YHTEISKUNNALLISEN VUOROVAIKUTUKSEN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI 2012 VAIKUTTAVUUDEN BAROMETRI Jari Ritsilä ja Henna Luoma

Transkriptio

1 YHTEISKUNNALLISEN VUOROVAIKUTUKSEN JA YHTEISKUNNALLISEN VUOROVAIKUTUKSEN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI 2012 VAIKUTTAVUUDEN BAROMETRI Jari Ritsilä ja Henna Luoma JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

2 Sisältö KIIREISTEN TIIVISTELMÄ 1 1 JOHDANTO 3 2 ARVIOINTIKEHIKKO 5 3 TULOKSET Määrälliset indikaattorit Yliopiston taloushallinnon YVV-tietoja Temaattiset laadulliset tarkastelut Aluevaikuttavuus Painopisteet YVV-toiminnassa Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden tavoitteet Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden hankkeet Sidosryhmähaastattelut YVV-toiminnan strategiset lähtökohdat Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden nykytila Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden SWOT Sidosryhmähaastattelujen yhteenveto 22 4 LOPUKSI 24 LIITE 1: YKSIKKÖKOHTAISET YVV-PROFIILIT 26 TIEDEKUNNAT 27 Humanistinen tiedekunta 27 Informaatioteknologian tiedekunta 28 Kasvatustieteiden tiedekunta 28 Kauppakorkeakoulu 29 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta 30 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 31 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 32 ERILLIS- JA PALVELULAITOKSET 33 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

3 Agora Center 33 Avoin yliopisto 34 Kielikeskus 34 Kirjasto 35 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 36 Koulutuksen tutkimuslaitos 37 Koulutuksen arviointisihteeristö 38 Museo 38 Normaalikoulu 39 Ympäristöntutkimuskeskus 39 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

4 KIIREISTEN TIIVISTELMÄ Käsillä oleva Jyväskylän yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen (YVV) barometri tuotettiin nyt toista kertaa. YVV -barometrin tavoitteena on tehdä näkyväksi yliopiston yksikköjen monipuolista ja kehittyvää sidosryhmäyhteistyötä sekä sen tuotoksia ja tuloksia. Yliopistolaissa määritelty ns. kolmas tehtävä käsitetään Jyväskylän yliopistossa koulutuksen ja tutkimuksen perustehtävistä ponnistavaksi ja näihin saumattomasti integroituvaksi. Yhteiskunnallisella vuorovaikutuksella tehostetaan koulutuksen ja tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. YVV-tehtävä huomioidaan yliopiston kaikessa toiminnassa ja lisäksi strategisesti valittuja painopistealueita kehitetään YVV-toimenpideohjelman kautta. Jyväskylän yliopiston vuoden 2012 YVV-barometriraportti koostuu kolmesta osiosta: (1) määrälliset indikaattorit, (2) temaattiset laadulliset tarkastelut ja (3) sidosryhmäpalaute. Barometrin määrälliset indikaattorit osoittavat, että Jyväskylän yliopistossa toimitaan monipuolisesti yhteistyössä sidosryhmien kanssa koulutuksen ja tutkimuksen tehtäväalueilla sekä tuotetaan runsaasti erilaisia asiantuntijapalveluita. Sidosryhmille tuotettiin koulutusta opintopistettä tutkintokoulutuksen lisäksi, sidosryhmille suunnattuja tutkimusraportteja ja oppikirjoja 327 kappaletta, keskimäärin 5,5 % työtunneista asiantuntijapalveluita ja 351 kappaletta erilaisia tapahtumia. Jyväskylän yliopiston yksiköt generoivat soveltavaa T&K -rahoitusta yhteensä 26,5 M sekä tuottivat 352 opinnäytettä sidosryhmäyhteistyönä, 11 kaupallista oikeutta sekä 2 spin-off-yritystä. Jyväskylän yliopisto tuotti yhteensä opintopistettä työharjoittelua. Yliopistosta vuonna 2010 valmistuneista oli työllistynyt saman vuoden lopussa 97 prosenttia. Kyselyyn perustuvista tiedoista 43 % perustuu arvioihin. Laadullisessa osiossa tarkasteltiin tällä kertaa aluevaikuttavuutta, YVV-toiminnan painopisteitä ja YVV:n edistämiseen liittyviä erityisiä hankkeita. Sekä tiedekunnat että erillis- ja palvelulaitokset arvioivat Keski-Suomen selkeästi merkittävämmäksi yhteistyöalueeksi. Keski-Pohjanmaan ja Kainuun yhteistyöalueet koettiin merkitykseltään suuriksi yksittäisissä tiedekunnissa ja erillis- ja palvelulaitoksissa. YVV:n painopisteistä tärkeimmäksi koettiin sidosryhmille tuotettavat asiantuntijapalvelut ja koulutuspalvelut. Yksiköt päivittivät myös edellisenä vuonna asettamansa YVV-toiminnan tavoitteet (LIITE 1). Erityisesti YVV:n edistämiseen tähtäävät hankkeet niveltyivät pääosin yksiköiden omaan alaan ja toimintaan. Koulutuksen osalta näistä nostettiin esille täydennyskoulutus sekä monitieteellinen koulutus työelämäopinnoissa. Muun sidosryhmäyhteistyöhankkeissa raportoitiin erityisesti asiantuntijayhteistyö sekä yleinen sidosryhmäyhteistyön kehittäminen. Tutkimuksen osalta hankkeet kiinnittyvät yksiköiden omaan erityisalaan. Barometriin lisättiin edellisestä vuodesta sidosryhmien palauteosio. Tällä kertaa tätä näkökulmaa edustavat YVV-neuvoston sidosryhmäjäsenten haastattelut. Sidosryhmäjäsenet totesivat yliopiston YVV -toimintaa ohjaavat strategiat melko vieraiksi, vaikka itse toimintaan oli osallistuttu laajalti. Systemaattisuuden edistämiseksi YVV- toiminnassa, strategista yhteistyötä tulisi haastateltujen mielestä tiivistää. Strategioilta toivottiin jatkossa myös lisää konkreettisuutta. Strategista yhteistyötä eri koulutusalojen ja -asteiden osaamiseen perustu- 1

5 vissa sekä yhteiskunnan kriittisiin haasteisiin pureutuvissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa toivottiin tiivistettävän. Haastatellut arvioivat yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen alkavan - kehittyneen tason välille koulutuksessa, tutkimuksessa ja muussa sidosryhmäyhteistyössä. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus arvioitiin hieman korkeammalle tasolle. Keskeisinä vahvuuksina YVV -toiminnassa pidettiin yliopiston erityistä historiaa ja imagoa alueen kehityksessä sekä aktiivista roolia verkostojen ja yhteistyön kehittämisessä. Sidosryhmäjäsenet näkivät yliopiston laaja-alaisuuden sekä vahvuutena että haasteena. Yliopistoa pidettiin luotettavana ja asiantuntevana kumppanina. Keskeisimpänä heikkoutena YVV -toiminnassa nähtiin yliopiston vaikea lähestyttävyys. Yliopistolla ei ole yhtä luukkua sidosryhmien yhteydenottoon. Haastatellut näkivät keskeisenä heikkoutena myös asiakaslähtöisyyden puutteen ja kansankielisen avoimen viestinnän vähäisyyden. Opiskelijat nähtiin merkittävänä mahdollisuutena YVV -toiminnan kehittämiseen. Myös pitkäjänteiset sekä laajan osaamispohjan yhteen kokoavat strategiset kehittämishankkeet nähtiin keskeisenä väylänä vahvempaan vuorovaikutukseen ja vaikuttavuuteen. Keskeisinä YVV:n uhkina pidettiin resurssien puutetta, byrokraattisuutta ja kompastumista itseriittoisuuteen toiminnassa ja viestinnässä. Teknillisen korkeakoulun ja lääketieteellisen puuttumista pidettiin myös selkeänä haasteena, joka on kuitenkin verkostoja vahvistamalla voitettavissa. Kehittämisehdotuksina esitettiin opiskelijoiden laajempaa hyödyntämistä, asiakaslähtöisyyden vahvistamista, avoimemman ja kansankielisen viestinnän kehittämistä sekä priorisoitujen ja laajaan yhteistyöhön perustuvien strategisten kehittämishankkeiden rakentamista. YVV-neuvoston toiminnalta odotettiin lisää osallistamista kokouksissa ja kokousten välillä. Lisäksi toivottiin, että toiminnalla olisi konkreettiset tavoitteet ja aitoa vaikuttavuutta. Lisäksi sidosryhmäedustajat toivoivat neuvostolta arvioivaa ja itsekriittistä otetta. Barometritiedon keräämiseen liittyy edelleen kriittisiä haasteita. Määrällisen tiedon keruu tulisi perustua reaaliaikaiseen tapahtumien yhteydessä kerättyyn aineistoon. Indikaattoritietojen osalta haasteena on vielä myös mittatikun valinta. Eri yksiköiden välinen vertailu ei ole ilman esim. painotukset huomioivaa analyysia relevanttia. Taloushallinnon keräämässä tiedossa on myös hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Tosin, tällä hetkellä taloushallinnon tietojen ongelmana on poissulkevuus, jolloin YVV-toiminta ei voi olla yhtäaikaista koulutuksen ja tutkimuksen kanssa. Jatkossa tulisi perusteellisesti selvittää, mitä tietoja esim. SAP -järjestelmästä saadaan tarkastelujen tueksi. Kokonaisuutena, huomio tulisi kaiken kattavan määrällisen ja laadullisen tarkastelun sijaan kohdistua entistä enemmän avaintavoitteisiin. Mittaamisessa on tärkeää huomioida myös prosessivaikuttavuus ja sen haasteet arvioinnille. Realistisin vaihtoehto YVV:n kuvaamiseen näyttäisi nykytilanteessa olevan se, että pitäydytään prosessien, tuotosten ja vuorovaikutuskanavien seurannassa valittujen painopisteiden osalta. Vaikutuskanavien ja -prosessien ymmärtäminen sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tuloksellisuuden osoittaminen edellyttävät sidosryhmien nykyistä tiiviimpää osallistumista arviointiin. Ylipäätään, yhteistyö muiden toimijoiden kanssa avaa laajemmat mahdollisuudet seurannalle ja arvioinnille. 2

6 1 JOHDANTO Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus (YVV) käsitetään Jyväskylän yliopistossa kaksoisstrategisina tehtävinä. Ensimmäiseksi yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus otetaan huomioon kaikessa yliopiston toiminnassa (horisontaalinen tehtävä). Kaiken koulutuksen, tutkimuksen ja asiantuntijuuden tulee tapahtua vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa ja sitä kehittäen. Jyväskylän yliopisto toimii kiinteässä vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa ennakoinnista ja suunnittelusta aina toiminnan seurantaan ja arviointiin saakka. Toiseksi yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden tehtäväkentässä on strategisia ja muuttuvia painopistealueita. Nämä edellyttävät erityisiä kehittämistoimia, joiden katsotaan olevan kriittisiä tehtäväalueen kehittymisen kannalta (vertikaalinen tehtävä). Näitä toimia ohjataan erikseen, mutta samalla ne integroidaan osaksi muuta strategista suunnittelua ja kehittämistä valtavirtaistumisen ja jatkuvuuden varmistamiseksi. Strategiakaudelle Jyväskylän yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvosto esitti seuraavat erityiset YVV:n kehittämisen painopistealueet: Yliopiston avoimuutta ja vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa edistetään uusia toiminta- ja verkostoitumismalleja kehittämällä. Yliopiston roolia innovaatioiden tuottajana, testaajana ja soveltajana vahvistetaan ohjelmaperusteisesti. Opiskelijoille tarjotaan kattavasti ja koordinoidusti mahdollisuuksia kasvattaa valmiuksiaan innovaatio-, yrittäjyys- ja projektitoiminnassa. Asiakkuuksienhallinta organisoidaan nykyistä vahvemmin johtamis- ja laatujärjestelmiin. Ulkoisen rahoituksen hanketoiminnan roolia yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden kehittämisessä vahvistetaan. Alueellista elinkeinorakennetta ja osaamista vahvistavaa erikoiskoulutusta kehitetään systemaattisesti. Käsillä olevassa raportissa tiedekunta sekä erillis- ja palvelulaitosten barometrikyselyjen tulemia peilataan kansallisia ja alueellisia strategioita sekä ensisijaisesti yliopiston omaa strategiaa vasten. Lain periaatteen mukaisesti yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus generoituvat yhteiskuntaan pitkälti koulutuksen ja tutkimuksen perustehtävien kautta. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus voidaan nähdä välineenä koulutuksen ja tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tehostamiseksi (ks. kuva 1). On tärkeää huomata, että laissa painotetaan kahta asiaa. Ensimmäiseksi, yliopistojen odotetaan rakentavan koulutusta ja tutkimusta muun yhteiskunnan tarpeita ja tavoitteita huomioiden. Näin esimerkiksi ennakointi- ja strategiayhteistyön alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa tulisi olla keskeisessä roolissa. Toiseksi, laki painottaa, että yliopiston tuottamaa 3

7 tietoa ja osaamista tulee aktiivisesti siirtää yhteiskunnan palvelukseen yrityksiin sekä julkiselle ja kolmannelle sektorille. YHTEIS- KUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS (YV) YHTEIS- KUNNALLINEN VUORO- VAIKUTUS (YVV) TUTKIMUS- JA KEHITYS- TOIMINTA KOULUTUS Kuva 1. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden kehys Jyväskylän yliopiston barometri ja käsillä oleva barometriraportti-2012 koostuvat kolmesta elementistä. Ensimmäiseksi, barometri raportoi valituilla numeerisilla indikaattoreilla yksikköjen YVV-toimintaa. Toiseksi, barometrissa avataan laadullisella informaatiolla yksikköjen YVV-toiminnan sisältöjä. Kolmanneksi, barometri raportoi sidosryhmien näkemyksiä ja kokemuksia yliopiston YVV-toiminnasta. Tällä kertaa sidosryhmien näkökulmaa edustavat YVV-neuvoston sidosryhmäjäsenten haastattelut. 4

8 2 ARVIOINTIKEHIKKO Hallituksen suositusten ja yliopiston yksiköiltä kerätyn palautteen mukaisesti yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometrin määrällistä osiota kehitettiin edelleen vuoden 2011 raportoinnista. YVV-indikaattoritiedot kerättiin saatujen kommenttien perusteella hiotuilla 11 mittarilla helmikuussa Osa mittareista saatiin jo suoraan yliopiston tietojärjestelmistä. Vuoden 2013 tiedot pyritään integroimaan kokonaisuudessaan yliopiston muun tiedonkeruun yhteyteen ja samalla pyritään mahdollisuuksien mukaan myös reaaliaikaisuuteen. Vuoden 2012 suoritteiden mittaukseen käytetyt määrälliset barometrimittarit ovat: (A) Sidosryhmille tuotetut palvelut 1. Koulutuspalvelut sidosryhmille 2. Julkaisut sidosryhmille 3. Asiantuntijapalvelut 4. Tapahtumat sidosryhmille (B) Innovaatioiden tuottaminen, testaus ja kaupallistaminen 5. Soveltava tutkimus- ja kehittämistoiminta 6. Sidosryhmille tuotetut opinnäytetyöt 7. Kaupalliset oikeudet 8. Spin-off yrittäjyys (C) Koulutuksen työmarkkinaosuvuus 9. Koulutuksen työmarkkinaosuvuus 10. Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien vahvistaminen (D) Kokeiltavat mittarit 11. Infrastruktuuriyhteistyö Määrällistä barometri-informaatiota täydentävää taloudellista informaatiota tuotettiin lisäksi yhteistyössä yliopiston taloushallinnon ja OKM:n kanssa. Vuoden 2012 osalta laadullista barometri-aineistoa kerättiin aluevaikuttavuudesta, YVV-toiminnan painopisteistä ja erityisistä YVV-toimintaa kehittävistä hankkeista. Yksiköt kokivat alueellisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden rajaamisen ongelmalliseksi edellisessä barometrissä toteutetun aluevaikuttavuuden indeksin muodossa. Tämän vuoksi, päädyttiin tällä kertaa laadulliseen lähestymistapaan. Yksikköjä pyydettiin päivittämään myös edellisenä vuonna määritellyt YVVtoiminnan tavoitteet ja painopisteet (LIITE 1). Edelleen, barometriin lisättiin edellisestä vuodesta sidosryhmien palauteosio. Tällä kertaa tätä näkökulmaa edustavat YVVneuvoston sidosryhmäjäsenten haastattelut. 5

9 3 TULOKSET 3.1 Määrälliset indikaattorit Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri on osittain vielä kehitysvaiheessa ja mittareita ollaan määrittelemässä yliopiston tietojärjestelmiin. Tässä tilanteessa oleellista on tunnistaa yksikkökohtaiset ominaispiirteet ja keskittyä seuraamaan yksiköiden sisäistä kehitystä yli ajan. Yksiköiden välinen vertailu on mielekästä vasta sitten kun barometri on rutiininomainen osa vuosittaista raportointia, ja silloinkin vain relevanteilta osilta. Lisäksi on huomioitava se, että barometrikyselyn määrällisistä vastauksista 43 prosenttia perustui vielä arvioon. Toisella mittauskierroksella parhaiten vastetta antaviksi mittareiksi nousivat opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien kehittäminen ja sidosryhmille tuotetut julkaisut sekä jo tietokantoihin integroidut mittarit (soveltava tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä koulutuksen työmarkkinaosuvuus). Kaupallisia oikeuksia ja spin-off -yrityksiä raportoivat ainoastaan muutamat yksiköt. Tämä johtunee osin siitä, että kaikkia suoritteita ei kyetä vielä tässä vaiheessa rekisteröimään, vaan edellytetään seurannan kehittämistä. (ks. kuva 2) Koulutuksen työmarkkinaosuvuus / Lkm Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien kehittäminen/ Op Spin-off yrittäjyys/ Lkm Koulutuspalvelut sidosryhmille/op 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 Julkaisut sidosryhmille / Lkm Asiantuntijapalvelut sidosryhmille / % Tapahtumat sidosryhmille / Lkm Humanistinen tdk Informaatioteknologian tdk Kasvatustieteiden tdk Liikuntatieteellinen tdk Matemaattisluonnontieteellinen tdk Kauppakorkeakoulu Yhteiskuntatieteellinen tdk Kaupalliset oikeudet/ Kpl Sidosryhmille tuotetut Opinnäytetyöt / Lkm Soveltava tutkimus- ja kehittämistoiminta/ Kuva 2. Tiedekuntien barometriarvot (barometriarvot on indeksoitu 0 ja 1 välille siten, että 1 on suurin havainto ja 0 pienin havainto) 6

10 Tiedekuntien osalta on tärkeää peilata tuotoksia niiden omaa tavoitteenasettelua vasten mieluummin kuin vertailla niitä toisiinsa. Barometri tekee näkyväksi merkittävän osan sellaista toimintaa, joka on tyypillisesti jäänyt erilaisten arviointien ulkopuolelle. Tiedekunnissa tuotettiin sidosryhmille yhteensä opintopistettä koulutuspalveluita, 257 kappaletta julkaisuja, keskimäärin 4 % työtunneista asiantuntijapalveluita ja 202 kappaletta erilaisia tapahtumia. Tiedekunnat generoivat soveltavaa T&K -rahoitusta yhteensä 19,4 M sekä tuottivat 352 opinnäytettä sidosryhmäyhteistyönä, 10 kaupallista oikeutta sekä 2 spin-off - yritystä ja opintopistettä työharjoittelua. Valmistuneiden tilannetta seurattaessa, voidaan todeta, että varsin moni yliopistosta valmistunut saa työpaikan saman vuoden aikana. Jyväskylän yliopistosta valmistui vuonna 2010 yhteensä maisteria, joista saman vuoden lopussa 1183 henkilöä oli työllisiä. Tämä tarkoittaa, että 97 prosenttia valmistuneista työllistyy saman vuoden aikana. Tilastokeskuksen aineistot laahaavat muutaman vuoden jäljessä, joten täysin ajantasaista tietoa vastavalmistuneiden työllisyystilanteesta ei ole saatavilla. Lisäksi, tilannetta olisi relevanttia seurata pidemmältä ajanjaksolta ja monipuolisemmin, kuten esim. Akateemisten rekrytointipalveluiden Aarresaari -hankkeessa on tehty ( Tiedekuntien YVV -toiminta on melko erikoistunutta (ks. kuva 2). Osalla tiedekunnista YVV- toiminta painottuu julkaisuihin, osalla soveltavaan tutkimustoimintaan ja osalla sidosryhmille tuotettuihin opinnäytetöihin. Havaitut painotukset niveltyvät tiedekuntien perustoimintaan ja valittuihin painopisteisiin tuotetun tiedon soveltamisessa. Merkille pantavaa on, että yksikään tiedekunta ei dominoi kokonaisuutena. Edellä mainittu huomioiden, barometritarkastelun lähtökohtana tulisi olla yksikkökohtaiset ja niiden perustoimintaan kiinnittyvät strategiset valinnat sekä toiminnalliset lähtökohdat. 7

11 Agora center Spin-off yrittäjyys / Lkm Kaupalliset oikeudet/ Kpl Koulutuspalvelut sidosryhmille/op 1,00 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 Julkaisut sidosryhmille/kpl Asiantuntijapalvelut sidosryhmille / % Avoin yliopisto Kielikeskus Kirjasto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Koulutuksen arviointineuvoston sihteeristö Koulutuksen tutkimuskeskus Sidosryhmille tuotetut opinnäytetyöt/ Lkm Soveltava tutkimus- ja kehittämistoiminta / Tapahtumat sidosryhmille/ Lkm Museo Nanoscience center Ympäristöntutkimuskeskus Normaalikoulu Kuva 3. Erillis- ja palvelulaitoksien barometriarvot (barometriarvot on indeksoitu 0 ja 1 välille siten, että 1 on suurin havainto ja 0 pienin havainto) Yksilöllisen tarkastelun tarvetta korostavat sinänsä jo tiettyä erityistehtävää varten asetetut erillis- ja palvelulaitokset (ks. kuva 3). Niiden toiminta saattaa ääritapauksessa jäädä koko barometritarkastelun ulkopuolelle tai koskea ainoastaan muutamia mittareita. Erillis- ja palvelulaitosten osalta tärkeämpää onkin tarkastella niiden omaa tavoitteenasettelua. Kokonaisuutena barometri tekee kuitenkin näkyväksi merkittävän osan sellaista erillis- ja palvelulaitosten toimintaa, joka on tyypillisesti jäänyt erilaisten arviointien ulkopuolelle. Erillis- ja palvelulaitoksissa tuotettiin sidosryhmille yhteensä opintopistettä koulutuspalveluita, 70 kappaletta julkaisuja, keskimäärin 6,6 % työtunneista asiantuntijapalveluita ja 149 kappaletta erilaisia tapahtumia. Erillis- ja palvelulaitokset generoivat soveltavan tutkimuksen ja kehityksen rahoitusta yhteensä 7,1 M ja yhden kaupallisen oikeuden. 8

12 Taulukko 1. Tiedekuntien absoluuttiset barometrivastaukset Tiedekunnat 1. Koulutuspalvelut sidosryhmille/op 2. Julkaisut sidosryhmille/kpl 3. Asiantuntijapalvelut/ % 4. Tapahtumat sidosryhmille/ lkm 5. S oveltava tutkimusja kehittämistoiminta/ 6. Sidosryhmille tuotetut opinnäytetyöt/ lkm 7. Kaupalliset oikeudet/ kpl 8. Spin-off yrittäjyys/ lkm 9. Koulutuksen työmarkkinaosuvuus/ lkm 10. Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien kehittäminen/ op Humanistinen tdk Informaatioteknologian tdk Kasvatustieteiden tdk Liikuntatieteellinen tdk Matemaattisluonnontieteellinen tdk Kauppakorkeakoulu Yhteiskuntatieteellinen tdk Yhteensä

13 Taulukko 2. Erillis- ja palvelulaitosten absoluuttiset barometrivastaukset Erillislaitokset 1. Koulutuspalvelut sidosryhmille/op 2. Julkaisut sidosryhmille/kpl 3. Asiantuntijapalvelut/% 4. Tapahtumat sidosryhmille/ lkm 5. Soveltava tutkimus- ja kehittämistoiminta/ 6. Sidosryhmille tuotetut opinnäytetyöt/lkm 7. Kaupalliset oikeudet/ kpl 8. Spin-off yrittäjyys / lkm Agora center Avoin yliopisto Kielikeskus 20, Kirjasto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 2358, Koulutuksen arviointineuvoston sihteeristö Koulutuksen tutkimuskeskus Museo Nanoscience center Ympäristöntutkimuskeskus Norssi Yhteensä 2569, ,

14 3.1.1 Yliopiston taloushallinnon YVV-tietoja Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden toimintaa voidaan tarkastella myös taloushallinnon lukuja hyödyntäen. Kuvassa kolme nähdään yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden kulujen ja tuottojen kehitys vuosien aikana. YVVtoiminnan kulut ovat olleet viimeisen kolmen vuoden aikana melko tasaiset. (Ks. kuva 4) Tuottojen osalta voidaan puolestaan havaita lievä nouseva trendi Kulut / Tuotot / Kuva 4. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden kulut ja tuotot (lähde: Jyväskylän yliopiston Talouspalvelut, tasekirja, tuloslaskelman liitetiedot) Sekä tuottojen että kulujen osalta on tärkeää huomioida, että tilastointi on poissulkevaa. Tämä tarkoittaa, että tuotot tai kulut voidaan kohdentaa vain yhteen varsinaisen toiminnan pääryhmään (koulutustoiminta, tutkimustoiminta ja muu yhteiskunnallinen toiminta). Työajan ja tuottojen kohdentaminen on kuitenkin haasteellista tällä kehyksellä. Todellisuudessa toiminnat sekä niiden kulujen ja tulojen jakautuminen on hyvin päällekkäistä. Tämä on jopa toivottavaa toiminnan tehokkuuden ja laadun nimissä. Tiedekunnille ja erillis- ja palvelulaitoksille suunnatussa kyselyssä pyydettiin arvioimaan asiantuntijatehtävien prosenttiosuutta työajasta sekä sidosryhmäyhteistyö sovittamista opetus- ja tutkimushenkilöstön vuosittaiseen tunnin tuntikehykseen. Sidosryhmäyhteistyön sopimista vuosittaiseen tuntikehykseen arvioitiin asteikolla: erittäin hyvin, hyvin, kohtalaisesti, heikosti, ei ollenkaan ja en osaa sanoa. Tiedekunnat arvioivat asiantuntijatyön olevan 0-9 prosentin (ka 4,75 %) välillä kokonaistyöajasta. Kaksi tiedekuntaa vastasi, etteivät ne osaa määritellä asiantuntijatyöhön kohdentuvaa aikaa. Tiedekuntien arvioinnit sidosryhmäyhteistyön sopimisesta kokonaistyöaikaan vaihtelivat kohtalaisen, heikon ja ei ollenkaan vastauksien välillä. 11

15 Yritykset Julkinen sektori Ammattikorkeakoulu Muut oppilaitokset Kolmas sektori Yritykset Julkinen sektori Ammattikorkeakoulu Muut oppilaitokset Kolmas sektori Yritykset Julkinen sektori Ammattikorkeakoulu Muut oppilaitokset Kolmas sektori Luokittelu 1=puuttuva, 2=alkava, 3=kehittynyt, 4=edistynyt Jyväskylän yliopisto Erillis- ja palvelulaitokset puolestaan arvioivat asiantuntijatehtävien prosenttiosuuden 0-15 prosentin (ka 4,14 %) välille. Myös erillis- ja palvelulaitoksista kaksi yksikköä eivät osanneet määritellä asiantuntijatehtäviin kohdistettavaa prosenttiosuutta kokonaistyöajasta. Erillis- ja palvelulaitoksien arvioinneissa suurin osa arvioi, että sidosryhmäyhteistyö sopii vuosittaiseen tuntikehykseen kohtalaisesti, heikosti tai ei ollenkaan. Kaksi erillis- ja palvelulaitosta arvioi, että sidosryhmäyhteistyö sopii vuosittaiseen tuntikehykseen erittäin hyvin tai hyvin. 3.2 Temaattiset laadulliset tarkastelut Aluevaikuttavuus Tiedekuntia sekä erillis- ja palvelulaitoksia pyydettiin arvioimaan yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden alueulottuvuutta koulutuksen, tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä muun sidosryhmäyhteistyön näkökulmista. Yhteistyön astetta arvioitiin asteikolla: puuttuva, alkava, kehittynyt ja edistynyt. Edellisen lisäksi, pyydettiin arviota yksikköjen alueellisen yhteistyön merkittävyydestä Keski-Suomessa, Keski-Pohjanmaalla sekä Kainuussa. Merkittävyyttä pyydettiin arvioimaan asteikolla: ei ollenkaan tärkeä, vähäinen merkitys, kohtalainen merkitys, suuri merkitys ja en osaa sanoa. 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Kauppakorkeakoulu Informaatioteknologian tdk Humanistinen tdk Yhteiskuntatieteiden tdk Kasvatustieteiden tdk Matemaattis-luonnontieteellinen tdk 1 KOULUTUS 2 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA 3 MUU SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Kuva 5. Tiedekuntien integroituminen aluetalouteen (Luokittelu: 1=puuttuva, 2=alkava, 3=kehittynyt, 4=edistynyt, 0=en osaa sanoa) Tiedekunnat (ks. kuva 5) kokivat kaikilla osa-alueilla yhteistyön edistyneimmäksi julkisen sektorin kanssa (ka ~ 3,1). Seuraavaksi edistyneimmäksi yhteistyö koettiin ammattikorkeakoulun (ka ~ 2,7) ja yritysten kanssa (ka 2,5). Erillis- ja palvelulaitokset (ks. kuva 6) kokivat yhteistyön edistyneimmäksi kaikilla osa-alueilla muiden oppilaitosten (ka ~ 2,5) ja julkisen sektorin (ka ~ 2,3) kanssa sekä ammattikorkeakoulun (ka ~ 2,2) kanssa. Erillis- ja palvelulaitosten integroituminen sijaintialueidensa sidosryhmiin heijastelee niiden erityistehtäviä. 12

16 Ei ollenkaan tärkeä Vähäinen merkitys Kohtalainen merkitys Suuri merkitys En osaa sanoa Ei ollenkaan tärkeä Vähäinen merkitys Kohtalainen merkitys Suuri merkitys En osaa sanoa Ei ollenkaan tärkeä Vähäinen merkitys Kohtalainen merkitys Suuri merkitys En osaa sanoa Vastauksien lkm Yritykset Julkinen sektori Ammattikorkeakoulu Muut oppilaitokset Kolmas sektori Yritykset Julkinen sektori Ammattikorkeakoulu Muut oppilaitokset Kolmas sektori Yritykset Julkinen sektori Ammattikorkeakoulu Muut oppilaitokset Kolmas sektori Jyväskylän yliopisto 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Integroituminen aluetalouteen 1 KOULUTUKSEN OSALTA 2 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN KANNALTA 3 MUUN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN OSALTA Avoin yliopisto Kirjasto Agora center Chydenius Kielikeskus Ympäristöntutkimuskeskus Koulutuksen tutkimuskeskus Nanoscience center Normaalikoulu Museo Kuva 6. Erillis- ja palvelulaitoksien integroituminen aluetalouteen (Luokittelu: 1=puuttuva, 2=alkava, 3=kehittynyt, 4=edistynyt, 0=en osaa sanoa) Sekä tiedekunnat että erillis- ja palvelulaitokset arvioivat Keski-Suomen selkeästi merkittävämmäksi yhteistyöalueeksi. Keski-Pohjanmaan ja Kainuun yhteistyöalueet koettiin merkitykseltään suuriksi yksittäisissä tiedekunnissa ja erillisyksiköissä. Keski-Pohjanmaa koettiin keskimäärin merkittävämmäksi yhteistyöalueeksi kuin Kainuu. Tämä kuvastaa selkeästi yliopiston roolia alueilla Keski-pohjamaalla valtakunnallinen erityistehtävä ja Kainuussa osallistuminen yliopistokeskusyhteistyöhön. Alueellisen yhteistyön merkittävyyden arviointi on esitetty kuvassa TIEDEKUNNAT ERILLISYKSIKÖT KESKI-SUOMI KESKI-POHJANMAA KAINUU Yhteistyön merkitys Kuva 7. Alueellisen yhteistyön merkitys tiedekunnissa sekä erillis- ja palvelulaitoksissa 13

17 Vastauksien lkm Jyväskylän yliopisto Keski-Pohjanmaan ja Kainuun merkitystä yhteistyöalueena arvioitiin yksiköissä seuraavasti. Kauppakorkeakoulu arvioi sekä Keski-Pohjanmaan että Kainuun erittäin merkittäviksi yhteistyöalueiksi. Kasvatustieteellinen tiedekunta piti Keski-Pohjanmaata erittäin merkittävinä ja Kainuuta kohtalaisen merkittävänä yhteistyöalueena. Liikuntatieteellinen tiedekunta arvioi Kainuun alueyhteistyön erittäin merkittäväksi. Erillis- ja palvelulaitoksista ainoastaan Kokkolan koulutuskeskus Chydenius arvioi erityistehtävänsä mukaisesti Keski-Pohjanmaan erittäin merkittäväksi yhteistyöalueeksi. Yllättävää on kuitenkin se, että Chydenius ei kokenut puolestaan alueyhteistyötä Keski-Suomen kanssa ollenkaan tärkeäksi. Erillis- ja palvelulaitoksista avoin yliopisto, kirjasto, kielikeskus, ympäristön tutkimuskeskus sekä museo arvioivat Keski-Pohjanmaan alueyhteistyön kohtalaisen merkittäväksi. Avoin yliopisto sekä museo kokivat myös Kainuun kohtalaisen merkittäväksi yhteistyökumppaniksi Painopisteet YVV-toiminnassa Tiedekuntia sekä erillis- ja palvelulaitoksia pyydettiin arvioimaan yksikkönsä kannalta kolme tärkeintä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden painopisteitä. Sekä tiedekunnissa että erillis- ja palvelulaitoksissa nostettiin useimmiten kolmen tärkeimmän joukkoon sidosryhmille tuotettavat asiantuntijapalvelut ja koulutuspalvelut (ks. kuva 8) TIEDEKUNNAT ERILLISYKSIKÖT Kuva 8. YVV-toiminnan tärkeimmät painopisteet tiedekuntien ja erillis- ja palvelulaitoksien näkökulmasta Seuraavaksi eniten tärkeimpien painopisteiden joukkoon arvioitiin sekä tiedekunnissa että erillis- ja palvelulaitoksissa soveltava tutkimus- ja kehittämistoiminta. Vähintään kolmessa palvelu- ja erillisyksikössä koettiin myös sidosryhmille tuotettavat tapahtumat ja julkaisut tärkeiksi painopisteiksi opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien kehittämisen ohella. Tiedekunnissa ei juuri arvioitu edellä mainittuja painopisteitä kolmen tärkeimmän joukkoon. 14

18 Toisaalta, tiedekunnat nostivat koulutuksen työmarkkinaosuvuuden neljänneksi useimmiten kolmen tärkeimmän painopisteen joukkoon Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden tavoitteet Tiedekuntia ja erillis- ja palvelulaitoksia pyydettiin päivittämään edellisenä vuonna asettamansa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden toiminnan tavoitteet. Tavoitteissa pyydettiin määrittelemään keskeisimpiä sisältöjä, sidosryhmiä sekä kehittämiskohteita sekä vuorovaikutuksen että vaikuttavuuden osalta. (ks. liite 1) Yksikköjen tavoitteiden asettelussa ei ollut havaittavissa suuria muutoksia edellisvuoteen nähden. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden uusina sisältöinä nostettiin muutamissa yksiköissä esille medianäkyvyys sekä suurelle yleisölle tuotettavat julkaisut. Yksikköjen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kehittämisen tavoitteina painotettiin puolestaan edellistä vuotta vahvemmin sidosryhmäyhteistyön lisäämistä sekä laajempaa verkottumista. Yhteistyön kehittäminen ja lisääminen näkyi myös yleisesti tavoitteenasettelussa edellistä vuotta vahvemmin. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteina nostettiin uutena esille yliopistosta valmistuneiden asiantuntijuus. Lisäksi, monitieteellinen yhteistyö mm. tutkimuksessa sekä asiantuntijatehtävissä toimiminen korostuivat edellistä vuotta vahvemmin Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden hankkeet Tiedekuntia ja erillis- ja palvelulaitoksia pyydettiin kuvaamaan erityisesti yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden edistämiseen tähtäävistään hankkeistaan koulutuksen, tutkimuksen sekä muun sidosryhmäyhteistyön osalta. Yksiköiden ilmoittamat hankkeet liittyivät suurilta osin yksiköiden omaan alaan ja toimintaan. Koulutuksen osalta nousi yhteisinä teemoina esille täydennyskoulutus sekä monitieteellinen koulutus työelämäopinnoissa. Koulutushankkeiden rooli näkyy yksikköjen asettamissa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden toiminnan tavoitteissa, joissa nousi esille myös monitieteellisyys. Muun sidosryhmäyhteistyöhankkeissa mainittiin erityisesti asiantuntijayhteistyö sekä yleinen sidosryhmäyhteistyön kehittäminen. Asiantuntijayhteistyö sekä sidosryhmäyhteistyön kehittäminen ovat myös nähtävissä yksiköiden yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden tavoitteidenasettelussa. Tutkimushankkeissa hankkeet kiinnittyvät yksiköiden omaan erityisalaan ja muita yhteisiä piirteitä ei ollut määriteltävissä. 3.3 Sidosryhmähaastattelut Jyväskylän yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen (YVV) neuvoston sidosryhmäjäsenet haastateltiin vuoden vaihteessa Haastattelujen tavoitteena oli kartoittaa sidosryhmäjäsenten näkemyksiä yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden tilasta sekä YVV -toiminnan niveltymisestä heidän taustaorganisaatioidensa tarpeisiin ja toimintaan. Samalla selvitettiin sidosryhmäjäsenten näkemyksiä neuvoston toiminnan sekä varsinaisen YVV -toiminnan kehittämiseksi. YVV-toimintaa pyydettiin arvioimaan strategisista lähtökohdista, nykytilasta sekä SWOT -analyysin kautta. 15

19 3.3.1 YVV-toiminnan strategiset lähtökohdat Yliopiston strategia ja erityisesti YVV -toiminnan painopisteitä esiintuova yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toimenpideohjelma koettiin sidosryhmähaastatteluissa keskittyvän tärkeisiin kehittämisen osa-alueisiin. Sidosryhmäjäsenten taustaorganisaatioiden ja yliopiston painotusten väliltä löytyi paljon yhteisiä intressejä, vaikkakin pk-yritysten osalta yliopiston strategiset painotukset jäivät omien organisaation näkökulmasta kuitenkin vieraiksi. Erityisesti yliopiston Laatua ja liikettä strategian osalta toivottiin lisää konkreettisuutta. Strategiassa YVV-toiminnan linjaukset tuntuivat sidosryhmien kannalta vaikeaksi niveltää omaan toimintaan, koska linjaukset ovat esitetty varsin yleisellä tasolla. Varsinaisessa YVVtoiminnassa löytyi sitä vastoin paljonkin konkreettisia yhteistyöalueita. Sidosryhmäorganisaatiot ovat tehneet koulutus-, tutkimus- ja asiantuntijayhteistyötä yliopiston kanssa, mutta strategisuus ja systematiikka näiden osalta ovat jääneet ohueksi. Jatkossa toivottiinkin, että strategisen yhteistyön kautta kyettäisiin etenemään laajempiin yhteisiin hankkeisiin. Strategiseksi haasteeksi puolestaan koettiin korkeakoulutuksen duaalimalli ja se, kuinka rakentaa esim. innovaatioiden tuotteistamisprosessi ehjäksi tässä toimintamallissa. Yliopiston, ammattikorkeakoulun ja koulutuskuntayhtymän yhteistyön vahvistaminen koettiinkin erityisen tärkeäksi mm. innovaatioiden ja yrittäjyyden saralla. Kehitysprosessit edellyttävät usein osaamisen monialaisuuden lisäksi osaamisen moniasteisuutta. Yhdistettäessä eri substanssialojen osaamista, tulisi nähdä myös tarpeet/mahdollisuudet eri koulutusasteille ominaisen taitotiedon yhdistämiseksi ja hyödyntämiseksi. Koulutus- ja t & k -yhteistyön osalta toivottiin vuorovaikutuksen syventämistä entistä vahvemmaksi jo suunnitteluvaiheessa. Strategisen ja konkreettisen yhteistyön kannalta olisi tärkeää, että kysymyksenasetteluja ja soveltuvia lähestymistapoja pohdittaisiin heti alkumetreiltä saakka yhdessä. Näin varmistetaan tulosten hyödynnettävyys myös sidosryhmissä. Sidosryhmäedustajat esittävät, että yliopisto vahvistaisi rooliaan aitojen yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisussa. Yliopiston strategiassa on mainittu tutkimustiedon testaamisen ja soveltamisen vahvistaminen, mutta haastatteluissa korostui erityisesti tarve soveltaa tietoa erityisesti päivän polttaviin haasteisiin, kuten ikääntymiseen, uudistuvaan energian tuotantoon, terveydenhuoltouudistukseen, terveeseen rakentamiseen sekä työttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Haastateltavia pyydettiin määrittelemään kolme tärkeintä painopistettä YVV -neuvoston toimenpideohjelmasta (ks. kuva 9). Selkeästi eniten ääniä em. sai opiskelijoille tarjottavien innovaatio-, yrittäjyys- ja projektivalmiuksien edistäminen. Tätä näkemystä vahvistaa myös jäljempänä SWOT -analyysissa esiin nouseva mahdollisuus opiskelijoiden hyödyntämiseksi nykyistä vahvemmin sidosryhmäyhteistyössä. Seuraavaksi eniten ääniä sai yliopiston avoimuuden ja vuorovaikutuksen lisääminen sidosryhmien kanssa sekä ulkoisen rahoituksen hanketoiminnan tehokkaampi hyödyntäminen. Toisaalta, painopisteet nähtiin jossain määrin päällekkäisiksi ja myös yliopiston rooli innovaatioiden tuottajana, asiakaslähtöisyys sekä alueellisen elinkeinorakenteen ja osaamisen vahvistaminen koettiin kaikki tärkeiksi. 16

20 Havaintojen lkm Jyväskylän yliopisto Kuva 9. YVV-neuvoston sidosryhmäjäsenten arviointi YVV-toimenpideohjelman painopistealueiden tärkeydestä Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden nykytila YVV-neuvoston sidosryhmäjäseniä pyydettiin arvioimaan yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden tasoa koulutuksen, tutkimuksen sekä muun sidosryhmäyhteistyön osalta (ks. kuva 10). Arviointiasteikkona haastatteluissa käytettiin sanallista asteikkoa: puuttuva, alkava, kehittynyt ja edistynyt. Osa haastatelluista piti yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointia haasteellisena, koska heillä välttämättä ollut omasta mielestään tarvittavasti omakohtaista kokemusta kaikista osa-alueista. Yliopiston yhteiskunnallinen vuorovaikutus arvioitiin kaikkien osa-alueiden (koulutus, tutkimus, muu sidosryhmäyhteistyö) osalta alkavaa tasoa korkeammaksi. Kehittyneen tason yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa saavutti kuitenkin ainoastaan koulutuksen osaalue. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden koettiin olevan kokonaisuutena hieman pidemmällä yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen nähden. Tätä arviointia tukee myös SWOT - analyysissa esille tullut yliopiston viestinnän ja tavoitettavuuden heikkous. Yliopiston yhteiskunnallinen vaikuttavuus koettiin olevan kehittynyttä koulutuksen ja tutkimuksen osalta. Muun sidosryhmäyhteistyön osalta yhteiskunnallinen vaikuttavuus arvioitiin alkavan ja kehittyneen tason välimaastoon yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tavoin. Yleisesti ottaen kaikki yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden osa-alueiden nykytila arvioitiin hyvinkin tasaisiksi. 17

21 Luokittelu Jyväskylän yliopisto 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Luokittelu: 1=puuttuva, 2=alkava, 3=kehittynyt, 4=edistynyt. Kuva 10. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden nykytila Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden SWOT YVV -toimintaa tarkasteltiin tarkemmin SWOT -analyysin avulla. Haastatellut kokivat keskeisiksi vahvuuksiksi Jyväskylän yliopiston monitieteellisyyden tarjoamat mahdollisuudet. Monitieteellisyyden katsottiin mahdollistavan vaikuttamisen yritysten sekä julkisen ja kolmannen sektorin kehitykseen usean väylän kautta. Yliopiston todettiin olevan keskeinen osa Jyväskylän seudun kehitystä sen ainutlaatuisen historian ja roolin myötä. Yliopistolla katsottiin olevan vahva positiivinen imagoarvo koko alueen kannalta, oli sitten kyseessä ulkoiset investoinnit tai yksittäisten henkilöiden tai perheiden muuttopäätökset alueelle. Yliopiston vahvuuksiksi luettiin sen aktiivinen ote yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kehittämiseksi. Yliopiston verkottuminen alueen yrityksiin ja yhteiskunnan muihin sektoreihin koettiin vahvaksi. Verkottumisesta huolimatta yliopiston koettiin säilyttäneen riippumattomuuden ja puolueettomuuden. Sidosryhmäedustajat pitivät Jyväskylän yliopistoa hyvin luotettavana yhteistyökumppanina. Yliopiston eduksi katsottiin myös sen kyvykkyys pitkäjänteiseen ja asiantuntevaan työskentelyyn mm. yhteisprofessuurien kautta. Yliopistolla katsottiin olevan piristävä vaikutus alueen elinkeinoelämään mm. opiskelijoiden ja henkilöstön luoman kysynnän kautta ja opiskelijoiden tarjoaman elämänvaihe työvoiman kautta. Yliopisto koettiin eräänlaisena kehitysvakuutuksena Jyväskylän kaupungille ja laajemmin koko maakunnalle. Haastatellut kokivat vahvuudeksi koetun monialaisuuden toisaalta myös haasteeksi. Keskeisimmäksi heikkoudeksi koettiin kuitenkin vaikea soveltuvan asiantuntijuuden löytäminen. Yhden selkeästi tunnistettavan ja ehkä korkeakoulujen yhteisen sidosryhmäluukun uupuminen katsottiin merkittäväksi ongelmaksi mm. yhteisen hanketoiminnan kannalta. Siitä huolimatta, että esim. merkittävä osa tutkimusaloitteista ohjautuu henkilökohtaisten 18

22 suhteiden kautta tiedekuntiin, laitoksiin ja erillisyksikköihin, koettiin selkeä tarve yhdelle luukulle. Tämän luukun kautta pitäisi kyetä lähestymään yliopiston monipuolista tutkimus-, täydennyskoulutus- ja palvelutarjontaa ilman henkilökohtaisia suhteita tai syvempää yliopistotuntemusta. VAHVUUDET Monialaisuus Ainutlaatuinen historia, rooli ja imago Aktiivinen YVV-toiminta Vahva verkottuminen Luotettavuus ja asiantuntijuus MAHDOLLISUUDET Opiskelijoiden osallistaminen Strategian kiteyttäminen ja selkeyttäminen Pitkäjänteiset yhteisprofessuurit ja erilaiset kumppanuusmallit Uudistunut yiopistojen toimintamalli Monialainen yhteistyö HEIKKOUDET SWOT UHAT Yhden luukun -mallin puuttuminen Etäinen ja vaikeasti lähestyttävä Tutkimuksen esille tuominen ja tiedon soveltaminen Vaikeasti ymmärrettävä viestintä ja kieli Asiakaslähtöisyyden puute Opiskelijoiden heikko hyödyntäminen Taloudellisten resurssien puuttuminen Lääketieteellisen ja teknisen korkeakoulun puuttuminen Byrokraattisuus Hyvät aloitteet ja strategiat jäävät paperille Liiallinen akateemisuus viestinnässä Kuva 11. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden SWOT Keskeiseksi heikkoudeksi koettiin myös yliopiston henkinen etäisyys ja sisäänpäin kääntyneisyys. Osa haastatelluista koki, että yliopisto edelleen on vaikeasti lähestyttävä ja jossain määrin mystinen toimija. Tietoisuutta yliopiston toiminnasta, mm. valovoimaisesta tutkimuksesta, on liian vähän sidosryhmillä. Tutkijoiden käyttämä ammattikieli on myös edelleen kaukana esim. yrityssektorin kielestä. Haastatellut kokivat myös, että yritysten kanssa tulisi rakentaa pitkäjänteisiä yhteistyöprosesseja, jonka kautta opitaan yhteinen kieli ja toimintatavat. Nykyään yhteistyö jää helposti satunnaisen puuhastelun tasolle. Yliopiston viestintä yrityksiin koetaan edelleen heikoksi sekä asiantuntemuksen tuotteistaminen ja tarjottavien palveluiden markkinointi amatöörimäiseksi. Lisäksi, esim. yritysyhteistyö keskittyy liikaa tiettyihin yksiköihin ja vuorovaikutuspotentiaalia hyödynnetään hyvin puutteellisesti. Yhteistyössä toivottiin myös enemmän asiakaslähtöisyyttä ja aitoa yhdessä tekemistä. Yhteistyön katsottiin toimivan parhaimmillaan silloin, kun asiakasläh- 19

23 töisyys on huomioitu ja esim. tutkimusongelmaa on lähdetty alun pitäen yhdessä työstämään. Tutkimustietoa hyödynnetään haastattelujen perusteella puutteellisesti yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisussa ja erityisesti pk-yritykset jäävät helposti kokonaan tutkimusyhteistyön ulkopuolelle. Uusia työkaluja pk-yritysten paremmaksi huomioimiseksi ja palvelemiseksi tarvitaan haastattelujen perusteella kipeästi. Myös opiskelijoiden systemaattinen hyödyntäminen sidosryhmäyhteistyössä on varsin heikosti hyödynnetty voimavara haastattelujen perusteella. Opiskelijoita katsottiin hyödynnettävän puutteellisesti yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden edistämisessä sekä opiskeluaikana että elinkaarimallin mukaisesti myös myöhemmissä elämänvaiheissa mm. työelämässä ja yliopiston alumnitoiminnassa. Edellä mainittu opiskelijoiden vahvempi osallistaminen nähtiin erityisen keskeisenä mahdollisuutena tulevaisuudessa edistää YVV-toimintaa. Opiskelijat voisivat monialaisesti haasteita ratkoen tuottaa ja analysoida tietoa laajemmalla rintamalla sidosryhmille. Tärkeäksi mahdollisuudeksi koettiin opiskelijoiden vahvempi integroiminen työelämään ja sen tarpeisiin jo opiskelun kuluessa. Työharjoittelun ja erilaisten yhdessä tekemisen mallien tehokkaampi hyödyntäminen avaisi yliopistolle ja sidosryhmille aivan uusia mahdollisuuksia opiskelijoiden työelämävalmiuksien edistämiseen ja ratkaisulähtöiseen työotteeseen opiskelijoiden siirtyessä urapolulleen. Myös yliopiston strategian kiteyttäminen ja selkeyttäminen sidosryhmille nähtiin keskeiseksi mahdollisuudeksi edistää YVV-toimintaa. Parempi tuntemus yliopiston tavoitteista ja toiminnasta edesauttaisi myös sidosryhmiä niveltämään omaa toimintaa yhteisten etujen tavoittelemiseksi. Edelliseen liittyen, pitkäjänteisten yhteisprofessuurien ja erilaisten kumppanuusmallien hyödyntäminen nähtiin merkittäväksi mahdollisuudeksi edistää yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja vaikutusta tulevaisuudessa. Edelleen, myös vahvempi teknologian ja muun tutkimuksen niputtaminen yhteiskunnan haasteiden ratkaisemiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi koettiin keskeiseksi mahdollisuudeksi. Tuore yliopistolaitoksen uudistuminen tarjoaa sidosryhmäjäsenten mielestä enemmän vapauksia toimintaan, ellei näitä vapauksia kahlita riskien pelossa turhalla itse keksityllä byrokratialla. Monialainen yhteistyö yliopiston sisällä ja yhteistyö alueen muiden koulutusorganisaatioiden kanssa koettiin keskeiseksi mahdollisuudeksi yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden edistämisessä. Yhteiskunnan haasteet edellyttävät asiantuntijuuden hyödyntämistä monialaisesti, mutta myös vertikaalisesti useamman koulutusasteen tuottamaa ammattitaitoa kunnioittaen. Tutkimustiedon hyödyntäminen edellyttää usein prototyyppien rakentamista, testaamista jne., jolloin koko osaamisverkoston kitkaton toiminta tutkijasta esim. fyysisen tuotteen suunnittelijaan ja rakentajaan tarjoaisi tulevaisuudessa kilpailukykyisen alustan innovaatioiden ja yritystoiminnan edistämiseen. Yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden keskeiseksi uhaksi koettiin taloudellisten resurssien uupuminen. Rajalliset resurssit ja entisestään kiihtynyt kil- 20

24 pailu näistä resursseista haastaa yliopistot punnitsemaan entistä tarkemmin resurssien kohdentamista. Uhaksi koettiin, että virheratkaisut toiminnan organisoinnissa ja painotuksissa voivat johtaa resurssien polarisoitumiseen muihin yliopistokaupunkeihin. Lääketieteellisen ja teknillisen korkeakoulujen uupuminen alueelta koettiin myös osin uhkaksi. Nämä ovat olleet perinteisesti keskeisiä innovaatioiden ja yritystoiminnan moottoreita, jo pelkästään yritysrahoituksen näkökulmasta. Humanistiset alat asettavat omat haasteensa ulkoisen rahoituksen generoimiseksi yliopistoon. Haastatteluissa korostui useaan otteeseen yliopiston ja alueen vahva sidos toisiinsa. Toisen menestymisen katsotaan tukevan myös toisen menestymistä ja päinvastoin. Edelliseen perustuen, nykyisen Keski-Suomen alueen negatiivisen talouskehityksen ja korkea työttömyysasteen katsotaan luovan merkittäviä uhkakuvia myös yliopiston toiminnalle. Toisaalta, yliopistojen resurssien polarisoituminen eteläiseen Suomeen muodostaa haastattelujen perusteella uhkakuvia koko Keski-Suomen alueen kehitykselle. Keskeisenä uhkaksi YVV -toiminnassa koettiin myös yliopiston kompuroiminen oman byrokratiansa kanssa. Yliopiston toiminta näyttäytyy jo nykyään erittäin byrokraattisena ja uhkana on, että yliopistouudistuksen antamista mahdollisuuksista huolimatta organisaatio lähtee luomaan uutta byrokratiaviidakkoa entisen lisäksi. Sidosryhmien näkökulmasta toiminnan yksinkertaistaminen ja suurempi läpinäkyvyys olisi varsin toivottavaa. Uhkana on, että hyvät suunnitelmat jäävät paperille, eivätkä mene koskaan käytäntöön, ainakaan suunnitellusti, monimutkaisen byrokraattisen koneiston viedessä niiltä parhaimman terän. Edellä mainittu korostuu silloin, kun yliopistolta edellytetään nopeaa muuntautumiskykyä esim. alueellisten tai globaalien muutosprosessien edessä. Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö edellyttää sujuvuutta ja liian byrokraattiset toimintatavat saattavat karkottaa erityisesti pkyritykset yhteistyöstä. Asenteiden muuttaminen asiakaslähtöiseksi vaatii vielä paljon työtä ja uhaksi muodostuu epäonnistuminen tässä. Ilman asiakkaiden (sidosryhmien) toiminnan ja tavoitteiden ymmärtämistä yhteistyö yritysten kanssa voi kuihtua alkuunsa. Vieraalla akateemisella kielellä viestiminen sidosryhmille koettiin merkittäväksi uhaksi. Haastateltavat pelkäävät, että nykymuodossaan yliopiston viestintä ei koukuta ja yliopiston toiminta jää yrityksille ja rivikansalaisille varsin vieraaksi. Ajankohtainen kansantajuisella kielellä viestimistä tarvittaisiin selvästi nykyistä enemmän haastattelujen perusteella. Uhaksi koettiin myös yritys- ja muun sidosryhmäyhteistyön jääminen välttämättömäksi sivujuonteeksi. Ilman asenteiden ja strategisen otteen muuttamista YVV -toiminta nähdään pakkopullana, joka jää arvojärjestyksessä ja resurssien jaossa muiden toimintojen jalkoihin. Tarvitaankin konkreettisia toimia tematiikan nostamiseksi yliopiston prioriteeteissa kärkipäähän. Toisaalta, uhaksi voi muodostua haastateltavien mielestä liiallinen taloudellisiin perusteisiin jumiutuminen. Yliopistolla oma tärkeä roolinsa edellä kävijänä ja tutkimusmatkailijana, vaikka aina kaikki sen toimet eivät olisi puhtaasti taloudellisin kriteerein perusteltavissa. Liiallinen kilpailukykyyn ja tehokkuuteen nojaaminen uhkaa tukehduttaa yliopiston toiminnan ytimen - luovuuden ja innovatiivisuuden. Haastattelujen perusteella uhaksi koetaan myös kärsimättömyys tuloksia ja vaikutuksia esim. sidosryh- 21

25 mäyhteistyöstä halutaan heti, mikä uhkaa aidon pitkäjänteisen oppimisprosessin rakentumista Sidosryhmähaastattelujen yhteenveto Vuodenvaihteessa haastateltiin Jyväskylän yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen (YVV) neuvoston sidosryhmäjäsenet. Haastattelujen tavoitteena oli kartoittaa sidosryhmäjäsenten näkemyksiä yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden tilasta sekä YVV -toiminnan niveltymisestä heidän taustaorganisaatioidensa tarpeisiin ja toimintaan. Samalla selvitettiin sidosryhmäjäsenten näkemyksiä neuvoston toiminnan sekä laajemmin varsi-naisen YVV -toiminnan kehittämiseksi. Yliopiston YVV -toimintaa ohjaavat strategiat todettiin melko vieraiksi, vaikka niissä käsiteltyä toimintaa oli toteutettu laajalti. Systemaattisen ja laajemman yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden aikaansaamiseksi strategista yhteistyötä tulisi haastateltujen mielestä tiivistää. Strategioilta toivottiin jatkossa myös lisää konkreettisuutta. Sidosryhmänäkemysten perusteella strategista yhteistyötä eri koulutusalojen ja -asteiden osaamiseen perustuvissa ja päivän polttaviin haasteisiin (ikääntyminen, työttömyys jne.) pureutuvissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa tulisi tiivistää. Haastatellut arvioivat yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen alkavan ja kehittyneen tason välille koulutuksessa, tutkimuksessa ja muussa sidosryhmäyhteistyössä. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus arvioitiin hieman korkeammalle tasolle. Keskeisinä vahvuuksina YVV -toiminnassa pidettiin yliopiston erityistä historiaa ja imagoa alueen kehityksessä sekä aktiivista roolia verkostojen ja yhteistyön kehittämisessä. Yliopiston laaja-alaisuus nähtiin sekä vahvuutena, mutta toisaalta myös haasteena. Yliopistoa haastateltavat pitivät luotettavana ja asiantuntevana kumppanina. Keskeisimpänä heikkoutena YVV -toiminnassa nähtiin yliopiston vaikea lähestyttävyys. Yliopistolla ei ole yhtä luukkua sidosryhmien yhteydenottoon esim. koulutus-, tutkimus- ja kehittämistarpeissa. Keskeisenä puutteena nähtiin myös asiakaslähtöisyyden puute ja kansankielisen avoimen viestinnän vähäisyys. Opiskelijat nähtiin heikosti käytettynä voimavarana ja haastateltavat pitivät opiskelijoiden hyödyntämistä YVV -toiminnassa mahdollisuutena laajempaan vaikuttavuuteen. Pitkäjänteiset sekä laajan osaamispohjan yhteen kokoavat strategiset kehittämishankkeet nähtiin keskeisenä väylänä vahvempaan vuorovaikutukseen ja vaikuttavuuteen. Keskeisinä uhkina yliopiston yhteiskunnalliselle vuorovaikutukselle ja vaikuttavuudelle pidettiin resurssien puutetta, byrokraattisuutta ja kompastumista itseriittoisuuteen toiminnassa ja viestinnässä. Teknillisen korkeakoulun ja lääke-tieteellisen puuttumista pidettiin selkeänä haasteena, joka on kuitenkin verkostoja vahvistamalla voitettavissa. Keskeisinä kehittämisehdotuksina YVV -toiminnan kehittämiseksi sidosryhmän jäsenet esittivät opiskelijoiden laajempaa hyödyntämistä, asiakaslähtöisyyden vahvistamista, avoimemman ja kansankielisen viestinnän kehittämistä sekä priorisoitujen ja laajaan yhteis- 22