Tämä osio perustuu yvv-toiminnan itsearviointiin. Osiossa kuvataan tiivistetysti tiedekunnan yvvtoiminnan laatua ja kehittyneisyyttä osa-alueittain: A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa A: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa A: Yvv:n vastuunjako yksikössä A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen A7: Yvv:n rooli yleisessä palkkausjärjestelmässä (YPJ:ssä) ja erillisissä kannustinjärjestelmissä A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa Jokaisessa osa-alueessa asteikkona on: 4: Edistynyt : Kehittynyt : Alkava 1: Puuttuva Tämä osio kuvaa tiivistetysti tiedekunnan toimintaa yvv-barometrin näkökulmasta. Yvv-barometrin indikaattorit ovat: M1. Koulutuspalvelut sidosryhmille M. Julkaisut sidosryhmille M. Asiantuntijapalvelut sidosryhmille M4. Soveltava t&k-toiminta M5. Sidosryhmille tuotetut opinnäytetyöt M6. Kaupalliset oikeudet M7. Spin-off-yritykset M8. Koulutuksen työmarkkinaosuvuus M9. Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien vahvistaminen M10. Aluevaikuttavuuden indeksi M11. Tapahtumat sidosryhmille M1. Työmarkkinavalmiuksia vahvistava sivuaineopetus M1. Monialainen t&k-työ Tämä osio perustuu yvv-toiminnan itsearviointiin. Osiossa esitetään tiivistetysti yksikön yvvtoiminnan strategiset tavoitteet seuraavasti jäsenneltynä: Tavoite 1: Mitkä ovat yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut)? Tavoite : Mitkä ovat yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut)? Tavoite : Mitkä ovat yksikön keskeisimmät ulkoiset sidosryhmät (TOP-TEN)? Tavoite 4: Mitkä ovat yksikön yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen / vaikuttavuuden organisoinnin, johtamisen sekä laadun varmistuksen kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille 01-017? Tavoite 5: Mitkä ovat yksikön yhteiskunnallisen VUO- ROVAIKUTUKSEN kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille 01-017 (myös mittaus ja seuranta)? Tavoite 6: Mitkä ovat yksikön yhteiskunnallisen VAI- KUTTAVUUDEN keskeisimmät tavoitteet vuosille 01-017? Tavoite 7: Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden yksikkökohtaiset mittarit (tuovat esille yksiköiden ominaispiirteet)? 5

Johdon katselmus 10.4.01 Humanistinen tiedekunta A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa A: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa A: Yvv:n vastuunjako yksikössä A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa Kuvio: Yvv:n laadun arviointi A7 YVV-profiilin yleiskuva vastaa melko tarkasti yliopiston keskimääräistä profiilia YVV:n rakenteet ja organisointi yksiköissä on keskiarvoa hieman kehittymättömämmällä tasolla A8 A6 Humanistinen Tiedekunnat keskiarvo A1.5.5 A 1.5 1 0.5 0 A5 A4 A Tavoite 1 (sisällöt): Korkeatasoinen tutkimus ja koulutus, yhteiskunnan ajankohtaisten tarpeiden tiedostaminen ja työelämäyhteyksien vahvistaminen; palvelujen tuottaminen sekä yksityissektorille ja elinkeinoelämään ulottuva asiantuntijuuden hyödyntäminen; valtakunnallisia erityistehtäviä: yleiset kielitutkinnot, kielikoulutuspolitiikan verkosto, viittomakielen keskus. Tavoite (sisällöt): Tutkimustulokset koskettavat jokaista suomalaista; tiedekunnasta laadukkaan koulutuksen saaneet opiskelijat sijoittuvat yhteiskunnan eri sektoreille; henkilökunta osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun, päätöksentekoon ja toimintaan; tiedekunta vaikuttaa yhteiskuntaan myös Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen, viittomakielen keskuksen, nykykulttuurin tutkimuskeskuksen sekä laitosten yhteydessä toimivien instituuttiensa kautta. Tavoite (sidosryhmät): Kansainväliset ja kansalliset järjestöt ja yhdistykset, Tieteellisten Seurain Valtuuskunta, muistiorganisaatiot (arkistot, museot, kirjastot) koulut, OKM ja Opetushallitus, media, Jyväskylän kaupunki, JAMK ja JAO, tutkimusta ja koulutusta tukevat säätiöt, alumnit, yhteistyöyritykset Tavoite 4 (laadun varmistus): YVV- mittariston integroiminen toimintaan; tiedekunnan tunnettuuden parantaminen asiantuntijuuden yksikkönä; verkottuminen alueellisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa; tarjotun koulutuksen työelämärelevanssista huolehtiminen ja valmistuneiden työmarkkinoille sijoittumisen seurannan tehostaminen. Tavoite 5 (seurattava kehitys): Tutkimus-, julkaisu- ja opetustoiminnan korkea laatu; tiedeviestintä; täydennyskoulutuksen tarjonnan kehittäminen; henkilökunnan kannustaminen asiantuntijakeskusteluun ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon; tiedekunnan alumnisuhteiden hyödyntäminen; mittaus ja seuranta YVV- mittariston pohjalta. Tavoite 6 (seurattava kehitys): Laadukas tutkimustyö sekä osaavien maistereiden ja tohtoreiden koulutus; toimintaympäristön muutosten ja yhteiskunnallisten tarpeiden ennakointi ja seuranta; opintojen työelämärelevanssista ja koulutuksen vaikuttavuudesta huolehtiminen; yrittäjyyskoulutuksen vakiinnuttaminen osaksi opintoja. Tavoite 7 (mittarit): Aktiivinen osallistuminen yvvmittariston laadintaan; oman substanssialan selvitykset; työsuunnitelma ja YPJ-keskustelut. M1. Koulutuspalvelut sidosryhmille M. Julkaisut sidosryhmille M. Asiantuntijapalvelut sidosryhmille M4. Soveltava t&k-toiminta M5. Sidosryhmille tuotetut opinnäytetyöt M6. Kaupalliset oikeudet M7. Spin-off yritykset M8. Koulutuksen työmarkkinaosuvuus M9. Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien vahvistaminen M10. Aluevaikuttavuuden indeksi M11. Tapahtumat sidosryhmille M1. Työmarkkinavalmiuksia vahvistava sivuaineopetus M1. Monialainen t&k -työ Kuvio: Yvv-barometri M11 M10 M1 M9 M1 M8 M1 1.00 0.90 0.80 0.70 0.60 0.50 0.40 0.0 0.0 0.10 0.00 Mittarit on suhteutettu tiedekunnan kokoon ja indeksoitu siten että suurin mahdollinen arvo on 1 ja pienin 0. M7 M M6 M M5 M4 6

Johdon katselmus 10.4.01 Informaatioteknologian tiedekunta A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa A: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa A: Yvv:n vastuunjako yksikössä A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa Tarvittavat tiedot barometrin muodostamiseksi puuttuvat. Kuvio: Yvv:n laadun arviointi A7 Informaatioteknologian A1.5 A8.5 1.5 1 0.5 0 Tiedekunnat keskiarvo A A A6 A4 A5 YVV:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa keskimääräistä kehittyneempi osaalue YVV:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa hieman keskiarvotiedekuntaa kehittymättömämmällä tasolla Tavoite 1 (sisällöt): Profit - yrityksille kohdennettava ICT-alan täsmäkoulutus; rakennemuutoshankkeet mm. Scope, Amob; Pekan paja; DI/FM-koulutus Tavoite (sisällöt): Oppilaitosyhteistyö; Keski-Suomen ICT-strategia; IKK-hanke; laskennallisten tieteiden kansallinen koulutuksen ja tutkimuksen kartoitus ja edistäminen; sairaanhoitopiirin ja kaupungin yhteistyö; sote-yhteistyö; kansallinen kokonaisarkkitehtuurityö Tavoite (sidosryhmät): Yritykset, Ely-keskus, Keski- Suomen Liitto, ministeriöt, SA, TEKES, Puolustusvoimat Tavoite 4 (laadun varmistus): Yhden luukun malli: tiedekunta yhtenä organisaationa vastaa niin tutkintokoulutuksesta, avointa yliopistokoulutusta vastaavista opinnoista kuin täydennyskoulutuksesta (profit, inforte, oppilaitosyhteistyö). Tavoite 5 (seurattava kehitys): Sairaanhoitopiiri, sote - alueellisen kehittämisen ytimeen pääsy, informaatioturvallisuuden klusterin rakentaminen Tavoite 6 (seurattava kehitys): - Tavoite 7 (mittarit): - 7

Johdon katselmus 10.4.01 Kasvatustieteiden tiedekunta A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa A: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa A: Yvv:n vastuunjako yksikössä A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa Kuvio: Yvv:n laadun arviointi A7 Osa-alueet (i) YVV:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa ja (ii) YVV:n vastuunjako yksiköissä hieman keskimääräistä kehittymättömämmät Muuten noudattelee keskiarvotiedekunnan profiilia Kasvatustieteiden Tiedekunnat keskiarvo A1.5 A8.5 A 1.5 1 0.5 0 A6 A5 A4 A Tavoite 1 (sisällöt): Opettajien ja muiden kasvatusalan ammattilaisten koulutus; aikuis- ja täydennyskoulutus (mm. APO-opinnot, erityisopettajien koulutus); yhteistyö Avoimen yliopiston kanssa; henkilökunta toimii asiantuntijatehtävissä yhteiskuntaelämän eri aloilla sekä tekee koulutus- ja kasvatusjärjestelmän arviointitutkimuksia; Edu-Cluster Finlandin kautta koordinoitu koulutusvienti; monitieteiset osaamiskeskittymät Tavoite (sisällöt): Henkilöstö osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun, antaa lausuntoja mietinnöistä ja työryhmien tuotoksista, toimii jäseninä asiantuntijatyöryhmissä sekä alan laitosten ja muiden organisaatioiden johtokunnissa, tuottaa oppikirjoja ja kirjoituksia erilaisiin julkaisuihin; kansainvälinen opiskelija- ja opettajavaihto sekä kv. yhteistyö- ja kehitysyhteistyöhankkeet Tavoite (sidosryhmät): Harjoittelupaikkaverkoston toimijat (eri kouluasteiden oppilaitokset ja päiväkodit) - Jyväskylän kaupungin sivistystoimi - JAMK ja JAO - YTHS - Taloudellinen tiedotustoimisto (TAT) - Alumniverkostot - Ohjausalan osaamiskeskus - Kuntaliitto - Suomen Rehtorit ry - OAJ Tavoite 4 (laadun varmistus): YVV:lla selkeä yhteys tiedekunnan tutkimus- ja koulutustoimintaan; yhteiskunnan nouseviin kehittämistarpeisiin vastataan tutkimuksella sekä koulutusinnovaatioilla; opetussuunnitelmien uudistamisessa huomioidaan yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia; yvv:n arviointi tapahtuu vuosittain osana toiminta- ja taloussuunnitelman laatimista; arviointi liittyy myös koulutus- ja tutkimusstrategioiden päivitysprosessiin. Tavoite 5 (seurattava kehitys): Valmistuvien ja työelämän vuorovaikutusta pyritään kehittämään edelleen laadullisesti; työmarkkinoiden kehitystä ja valmistuneiden opiskelijoiden sijoittumista työmarkkinoille seurataan; arvioinnin indikaattoreita: Tutka- ja KOTA-tietokantoihin kerätyt tiedot, SoleTM-sovelluksen työajan kohdennus Tavoite 6 (seurattava kehitys): Keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa yhteiskuntaa ja kulttuuria uudistava kehitys sekä inhimillisen kasvun tukeminen elämänkaaren eri vaiheissa; Kasvatustieteellinen koulutus tuottaa yhteiskuntaan osaamispääomaa, joka generoituu yhteiskunnalliseksi vaikutukseksi työllistymisen kautta ja näkyy siinä, että tiedekunnasta valmistuvat opiskelijat työllistyvät hyvin koulutustaan vastaavasti. Tavoite 7 (mittarit): Ulkopuolisen rahoituksen osuus; työsuunnitelmissa yvv:hen varattu aika; merkittävien jäsenyyksien määrä kasvatusalan arvostetuissa toimijaorganisaatioissa; koulutuksen läpäisy; valmistuneiden työllistyminen koulutustaan vastaavasti; sidosryhmille tuotetut raportit ja oppikirjat. M1. Koulutuspalvelut sidosryhmille M. Julkaisut sidosryhmille M. Asiantuntijapalvelut sidosryhmille M4. Soveltava t&k-toiminta M5. Sidosryhmille tuotetut opinnäytetyöt M6. Kaupalliset oikeudet M7. Spin-off yritykset M8. Koulutuksen työmarkkinaosuvuus M9. Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien vahvistaminen M10. Aluevaikuttavuuden indeksi M11. Tapahtumat sidosryhmille M1. Työmarkkinavalmiuksia vahvistava sivuaineopetus M1. Monialainen t&k -työ Kuvio: Yvv-barometri M11 M10 M1 M9 M1 M8 M1 1.00 0.90 0.80 0.70 0.60 0.50 0.40 0.0 0.0 0.10 0.00 Mittarit on suhteutettu tiedekunnan kokoon ja indeksoitu siten että suurin mahdollinen arvo on 1 ja pienin 0. M7 M M6 M M5 M4 8

Johdon katselmus 10.4.01 Kauppakorkeakoulu A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa A: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa A: Yvv:n vastuunjako yksikössä A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa Kuvio: Yvv:n laadun arviointi A7 Kauppakorkeakoulu Tiedekunnat keskiarvo A1.5 A8.5 A 1.5 1 0.5 0 A M. Asiantuntijapalvelut sidosryhmille M4. Soveltava t&k-toiminta M5. Sidosryhmille tuotetut opinnäytetyöt M6. Kaupalliset oikeudet M7. Spin-off yritykset M8. Koulutuksen työmarkkinaosuvuus M9. Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien vahvistaminen M10. Aluevaikuttavuuden indeksi M11. Tapahtumat sidosryhmille M1. Työmarkkinavalmiuksia vahvistava sivuaineopetus M1. Monialainen t&k -työ Kuvio: Yvv-barometri M11 M10 M1 M9 M1 M1 1.00 0.90 0.80 0.70 0.60 0.50 0.40 0.0 0.0 0.10 0.00 M M6 M M5 M4 M8 M7 A6 A4 Mittarit on suhteutettu tiedekunnan kokoon ja indeksoitu siten että suurin mahdollinen arvo on 1 ja pienin 0. A5 Profiili poikkeaa keskiarvotiedekunnasta: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa keskimääräistä vahvempi osa-alue Muut osa-alueet hieman keskiarvoa kehittymättömämmät Tavoite 1 (sisällöt): Tutkimukseen perustuva koulutus, Tekes-hankkeet ja tutkimuspalvelut, Avance johtamiskoulutus. Tavoite (sisällöt): - Tavoite (sidosryhmät): Yritykset, SA, jatkokoulutusohjelmat Kava ja Kataja), TEKES, ELY, K-S liitto, Ekonomiliitto, Liikesivistysrahasto, EK, Sitra, kunnat, EIASM, AMBA, AASCB Tavoite 4 (laadun varmistus): AASCB akkreditointikeskeinen business schoolin kehittäminen. Tavoite 5 (seurattava kehitys): Em. prosessissa eteneminen. Tavoite 6 (seurattava kehitys): Valmistuneiden opiskelijoiden (KTM/KTT) työllistyminen, työurat ja palkkakehitys. Tutkimus ja julkaisut muodostavat keskeisen perustan koulutukselle, joten on loogista että entistä laadukkaampi tutkimustoiminta on tavoitteena. Tavoite 7 (mittarit): Edellä mainitut. M1. Koulutuspalvelut sidosryhmille M. Julkaisut sidosryhmille 9

Johdon katselmus 10.4.01 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa A: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa A: Yvv:n vastuunjako yksikössä A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa Kuvio: Yvv:n laadun arviointi A7 Liikunta- ja terveystieteiden A1.5 A8.5 1.5 1 0.5 0 A6 Tiedekunnat keskiarvo A A4 A Tavoite 6 (seurattava kehitys): Asia pohdinnassa liittyen TTS 01-016 valmisteluun. Tavoite 7 (mittarit): Asia pohdinnassa liittyen TTS 01-016 valmisteluun M1. Koulutuspalvelut sidosryhmille M. Julkaisut sidosryhmille M. Asiantuntijapalvelut sidosryhmille M4. Soveltava t&k-toiminta M5. Sidosryhmille tuotetut opinnäytetyöt M6. Kaupalliset oikeudet M7. Spin-off yritykset M8. Koulutuksen työmarkkinaosuvuus M9. Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien vahvistaminen M10. Aluevaikuttavuuden indeksi M11. Tapahtumat sidosryhmille M1. Työmarkkinavalmiuksia vahvistava sivuaineopetus M1. Monialainen t&k -työ Kuvio: Yvv-barometri M11 M1 M1 M1 1.00 0.90 0.80 0.70 0.60 0.50 0.40 0.0 0.0 0.10 0.00 M M M4 A5 M10 M5 Osa-alueet pääsääntöisesti lähellä tiedekuntien keskiarvoa Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa hieman keskimääräistä kehittyneempi osa-alue M9 M8 Mittarit on suhteutettu tiedekunnan kokoon ja indeksoitu siten että suurin mahdollinen arvo on 1 ja pienin 0. M7 M6 Tavoite 1 (sisällöt): Koulutuksessa liikunnan ja terveystiedon aineenopettajakoulutuksen paikalliset ja valtakunnalliset yhteistyöverkostot; tutkimuksessa Viveca-yksikkö ja Vuokatti, joihin keskitetään tiedekunnan YVVtyyppinen projektitoiminta; valtakunnan ainoana liikuntatieteellisenä yksikkönä tiedekunnan henkilöstö osallistuu erittäin runsaasti erilaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin luottamus- ja asiantuntijatehtäviin sekä yhteistyöryhmiin ja verkostoihin. Tavoite (sisällöt): Samat kuin edellä Tavoite (sidosryhmät): Tilastoitu YO-palveluissa Tavoite 4 (laadun varmistus): Strategiatyössä kiinnitetään erityistä huomiota tiedekunnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseen pitkäjänteisillä ratkaisuilla; kehittämistavat, mm. uusien avauksien ja ratkaisujen etsiminen; liikunta- ja terveystieteiden alojen ainoana yliopistotasoisena yksikkönä toimimisen tuomat velvoitteet vaativat jatkuvaa yhteistyön ja verkostoitumisen lisäämistä. Tavoite 5 (seurattava kehitys): Asia pohdinnassa liittyen TTS 01-016 valmisteluun 0

Johdon katselmus 10.4.01 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta M10. Aluevaikuttavuuden indeksi M11. Tapahtumat sidosryhmille M1. Työmarkkinavalmiuksia vahvistava sivuaineopetus M1. Monialainen t&k -työ A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa A: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa A: Yvv:n vastuunjako yksikössä A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa Kuvio: Yvv-barometri M1 M1 M11 M10 M9 M1 0.90 0.80 0.70 0.60 0.50 0.40 0.0 0.0 0.10 0.00 M M M4 M5 M6 Kuvio: Yvv:n laadun arviointi Matemaattis-luonnontieteellinen A1 4.5 A8.5 1.5 1 0.5 A7 0 Tiedekunnat keskiarvo A A M8 Mittarit on suhteutettu tiedekunnan kokoon ja indeksoitu siten että suurin mahdollinen arvo on 1 ja pienin 0. M7 A6 A4 A5 Kaikki osa-alueet keskimääräistä tiedekuntaa kehittyneempiä Tavoite 1 (sisällöt): KS. Tiedekunnan toiminta- ja taloussuunnitelma Tavoite (sisällöt): KS. Toiminta- ja taloussuunnitelma Tavoite (sidosryhmät): Suiomen Akatemia, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Tekes, VTT, SYKE, METLA, MTT, RKTL, STUK, paikalliset koulut, Metso, UPM Tavoite 4 (laadun varmistus): - Tavoite 5 (seurattava kehitys): - Tavoite 6 (seurattava kehitys): - Tavoite 7 (mittarit): - M1. Koulutuspalvelut sidosryhmille M. Julkaisut sidosryhmille M. Asiantuntijapalvelut sidosryhmille M4. Soveltava t&k-toiminta M5. Sidosryhmille tuotetut opinnäytetyöt M6. Kaupalliset oikeudet M7. Spin-off yritykset M8. Koulutuksen työmarkkinaosuvuus M9. Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien vahvistaminen 1

Johdon katselmus 10.4.01 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa A: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa A: Yvv:n vastuunjako yksikössä A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa Kuvio: Yvv:n laadun arviointi A7 Yhteiskuntatieteellinen Tiedekunnat keskiarvo A1.5 A8.5 A 1.5 1 0.5 0 A6 A4 A Tavoite 6 (seurattava kehitys): Ovat määriteltyinä jo sopimuksissa koulutusvastuista ja työelämävalmiuksien kehittämisenä. Tavoite 7 (mittarit): Tähän kehittelyyn tarvitsemme lisäpanosta, mittareiden tulisi olla sellaisia että ne ovat yhteisesti luettavissa ja tulkittavissa; erityisesti YTK:lle luodut mittarit antavat vain "paikallista" tietoa. Mikäli tämä sidotaan rahoitukseen, olisi asiaan voitava paneutua kontekstoidusti. Esim. tekniset innovaatiot eivät välttämättä toteudu YTK:ssa mutta monitieteisessä yhteistyössä kyllä. M1. Koulutuspalvelut sidosryhmille M. Julkaisut sidosryhmille M. Asiantuntijapalvelut sidosryhmille M4. Soveltava t&k-toiminta M5. Sidosryhmille tuotetut opinnäytetyöt M6. Kaupalliset oikeudet M7. Spin-off yritykset M8. Koulutuksen työmarkkinaosuvuus M9. Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien vahvistaminen M10. Aluevaikuttavuuden indeksi M11. Tapahtumat sidosryhmille M1. Työmarkkinavalmiuksia vahvistava sivuaineopetus M1. Monialainen t&k -työ A5 YVV:n vastuunjako yksikössä keskimääräistä edistyneempi YVV:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä sekä YVV:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa selvästi keskimääräistä tasoa alempana Kuvio: Yvv-barometri M1 M1 M11 M1 0.90 0.80 0.70 0.60 0.50 0.40 0.0 0.0 0.10 0.00 M M M4 M10 M5 Tavoite 1 (sisällöt): YTK:n tutkinnot suuntautuvat erityisesti julkisen sektorin sekä järjestöjen asiantuntijoiden ja johtajien koulutusvastuuseen, tämän lisäksi erityisesti psykologiassa työelämä kutsuu myös yrittäjyyteen; tutkimus palvelee näitä sektoreita välittömästi ja välillisesti; ministeriöiden toimeksiannot ja kehittämishankkeet; asiantuntijapuheenvuoroja, arviointeja ja keskustelua pyydetään toistuvasti (valtioneuvosto, eduskunta jne...) Tavoite (sisällöt): Kts. edellä, vaikuttavuus syntyy vuorovaikutuksessa Tavoite (sidosryhmät): OKM, UM, OM, TEM, sekä näiden toimintaan liittyvät järjestöt, K-S sairaanhoitopiiri, VTT, JAMK Tavoite 4 (laadun varmistus): Suora vuorovaikutus on mahdollista mitata erilaisina kontakteina tai dokumentteina. Vaikuttavuutta voi arvioida jälkikäteen. YTK ryhtyy toimiin mikäli YVVstä muodostuu strateginen työväline. Tavoite 5 (seurattava kehitys): Kehitämme parhaillaan kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen ja asiantuntijuuden koulutuksen aluetta. Koulutustuloksia ja tutkimuksen vaikuttavuutta voidaan mitata perinteisillä tavoilla. M9 M8 Mittarit on suhteutettu tiedekunnan kokoon ja indeksoitu siten että suurin mahdollinen arvo on 1 ja pienin 0. M7 M6

Johdon katselmus 10.4.01 Agora Center A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa A: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa A: Yvv:n vastuunjako yksikössä A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa Kuvio: Yvv:n laadun arviointi A7 A1 (Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa) selvästi keskiarvon yläpuolella. A5 (Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi) hieman keskiarvon alapuolella. Agora Center A8 A6 Palvelu- ja erillisyksiköt keskiarvo A1 4.5 A.5 1.5 1 0.5 0 A A5 Tavoite 1 (sisällöt): Laitoksen tehtävä: Aktiivisesti toimiva kansallinen Human Technology -alan tutkimuskeskus ja samalla oppilaitosten ja yritysverkostojen tuen osaamiskeskittymä, jolla on alallaan merkittävä rooli EU:ssa ja maailmanlaajuisesti. Geneerisen Human Technology-osaamisen kehittäminen edesauttaa Suomea parantamaan asemaansa yhtä lailla hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin kuin teollisuuteenkin liittyvien liiketoimintojen kehittämisessä. Agora Center painottaa ihmiskeskeisiä ratkaisuja haastaviin yhteiskunnallisiin ongelmiin omilla osaamisen alueillaan. Tavoite (sisällöt): Tutkimus. kehittämistyö ja asiantuntijapalvelut Tavoite (sidosryhmät): Kansainvälinen tiedeyhteisö; kansalliset, alueelliset ja paikalliset julkisen sektorin toimijat (kuten koulut ja sairaanhoitopiirit); kansainväliset ja kotimaiset yritykset Tavoite 4 (laadun varmistus): Toimiva ja luotettava toiminta partneriverkostossa siten, että yhteistyökumppanit haluavat jatkaa toimintaansa meidän kanssamme ja uusiakin yhteistyökumppaneita löytyy. Ilman yhteistyökumppaneita ei ole täydentävää rahoitusta eikä projekteja. A4 Onnistumista on mahdollista mitata yksinkertaisesti projektitoiminnan laajuudella. Tavoite 5 (seurattava kehitys): Ks edellä. Tavoite 6 (seurattava kehitys): Agora Center painottaa ihmiskeskeisiä ratkaisuja haastaviin yhteiskunnallisiin ongelmiin omilla osaamisen alueillaan. Esimerkkejä: Lukutaidon kehittäminen maailmanlaajuisesti (Grapholearning), yliopistotutkimuksen kaupallistamisen tehostaminen (IKK-hanke), tulevaisuuden oppimisympäristöjen kehittäminen, partnereiden logistiikkatoimintojen kehittäminen, älykkäiden agenttien kehittäminen. Tavoite 7 (mittarit): Onnistuminen projektitoiminnassa. Kullakin projektilla on omat tavoitteensa, ja onnistumista peilataan suhteessa näihin tavoitteisiin. M1. Koulutuspalvelut sidosryhmille M. Julkaisut sidosryhmille M. Asiantuntijapalvelut sidosryhmille M4. Soveltava t&k-toiminta M5. Sidosryhmille tuotetut opinnäytetyöt M6. Kaupalliset oikeudet M7. Spin-off yritykset M8. Koulutuksen työmarkkinaosuvuus M9. Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien vahvistaminen M10. Aluevaikuttavuuden indeksi M11. Tapahtumat sidosryhmille M1. Työmarkkinavalmiuksia vahvistava sivuaineopetus M1. Monialainen t&k -työ Kuvio: Yvv-barometri M11 M10 M1 M9 M1 M8 M1 1.00 0.90 0.80 0.70 0.60 0.50 0.40 0.0 0.0 0.10 0.00 Mittarit on suhteutettu tiedekunnan kokoon ja indeksoitu siten että suurin mahdollinen arvo on 1 ja pienin 0. M7 M M6 M M5 M4

Johdon katselmus 10.4.01 Avoin yliopisto A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa A: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa A: Yvv:n vastuunjako yksikössä A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa Kuvio: Yvv:n laadun arviointi A7 A8 (Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa) selvimmin keskimääräisen tason yläpuolella. A1 (Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa) selvimmin keskimääräisen tason alapuolella Avoin yliopisto A8 A6 Palvelu- ja erillisyksiköt keskiarvo A1.5.5 A 1.5 1 0.5 0 A A5 Tavoite 1 (sisällöt): Koulutus ja siihen liittyvät yritys ja julkisyhteisöjen kontatit omaehtoisen kouluttautumisen edistämiseksi. Myös asiantuntijuutta levitämme tiedottein, julkaisuin ja uutisointien avulla ja välitämme kannustavaa tietoa aikuiskoulutuksen edistämiseksi ja työurien pidentämiseksi. Tavoite (sisällöt): Koulutus laajalle ympäri Suomen ja maan rajojen ulkopuolelle. Sähköisten järjestelmien ja laajan yhteistyöoppilaitosverkoston kautta JY:n opetus leviää laajalle eri puolille maata ja myös maan rajojen ulkopuolelle ja eri sidosryhmiin, mm. vapaan sivistystyön eri oppilaitosmuotoihin. Vahvaa yhteistyöstä ELYkeskusten kanssa. Tavoite (sidosryhmät): Nykyiset ja tulevat opiskelijat ja heidän taustaorganisaationsa, OKM, muut yliopistot ja tätä kautta avoimen yliopiston foorumi, aluetyön edustajista Keski-Suomen liitto, ELY-keskus, media, kilpailijat aikuiskoulutus- ja ajanvietemarkkinoilla, ex-työntekijät. Tavoite 4 (laadun varmistus): Tarvitaan vähintään 10 työelämän organisaatiota - nykyisten yhteistyöoppilaitosten lisäksi - jotka suosittavat säännönmukaisesti henkilöstölleen omaehtoisen kouluttautumisen mahdollisuuksia ja koulutustason nostoa avoimen yliopiston opintojen kautta. A4 Oppilaitostoimintaan kehitetään vastuuhenkilöt asiakkuuksia hoitamaan. Oppilaitospalaute yhteistyöstä ja toimintakonseptien hionta. Tavoite 5 (seurattava kehitys): Ks. aiempi laatikko.. Tavoite 6 (seurattava kehitys): Saada uusia kumppaneita työelämän organisaatioista ja keskusjärjestötasolta mm. EK, Akava. Saada kumppaneiksi myös tutkimuslaitoksia, jotka suosittelevat meitä opintojen tuottajiksi. Tavoite 7 (mittarit): oppilaitosten määrä - työelämän organisaatioiden määrä - säätiöiden, yhdistysten määrä - keskusjärjestöjen määrä kumppaneina - opintojen alueellinen peittävyys M1. Koulutuspalvelut sidosryhmille M. Julkaisut sidosryhmille M. Asiantuntijapalvelut sidosryhmille M4. Soveltava t&k-toiminta M5. Sidosryhmille tuotetut opinnäytetyöt M6. Kaupalliset oikeudet M7. Spin-off yritykset M8. Koulutuksen työmarkkinaosuvuus M9. Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien vahvistaminen M10. Aluevaikuttavuuden indeksi M11. Tapahtumat sidosryhmille M1. Työmarkkinavalmiuksia vahvistava sivuaineopetus M1. Monialainen t&k -työ Kuvio: Yvv-barometri M11 M10 M1 M9 M1 M8 M1 1.00 0.90 0.80 0.70 0.60 0.50 0.40 0.0 0.0 0.10 0.00 Mittarit on suhteutettu tiedekunnan kokoon ja indeksoitu siten että suurin mahdollinen arvo on 1 ja pienin 0. M7 M M6 M M5 M4 4

Johdon katselmus 10.4.01 Kielikeskus A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa A: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa A: Yvv:n vastuunjako yksikössä A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa Kuvio: Yvv:n laadun arviointi A7 Kielikeskus A8 A6 Palvelu- ja erillisyksiköt keskiarvo A1.5.5 A 1.5 1 0.5 0 Noudattelee keskiarvoprofiilia pääosin hieman sen alapuolella A5 (Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi) hieman keskimääräistä kehittyneempi osa-alue A5 A4 A Tavoite 6 (seurattava kehitys): Osallistuminen kielipoliittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon sekä kielitietoisuuden lisäämiseen, esimerkiksi Kielikampusyhteistyön ja asiantuntijatyön kautta. Tavoite 7 (mittarit): Kielipalvelujen käännös- ja kielentarkastustoimeksiantojen määrä, järjestettyjen kurssien ja koulutuksien määrä sekä niiden osallistujamäärät, seminaarit, asiantuntijalausunnot ja -tehtävät, apurahat ja tunnustukset sekä tilastot yliopistosta valmistuneiden työllistymisestä ja sijoittumisesta. M1. Koulutuspalvelut sidosryhmille M. Julkaisut sidosryhmille M. Asiantuntijapalvelut sidosryhmille M4. Soveltava t&k-toiminta M5. Sidosryhmille tuotetut opinnäytetyöt M6. Kaupalliset oikeudet M7. Spin-off yritykset M8. Koulutuksen työmarkkinaosuvuus M9. Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien vahvistaminen M10. Aluevaikuttavuuden indeksi M11. Tapahtumat sidosryhmille M1. Työmarkkinavalmiuksia vahvistava sivuaineopetus M1. Monialainen t&k -työ Kuvio: Yvv-barometri M11 M1 M1 M1 1.00 0.90 0.80 0.70 0.60 0.50 0.40 0.0 0.0 0.10 0.00 M M M4 M10 M5 Tavoite 1 (sisällöt): Koulutukseen liittyen: henkilöstökoulutus, tilauskoulutus ja täydennyskoulutus. Asiantuntijapalveluina kielentarkastus- ja käännöspalveluita sekä asiantuntijalausuntoja. Tutkimusta osallistuen hankkeisiin yhdessä muiden laitosten ja yliopistojen kanssa. Tavoite (sisällöt): Osallistuminen kielikampuksen toimintaan sekä muihin hankkeisiin yhdessä muiden laitoksien ja yliopistojen kanssa. Tavoite (sidosryhmät): 1) FINELC (Suomen yliopistojen kielikeskusten verkosto) ) kansallinen oppilaitosyhteistyöverkosto (Avoin yo) ) Opetushallitus/CIMO 4) JAMK 5) Jyväskylän kauppalaisseuran säätiö 6)Liegen yliopisto 7) Konfutse-instituutti HY/Hanban Peking 8) Paikalliset yritykset/ely 9) Southamptonin yliopisto 10) Nottinghamin yliopisto Tavoite 4 (laadun varmistus): Kielikeskuksen laatuprosessin ja laatukäsikirjan sekä strategian ja arvojen päivittäminen. Tavoite 5 (seurattava kehitys): Kielikampusyhteistyön vahvistaminen ja olemassa olevien yhteistyöverkostojen ylläpitäminen ja laajentaminen. YVV-prosessien toiminnan dokumentaation kehittäminen. M9 M8 Mittarit on suhteutettu tiedekunnan kokoon ja indeksoitu siten että suurin mahdollinen arvo on 1 ja pienin 0. M7 M6 5

Johdon katselmus 10.4.01 Kirjasto A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa A: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa A: Yvv:n vastuunjako yksikössä A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa Kuvio: Yvv:n laadun arviointi A7 A8 Kirjasto Palvelu- ja erillisyksiköt keskiarvo A1.5.5 A 1.5 1 0.5 0 A M1. Koulutuspalvelut sidosryhmille M. Julkaisut sidosryhmille M. Asiantuntijapalvelut sidosryhmille M4. Soveltava t&k-toiminta M5. Sidosryhmille tuotetut opinnäytetyöt M6. Kaupalliset oikeudet M7. Spin-off yritykset M8. Koulutuksen työmarkkinaosuvuus M9. Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien vahvistaminen M10. Aluevaikuttavuuden indeksi M11. Tapahtumat sidosryhmille M1. Työmarkkinavalmiuksia vahvistava sivuaineopetus M1. Monialainen t&k -työ Kuvio: Yvv-barometri M11 M1 M1 M1 1.00 0.90 0.80 0.70 0.60 0.50 0.40 0.0 0.0 0.10 0.00 M M M4 M10 M5 A6 A4 Profiili noudattelee keskiarvoa muuten paitsi A8 (Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa) on selvästi keskiarvon alapuolella A5 M9 M8 Mittarit on suhteutettu tiedekunnan kokoon ja indeksoitu siten että suurin mahdollinen arvo on 1 ja pienin 0. M7 M6 Tavoite 1 (sisällöt): Asiantuntijapalvelut (aineistot, opastus, käyttö), Koulutus (avoimet kurssit) Tavoite (sisällöt): Asiantuntijapalvelut (aineistot, opastus, käyttö) Tavoite (sidosryhmät): Yliopistokirjastot, muut korkeakoulukirjastot, muut kirjastot, kirjasto- ja tietopalvelualan seurat ja järjestöt (kansalliset ja kansainväliset), koulut, maakuntalaiset, opetus- ja kulttuuriministeriö, tieteelliset seurat, elinkeinoelämä, Jyväskylän kaupunki Tavoite 4 (laadun varmistus): Kumppanuuksien vahvistaminen, kulttuuriperinnön vaaliminen ja välittäminen (erityisesti vapaakappaleaineisto), yleinen aineiston käytettävyyden lisääminen Tavoite 5 (seurattava kehitys): Kumppanuuksien vahvistaminen, kulttuuriperinnön vaaliminen ja välittäminen (erityisesti vapaakappaleaineisto), yleinen aineiston käytettävyyden lisääminen. Sidosryhmäyhteistyön tilastointi; käyttö-, laina- ja käyttäjämäärät Tavoite 6 (seurattava kehitys): Kumppanuuksien vahvistaminen, kulttuuriperinnön vaaliminen ja välittäminen (erityisesti vapaakappaleaineisto), yleinen aineiston käytettävyyden lisääminen Tavoite 7 (mittarit): Sidosryhmäyhteistyön tilastointi; käyttö-, laina- ja käyttäjämäärät 6

Johdon katselmus 10.4.01 Kokkolan Chydenius yliopistokeskus A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa A: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa A: Yvv:n vastuunjako yksikössä A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa Kuvio: Yvv:n laadun arviointi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius A1 4.5 A8.5 1.5 1 0.5 A7 0 A6 Palvelu- ja erillisyksiköt keskiarvo A A4 A Tavoite 6 (seurattava kehitys): Alueen koulutustason nostaminen; TKI-volyymin nostaminen alueella Tavoite 7 (mittarit): JY:n yhteisten mittareiden lisäksi tavoitteena on saada käyttöön mittareita, jotka kuvaavat edellisiä tavoitteita. M1. Koulutuspalvelut sidosryhmille M. Julkaisut sidosryhmille M. Asiantuntijapalvelut sidosryhmille M4. Soveltava t&k-toiminta M5. Sidosryhmille tuotetut opinnäytetyöt M6. Kaupalliset oikeudet M7. Spin-off yritykset M8. Koulutuksen työmarkkinaosuvuus M9. Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien vahvistaminen M10. Aluevaikuttavuuden indeksi M11. Tapahtumat sidosryhmille M1. Työmarkkinavalmiuksia vahvistava sivuaineopetus M1. Monialainen t&k -työ Kuvio: Yvv-barometri M11 M1 M1 M1 1.00 0.90 0.80 0.70 0.60 0.50 0.40 0.0 0.0 0.10 0.00 M M M4 A5 Noudattelee keskiarvoprofiilia siten että A1, A ja A8 ovat hieman keskiarvon yläpuolella ja A5 -A7 keskiarvon alapuolella M10 M9 M6 M5 Tavoite 1 (sisällöt): Kokkolan yliopistokeskus Chydenius toimii alueellaan tiiviissä vuorovaikutuksessa alueen elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden kanssa kaikessa toiminnassaan. TKI-hankkeet ovat lähtöisin alueen tarpeista. Koulutusalat on valittu alueellisissa strategiaprosesseissa, ja sekä tutkintotavoitteisessa että täydennyskoulutuksessa opiskelevat aikuisopiskelijat hyödyntävät koulutusta suoraan omaan työhönsä alueella. KYC:n henkilöstö toimii asiantuntijoina alueen eri strategia- ja kehitystoimissa. Tavoite (sisällöt): ks. edellinen kohta. Tavoite (sidosryhmät): Rahoittajat (sekä tiederahoittajat, ministeriöt ym. että alueelliset, kuten Keski- Pohjanmaan liitto ja ELY-keskus),alueen kunnat ja kuntayhtymät,alueen yritykset ja elinkeinotoimijat, Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, alueella toimivat muut tutkimuslaitokset Tavoite 4 (laadun varmistus): Kansainvälistyminen,tutkimuksen laadun varmistaminen ja kehittäminen, rahoituspohjan monipuolistaminen, liittymäpinnat suurempiin TKI-ohjelmiin Tavoite 5 (seurattava kehitys): ks. edellä M8 Mittarit on suhteutettu tiedekunnan kokoon ja indeksoitu siten että suurin mahdollinen arvo on 1 ja pienin 0. M7 7

Johdon katselmus 10.4.01 Koulutuksen tutkimuslaitos A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa A: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa A: Yvv:n vastuunjako yksikössä A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa Kuvio: Yvv:n laadun arviointi koulutuksen tutkimuslaitos Palvelu- ja erillisyksiköt keskiarvo A1 4.5 A8 A.5 1.5 1 0.5 A7 0 A A6 Osa-alueet keskimääräistä kehittyneempiä lukuunottamatta osa-alueita A4 (Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä) ja A8 (Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa) A5 A4 yhteistyölle erityisesti tietoteknologiaan ja opettajankoulutukseen liittyvissä hankkeissa. Medianäkyvyyden jatkuva vahvistaminen korostuu, koska sillä on vaikutusta myös rahoitukseen. Tavoite 5 (seurattava kehitys): Vuorovaikutuksen hedelmällisimmät muodot ja pitkäkestoisimmat vaikutukset perustuvat yhdessä tekemiseen ja konkreettisten tuotosten aikaansaamiseen. Siksi panostamme verkostoihin. Hallinnon suunnassa asiantuntijajäsenyydet keskeisissä työryhmissä ovat tärkeitä ja ajankäytön kannalta tehokkaimpia. Myös koulutustapahtumissa, messuilla ja julkisessa keskustelussa näkyvyyden vahvistaminen on tärkeää, joskin ajankäytön suhteen ei tehokkainta. Tavoite 6 (seurattava kehitys): Vaikuttavuuteen pyritään erityisesti koulutuspoliittisesti keskeisissä kysymyksissä, joista laitoksella on asiantuntemusta. Tällaisia ovat mm. syrjäytymisen ongelmat, tietoteknologian opetuskäyttö, työelämän osaamistarpeet, osaamisen laatu ja opettajankoulutus. Pyrkimyksenä on fokusoitua harvempiin teemoihin, mutta saada niihin intensiteettiä lisää. Tavoite 7 (mittarit): Varsinaisia kvantitatiivisia mittareita laitoksella on lähinnä medianäkyvyyden ja erilaisiin koulutustapahtumiin osallistumisten osalta. Jossain määrin myös ulkomaille suuntautuvien matkojen määrä kertoo tutkimuksemme vaikuttavuudesta liittyen suomalaisen koulutusjärjestelmän tunnetuksi tekemiseen ja vientiin. Muilta osin vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta arvioidaan laitoksen vuosikertomuksessa, jolloin kuvaukset ovat pikemminkin laadullisia. Tarvittavat tiedot barometrin muodostamiseksi puuttuvat. Tavoite 1 (sisällöt): Tutkimusperustaiset asiantuntijapalvelut ja jossain määrin koulutus. Toteutuu erityisesti kehittämishankkeissa oppilaitosten ja niiden opettajien kanssa, jolloin tavoitteena on kehittää oppilaitoksia palvelevia pedagogisia tuotteita. Osana kehittämishankkeita toteutetaan melko paljon myös koulutusta. Tavoite (sisällöt): Vaikuttavuutta haetaan erityisesti tietoteknologian opetuskäytön edistämisessä, jossa laajoja yhteistyöhankkeita. Toinen tärkeä alue on edistää mentorointia uusien opettajien työhön integroitumisessa. Vaikuttavuutta syntyy myös mm. kv. arviointitutkimusten monimuotoisena esittelynä koulutuksessa ja julkisuudessa. Tavoite (sidosryhmät): 1. Opetushallinnon valtakunnallinen hallinto. Opettajat ja rehtorit. Opetustoimen paikallinen hallinto 4. Opettajajärjestöt 5. Koulutuksen järjestäjät ja niitä edustavat järjestöt (mm. Kuntaliitto) Tavoite 4 (laadun varmistus): Keskeistä meille on toimia ikäänkuin siltana tutkimuksen, oppilaitoskentän ja hallinnon kolmiossa. Pyrkimyksenämme on tutkimukseen perustuen tukea koulun kehittämistä niin järjestelmätasolla ja rakenteiden osalta kuin arjen pedagogisissa käytänteissä. Tällöin pyrimme kansallisella ja kv. rahoituksella luomaan edellytyksiä myös jatkossa tutkimusperustaiselle 8

Johdon katselmus 10.4.01 Koulutuksen arviointisihteeristö Tarvittavat tiedot puuttuvat. Tarvittavat tiedot puuttuvat. M1. Koulutuspalvelut sidosryhmille M. Julkaisut sidosryhmille M. Asiantuntijapalvelut sidosryhmille M4. Soveltava t&k-toiminta M5. Sidosryhmille tuotetut opinnäytetyöt M6. Kaupalliset oikeudet M7. Spin-off yritykset M8. Koulutuksen työmarkkinaosuvuus M9. Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien vahvistaminen M10. Aluevaikuttavuuden indeksi M11. Tapahtumat sidosryhmille M1. Työmarkkinavalmiuksia vahvistava sivuaineopetus M1. Monialainen t&k -työ Kuvio: Yvv-barometri M1 M1 0.5 0.0 M M1 0.15 M 0.10 M11 0.05 0.00 M4 M10 M5 M9 M6 M8 M7 Mittarit on suhteutettu tiedekunnan kokoon ja indeksoitu siten että suurin mahdollinen arvo on 1 ja pienin 0. 9

Johdon katselmus 10.4.01 Museo Tarvittavat tiedot puuttuvat. Tarvittavat tiedot puuttuvat. M1. Koulutuspalvelut sidosryhmille M. Julkaisut sidosryhmille M. Asiantuntijapalvelut sidosryhmille M4. Soveltava t&k-toiminta M5. Sidosryhmille tuotetut opinnäytetyöt M6. Kaupalliset oikeudet M7. Spin-off yritykset M8. Koulutuksen työmarkkinaosuvuus M9. Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien vahvistaminen M10. Aluevaikuttavuuden indeksi M11. Tapahtumat sidosryhmille M1. Työmarkkinavalmiuksia vahvistava sivuaineopetus M1. Monialainen t&k -työ Kuvio: Yvv-barometri M1 M1 M11 M1 1.00 0.90 0.80 0.70 0.60 0.50 0.40 0.0 0.0 0.10 0.00 M M M4 M10 M5 M9 M6 M8 M7 Mittarit on suhteutettu tiedekunnan kokoon ja indeksoitu siten että suurin mahdollinen arvo on 1 ja pienin 0. 40

Johdon katselmus 10.4.01 Normaalikoulu Tarvittavat tiedot puuttuvat. Tarvittavat tiedot puuttuvat. M1. Koulutuspalvelut sidosryhmille M. Julkaisut sidosryhmille M. Asiantuntijapalvelut sidosryhmille M4. Soveltava t&k-toiminta M5. Sidosryhmille tuotetut opinnäytetyöt M6. Kaupalliset oikeudet M7. Spin-off yritykset M8. Koulutuksen työmarkkinaosuvuus M9. Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien vahvistaminen M10. Aluevaikuttavuuden indeksi M11. Tapahtumat sidosryhmille M1. Työmarkkinavalmiuksia vahvistava sivuaineopetus M1. Monialainen t&k -työ Kuvio: Yvv-barometri M1 M1 M11 M1 0.10 0.09 0.08 0.07 0.06 0.05 0.04 0.0 0.0 0.01 0.00 M M M4 M10 M5 M9 M6 M8 M7 Mittarit on suhteutettu tiedekunnan kokoon ja indeksoitu siten että suurin mahdollinen arvo on 1 ja pienin 0. 41

Johdon katselmus 10.4.01 Ympäristöntutkimuskeskus Tarvittavat tiedot puuttuvat. Tarvittavat tiedot puuttuvat. M1. Koulutuspalvelut sidosryhmille M. Julkaisut sidosryhmille M. Asiantuntijapalvelut sidosryhmille M4. Soveltava t&k-toiminta M5. Sidosryhmille tuotetut opinnäytetyöt M6. Kaupalliset oikeudet M7. Spin-off yritykset M8. Koulutuksen työmarkkinaosuvuus M9. Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien vahvistaminen M10. Aluevaikuttavuuden indeksi M11. Tapahtumat sidosryhmille M1. Työmarkkinavalmiuksia vahvistava sivuaineopetus M1. Monialainen t&k -työ Kuvio: Yvv-barometri M1 M1 M11 M1 1.00 0.90 0.80 0.70 0.60 0.50 0.40 0.0 0.0 0.10 0.00 M M M4 M10 M5 M9 M6 M8 M7 Mittarit on suhteutettu tiedekunnan kokoon ja indeksoitu siten että suurin mahdollinen arvo on 1 ja pienin 0. 4

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YHTEISKUNNALLISEN VUOROVAIKUTUKSEN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIKEHIKKO (Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvoston 8.11.011 vahvistama versio 1.0) 4