YHTEISKUNNALLISEN VUOROVAIKUTUKSEN JA

Transkriptio

1 YHTEISKUNNALLISEN VUOROVAIKUTUKSEN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI 2014 Jukka Lahtonen ja Jari Ritsilä JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

2 Sisältö KIIREISTEN TIIVISTELMÄ 1 1 JOHDANTO 4 2 ARVIOINTIKEHIKKO 6 3 TULOKSET Määrällinen barometri Määrällisten indikaattoreiden vertailua viime vuosiin Yliopiston taloushallinnon YVV-tietoja Mediaseuranta Laadulliset tarkastelut Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden tavoitteet Valmistuneiden tohtoreiden haastattelu Haastattelututkimuksen tausta Vastaajien taustatiedot Sidosryhmille tehdyt opinnäytetyöt Työharjoittelu Työllistyminen Yhteenveto 21 4 LOPUKSI 22 LIITE: YKSIKKÖKOHTAISET YVV-PROFIILIT 24 TIEDEKUNNAT 26 Humanistinen tiedekunta 26 Informaatioteknologian tiedekunta 27 Kasvatustieteiden tiedekunta 28 Kauppakorkeakoulu 29 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta 31 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 32 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 33 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

3 ERILLISLAITOKSET 35 Agora Center 35 Avoin yliopisto 36 Kielikeskus 37 Kirjasto 38 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 40 Koulutuksen tutkimuslaitos 42 Museo 43 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

4 YVV-Arviointi KIIREISTEN TIIVISTELMÄ Jyväskylän yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen (YVV) arviointi toteutettiin nyt neljättä kertaa. YVV-arvionti tekee näkyväksi yliopiston yksikköjen monipuolista ja kehittyvää sidosryhmäyhteistyötä sekä sen tuotoksia ja tuloksia. Yliopistolaissa määritelty ns. kolmas tehtävä käsitetään Jyväskylän yliopistossa koulutuksen ja tutkimuksen perustehtävistä ponnistavaksi ja näihin saumattomasti integroituvaksi. Yhteiskunnallisella vuorovaikutuksella tehostetaan koulutuksen ja tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. YVV-tehtävä huomioidaan yliopiston kaikessa toiminnassa ja lisäksi valittuja strategisia painopistealueita kehitetään YVV-toimenpideohjelman 1 kautta. Vuoden 2014 toimintaa mittaava YVV-arviointiraportti koostuu kolmesta osiosta: (1) määrällinen barometri, (2) yksikkökohtaiset laadulliset itsearvioinnit ja (3) temaattinen arviointi, joka tänä vuonna perustuu vuonna 2013 valmistuneiden tohtoreiden haastatteluihin. Määrällisen barometrin indikaattorit 2 osoittavat, että Jyväskylän yliopistossa toimitaan monipuolisesti yhteistyössä sidosryhmien kanssa sekä tuotetaan runsaasti erilaisia asiantuntijapalveluita. Jyväskylän yliopiston tiedekunnissa ja erillislaitoksissa tuotettiin vuonna 2014 (suluissa vuoden 2013 luku) yhteensä koulutusta sidosryhmille opintopistettä (2013: 10155) tutkintokoulutuksen lisäksi sidosryhmille suunnattuja tutkimusraportteja ja oppikirjoja 529 (2013: 572) kappaletta (2013: ) tuntia asiantuntijapalveluita 434 (2013: 412) kappaletta erilaisia tapahtumia soveltavaa T&K -rahoitusta yhteensä 37,1 (2013: 36,3) M 503 (2013: 521) opinnäytettä sidosryhmäyhteistyönä, 26 (2013: 24) kaupallista oikeutta (2013: 22171) opintopistettä työharjoittelua 1 Toimenpideohjelma luettavissa: 2 Määrällisen barometrin luvut pohjautuvat yliopiston sisällä kerättäviin rekistereihin mm. TUTKA ja SOLE. Poikkeuksena ovat sidosryhmille tuotetut opinnäytetyöt sekä valmistuneiden työllistyminen, jotka perustuvat otantatutkimuksen pohjalta tehtyyn arvioon. On huomattava, että yllä olevat luvut koostuvat tiedekuntien ja erillislaitosten yhteenlasketuista tuotoksista. Joidenkin mittareiden osalta tuotosta syntyy myös tiedekuntien ja erillislaitosten ulkopuolella olevissa yliopiston yksiköissä. Lisäksi rekisterit eivät vielä tässä vaiheessa tunnista kaikkea syntyvää tuotosta, mm. sidosryhmille tuotettujen julkaisujen kohdalla todellinen tuotosten lukumäärä on vieläkin suurempi. 1

5 YVV-Arviointi Laadullisessa itsearvioinnissa yksiköt päivittivät edellisen kerran kaksi vuotta sitten tekemänsä luokitteluasteikollisen arvion siitä, kuinka YVV-toiminnan rakenteet ja johtaminen on yksiköissä toteutettu. Suurimmassa osassa yksiköitä rakenteet ja johtaminen ovat säilyneet viimeisen kahden vuoden ajan muuttumattomina, mutta muutamat yksiköt havaitsivat, että YVV-toiminta huomioidaan heidän rakenteissaan ja johtamistavoissaan aikaisempaa selvemmin. Temaattinen tarkastelu pohjautuu vuonna 2013 valmistuneiden tohtoreiden haastatteluihin (edellisessä arviointiraportissa aineistona oli 2013 valmistuneiden maistereiden haastattelut). Erityisenä teemana haastatteluissa oli väitöskirjojen sidosryhmäsidokset, työharjoittelu jatko-opintojen aikana sekä työllistyminen valmistumisen jälkeen. Haastattelut tehtiin puhelimitse ja lopullinen aineisto muodostui 104 vastavalmistuneesta tohtorista valmistuneiden kokonaismäärän ollessa ko. vuonna 160. Merkittävin syy haastattelun tekemättä jäämiseen oli valmistuneen yhteystietojen puuttuminen. Edellä esitetyn haastattelututkimuksen perusteella 21 prosenttia yliopiston väitöskirjoista tehdään yhteistyössä yliopiston ulkopuolisen sidos-ryhmän tai -ryhmien kanssa. (Vastaava luku pro gradu opinnäytetöissä on 35 prosenttia. Luku ei tosin ole täysin vertailukelpoinen, koska ulkoisen sidosryhmän määrittely on tohtoriopintojen yhteydessä vaikeampaa.) 8 prosenttia tohtoriopiskelijoista suorittaa työharjoittelua osana jatko-opintojaan siten, että tästä kirjautuu opintopisteitä (vastaava luku maisteritutkintovaiheessa on 65 prosenttia). 90 prosenttia valmistuneista tohtoreista oli työllistynyt kyselyhetkellä (vastaava luku maisterikyselyssä oli 80 prosenttia). Kokonaisuudessaan määrällisen barometritiedon keräämisessä kyettiin tänä vuonna hyödyntämään olemassa olevia tietokantoja edellisvuosia laajemmin. Vielä ei kuitenkaan olla tilanteessa, jossa määrällisen tiedon keruu perustuisi reaaliaikaiseen tapahtumien yhteydessä kerättyyn aineistoon. Merkittävin uusi edistysaskel on yliopiston kirjaston ylläpitämä sähköinen opinnäytetöiden tietokanta, josta saadaan vuodesta 2015 alkaen tiedot opinnäytetöiden sidosryhmäsidoksista Indikaattoritietojen osalta haasteena on vielä myös mittatikun valinta. Eri yksiköiden välinen vertailu ei ole ilman esim. painotukset huomioivaa analyysia relevanttia. Kansallisella tasolla aiheeseen on viime aikoina kiinnitetty huomiota OKM:n tarjouskilpailun perusteella tilaamissa raporteissa, jotka on koottu yhteen julkaisuksi Vastuullinen ja vaikuttava - Tulokulmia korkeakoulujen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:13 3 ). Raportissa pohditaan korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ulottuvuuksia ja huomiota kiinnitetään erityisesti tapoihin tunnistaa ja mitata vaikuttavuutta. Jyväskylän yliopiston Yvv-toiminnan arviointikehikko nousee esille useassa 3 Julkaisu on ladattavissa osoitteesta: 2

6 YVV-Arviointi kohtaa julkaisua (mm. raportissa Aarrevaara, Puukka, Ritsilä, Wikström: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus vaikuttavuuden kanavat). Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaamistapojen kartoitusta jatketaan kansallisella tasolla julkaisun pohjalta. Jyväskylän yliopiston YVV-toiminnan tavoitteita tarkennettiin yliopiston uudessa strategiassa (Jyväskylän yliopiston strategia ). Strategian mukaan Yliopisto osallistuu koulutuksen ja tutkimuksen kautta kansallisten ja maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseen. Globaali vastuu ja kestävä kehitys korostuvat kaikessa toiminnassa. YVVtoiminnan vuosittaisessa arvioinnissa tulee jatkossa huomioida strategian sekä sitä tarkentavan toimenpideohjelman tavoitteiden toteutuminen. Jyväskylän yliopiston Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta arvioitiin KARVI:n toimesta alkuvuodesta Arvioinnin mukaan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta on tällä hetkellä kehittyvässä vaiheessa. Yhtenä tarpeellisena kehityskohteena KARVI.n arvioinnissa nähtiin määrällinen YVV-barometri, jonka kehittämistyössä voitaisiin hyödyntää erityisesti erillislaitosten asiantuntemusta. Kaiken kaikkiaan vaikutuskanavien ja -prosessien ymmärtäminen sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tuloksellisuuden osoittaminen edellyttävät sidosryhmien nykyistä tiiviimpää osallistumista arviointiin. Ylipäätään, yhteistyö muiden toimijoiden kanssa avaa laajemmat mahdollisuudet seurannalle ja arvioinnille. YVV-toiminta tulisi myös jalkauttaa entistä paremmin yksittäisten tutkimusryhmien ja tutkijoiden tasolle

7 YVV-Arviointi JOHDANTO Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus (YVV) käsitetään Jyväskylän yliopistossa kaksoisstrategisina tehtävänä. Ensimmäiseksi yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus otetaan huomioon kaikessa yliopiston toiminnassa (horisontaalinen tehtävä). Kaiken koulutuksen, tutkimuksen ja asiantuntijuuden tulee tapahtua vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa ja sitä kehittäen. Jyväskylän yliopisto toimii kiinteässä vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa ennakoinnista ja suunnittelusta aina toiminnan seurantaan ja arviointiin saakka. Toiseksi yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden tehtäväkentässä on strategisia ja muuttuvia painopistealueita. Nämä edellyttävät erityisiä kehittämistoimia, joiden katsotaan olevan kriittisiä tehtäväalueen kehittymisen kannalta (vertikaalinen tehtävä). Näitä toimia ohjataan erikseen, mutta samalla ne integroidaan osaksi muuta strategista suunnittelua ja kehittämistä valtavirtaistumisen ja jatkuvuuden varmistamiseksi. Strategiakaudelle Jyväskylän yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvosto esitti seuraavat erityiset YVV:n kehittämisen painopistealueet: Yliopiston avoimuutta ja vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa edistetään uusia toiminta- ja verkostoitumismalleja kehittämällä. Yliopiston roolia innovaatioiden tuottajana, testaajana ja soveltajana vahvistetaan ohjelmaperusteisesti. Opiskelijoille tarjotaan kattavasti ja koordinoidusti mahdollisuuksia kasvattaa valmiuksiaan innovaatio-, yrittäjyys- ja projektitoiminnassa. Asiakkuuksienhallinta organisoidaan nykyistä vahvemmin johtamis- ja laatujärjestelmiin. Ulkoisen rahoituksen hanketoiminnan roolia yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden kehittämisessä vahvistetaan. Alueellista elinkeinorakennetta ja osaamista vahvistavaa erikoiskoulutusta kehitetään systemaattisesti. Lain periaatteen mukaisesti yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus generoituvat yhteiskuntaan pitkälti koulutuksen ja tutkimuksen perustehtävien kautta. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus voidaan nähdä välineenä koulutuksen ja tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tehostamiseksi (ks. kuva 1). On tärkeää huomata, että laissa painotetaan kahta asiaa. Ensimmäiseksi, yliopistojen odotetaan rakentavan koulutusta ja tutkimusta muun yhteiskunnan tarpeita ja tavoitteita huomioiden. Näin esimerkiksi ennakointi- ja strategiayhteistyön alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa tulisi olla keskeisessä roolissa. Toiseksi, laki painottaa, että yliopiston tuottamaa tietoa ja osaamista tulee aktiivisesti siirtää yhteiskunnan palvelukseen yrityksiin sekä julkiselle ja kolmannelle sektorille. 4

8 YVV-Arviointi Kuva 1. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden kehys. Jyväskylän yliopiston YVV-arviointi 2014 koostuu kolmesta osiosta. Ensimmäiseksi barometri raportoi valituilla numeerisilla mittareilla yksikköjen YVV-toimintaa. Toiseksi yksiköt arvioivat itse oman YVV-toimintansa rakenteita ja johtamista. Kolmanneksi, temaattinen tarkastelu kartoittaa vuonna 2013 valmistuneiden tohtorien näkökulmaa yliopiston sidosryhmäyhteistyöhön. 5

9 YVV-Arviointi ARVIOINTIKEHIKKO YVV-barometrin tiedot kerättiin 10 mittarilla helmi-/maaliskuussa Vuoden 2014 suoritteiden mittaukseen käytetyt määrälliset barometrimittarit ovat 5 : (A) Sidosryhmille tuotetut palvelut M1. Koulutuspalvelut sidosryhmille M2. Julkaisut sidosryhmille M3. Asiantuntijapalvelut M4. Tapahtumat sidosryhmille (B) Innovaatioiden tuottaminen, testaus ja kaupallistaminen M5. Soveltava tutkimus- ja kehittämistoiminta M6. Sidosryhmille tuotetut opinnäytetyöt M7. Kaupalliset oikeudet M8. Spin-off yrittäjyys (Ei raportoida tänä vuonna) (C) Koulutuksen työmarkkinaosuvuus M9. Koulutuksen työmarkkinaosuvuus M10. Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien vahvistaminen Mittari M8, eli spin-off yrittäjien lukumäärä, jätetään tänä vuonna raportoimatta, koska luotettavaa arviota todellisesta lukumäärästä ei ollut saatavilla. Käynnissä on kuitenkin selvitystyö mittariarvon saamiseksi jatkossa Yritystehtaan 6 kautta. Määrällisen barometri-informaation lisäksi yksikköjä pyydettiin päivittämään edellisen kerran kaksi vuotta sitten tekemänsä luokitteluasteikollisen arvion siitä, kuinka YVVtoiminnan rakenteet ja johtaminen on yksiköissä toteutettu. Edellisinä vuonna yksikohtaisissa itsearvioinneissa määritellyt YVV-toiminnan tavoitteet ja painopisteet jätettiin tänä vuonna päivittämättä. Barometrissa on myös mukana edellisen vuoden tapaan temaattinen osio. Tällä kertaa tätä näkökulmaa edustavat valmistuneiden tohtoreiden haastattelut. 5 Mittareiden tarkemmat määrittelyt: (Yvv-barometri, versio 3.0) 6 6

10 YVV-barometri TULOKSET 3.1 Määrällinen barometri Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri on vielä kehitysvaiheessa siinä mielessä, että yksiköiden suoritukset eivät kirjaudu reaaliaikaisesti yliopiston tietojärjestelmiin. Myös kirjausten sisällön osalta tarkennuksia on syytä vielä tehdä. Samalla on kuitenkin huomattava, että kehitystä tietojärjestelmien osalta on viime vuosiin verrattuna tapahtunut. Merkittävin uusi edistysaskel on yliopiston kirjaston ylläpitämä sähköinen opinnäytetöiden tietokanta, josta saadaan vuodesta 2015 alkaen tiedot opinnäytetöiden sidosryhmäsidoksista (mittari M6). Vuoden 2014 osalta M6 arvioidaan viime vuoden maisterikyselyyn perustuen. Tiedekuntien osalta voidaan kuvasta 2 havaita, että yksiköiden YVV-profiilit poikkeavat toisistaan. Havaitut painotukset niveltyvät tiedekuntien perustoimintaan ja valittuihin painopisteisiin tuotetun tiedon soveltamisessa. Merkille pantavaa on, että yksikään tiedekunta ei dominoi kokonaisuutena. Edellä mainittu huomioiden, barometritarkastelun lähtökohtana tulisi olla yksikkökohtaiset ja niiden perustoimintaan kiinnittyvät strategiset valinnat sekä toiminnalliset lähtökohdat. Kuva 2. Tiedekuntien barometriarvot. Barometrissa absoluuttiset mittariarvot on aluksi suhteutettu tiedekunnan kokoa kuvaavalla luvulla. Yleisin suhteuttava tekijä on opetus- ja henkilökunnan määrä. Tämän jälkeen arvot on indeksoitu 0 ja 1 välille siten, että 1 on suurin havainto ja 0 pienin havainto. Huom. mittaria M8 ei huomioida tänä vuonna. 7

11 YVV-barometri Barometri tekee näkyväksi merkittävän osan sellaista toimintaa, joka on tyypillisesti jäänyt erilaisten arviointien ulkopuolelle (ks. taulukko 1). Tiedekunnissa tuotettiin sidosryhmille yhteensä 9983 opintopistettä koulutuspalveluita, 441 kappaletta julkaisuja 7, tuntia asiantuntijapalveluita ja 406 kappaletta erilaisia tapahtumia. Tiedekunnat generoivat soveltavaa T&K -rahoitusta yhteensä 26,4 M sekä tuottivat 503 opinnäytettä sidosryhmäyhteistyönä, 26 kaupallista oikeutta ja opintopistettä työharjoittelua. Valmistuneiden tilannetta seurattaessa, voidaan todeta, että varsin moni yliopistosta valmistunut saa työpaikan heti tai muutaman kuukauden viiveellä valmistumisen jälkeen. Jyväskylän yliopistosta valmistui vuonna 2013 yhteensä 1487 maisteria, joista muutaman kuukauden jälkeen yli 80 prosenttia oli työllistynyt. On oletettavaa, että vuonna 2014 työllistymisprosentti oli samaa suuruusluokkaa. Kuva 3. Erillislaitosten barometriarvot. Barometrissa absoluuttiset mittariarvot on aluksi suhteutettu tuotoksen tuottamiseen käytetyllä panoksella. Yleisin suhteuttava tekijä on opetusja henkilökunnan määrä. Tämän jälkeen arvot on indeksoitu 0 ja 1 välille siten, että 1 on suurin havainto ja 0 pienin havainto. Huom. mittaria M8 ei huomioida tänä vuonna. 7 Julkaisujen osalta tilastot eivät tällä hetkellä rekisteröi kaikkea tuotosta täysimääräisesti. Esimerkiksi Soveltavan kielentutkimuksen keskus tuottaa vuosittain useita satoja kielitutkintojen testivihkoja, jotka voitaisiin laskea mukaan sidosryhmille tuotettuihin julkaisuihin. 8

12 YVV-barometri Yksilöllisen tarkastelun tarvetta korostavat sinänsä jo tiettyä erityistehtävää varten asetetut erillislaitokset (katso kuva 3 ja taulukko 2). Niiden toiminta saattaa ääritapauksessa jäädä koko barometritarkastelun ulkopuolelle tai koskea ainoastaan muutamia mittareita. Erillislaitosten osalta tärkeämpää onkin tarkastella niiden omaa tavoitteenasettelua. Kokonaisuutena barometri tekee kuitenkin näkyväksi osan sellaista erillis- ja palvelulaitosten toimintaa, joka on tyypillisesti jäänyt erilaisten arviointien ulkopuolelle. Erillis- ja palvelulaitoksissa tuotettiin sidosryhmille yhteensä 5129 opintopistettä koulutuspalveluita, 88 kappaletta julkaisuja, tuntia asiantuntijapalveluita ja 28 kappaletta erilaisia tapahtumia. Erillis- ja palvelulaitokset generoivat soveltavan tutkimuksen ja kehityksen rahoitusta yhteensä 10,7 M. Huomattavaa on, että yliopistolla on myös yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden kannalta merkittävää toimintaa myös varsinaisen toiminnan ulkopuolella mm. Educluster Finland Ltd kautta. Toistaiseksi Educluster Finlandin tuotos ei näy määrällisessä barometrissa. 9

13 YVV-arviointi Taulukko 1a. Tiedekuntien absoluuttiset mittariarvot. M1 Koulutuspalvelut M2 Julkaisut sidosryhmille/kpl M3 Asiantuntijapalvelut/ M4 Tapahtumat sidos- M5 Soveltava tutkimus- ja M6 Sidosryhmille M7 Kaupalliset oikeudet/ M8 Spin-off yrittäjyys/ M9 Koulutuksen työ- M10 Opiskelijoiden Tiedekunnat h ryhmille/ kehittämis- tuotetut kpl kpl markkina- työmarkki- sidosryhmille/op kpl toiminta/ opinnäytetyöt/ osuvuus navalmiuk kpl kpl sien kehitosuvuusnavalmiuktäminen/ op Humanistinen tdk Informaatioteknologian tdk Kasvatustieteiden tdk Liikuntatieteellinen tdk Matemaattisluonnontieteellinen tdk Kauppakorkeakoulu Yhteiskuntatieteellinen tdk Yhteensä

14 YVV-arviointi Taulukko 1b Tiedekuntien suhteelliset barometriarvot. Barometrissa absoluuttiset mittariarvot on aluksi suhteutettu tiedekunnan kokoa kuvaavalla luvulla. Yleisin suhteuttava tekijä on opetus- ja henkilökunnan määrä. Tämän jälkeen arvot on indeksoitu 0 ja 1 välille siten, että 1 on suurin havainto ja 0 pienin havainto. M1 Koulutuspalvelut M2 Julkaisut M3 Asiantunti- M4 Tapahtu- M5 Soveltava M6 Sidosryh- M7 Kaupalliset M8 Spin-off M9 Koulutuk- M10 Opiskeli- sidosryhjapalvelumat sidos- tutkimus- mille tuote- oikeudet yrittäjyys sen työjoiden Tiedekunnat sidosryhmillmillryhmille ja kehittämistoiminttut opinnäytetyömarkkinaosuvuus työmarkkinavalmiuksien kehittäminen Humanistinen tdk Informaatioteknologian tdk Kasvatustieteiden tdk Liikuntatieteellinen tdk Matemaattisluonnontieteellinen tdk Kauppakorkeakoulu Yhteiskuntatieteellinen tdk

15 YVV-arviointi Taulukko 2a. Erillislaitosten absoluuttiset mittariarvot. Erillislaitokset M1 Koulutuspalvelut sidosryhmille/op M2 Julkaisut sidosryhmille/kpl M3 Asiantuntijapalvelut/h M4 Tapahtumat sidosryhmille/ kpl M5 Soveltava tutkimus- ja kehittämistoiminta/ Agora Center Avoin yliopisto M7 Kaupalliset oikeudet/ kpl M8 Spin-off yrittäjyys / kpl M10 Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien kehittäminen/ op Kirjasto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Koulutuksen tutkimuslaitos Museo - tiedemuseo Kielikeskus Yhteensä

16 YVV-arviointi Taulukko 2b. Erillislaitosten suhteelliset barometriarvot. Barometrissa absoluuttiset mittariarvot on aluksi suhteutettu tiedekunnan kokoa kuvaavalla luvulla. Yleisin suhteuttava tekijä on opetus- ja henkilökunnan määrä. Tämän jälkeen arvot on indeksoitu 0 ja 1 välille siten, että 1 on suurin havainto ja 0 pienin havainto. M1 M2 M3 M4 M5 Koulutuspalvelut Julkaisut sidosryhmillpalvelut Asiantuntija- Tapahtumat Soveltava tut- Erillislaitokset sidosryh- mille sidosryhmille kimus- ja ke- hittämistoimin- ta Agora Center M7 Kaupalliset oikeudet M8 Spin-off yrittäjyys M10 Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien kehittäminen Avoin yliopisto Kirjasto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Koulutuksen tutkimuslaitos Museo - tiedemuseo Kielikeskus

17 YVV-arviointi Määrällisten indikaattoreiden vertailua viime vuosiin Alla on valittu muutamia mittareita, joiden absoluuttisia arvoja verrataan vuosittain. Nämä antavat yleiskäsityksen toiminnan kehittymisestä. Kuvista voidaan havaita, että tiedekuntien yhteenlaskettu YVV-tuotos on pysynyt vuonna 2014 vuoden 2013 tasolla mittarin 1 osalta. Mittarissa 5 on havaittavissa pientä tuotoksen laskua, mutta vuoden 2014 luku on kuitenkin kahden vuoden takaista vertailulukua selvästi suurempi. Kuvia tulkittaessa on huomattava, että koko yliopiston tasolla YVV-toimintaa on myös erillisyksiköissä. Esimerkiksi mittarin 1 kuvaamista koulutuspalveluista osa sijoittuu mm. EduCluster Finland Oy:n toimintojen alle. Lopullinen barometri pitää sisällään myös erillisyksiköiden toiminnan. Kuva 4. Koulutuspalvelut sidosryhmille/op. Kuva 5. Soveltava tutkimus- ja kehittämistoiminta/. 14

18 YVV-arviointi Yliopiston taloushallinnon YVV-tietoja Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden toimintaa voidaan tarkastella myös taloushallinnon lukuja hyödyntäen. Kuvassa 6 nähdään yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden kulujen sekä tuottojen kehitys vuosien aikana. YVVtoiminnan kuluissa voidaan havaita lievä laskeva trendi, kun taas Tuottojen osalta trendi on nouseva aina vuoteen 2013 asti, mutta nousu taittuu vuoteen 2014 tultaessa. Koska kulut kuitenkin edelleen ovat tuottoja suuremmat, voidaan yksinkertaistaen sanoa, että yliopisto investoi YVV-toimintaan myös vuoden 2014 aikana. Kuva 6. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden kulut ja tuotot (lähde: Jyväskylän yliopiston Talouspalvelut, tasekirja, tuloslaskelman liitetiedot) Mediaseuranta Eräs tapa seurata YVV-toimintaa on hyödyntää mediaseurantaan tarkoitettuja työkaluja. Yliopiston viestintäpalveluilla oli tänä vuonna käytössään Meltwater Newsin analysointiohjelmisto, jonka avulla voidaan tuottaa raportteja mm. siitä, kuinka usein Jyväskylän yliopisto esiintyy ohjelmiston luokittelemissa uutismedioissa (katso kuva 7), ja mitkä mediat ovat esiintymisten lukumäärällä mitattuna yliopiston tärkeimmät näkyvyyttä tuottavat kanavat (kuva 8). Tärkein yksittäinen media oli sanomalehti Keskisuomalainen, jonka uutisista vuoden aikana 298 oli sellaisia, joissa mainittiin Jyväskylän yliopisto. Tarkemmin sanottuna kuvien taustalla olevissa hauissa oli hakusanoina Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä ja Jyväskylä universitet kaikissa taivutusmuodoissaan. Meltwaterin digitaalisen median tietokantaan kuuluu yli lähdettä: sanomalehdet, lehdistötiedotteet, uutistoimistot, etv & eradio, toimialasivut & ammattilehdet. 15

19 YVV-arviointi Kuva 7. Jyväskylän yliopiston medianäkyvyys: mediamainintojen lukumäärä kuukausittain sekä eniten mainintoja keränneet uutiset vuonna Kuva 8. Jyväskylän yliopiston tärkeimmät mediat esiintymisten lukumäärän perusteella vuonna

20 YVV-arviointi Laadulliset tarkastelut Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden tavoitteet Tiedekuntia ja erillislaitoksia pyydettiin päivittämään edellisen kerran kaksi vuotta sitten tekemänsä luokitteluasteikollinen arvio siitä, kuinka YVV-toiminnan rakenteet ja johtaminen on yksiköissä toteutettu. Viime vuonna päivitettyä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden toiminnan tavoitteita ei tänä vuonna kysytty uudelleen, koska valtaosalla yksiköistä tavoitteiden päivittäminen joka vuosi ei ole mielekästä. Jatkossa rakenteet ja johtaminen osio ja tavoitteet päivitetään vuorovuosittain. Rakenteet ja johtaminen kyselyssä yksiköt arvioivat asteikolla 1=puuttuva, 2=alkava, 3=kehittynyt, 4=edistynyt seuraavia toiminnan osa-alueita: Strategiasidos o A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa o A2: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa Vastuunjako o A3: Yvv:n vastuunjako yksikössä o A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä Informaatioprosessi (dokumentointi ja hyödyntäminen) o A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi o A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen Ohjausvälineet o A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä o A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa Asteikon määritelmä oli seuraava: Puuttuva: Kyseisen tarkastelukohteen osalta yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden dimensiota ei ole huomioitu / organisoitu / dokumentoitu / toteutettu Alkava: Kyseisen tarkastelukohteen osalta yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden dimensio on satunnaisesti ja yksittäisten prosessien kautta huomioitu / organisoitu / dokumentoitu / toteutettu Kehittynyt: Kyseisen tarkastelukohteen osalta yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden dimensio on selkeästi ja useita prosesseja käsittäen huomioitu / organisoitu / dokumentoitu / toteutettu Edistynyt: Kyseisen tarkastelukohteen osalta yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden dimensio on erittäin hyvin ja kattavasti huomioitu /organisoitu / dokumentoitu / toteutettu Suurimmassa osassa yksiköitä rakenteet ja johtaminen ovat säilyneet viimeisen kahden vuoden ajan muuttumattomina, mutta muutamat yksiköt havaitsivat että YVV-toiminta huomioidaan heidän rakenteissaan ja johtamistavoissaan aikaisempaa selvemmin. Yksikkökohtaiset tarkemmat tiedot löytyvät tämän raportin liitteistä. 17

21 YVV-arviointi Valmistuneiden tohtoreiden haastattelu Haastattelututkimuksen tausta Temaattinen tarkastelu kohdistui vuonna 2013 valmistuneisiin tohtoreihin. Erityisenä teemana haastatteluissa oli tohtoreiden opinnäytetöiden sidosryhmäsidokset sekä työllistyminen. Tiedonkeruu tehtiin puhelinhaastatteluin ja lopullinen aineisto käsitti vastaukset 104 valmistuneelta tohtorilta. Kyseisenä vuonna valmistui yhteensä 160 tohtoria, mutta kaikkien heidän ajantasaisia yhteystietoja ei ollut saatavilla. Seuraavissa osioissa esitellään lyhyesti haastattelututkimuksen lähtökohdat sekä tärkeimpiä tunnuslukuja aineistosta. Samalla tehdään vertailua viime vuoden arviointiraportissa esiteltyihin vastavalmistuneiden maistereiden vastauksiin. Vertailtaessa tulee huomioida, että maisterivaiheen ja tohtorivaiheen opiskelu poikkeaa lähtökohdiltaan huomattavasti esimerkiksi opintojen rahoituksen suhteen Vastaajien taustatiedot Eniten tohtoreita valmistui Matemaattis-luonnontieteellisestä sekä Humanistisesta tiedekunnasta. Vastaajien ikäskaala on laaja: nuorimmat vastaajat olivat alle 30-vuotiaita ja vanhimmat yli 65-vuotiaita. Iältään nuorimmat vastaajat tulivat Matemaattisluonnontieteellisestä sekä Informaatioteknologian tiedekunnasta. Kuva 9. Vastaajien lukumäärä ja keski-ikä tiedekunnittain, N= Sidosryhmille tehdyt opinnäytetyöt Kaikista väitöskirjoista 21 prosenttia tehtiin yhteistyössä yliopiston ulkoisten sidosryhmien kanssa; katso kuva 10A. Viime vuonna tehdyn maisterihaastattelun mukaan pro gradu 18

22 YVV-arviointi töistä tehtiin 35 prosenttia yhteistyössä ulkoisen sidosryhmän kanssa (kuva 10B), joten tohtoreiden keskuudessa sidosryhmätöiden osuus on hieman pienempi. Absoluuttisesti eniten sidosryhmätöitä tehtiin Liikuntatieteellisessä (5 kpl) sekä Yhteiskuntatieteellisessä (5 kpl) tiedekunnassa. Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tämä on lähes puolet kaikista väitöskirjoista. Pienimmät sidosryhmätöiden osuudet olivat Humanistisessa ja Kauppatieteellisessä tiedekunnassa (5% ja 6%). A) Tohtorit B) Maisterit Kuva 10. Kysymys, onko opinnäytetyö tehty sidosryhmälle. Tohtorit (N=104) ja Maisterit (N=296). Pylvään sisällä ovat absoluuttiset ja pystyakselilla suhteelliset luvut tiedekunnittain. Tohtoreiden tapauksessa sidosryhmätöiden osuudessa yli ikäluokkien on vaihtelua; kuva 11A. Selkeää trendiä ei ole, mutta hienoisesti sidosryhmätöiden osuudet pienenevät vanhemmissa ikäluokissa.. Maistereiden osalta sidosryhmätöiden osuudet kasvoivat vanhemmissa ikäryhmissä lukuun ottamatta aivan vanhinta ryhmää. A) Tohtorit B) Maisterit Kuva 11. Sidosryhmäopinnäytetöiden osuudet ikäkohorteittain, tohtorit (N=104) ja maisterit (N=296) Työharjoittelu Opintopisteitä tuottavan työharjoittelun merkitys on tohtoriopiskelijoilla huomattavasti maisteriopiskelijoita pienempi. Tämä on luonnollista, koska usein väitöskirjaa tehdessä ol- 19

23 YVV-arviointi laan työsuhteessa joko yliopistoon tai muuhun organisaatioon, eikä voida enää puhua työharjoittelusta. Maisteriksi valmistuneista työharjoitteluun osallistui opintojensa aikana 65% vastaajista; kuva 12B, kun taas tohtoreiden keskuudessa vastaava luku on alle 10%; kuva 12A. Jyrkimmin ero näkyy kasvatustieteellisen tiedekunnan kohdalla, jossa tiedekunnan vastavalmistuneista maistereista peräti 96% suoritti työ-/opetusharjoittelun, mutta tohtoreista ei yksikään. Maistereiden tapauksessa korkea prosenttiluku tosin selittyy harjoittelun (osittaisesta) pakollisuudesta. A) Tohtorit B) Maisterit Kuva 12. Työharjoitteluun osallistuminen tiedekunnittain, tohtorit (N=104) ja maisterit (N=296) Työllistyminen Jyväskylän yliopistosta tohtoriksi väitelleet työllistyivät hyvin. Haastatelluista 90% oli haastatteluhetkellä työllistynyt; kuva 13A. Vertailun vuoksi vastavalmistuneiden maistereiden keskuudessa vastaava luku oli 80%. Tiedekunnittain nopeimmin työllistyivät Kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijat, joista kaikki olivat töissä haastatteluhetkellä. Myös Liikuntatieteellisestä väitelleet olivat kaikki haastatteluhetkellä töissä. Eniten ilman työtä olevia oli Matemaattis-luonnontieteellisestä väitelleiden keskuudessa Maistereista nopeimmin työllistyivät Informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijat, joista noin 70% prosentilla oli jo opiskeluaikanaan työsuhde, joka jatkui valmistumisen jälkeen. Toiseksi nopeimmin työllistyivät Kasvatustieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet. Heillä tosin opiskeluaikaisen työsuhteen jatkuminen ei ollut suuressa roolissa, vaan työllistyminen tapahtui välittömästi valmistumisen jälkeen. 20

24 YVV-arviointi A) Tohtorit B) Maisterit Kuva 13. Työllistyminen opiskelujen päätyttyä, vasemmalla tohtorit (N=104) ja oikealla maisterit (N=296) Yhteenveto Vuonna 2014 erityisenä teemana oli vuonna 2013 valmistuneiden tohtoreiden opinnäytetöiden sidosryhmäsidokset, työharjoittelu sekä työllistyminen. Tiedonkeruu tehtiin puhelin-haastatteluin ja lopullinen aineisto sisälsi vastaukset 104 valmistuneelta tohtorilta. Kyseisenä vuonna valmistui 160 tohtoria, mutta kaikkien ajantasaisia yhteystietoja ei ollut saatavilla. Haastatteluaineiston perusteella 8 : sanoa seuraavaa (: 21 prosenttia yliopiston väitöskirjoista tehdään yhteistyössä yliopiston ulkopuolisen sidosryhmän tai -ryhmien kanssa. (Vastaava luku pro gradu opinnäytetöissä on 35 prosenttia. Luku ei tosin ole täysin vertailukelpoinen, koska ulkoisen sidosryhmän määrittely on tohtoriopintojen yhteydessä vaikeampaa.) 8 prosenttia tohtoriopiskelijoista suorittaa työharjoittelua osana jatko-opintojaan siten, että tästä kirjautuu opintopisteitä (vastaava luku maisteritutkintovaiheessa on 65 prosenttia). 90 prosenttia valmistuneista tohtoreista oli työllistynyt kyselyhetkellä (vastaava luku maisterikyselyssä oli 80 prosenttia). 8 Suluissa on esitetty vertailuluvut viime vuonna tehdystä maisterikyselystä, tämä kysely on raportoitu laajemmin vuoden 2013 yvv-toiminnan arviointiraportin yhteydessä: 21

25 YVV-arviointi LOPUKSI Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointi toteutettiin nyt neljättä kertaa. Jyväskylän yliopiston YVV-arviointi rakentuu nykymuodossaan kolmesta osiosta. Ensimmäiseksi määrällinen barometri raportoi valituilla numeerisilla indikaattoreilla yksikköjen YVV-toimintaa. Indikaattoritietoa täydennettiin edellisen vuoden tapaan yliopiston taloushallinnon tuottamilla tiedoilla, sekä tänä vuonna ensimmäistä kertaa viestintäpalvelujen tuottamilla mediaseuranatiedoilla. Toiseksi YVV-arvioinnissa päivitettiin yksikkökohtaisella erilliskyselyllä luokitteluasteikollinen arvio siitä, kuinka YVV-toiminnan rakenteet ja johtaminen on yksiköissä toteutettu. Kolmanneksi, arvioinnissa kartoitettiin vuonna 2013 valmistuneiden tohtoreiden näkemyksiä ja kokemuksia yliopiston YVV-toiminnasta. Barometritiedon keräämiseen liittyy edelleen tiettyjä haasteita. Määrällisen tiedon keruun tulisi perustua reaaliaikaiseen konkreettisen tapahtuman yhteydessä kerättyyn aineistoon (esim. työharjoittelusta tuotettava tieto kerätään opintosuorituksen kirjauksen yhteydessä). Jälkikäteen tapahtuvaan tiedon keräykseen liittyy merkittäviä luotettavuus ongelmia tieto kyetään keräämään puutteellisena tai se perustuu arvioon. Edistysaskeleitakin on otettu. Esimerkiksi yliopiston kirjaston ylläpitämä sähköinen opinnäytetöiden tietokanta kerää vuodesta 2015 alkaen tiedot opinnäytetöiden sidosryhmäsidoksista. Jyväskylän yliopiston YVV-toiminnan tavoitteita tarkennettiin yliopiston uudessa strategiassa (Jyväskylän yliopiston strategia ). Strategian mukaan Yliopisto osallistuu koulutuksen ja tutkimuksen kautta kansallisten ja maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseen. Globaali vastuu ja kestävä kehitys korostuvat kaikessa toiminnassa. YVVtoiminnan vuosittaisessa arvioinnissa tulee jatkossa huomioida strategian sekä sitä tarkentavan toimenpideohjelman tavoitteiden toteutuminen. Jatkossa tulee huomioida myös KARVI:n tekemä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinnan arviointi (osana koko laadunhallinnan arviointia) ja sen suositukset. Arvioinnin mukaan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta on tällä hetkellä kehittyvässä vaiheessa. Yhtenä tarpeellisena kehityskohteena KARVI.n arvioinnissa nähtiin määrällinen YVV-barometri, jonka kehittämistyössä voitaisiin hyödyntää erityisesti erillislaitosten asiantuntemusta. Myös tiedekunnissa, kuten esimerkiksi kielten laitoksella, on aktiivista asiantuntemusta YVV-toiminnan tunnistamisesta. Tämän osaamisen hyödyntämistä on jatkossa pohdittava. Erillislaitosten asiantuntemuksen lisäksi taloushallinnon keräämässä tiedossa on edelleen paljon mahdollisuuksia, jotka ovat vielä vaillinaisesti hyödynnetty. Tällä hetkellä, taloushal

26 YVV-arviointi linnon YVV-tieto muodostuu lähinnä OKM:n edellyttämästä taloustiedoista 10. Näissä on ongelmana poissulkevuus, jolloin yhteiskunnallinen toiminta ei voi olla yhtäaikaista/päällekkäistä koulutuksen ja tutkimuksen kanssa. Jatkossa, tulisi perusteellisesti selvittää, mitä tietoja esim. SAP -järjestelmästä saadaan tarkastelujen tueksi. Potentiaalisia hyödynnettäviä tietoja ovat mm. hanketoimintaan ja sidosryhmiin liittyvät tiedot. Taloushallinnon tiedot keskittyvät nimensä mukaisesti tarkastelemaan formaalia ja rahaliikenteeseen perustuvia tietoja, eivätkä näin yksinään tuota koko kuvaa YVV-toiminnasta. Keskeinen huomio tulisi kaiken kattavan määrällisen ja laadullisen tarkastelun sijaan kohdistua jatkossa entistä enemmän avaintavoitteisiin (vrt. YVV-toimenpideohjelma). Mittaamisessa on tärkeää huomioida myös prosessivaikuttavuus ja sen haasteet arvioinnille. Indikaattoreiden osalta on rationaalista kohdentaa ensivaiheessa mielenkiinto välittömästi vuorovaikutukseen liittyvien indikaattoreihin (esim. työharjoittelu ja asiantuntijajäsenyydet). Myös seuraavia prosessivaiheita, tuotoksia ja tuloksia (esim. patentit, lisenssit ja opiskelijoiden työmarkkinavalmiudet), voidaan vaikuttavuutta helpommin todentaa (esim. työllisyys, kilpailukyky jne.). Realistisin vaihtoehto yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden kuvaamiseen näyttäisi nykytilanteessa olevan se, että pitäydytään prosessien, tuotosten ja vuorovaikutuskanavien seurannassa valittujen painopisteiden osalta, vaikka nämä ovat vain osittaisia estimaatteja vuorovaikutuksen ja vaikutusten kokonaisuudesta. Vaikutuskanavien ja -prosessien ymmärtäminen sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tuloksellisuuden osoittaminen edellyttävät sidosryhmien osallistumista arviointiin. Sidosryhmien palaute on usein ainoa väline seurata vuorovaikutusprosessin etenemistä aina tuloksiin, vaikutuksiin ja vaikuttavuuteen saakka. Tehtävästä yhteistyöstä saadaan varsin yksipuolinen kuva pitäytymällä ainoastaan korkeakoulujen itsearvioinneissa tai tilastollisessa seurannassa. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja sen käynnistämien prosessien arvioinnissa olisi tärkeää integroida systemaattisesti myös sidosryhmät osaksi järjestelmää. Tämä tarkoittaa myös arvioinnin osalta aitoa yhteistä seurantaa, evaluointia ja kehittämistä. Säännöllisesti suoritettava kysely/haastattelu tai vuorovaikutustilanteeseen sopiva palautekortti antaisivat eväitä toiminnan edelleen kehittämiseksi. Tehokkuuden nimissä, sidosryhmiä olisi suotavaa lähestyä esim. alueen korkeakoulujen yhteisellä palautejärjestelmällä. 10 Yliopistojen tuloslaskelman liitetiedoissa on poissulkeva toiminnan jaottelu mukaan lukien muun yhteiskunnallisen toiminnan tuotot ja kulut. (OKM 2013) 23

27 YVV-arviointi LIITE: YKSIKKÖKOHTAISET YVV-PROFIILIT Seuraavaksi esitetään YVV-toiminnan yhteenvedot tiedekunnaittain sekä erillis- ja palvelulaitoksittain. Yhteenvetojen rakenne on seuraava: 1. Yvv:n rakenteiden ja johtamisen itsearviointi Rakenteet ja johtaminen kyselyssä yksiköt arvioivat asteikolla 1=puuttuva, 2=alkava, 3=kehittynyt, 4=edistynyt seuraavia toiminnan osa-alueita: Strategiasidos o A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa o A2: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa Vastuunjako o A3: Yvv:n vastuunjako yksikössä o A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä Informaatioprosessi (dokumentointi ja hyödyntäminen) o A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi o A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen Ohjausvälineet o A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä o A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa Asteikon määritelmä oli seuraava: Puuttuva: Kyseisen tarkastelukohteen osalta yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden dimensiota ei ole huomioitu / organisoitu / dokumentoitu / toteutettu Alkava: Kyseisen tarkastelukohteen osalta yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden dimensio on satunnaisesti ja yksittäisten prosessien kautta huomioitu / organisoitu / dokumentoitu / toteutettu Kehittynyt: Kyseisen tarkastelukohteen osalta yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden dimensio on selkeästi ja useita prosesseja käsittäen huomioitu / organisoitu / dokumentoitu / toteutettu Edistynyt: Kyseisen tarkastelukohteen osalta yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden dimensio on erittäin hyvin ja kattavasti huomioitu /organisoitu / dokumentoitu / toteutettu 2. Tavoitteet Tämä osio perustuu YVV-toiminnan itsearviointiin. Osiossa esitetään tiivistetysti yksikön YVV-toiminnan strategiset tavoitteet seuraavasti jäsenneltynä: Tavoite 1: Mitkä ovat yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VUOROVAIKU- TUKSEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut)? 24

28 YVV-arviointi Tavoite 2: Mitkä ovat yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUU- DEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut)? Tavoite 3: Mitkä ovat yksikön keskeisimmät ulkoiset sidosryhmät (TOP-TEN)? Tavoite 4: Mitkä ovat yksikön yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen / vaikuttavuuden organisoinnin, johtamisen sekä laadun varmistuksen kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille ? Tavoite 5: Mitkä ovat yksikön yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille (myös mittaus ja seuranta)? Tavoite 6: Mitkä ovat yksikön yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN keskeisimmät tavoitteet vuosille ? Tavoite 7: Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden yksikkökohtaiset mittarit (tuovat esille yksiköiden ominaispiirteet)? 25

29 YVV-arviointi TIEDEKUNNAT Humanistinen tiedekunta 1. YVV:n RAKENTEIDEN JA JOHTAMISEN ITSEARVIOINTI Strategiasidos A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa: VASTAUS: 3 A2: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa: VASTAUS: 3 Vastuunjako A3: Yvv:n vastuunjako yksikössä: VASTAUS: 3 A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä: VASTAUS: 2 Informaatioprosessi (dokumentointi ja hyödyntäminen) A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi: VASTAUS: 2 A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen: VASTAUS: 2 Ohjausvälineet A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä: VASTAUS: 2 A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa: VASTAUS: 2 2. TAVOITTEET (Tavoite 1) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Korkeatasoinen tutkimus ja koulutus, yhteiskunnan ajankohtaisten tarpeiden tiedostaminen ja työelämäyhteyksien vahvistaminen; palvelujen tuottaminen ja laajentaminen (esim. erilaisissa tieteen- ja koulutusalan asiantuntijatehtävissä) sekä julkiselle, yksityiselle ja kolmannelle sektorille ulottuva asiantuntijuuden hyödyntäminen; valtakunnallisia erityistehtäviä: yleiset kielitutkinnot, kielikoulutuspolitiikan verkosto, viittomakielen keskus. (Tavoite 2) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Tutkimustulokset koskettavat jokaista Suomessa asuvaa, ja niillä on merkitystä myös kansainvälisen päätöksenteon kannalta; tiedekunnasta laadukkaan koulutuksen saaneet opiskelijat sijoittuvat yhteiskunnan eri sektoreille; henkilökunta osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun, päätöksentekoon ja toimintaan; tiedekunnan ja tiedekunnan yksiköiden aseman ja näkyvyyden vahvistaminen esim. sidosryhmäyhteistyön laajentamisen ja systematisoinnin sekä laitoksilla järjestettävien yleisötapahtumien kautta, tiedekunta vaikuttaminen yhteiskuntaan myös Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen, viittomakielen keskuksen, nykykulttuurin tutkimuskeskuksen sekä laitosten yhteydessä toimivien instituuttiensa kautta. (Tavoite 3) Yksikön keskeisimmät ulkoiset sidosryhmät (TOP-TEN): Kansainväliset ja kansalliset järjestöt ja yhdistykset, Tieteellisten Seurain Valtuuskunta, muistiorganisaatiot (arkistot, museot, kirjastot) koulut, OKM ja Opetushallitus, media, Jyväskylän kaupunki, JAMK ja JAO, muut Suomen AMK:t ja AO:t, tutkimusta ja koulutusta tukevat säätiöt, alumnit, ulkomaiden edustustot ja kulttuurilaitokset, yhteistyöyritykset, kielivähemmistöjen edustajat. (Tavoite 4) Yksikön yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen / vaikuttavuuden organisoinnin, johtamisen sekä laadun varmistuksen kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille : YVV-mittariston tunnistaminen ja tunnustaminen sekä integroiminen toimintaan; tiedekunnan tunnettavuuden parantaminen asiantuntijuuden yksikkönä sekä ulkoisen viestinnän kehitys ja laajentaminen; verkottuminen alueellisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa; tarjotun 26

30 YVV-arviointi koulutuksen työelämärelevanssista huolehtiminen ja valmistuneiden työmarkkinoille sijoittumisen seurannan tehostaminen. (Tavoite 5) Yksikön yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille (myös mittaus ja seuranta): Tutkimus-, julkaisu- ja opetustoiminnan korkea laatu; tiedeviestintä; täydennys-koulutuksen tarjonnan kehittäminen; henkilökunnan kannustaminen asiantuntijakeskusteluun ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon myös kansainvälisesti; tiedekunnan alumnisuhteiden hyödyntäminen; mittaus ja seuranta YVV- mittariston pohjalta. (Tavoite 6) Yksikön yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN keskeisimmät tavoitteet vuosille : Laadukas tutkimustyö sekä osaavien maistereiden ja tohtoreiden koulutus; toimintaympäristön muutosten ja yhteiskunnallisten tarpeiden ennakointi ja seuranta; opintojen työelämärelevanssista ja koulutuksen vaikuttavuudesta huolehtiminen; yrittäjyyskoulutuksen vakiinnuttaminen osaksi opintoja. (Tavoite 7) Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden yksikkökohtaiset mittarit (tuovat esille yksiköiden ominaispiirteet): Aktiivinen osallistuminen YVV-mittariston kehittämiseen; YVV-toiminnan tietojen kerääminen, strategisten linjausten laatiminen ja niiden käyttäminen työn johtamisessa, oman substanssialan selvitykset; työsuunnitelma ja YPJ-keskustelut. Informaatioteknologian tiedekunta 1. YVV:n RAKENTEIDEN JA JOHTAMISEN ITSEARVIOINTI Strategiasidos A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa: VASTAUS: 4 A2: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa: VASTAUS: 3 Vastuunjako A3: Yvv:n vastuunjako yksikössä: VASTAUS: 3 A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä: VASTAUS: 3 Informaatioprosessi (dokumentointi ja hyödyntäminen) A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi: VASTAUS: 3 A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen: VASTAUS: 2 Ohjausvälineet A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä: VASTAUS: 3 A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa: VASTAUS: 2 2. TAVOITTEET (Tavoite 1) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Profit - yrityksille kohdennettava ICT-alan täsmäkoulutus; Pekan paja; pelialan ja informaatioturvallisuuden koulutuksen vakiinnuttaminen (Tavoite 2) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Oppilaitosyhteistyö; Keski-Suomen ICT-strategian toimeenpano; sairaanhoitopiirin ja kaupungin yhteistyö; sote-yhteistyö (Tavoite 3) Yksikön keskeisimmät ulkoiset sidosryhmät (TOP-TEN): Yritykset, Ely-keskus, Keski-Suomen Liitto, ministeriöt, SA, TEKES, Puolustusvoimat (Tavoite 4) Yksikön yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen / vaikuttavuuden organisoinnin, johtamisen sekä laadun varmistuksen kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille : 27

31 YVV-arviointi Yhden organisaation malli: tiedekunta yhtenä organisaationa vastaa niin tutkintokoulutuksesta, avointa yliopistokoulutusta vastaavista opinnoista kuin täydennyskoulutuksesta (profit, inforte, oppilaitosyhteistyö = Urasilta). (Tavoite 5) Yksikön yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille (myös mittaus ja seuranta): Sairaanhoitopiiri, sote - alueellisen kehittämisen ytimeen pääsy, informaatioturvallisuuden klusterin rakentaminen, pelialan osaamiskeskittymän rahoitus (Tavoite 6) Yksikön yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN keskeisimmät tavoitteet vuosille : Keski-Suomen ICT -strategia, erityisesti Keski-Suomen ICT-soteen osallistuminen; uuden sukupolven koulu; Jyväskylä Cyber City (Tavoite 7) Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden yksikkökohtaiset mittarit (tuovat esille yksiköiden ominaispiirteet): Yhteishankkeita 6-10 / vuosi, htv Kasvatustieteiden tiedekunta 1. YVV:n RAKENTEIDEN JA JOHTAMISEN ITSEARVIOINTI Strategiasidos A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa VASTAUS: 3 A2: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa VASTAUS: 2 Vastuunjako A3: Yvv:n vastuunjako yksikössä VASTAUS: 3 A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä VASTAUS: 3 Informaatioprosessi (dokumentointi ja hyödyntäminen) A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi VASTAUS: 2 A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen VASTAUS: 2 Ohjausvälineet A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä VASTAUS: 2 A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa VASTAUS: 2 2. TAVOITTEET (Tavoite 1) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Opettajien ja muiden kasvatusalan ammattilaisten koulutus; aikuis- ja täydennyskoulutus (mm. APO-opinnot, erityisopettajien koulutus); yhteistyö Avoimen yliopiston kanssa; henkilökunta toimii asiantuntijatehtävissä yhteiskuntaelämän eri aloilla sekä tekee koulutus- ja kasvatusjärjestelmän arviointitutkimuksia; Edu-Cluster Finlandin kautta koordinoitu koulutusvienti; monitieteiset osaamiskeskittymät (erityisesti LaNKa Lapset, nuoret ja kasvamisen ympäristöt; valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus; perhetutkimuskeskus ja suomalainen musiikkikampus); Rehtori-instituutti. (Tavoite 2) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Henkilöstö osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun, antaa lausuntoja mietinnöistä ja työryhmien tuotoksista, toimii jäseninä asiantuntijatyöryhmissä sekä alan laitosten ja muiden organisaatioiden johtokunnissa, tuottaa oppikirjoja ja kirjoituksia erilaisiin julkaisuihin; kansainvälinen opiskelija- ja opettajavaihto sekä kv. yhteistyö- ja kehitysyhteistyöhankkeet 28

32 YVV-arviointi (Tavoite 3) Yksikön keskeisimmät ulkoiset sidosryhmät (TOP-TEN): Harjoittelupaikkaverkoston toimijat (eri kouluasteiden oppilaitokset ja päiväkodit) - Jyväskylän kaupungin sivistystoimi - JAMK ja JAO - YTHS - Taloudellinen tiedotustoimisto (TAT) - Alumniverkostot - Ohjausalan osaamiskeskus - Kuntaliitto - Suomen Rehtorit ry - OAJ (Tavoite 4) Yksikön yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen / vaikuttavuuden organisoinnin, johtamisen sekä laadun varmistuksen kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille : YVV:lla selkeä yhteys tiedekunnan tutkimus- ja koulutustoimintaan; yhteiskunnan nouseviin kehittämistarpeisiin vastataan tutkimuksella sekä koulutusinnovaatioilla; opetussuunnitelmien uudistamisessa huomioidaan yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia; YVV:n arviointi tapahtuu vuosittain osana toiminta- ja taloussuunnitelman laatimista; arviointi liittyy myös koulutus- ja tutkimusstrategioiden päivitysprosessiin. (Tavoite 5) Yksikön yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille (myös mittaus ja seuranta): Valmistuvien ja työelämän vuorovaikutusta pyritään kehittämään edelleen laadullisesti; työmarkkinoiden kehitystä ja valmistuneiden opiskelijoiden sijoittumista työmarkkinoille seurataan; arvioinnin indikaattoreita: Tutka- ja KOTAtietokantoihin kerätyt tiedot, SoleTM-sovelluksen työajan kohdennus (Tavoite 6) Yksikön yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN keskeisimmät tavoitteet vuosille : Keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa yhteiskuntaa ja kulttuuria uudistava kehitys sekä inhimillisen kasvun tukeminen elämänkaaren eri vaiheissa; Kasvatustieteellinen koulutus tuottaa yhteiskuntaan osaamispääomaa, joka generoituu yhteiskunnalliseksi vaikutukseksi työllistymisen kautta ja näkyy siinä, että tiedekunnasta valmistuvat opiskelijat työllistyvät hyvin koulutustaan vastaavasti; tiedekunnasta valmistuu kasvatuksen ja koulutuksen asiantuntijoita, jotka osaavat toiminnassaan ennakoida yhteiskuntamme kehityshaasteita ja ottaa ne huomioon omassa kasvatustyössään; kasvatustieteellinen tutkimus vaikuttaa kasvatus- ja koulutusjärjestelmämme kehitykseen ja tuo aktiivisesti aineksia yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kehittämistyöhön. (Tavoite 7) Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden yksikkökohtaiset mittarit (tuovat esille yksiköiden ominaispiirteet): Ulkopuolisen rahoituksen osuus; työsuunnitelmissa YVV:hen varattu aika; merkittävien jäsenyyksien määrä kasvatusalan arvostetuissa toimijaorganisaatioissa; koulutuksen läpäisy; valmistuneiden työllistyminen koulutustaan vastaavasti; sidosryhmille tuotetut raportit ja oppikirjat. Kauppakorkeakoulu 1. YVV:n RAKENTEIDEN JA JOHTAMISEN ITSEARVIOINTI Strategiasidos A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa VASTAUS: 3 A2: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa VASTAUS: 3 Vastuunjako A3: Yvv:n vastuunjako yksikössä VASTAUS: 2 A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä VASTAUS: 3 Informaatioprosessi (dokumentointi ja hyödyntäminen) A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi VASTAUS: 2 -> 3 A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen VASTAUS: 2 Ohjausvälineet A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä VASTAUS: 1 A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa VASTAUS: 3 29

33 YVV-arviointi TAVOITTEET (Tavoite 1) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Koulutus: opinnäytetyöt, harjoitteluyhteistyö, yritysyhteistyö, alumniyhteistyö, opetusvierailut, vaihto-opiskelu, AVANCE johtamiskoulutus. Tutkimus: hanke- ja muu tutkimusyhteistyö. Asiantuntijapalvelut: Henkilökunnan yhteiskunnalliset ja akateemiset asiantuntijatehtävät, vierailevat asiantuntijaluennoitsijat. (Tavoite 2) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Koulutus: tutkimukseen perustuva laadukas asiantuntijakoulutus, valmistuneiden työllistyminen, valmistuneiden asiantuntijuus (peruskoulutus, jatkokoulutus ja täydennyskoulutus), alumniverkosto, JY:n kaikille opiskelijoille tarjottava sivuainekoulutus työelämärelevanssin lisäämiseksi. Tutkimus: Alueen elinkeinoelämän kehittäminen, monialaisen tutkimuksen avulla elinkeinoelämän ja julkisen sektorin uudistumiskyvyn vahvistaminen, palveluinnovaatioiden syntymisen edistäminen, tutkimustiedon tuottaminen yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi. Asiantuntijapalvelut: Henkilökunnan yhteiskunnalliset ja akateemiset asiantuntijatehtävät, avoimet asiantuntijaluennot. (Tavoite 3) Yksikön keskeisimmät ulkoiset sidosryhmät (TOP-TEN): Yritykset, SA, kauppatieteellisen alan tutkijakoulut KAVA & KATAJA, TEKES, ELY, K-S liitto, Ekonomiliitto, Liikesivistysrahasto, EK, Sitra, kunnat, EIASM, AMBA, AACSB. Koulutus: kotimaiset ja ulkomaiset yhteistyöyliopistot, Suomen Ekonomiliitto SEFE, KAVA ja KATAJA. Tutkimus: kotimaiset ja ulkomaiset yhteistyöyliopistot, yritykset, Suomen Akatemia, TEKES, ELY, Keski-Suomen liitto, Liikesivistysrahasto, EK, Sitra, kunnat, EIASM. Muut: AMBA, AACSB, Jyväskylän kauppalaisseura, Jyväskylän Strategiklubi, Keski-Suomen kauppakamari, Keski-Suomen Yrittäjät, ABS Finland. (Tavoite 4) Yksikön yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen / vaikuttavuuden organisoinnin, johtamisen sekä laadun varmistuksen kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille : AACSBin akkreditointiin valmistautuminen, järjestelmällisen sidosryhmäyhteistyön kehittäminen, Kauppakorkeakoulun sidosryhmäfoorumin (Business Advisory Council) käynnistäminen. Koulutus: KKA:n auditointiin valmistautuminen, AACSBin akkreditointiin valmistautuminen. Tutkimus: AACSBin akkreditointiin valmistautuminen. (Tavoite 5) Yksikön yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille (myös mittaus ja seuranta): Em. prosessissa eteneminen. Koulutus: keskeisten sidosryhmien määrittäminen, sidosryhmäyhteistyön lisääminen koulutuksen alueella (opetus, työharjoittelu, opinnäytetyöt). Tutkimus: keskeisten sidosryhmien määrittäminen, yhteistyön lisääminen yhteistyökumppaneiden kanssa, lisääntyvästi tutkimusyhteistyötä ja tutkimushankkeita kansainvälisesti parhaiden tutkijoiden kanssa. (Tavoite 6) Yksikön yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN keskeisimmät tavoitteet vuosille : Valmistuneiden opiskelijoiden (KTM/KTT) työllistyminen, työurat ja palkkakehitys. Tutkimus ja julkaisut muodostavat keskeisen perustan koulutukselle, joten on loogista että entistä laadukkaampi tutkimustoiminta on tavoitteena. Koulutus: Koulutamme asiantuntijoita ja johtoa edistämään vastuullisesti taloudellista hyvinvointia ja liikkeenjohtamiskäytäntöjen uudistamista, JSBE:stä valmistuvien ekonomien, kauppatieteiden tohtorien ja mba-täydennyskoulutettujen osaaminen vastaa työelämän alati kovenevia ja muuttuvia osaamisvaatimuksia, Koulutus edistää integroitumista työmarkkinoille ja antaa valmiuksia yrittäjäksi, Koulutus antaa valmiuksia toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä. Tutkimus: JSBE:ssä tuotettu tieto ja osaaminen saatetaan laajalti yhteiskunnan käyttöön, Tuotetaan tutkimustietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi, Entistä laadukkaampi tutkimustoiminta, Tutkimus ja kehityshanketoiminnan koordinoitu järjestäminen siten, että yrityksille tarjotaan selkeästi määritellyt yhteyshenkilöt ja toimintatavat hankkeiden muodostamiseksi, Osallistuminen kansainvälisten tiedejulkaisujen toimitustyöhön. 30

34 YVV-arviointi (Tavoite 7) Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden yksikkökohtaiset mittarit (tuovat esille yksiköiden ominaispiirteet): Koulutus: AACSB-akkreditointiprosessin kautta tulevat mittarit (osaamisen varmistaminen). Tutkimus: Kauppakorkeakoulun tulossopimuksessa määritellyt tutkimustoimintaa koskevat mittarit. Näiden lisäksi ei ole määritelty omia tarkentavia tavoitteita. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta 1. YVV:n RAKENTEIDEN JA JOHTAMISEN ITSEARVIOINTI Strategiasidos A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa VASTAUS: 3 A2: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa VASTAUS: 3 Vastuunjako A3: Yvv:n vastuunjako yksikössä VASTAUS: 3 A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä VASTAUS: 3 Informaatioprosessi (dokumentointi ja hyödyntäminen) A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi VASTAUS: 2 A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen VASTAUS: 2 Ohjausvälineet A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä VASTAUS: 2 A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa VASTAUS: 3 2. TAVOITTEET (Tavoite 1) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Koulutuksessa liikunnan ja terveystiedon aineenopettajakoulutuksen paikalliset ja valtakunnalliset yhteistyöverkostot; tutkimuksessa Vivecayksikkö ja Vuokatti, joihin keskitetään tiedekunnan YVV-tyyppinen projektitoiminta; valtakunnan ainoana liikuntatieteellisenä yksikkönä tiedekunnan henkilöstö osallistuu erittäin runsaasti erilaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin luottamus- ja asiantuntijatehtäviin sekä yhteistyöryhmiin ja verkostoihin. (Tavoite 2) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Samat kuin edellä (Tavoite 3) Yksikön keskeisimmät ulkoiset sidosryhmät (TOP-TEN): Tilastoitu YO-palveluissa (Tavoite 4) Yksikön yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen / vaikuttavuuden organisoinnin, johtamisen sekä laadun varmistuksen kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille : Strategiatyössä kiinnitetään erityistä huomiota tiedekunnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseen pitkäjänteisillä ratkaisuilla; kehittämistavat, mm. uusien avauksien ja ratkaisujen etsiminen; liikunta- ja terveystieteiden alojen ainoana yliopistotasoisena yksikkönä toimimisen tuomat velvoitteet vaativat jatkuvaa yhteistyön ja verkostoitumisen lisäämistä. (Tavoite 5) Yksikön yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille (myös mittaus ja seuranta): 1. Monitieteisen tutkimustoiminnan edistäminen 2. Alueen yrittäjyyden ja innovaatiokeskittymän edistäminen 3. Globaalivastuu 4. Alumnitoiminnan ja yhteiskuntasuhteiden kehittäminen 31

35 YVV-arviointi Mittaaminen ja seuranta em. kokonaisuuksien volyymitiedoilla niiltä osin kuin se on helposti toteutettavissa, kuten esim. yhteisprofessuurien määrä/yhteistyökumppaneiden määrä. (Tavoite 6) Yksikön yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN keskeisimmät tavoitteet vuosille : Ks. edellinen (Tavoite 7) Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden yksikkökohtaiset mittarit (tuovat esille yksiköiden ominaispiirteet): Edelleen kehitteillä. Pyritään esittämään yksityiskohtaisemmin TTS-tarkisteessa Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 1. YVV:n RAKENTEIDEN JA JOHTAMISEN ITSEARVIOINTI Strategiasidos A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa VASTAUS: 4 A2: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa VASTAUS: 3 Vastuunjako A3: Yvv:n vastuunjako yksikössä VASTAUS: 3 A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä VASTAUS: 4 Informaatioprosessi (dokumentointi ja hyödyntäminen) A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi VASTAUS: 3 A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen VASTAUS: 3 Ohjausvälineet A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä VASTAUS: 4 A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa VASTAUS: 3 2. TAVOITTEET (Tavoite 1) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): KS. Tiedekunnan toiminta- ja taloussuunnitelma (Tavoite 2) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): KS. Toiminta- ja taloussuunnitelma (Tavoite 3) Yksikön keskeisimmät ulkoiset sidosryhmät (TOP-TEN): Suomen Akatemia, Opetusja kulttuuriministeriö, Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Itä- Suomen yliopisto, Tekes, VTT, SYKE, METLA, MTT, RKTL, STUK, paikalliset koulut, Metso, UPM (Tavoite 4) Yksikön yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen / vaikuttavuuden organisoinnin, johtamisen sekä laadun varmistuksen kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille : Yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa (ilman välikäsiä) tehtävän suoran tutkimus-, koulutus- ja kehitysyhteistyön lisääminen. Valtion tutkimuslaitosten kanssa yhteisten tutkimusinfrastruktuurien rakentaminen ja t&k-yhteistyön kehittäminen. (Tavoite 5) Yksikön yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille (myös mittaus ja seuranta): Uusia, entistä laadukkaampia yhteistyöprojekteja yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Valmistuneiden työllistyminen ja sijoittuminen kehityksen moottoreiksi yrityksiin ja tutkimuslaitoksiin. Uutta yritystoimintaa ja vähemmän työttömiä seutukunnalle. 32

36 YVV-arviointi (Tavoite 6) Yksikön yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN keskeisimmät tavoitteet vuosille : Ks. edellä (Tavoite 7) Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden yksikkökohtaiset mittarit (tuovat esille yksiköiden ominaispiirteet): Täydentävän rahoituksen määrä, Yhteiset t&k-projektit, Työllistyminen. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1. YVV:n RAKENTEIDEN JA JOHTAMISEN ITSEARVIOINTI Strategiasidos A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa VASTAUS: 3 A2: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa VASTAUS: 2 Vastuunjako A3: Yvv:n vastuunjako yksikössä VASTAUS: 3 A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä VASTAUS: 2 Informaatioprosessi (dokumentointi ja hyödyntäminen) A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi VASTAUS: 2 A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen VASTAUS: 2 Ohjausvälineet A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä VASTAUS: 1 A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa VASTAUS: 1 2. TAVOITTEET (Tavoite 1) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): YTK:n tutkinnot suuntautuvat erityisesti julkisen sektorin sekä järjestöjen asiantuntijoiden ja johtajien koulutusvastuuseen, tämän lisäksi erityisesti psykologiassa työelämä kutsuu myös yrittäjyyteen; tutkimus palvelee näitä sektoreita välittömästi ja välillisesti: työskentelemme ministeriöiden toimeksiannosta ja niiden kehittämishankkeissa, tuotamme asiantuntijapuheenvuoroja sekä arviointeja (valtioneuvosto, eduskunta, ministeriöt jne.) Eräänä tärkeänä osana ovat psykologian laitoksellamme psykoterapiakoulutusten laadunvalvonta. Osallistumme julkiseen keskusteluun mediassa ja populaarijulkaisuissa. Pääasiassa yhteiskunnallinen vuorovaikutus kohdistuu julkisen sektorin suuntaan, mutta viime aikoina enenevässä määrin myös yksityisen sektorin yritysyhteistyöhön. Muutamina esimerkkeinä yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen liittyvät tutkimustoiminnasta ovat seuraavat: - Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkimus Kaivostoiminnan sosiaalisen toimiluvan edellytykset ja työkalut (SoLiMi) on osa TEKESin Green Mining tutkimusohjelmaa. Yhteistyökumppaneita ovat Outokumpu Chrome Oy, Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj, Dragon Mining Oy, Inmet Mining Corporation, Altona Mining Ltd, Endomines Oy, Sotkamo Silver Oy, Lapin liitto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä Kaivannaisteollisuus ry. Tutkimusprojekti palvelee myös mediaa tutkimukseemme liittyvissä asioissa ja luennoi aiheesta erilaisissa yleisötilaisuuksissa. - Psykologian laitoksen tutkijat ovat yhteistyössä Agoran ja Niilo Mäki Instituutin (NMI) kehittäneet lukutaidon oppimista tukevan Graphogame-teknologian, joka on jo suomalaislasten käytössä (ks. Tekes on myöntänyt mittavan rahoituksen suunnitel- 33

37 YVV-arviointi man luomiseen, jolla Graphogame-teknologia pyritään laajentamaan lasten lukutaidon maailmanlaajuiseksi tukiohjelmaksi. - Psykologian laitoksen tutkijat ja Suomen Yliopistokiinteistöt (SYK) tutkivat Työsuojelurahaston kehittämishankkeena keinoja, joilla sisäilmaongelmien vuoksi korjattuihin tiloihin palaavien työntekijöiden toistuvia ongelmia voitaisiin ennaltaehkäistä. (Tavoite 2) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Kts. edellä, vaikuttavuus syntyy vuorovaikutuksessa. Osa ulkoisesta rahoituksesta liittyy suoraan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. (Tavoite 3) Yksikön keskeisimmät ulkoiset sidosryhmät (TOP-TEN): OKM, UM, OM, TEM sekä näiden toimintaan liittyvät järjestöt. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, VTT, JAMK, THL, Kuopion yliopistollinen sairaala, psykoterapiayhdistykset ja yhteisöt (esim. Niilo Mäki Instituutti, NMI). (Tavoite 4) Yksikön yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen / vaikuttavuuden organisoinnin, johtamisen sekä laadun varmistuksen kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille : Suora vuorovaikutus on mahdollista mitata erilaisina kontakteina tai dokumentteina. Vaikuttavuutta voidaan arvioida jälkikäteen. (Tavoite 5) Yksikön yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille (myös mittaus ja seuranta): Monitieteisen aivotutkimuskeskuksen (CIBR) yhteyteen suunnitellaan Brain Innovation - monialayhteistyötä. Koulutustuloksia ja tutkimuksen vaikuttavuutta voidaan mitata perinteisillä tavoilla. CIBR on sopimassa ohjelmistokehitysyhteistyöstä monikansallisen lääketieteen tekniikan yrityksen Elektan kanssa. Paikallisella tasolla CIBR mm. kehittää mittauslaitteita Hoxville Oy:n kanssa sekä soveltaa neurotieteellistä asiantuntemusta työhyvinvoinnin ja yritysvalmennuksen alueilla Attentio Oy:n kanssa. CIBR:n ja Keski-Suomen Liiton BIN-projektin puitteissa tuote- ja palvelukehitys -yhteistyötä laajennetaan edelleen yksityisen ja julkisen sektorin suuntaan. (Tavoite 6) Yksikön yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN keskeisimmät tavoitteet vuosille : Ovat määriteltyinä jo sopimuksissa koulutusvastuista ja työelämävalmiuksien kehittämisenä. Etsimme aktiivisesti uusia muotoja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. (Tavoite 7) Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden yksikkökohtaiset mittarit (tuovat esille yksiköiden ominaispiirteet): Yhtä tiedekuntaa varten kehityt mittarit eivät ole välttämättä vertailukelpoisia, tarvittaisiin lisäpanostusta yhteisien, keskenään verrattavissa olevien mittareiden kehittämiseen. Esim. tekniset innovaatiot eivät välttämättä toteudu YTK:ssa, mutta monitieteisessä yhteistyössä kyllä. Psykoterapiakoulutuksessa täydennyskoulutettavien lukumäärä. 34

38 YVV-arviointi ERILLISLAITOKSET Agora Center 1. YVV:n RAKENTEIDEN JA JOHTAMISEN ITSEARVIOINTI Strategiasidos A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa: VASTAUS: 4 A2: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa: VASTAUS: 3 Vastuunjako A3: Yvv:n vastuunjako yksikössä: VASTAUS: 3 A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä: VASTAUS: 3 Informaatioprosessi (dokumentointi ja hyödyntäminen) A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi: VASTAUS: 3 A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen: VASTAUS: 2 Ohjausvälineet A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä: VASTAUS: 3 A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa: VASTAUS: 2 2. TAVOITTEET (Tavoite 1) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Laitoksen tehtävä: Aktiivisesti toimiva kansallinen Human Technology -alan tutkimuskeskus ja samalla oppilaitosten ja yritysverkostojen tuen osaamiskeskittymä, jolla on alallaan merkittävä rooli EU:ssa ja maailmanlaajuisesti. Geneerisen Human Technology-osaamisen kehittäminen edesauttaa Suomea parantamaan asemaansa yhtä lailla hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin kuin teollisuuteenkin liittyvien liiketoimintojen kehittämisessä. Agora Center painottaa ihmiskeskeisiä ratkaisuja haastaviin yhteiskunnallisiin ongelmiin omilla osaamisen alueillaan. Järjestämme useita alueellisia ja kansallisia seminaareja vuodessa yhteistyökumppaneille. Tutkijat toimivat asiantuntijoina partneriyhteistyössä toteutettavissa hankkeissa ja lisäksi kutsuttuina asiantuntijoina eri työryhmissä ja tilaisuuksissa. Yhteistyöhankkeissa kootusta aineistosta valmistuu useita eri alojen opinnäytteitä vuodessa (neljä väitöskirjaa vuonna 2013). (Tavoite 2) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Tutkimus. kehittämistyö ja asiantuntijapalvelut; Media-aktiivisuus ja laaja päätöksentekijöille ja suurelle yleisölle suunnattu julkaisu- ja tapahtumatoiminta tieteellisen julkaisemisen lisäksi. (Tavoite 3) Yksikön keskeisimmät ulkoiset sidosryhmät (TOP-TEN): Kansainvälinen tiedeyhteisö; kansalliset, alueelliset ja paikalliset julkisen sektorin toimijat (kuten koulut ja sairaanhoitopiirit); kansainväliset ja kotimaiset yritykset (Tavoite 4) Yksikön yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen / vaikuttavuuden organisoinnin, johtamisen sekä laadun varmistuksen kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille : Yksikön keskeinen missio on etsiä ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin globaaleihin haasteisiin. Konkreettisesti tärkeää on toimiva ja luotettava toiminta partneriverkostossa siten, että yhteistyökumppanit haluavat jatkaa toimintaansa meidän kanssamme ja uusiakin yhteistyökumppaneita löytyy. Ilman yhteistyökumppaneita ei ole täydentävää rahoitusta eikä projekteja. Onnistumista on mahdollista mitata yksinkertaisesti projektitoiminnan laajuudella. Hankkeissa syntyneiden ideoiden hyödyntämis- ja kaupallispotentiaalin tunnistaminen ja järjestelmällinen hyödyntämispolkujen etsintä. 35

39 YVV-arviointi (Tavoite 5) Yksikön yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille (myös mittaus ja seuranta): Ks edellä. Partneriyhteistyössä käynnistettyjen hankkeiden määrän ja laajuuden kasvu kansainvälisesti, kansallisesti ja alueellisesti (mittarina yhteisten projektien määrä ja laajuus, julkaisutoiminnan laajuus). Sisällöllisesti tutkimusryhmillä on omat projektisuunnitelmissa konkretisoidut tavoitteensa, ja onnistumista peilataan suhteessa näihin tavoitteisiin. (Tavoite 6) Yksikön yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN keskeisimmät tavoitteet vuosille : Agora Center painottaa ihmiskeskeisiä ratkaisuja haastaviin yhteiskunnallisiin ongelmiin omilla osaamisen alueillaan. Esimerkkejä: Lukutaidon kehittäminen maailmanlaajuisesti (Grapholearning), tulevaisuuden oppimisympäristöjen kehittäminen, akateemisen yrittäjyyden edistäminen, organisaatioprosessien kehittäminen, liikenneturvallisuus. (Tavoite 7) Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden yksikkökohtaiset mittarit (tuovat esille yksiköiden ominaispiirteet): Onnistuminen projektitoiminnassa. Kullakin projektilla on omat tavoitteensa, ja onnistumista peilataan suhteessa näihin tavoitteisiin. Julkaisutoiminta, medianäkyvyys, osallistuminen työryhmiin ja verkostoihin. Avoin yliopisto 1. YVV:n RAKENTEIDEN JA JOHTAMISEN ITSEARVIOINTI Strategiasidos A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa: VASTAUS: 2 A2: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa: VASTAUS: 2 Vastuunjako A3: Yvv:n vastuunjako yksikössä: VASTAUS: 3 A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä: VASTAUS: 3 Informaatioprosessi (dokumentointi ja hyödyntäminen) A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi: VASTAUS: 3 A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen: VASTAUS: 3 Ohjausvälineet A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä: VASTAUS: 3 A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa: VASTAUS: 3 2. TAVOITTEET (Tavoite 1) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Koulutus ja siihen liittyvät kontaktit yrityksiin, julkisyhteisöihin ja kolmannen sektorin toimijoihin omaehtoisen kouluttautumisen edistämiseksi. Asiantuntijapalvelut joustavien ja monimuotoisten koulutusmahdollisuuksien suunnittelussa ja toteutuksessa aikuiskoulutuksen edistämiseksi ja työurien pidentämiseksi. (Tavoite 2) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Koko opiskeluprosessin kattavat sähköiset järjestelmät ja laaja yhteistyöoppilaitosverkosto mahdollistavat sen, että koulutus ja Jyväskylän yliopiston opetussuunnitelmien mukainen opetus on ympäri Suomea ja maan rajojen ulkopuolella kaikkien ulottuvilla riippumatta ajasta, paikasta ja koulutustaustasta. 36

40 YVV-arviointi (Tavoite 3) Yksikön keskeisimmät ulkoiset sidosryhmät (TOP-TEN): Nykyiset ja potentiaaliset tulevat opiskelijat ja heidän taustaorganisaationsa, OKM, vapaan sivistystyön oppilaitokset (yhteistyöoppilaitosverkosto), muut yliopistot ja niiden aikuiskoulutustoimijat, avoimen yliopiston foorumi, kolmannen sektorin toimijat, Keski-Suomen alueen yritykset ja yhteisöt, media, entiset työntekijät taustaorganisaatioineen, Jalkapallon Pelaajayhdistys. (Tavoite 4) Yksikön yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen / vaikuttavuuden organisoinnin, johtamisen sekä laadun varmistuksen kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille : Nykyisten yhteistyöoppilaitosten ja muiden yhteistyötahojen lisäksi pidetään yllä ja etsitään uusia kontakteja erilaisiin työelämän organisaatioihin ja muihin tahoihin, jotka suosittelevat säännönmukaisesti henkilöstölleen omaehtoisen kouluttautumisen mahdollisuuksia ja koulutustason nostoa avoimen yliopiston opintojen kautta. Oppilaitostoiminnan vastuuhenkilöt hoitavat asiakkuuksia. Hyödynnetään oppilaitospalautetta yhteistyöstä ja kehitetään toimintakonseptia edelleen. Pidetään edelleen huolta ja kehitetään näkyvyyttä mediassa, messuilla, koulutuksen hakuportaaleissa ja koulutustapahtumissa ympäri Suomea. (Tavoite 5) Yksikön yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille (myös mittaus ja seuranta): Ks. aiempi laatikko. (Tavoite 6) Yksikön yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN keskeisimmät tavoitteet vuosille : Vahvistaa yhteistyötä jo olemassa olevien yhteistyötahojen kanssa. Saada uusia kumppaneita työelämän organisaatioista ja muista mahdollisista tahoista. (Tavoite 7) Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden yksikkökohtaiset mittarit (tuovat esille yksiköiden ominaispiirteet): Yhteistyöoppilaitosten ja muiden yhteistyötahojen määrä. Verkko-opintojen runsas tarjonta. Valtakunnallisesti laaja volyymi opintopiste- ja nettoopiskelijamäärässä. Osallistumisaktiivisuus messuille ja koulutuksiin sekä osumat koulutusta koskevissa hakuportaaleissa. Kielikeskus 1. YVV:n RAKENTEIDEN JA JOHTAMISEN ITSEARVIOINTI Strategiasidos A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa: VASTAUS: 3 A2: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa: VASTAUS: 3 Vastuunjako A3: Yvv:n vastuunjako yksikössä: VASTAUS: 3 A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä: VASTAUS: 3 Informaatioprosessi (dokumentointi ja hyödyntäminen) A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi: VASTAUS: 3 A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen: VASTAUS: 2 Ohjausvälineet A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä: VASTAUS: 2 A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa: VASTAUS: 2 37

41 YVV-arviointi TAVOITTEET (Tavoite 1) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Koulutukseen liittyen: henkilöstökoulutus, tilauskoulutus ja täydennyskoulutus. Asiantuntijapalveluina kielentarkastus- ja käännöspalveluita sekä asiantuntijalausuntoja. Tutkimusta osallistuen hankkeisiin yhdessä muiden laitosten ja yliopistojen kanssa. (Tavoite 2) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Osallistuminen kielikampuksen toimintaan sekä muihin hankkeisiin yhdessä muiden laitoksien ja yliopistojen kanssa. (Tavoite 3) Yksikön keskeisimmät ulkoiset sidosryhmät (TOP-TEN): 1) FINELC (Suomen yliopistojen kielikeskusten verkosto) 2) kansallinen oppilaitosyhteistyöverkosto (Avoin yo) 3) Opetushallitus/CIMO 4) JAMK 5) Jyväskylän kauppalaisseuran säätiö 6)Liegen yliopisto 7) Konfutse-instituutti HY/Hanban Peking 8) Paikalliset yritykset/ely 9) Southamptonin yliopisto 10) Nottinghamin yliopisto (Tavoite 4) Yksikön yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen / vaikuttavuuden organisoinnin, johtamisen sekä laadun varmistuksen kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille : Kielikeskuksen laatuprosessin ja laatukäsikirjan sekä strategian ja arvojen päivittäminen. (Tavoite 5) Yksikön yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille (myös mittaus ja seuranta): Kielikampusyhteistyön vahvistaminen ja olemassa olevien yhteistyöverkostojen ylläpitäminen ja laajentaminen. YVV-prosessien toiminnan dokumentaation kehittäminen. (Tavoite 6) Yksikön yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN keskeisimmät tavoitteet vuosille : Osallistuminen kielipoliittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon sekä kielitietoisuuden lisäämiseen, esimerkiksi Kielikampusyhteistyön ja asiantuntijatyön kautta. (Tavoite 7) Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden yksikkökohtaiset mittarit (tuovat esille yksiköiden ominaispiirteet): Kielipalvelujen käännös- ja kielentarkastustoimeksiantojen määrä, järjestettyjen kurssien ja koulutuksien määrä sekä niiden osallistujamäärät, seminaarit, asiantuntijalausunnot ja -tehtävät, apurahat ja tunnustukset sekä tilastot yliopistosta valmistuneiden työllistymisestä ja sijoittumisesta. Kirjasto 1. YVV:n RAKENTEIDEN JA JOHTAMISEN ITSEARVIOINTI Strategiasidos A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa: VASTAUS: 3 A2: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa: VASTAUS: 3 Vastuunjako A3: Yvv:n vastuunjako yksikössä: VASTAUS: 3 A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä: VASTAUS: 3 Informaatioprosessi (dokumentointi ja hyödyntäminen) A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi: VASTAUS: 3 A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen: VASTAUS: 3 Ohjausvälineet A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä: VASTAUS: 2 38

42 YVV-arviointi A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa: VASTAUS: 1 2. TAVOITTEET (Tavoite 1) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Kirjasto on avoin tiedonhankintakanava kaikille kansalaisille; pitkien aukioloaikojen puitteissa tai verkon välityksellä kuka tahansa voi käyttää kirjaston aineistoja sekä asiantuntijapalveluja; kirjaston julkaisuyksikkö varmistaa osaltaan yliopiston tuottaman tiedon avoimen saatavuuden sekä tiedon leviämisen yhteiskunnan käyttöön; kirjasto järjestää avoimia tapahtumia sekä toimii tapahtumapaikkana erilaisille tilaisuuksille; kirjasto järjestää koulutusta sekä oppimateriaaleja avoimen tiedonhankinnan tueksi; kirjasto säilyttää kansallista kulttuuriperintöä toimimalla lain määräämänä vapaakappalekirjastona. (Tavoite 2) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Tiedon avoin saatavuus edesauttaa kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja kehittymistä; yliopiston julkaisutoiminnan tukeminen edesauttaa yliopiston tunnettuutta sekä tutkimustulosten leviämistä yhteiskuntaan; informaatiolukutaidon opetus parantaa valmistuvien opiskelijoiden mahdollisuuksia toimia oman alansa asiantuntijoina työelämässä; avoimilla kursseilla parannetaan kansalaisten tiedonhakutaitoja ja mahdollisuuksia toimia aktiivisina yhteiskunnan jäseninä; avoimella toiminnallaan kirjasto lähentää yliopistoa yhteiskuntaan. (Tavoite 3) Yksikön keskeisimmät ulkoiset sidosryhmät (TOP-TEN): Kansalaiset, opiskelijajärjestöt, korkeakoulu-, maakunta- ja muut kirjastot, opetus- ja kulttuuriministeriö, kansalliset ja kansainväliset kirjastoalan järjestöt, tieteelliset seurat, elinkeinoelämä, Jyväskylän kaupunki. (Tavoite 4) Yksikön yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen / vaikuttavuuden organisoinnin, johtamisen sekä laadun varmistuksen kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille : Yhteiskunnallinen vuorovaikutus säilytetään keskeisenä osana kirjaston toimintapolitiikkaa; se on yksi keskeinen näkökulma kehitettäessä kirjaston asiantuntija-, koulutus- ja asiakaspalveluita. YVV on myös näkökulmana mukana kehitettäessä kirjaston laatukäsikirjaa. (Tavoite 5) Yksikön yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille (myös mittaus ja seuranta): Kirjaston, sen palveluiden sekä yliopiston tunnettuuden parantaminen kansalaisten keskuudessa; yliopiston omien julkaisujen ja niiden kustannustoiminnan kehittäminen sekä julkaisujen tunnettuuden parantaminen; kirjaston aineistojen käytettävyyden parantaminen; kulttuuriperintötoiminnan tunnetuksi tekeminen; kumppanuuksien vahvistaminen. (Tavoite 6) Yksikön yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN keskeisimmät tavoitteet vuosille : Edellä mainitut tavoitteet vahvistavat myös vaikuttavuutta. (Tavoite 7) Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden yksikkökohtaiset mittarit (tuovat esille yksiköiden ominaispiirteet): Kirjaston toiminta on merkittävä osa yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Sen mittaaminen kokonaisvaltaisesti ei ole mahdollista, mutta tiettyjä osakokonaisuuksia voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla luvuilla: yliopiston ulkopuolisten aktiivisten asiakkaiden määrä, vapaakappalekokoelman käytön määrä, avoimien koulutustilaisuuksien määrä, yleisötapahtumien määrä, kustannustoiminnan volyymi, avoimen verkkoarkiston (JYX) käytön määrä. 39

43 YVV-arviointi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 1. YVV:n RAKENTEIDEN JA JOHTAMISEN ITSEARVIOINTI Strategiasidos A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa: VASTAUS: 4 A2: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa: VASTAUS: 3 Vastuunjako A3: Yvv:n vastuunjako yksikössä: VASTAUS: 3 A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä: VASTAUS: 3 Informaatioprosessi (dokumentointi ja hyödyntäminen) A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi: VASTAUS: 2 A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen: VASTAUS: 2 Ohjausvälineet A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä: VASTAUS: 2 A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa: VASTAUS: 3 2. TAVOITTEET (Tavoite 1) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Kokkolan yliopistokeskus Chydenius toimii alueellaan tiiviissä vuorovaikutuksessa alueen elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden kanssa kaikessa toiminnassaan. Toiminnan kulmakiviä ovat tutkimukseen perustuva yliopistollinen aikuiskoulutus sekä aluetta palveleva, kansainvälisesti verkostoitunut, soveltava tutkimus. Yliopistokeskus järjestää neljän maisterikoulutuksen (3 Jyväskylän yliopisto, 1 Oulun yliopisto) ohella myös laajaa avoimen yliopiston tarjontaa sekä alueen tarpeisiin vastaavaa täydennyskoulutusta ja tukee ja ohjaa alueen jatko-opiskelijoita. Yliopistokeskus on merkittävä alueen kehittämisohjelmien ja EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteuttaja. Koulutusalat on valittu alueellisissa strategiaprosesseissa, ja sekä tutkintotavoitteisessa että täydennyskoulutuksessa opiskelevat aikuisopiskelijat hyödyntävät koulutusta suoraan omaan työhönsä alueella. Tutkimushankkeet suunnitellaan yhdessä yritysten ja palveluntuottajien kanssa yliopistokeskuksen tutkimuksen ja professorien edustaessa oman alansa kärkeä alueella. Suorat elinkeinoelämän tilaustutkimukset ovat uusi yhteistyön muoto. Yliopistokeskus myös tukee alueen yritysten kansainvälistymistä. KYC:n henkilöstö toimii asiantuntijoina alueen eri strategia- ja kehitystoimissa. (Tavoite 2) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Ymmärrämme vaikuttavuudella tässä yhteydessä toimintamme aiheuttamia muutoksia alueella. Yliopistokeskuksella on ollut merkittävä vaikutus toiminta-alueensa kilpailukyvylle, elinkeinorakenteen uudistumiselle ja yritysten investointihalukkuudelle, palvelurakenteen kehittymiselle sekä alueen vetovoimaisuuden kasvulle. Vaikutukset ovat nähtävissä myös väestön koulutustason kasvussa, työllisyysasteissa sekä koulutetun väestön tulomuutossa alueelle. Yliopistokeskus tarjoaa myös yliopistolle mahdollisuuden toteuttaa monitieteisiä tutkimushankkeita, uusia koulutusmuotoja ja tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän ja palveluiden tuottajien kanssa. 40

44 YVV-arviointi (Tavoite 3) Yksikön keskeisimmät ulkoiset sidosryhmät (TOP-TEN): Rahoittajat (sekä tiederahoittajat, ministeriöt ym. että alueelliset, kuten Keski-Pohjanmaan liitto ja ELY-keskus) alueen kunnat ja kuntayhtymät (toisen asteen koulutus, sote-toimijat), alueen yritykset ja elinkeinotoimijat, Centria AMK, alueella toimivat muut tutkimuslaitokset kurtne GTK ja METLA. Jyväskylän yliopiston ohella yliopistokeskuksen yhteistyöyliopistot Vaasan ja Oulun yliopistot. Suomen yliopistokeskusten verkosto. Kansainväliset kumppanit. (Tavoite 4) Yksikön yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen / vaikuttavuuden organisoinnin, johtamisen sekä laadun varmistuksen kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille : Yliopistokeskuksen tehtävä nivoutuu kiinteästi yliopistokeskuksen alueelliseen ja yhteiskunnalliseen tehtävään. Yliopistokeskus toteuttaa yhteistyöyliopistojensa strategioita alueen kehittymistä tukevalla tavalla. Yliopistokeskuksen toiminta on rakentunut pitkäjänteisessä vuorovaikutusprosessissa yhdessä mukana olevien yliopistojen, alueen toimijoiden ja yritysten kanssa. Siksi yliopistokeskuksen tavoitteet sinällään ovat yhteiskunnallisen toiminnan tavoitteita: 1. Vahvistaa edelleen osaamistaan ja asemaansa aikuiskoulutuksen valtakunnallisena edelläkävijänä. Tavoitteena on aikuispedagogiikan ja toimintamallien sekä aikuiskoulutuksen kansainvälistymisen kehittäminen. Alueen työssäkäyvän aikuisväestön elinikäistä oppimista tuetaan myös kehittämällä AMKin kanssa joustavia koulutusväyliä mm. AHOT-käytäntöjä edistäen. Tavoitteena lisäksi on erityisopettajakoulutuksen vakinaistaminen (JY), kemian maisteriopintojen (OY) jatkuvuuden turvaaminen ja kauppatieteen maisteriopintojen (VY) käynnistäminen. Tavoitteena on myös nostaa yliopistokeskuksesta valmistuvien maisterien määrä 70:een vuodessa. 2. Lisätä tutkimustoimintansa vaikuttavuutta ja kansainvälistä verkostoitumista. Tavoitteena on tukea alueen sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kasvua ja maakunnan elinkeinojen uudistamista. Tavoitteena on, että tutkimus on tieteellisesti korkeatasoista ja kansainvälisesti verkostunutta, samalla kun sillä on suuri konkreettinen lisäarvo alueelle. Tiivistetään yhteistyötä tiedekuntien kanssa, kehitetään tutkimushenkilökunnan osaamista ja kv-liikkuvuutta. Käynnistetään kauppatieteen alan tutkimus (VY). Tavoitteena on myös alueellisen yliopistollisen sote osaamiskeskuksen toiminnan käynnistäminen. 3. Varmistaa toiminnan korkea laatu, motivoiva työyhteisö sekä riittävät resurssit tuleville vuosille. Tavoitteena on lisätä koulutus- ja tutkimustoiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta kehittämällä monialaista koulutus- ja tutkimusyhteistyötä ja turvata nykyinen toiminnan volyymi. Huolehditaan henkilöstön osaamisesta ja kannustetaan henkilöstöä työuralla kehittymiseen sekä edistetään työhyvinvointia. Rahoituspohjan monipuolistaminen ja kansainvälistäminen. Tutkimus- ja opetusympäristöjen ja palveluiden kehittäminen. (Tavoite 5) Yksikön yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille (myös mittaus ja seuranta): Ks. edellä. Yliopistokeskuksen kaikkien yliopistojen yhteisenä tavoitteena on nostaa valmistuvien maisterien määrä 60 tasosta 75 valmistujaan vuodessa. Tavoitteena on yhteensä 2-5 tohtorintutkintoa vuosittain. Avoimen yliopiston opiskelijamäärä pysytetään ennallaan, kun suoritetut opintopisteet nousevat vuosittain vähän. Täydennyskoulutusta järjestetään nykytasolla. KV-referoitujen julkaisujen määrää halutaan kasvattaa oleellisesti. Täydentävän rahoituksen osalta tavoitellaan noin 5M vuositasoa suunnittelukauden lopulla. Kansainvälisiä, yli viikon kestäviä, henkilöstön liikkuvuusjaksoja lisätään merkittävästi. 41

45 YVV-arviointi Yliopistokeskuksen yksikkökohtaiset tulostavoitteet ilmaistaan toimintasuunnitelman lopussa ja niitä seurataan toimintakertomuksen yhteydessä. Jatkossa niitä seurataan ns. sähköisen tuloskortin avulla myös vuoden kuluessa. (Tavoite 6) Yksikön yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN keskeisimmät tavoitteet vuosille : Alueen sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä kasvu ja elinkeinojen ja palveluiden uudistaminen. Alueen väestön koulutustason nostaminen; TKI-volyymin ja alueelle kohdistuvan TKIrahoituksen nostaminen. (Tavoite 7) Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden yksikkökohtaiset mittarit (tuovat esille yksiköiden ominaispiirteet): JY:n yhteisten mittareiden lisäksi tavoitteena on saada käyttöön mittareita, jotka kuvaavat edellisiä tavoitteita. Näissä voidaan hyödyntää tilastokeskuksen ja alueellista seurantatietoa, KKA:n YVV-arvioinnissa esiin nostettuja ajatuksia indikaattoreiden pohjaksi sekä esimerkiksi Suomen seutukunnista tehtyä vetovoimaisuus-rankingia (Timo Aro). Koulutuksen tutkimuslaitos 1. YVV:n RAKENTEIDEN JA JOHTAMISEN ITSEARVIOINTI Strategiasidos A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa: VASTAUS: 4 A2: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa: VASTAUS: 3 Vastuunjako A3: Yvv:n vastuunjako yksikössä: VASTAUS: 4 A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä: VASTAUS: 3 Informaatioprosessi (dokumentointi ja hyödyntäminen) A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi: VASTAUS: 4 A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen: VASTAUS: 3 Ohjausvälineet A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä: VASTAUS: 4 A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa: VASTAUS: 2 2. TAVOITTEET (Tavoite 1) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Tutkimusperustaiset asiantuntijapalvelut ja jossain määrin koulutus. Toteutuu erityisesti kehittämishankkeissa oppilaitosten ja niiden opettajien kanssa, jolloin tavoitteena on kehittää oppilaitoksia palvelevia pedagogisia tuotteita. Osana kehittämishankkeita toteutetaan melko pajon myös koulutusta. (Tavoite 2) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Vaikuttavuutta haetaan erityisesti tietoteknologian opetuskäytön edistämisessä, jossa laajoja yhteiostyöhankkeita. Toinen tärkeä alue on edistää metorointai uusien opetyttajien työhön integroitumisessa. VAikuttavuutta syntyy myös mm. kv. arviointitutkimusten monimuotoisena esittelynä koulutuksessa ja julkisuudessa. (Tavoite 3) Yksikön keskeisimmät ulkoiset sidosryhmät (TOP-TEN): 1. Opetushallinnon valtakunnallinen hallinto 2. Opettajat ja rehtorit 3. Opetustoimen paikallinen hallinto 4. Opettajajärjestöt 5. Koulutuksen järjestäjät ja niitä edustavat järjestöt (mm. Kuntaliitto) 42

46 YVV-arviointi (Tavoite 4) Yksikön yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen / vaikuttavuuden organisoinnin, johtamisen sekä laadun varmistuksen kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille : Keskeistä meille on toimia ikäänkuin siltana tutkimuksen, oppilaitoskentä ja hallinnon kolmiossa. Pyrkimuksenämme on tutkimukseen perustuen tukea koulun kehittämistä niin järjestelmätasolla ja rakenteiden osalta kuin arjen pedagogisissa käytänteissä. Tällöin pyrimme kansallisella ja kv. rahoituksella luomaan edellytyksiä myös jatkossa tutkimusperustaiselle yhteistyölle erityisesti tietioteknologiaan ja opettajankoulutukseen liittyvissä hankkeissa. Medianäkyvyyden jatkuva vahvistaminen korostuu, koska sillä on vaikutusta myös rahoitukseen. (Tavoite 5) Yksikön yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille (myös mittaus ja seuranta): Vuorovaikutuksen hedelmällisimmät muodot ja pitkäkestoisimmat vaikutukset perustuvat yhdessä tekemiseen ja konkreettisten tuotosten aikaansaamiseen. Siksi panostamme verkostoihin. Hallinnon suunnassa asiantuntijajäsenyydet keskisissä työryhmissä ovat tärkeitä ja ajankäytön kannalta tehokkaimpia. Myös koulutustapahtumissa, messuilla ja julkisessa keskustelussa näkyvyyden vahvistaminen on tärkeää, joskin ajankäytön suhteen ei tehokkainta. (Tavoite 6) Yksikön yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN keskeisimmät tavoitteet vuosille : Vaikuttavuuteen pyritään erityisesti koulutuspoliittisesti kesksissä kysymyksissä, joista laitoksella on asiantuntemusta. Tällaisia ovat mm. syrjäytymisen ongelmat, tietoteknologian opetuskäyttö, työelämän osaamistarpeet, osaamisen laatu ja opettajankoulutus. Pyrkimyksenä on fokusoitua harvempiin teemoihin mutta saada niihin intensiteettiä lisää. (Tavoite 7) Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden yksikkökohtaiset mittarit (tuovat esille yksiköiden ominaispiirteet): Varsinaisia kvantitatiivisia mittareita laitoksella on lähinnä medianäkyvyyden ja erilaisiin koulutustapahtumiin osallistumisten osalta. Jossain määrin myö ulkomaille suuntautuvien matkojen määrä kertoo tutkimuksemme vaikuttavuudesta liittyen suomalaisen koulutusjärjestelmän tunnetuksi tekemiseen ja vientiin. Muilta osin vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta arvioidaanlaitoksen vuosikertomuksessa, jolloin kuvaukset ovat pikemminkin laadullisia. Museo 1. YVV:n RAKENTEIDEN JA JOHTAMISEN ITSEARVIOINTI Strategiasidos A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa: VASTAUS: - A2: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa: VASTAUS: - Vastuunjako A3: Yvv:n vastuunjako yksikössä: VASTAUS: - A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä: VASTAUS: - Informaatioprosessi (dokumentointi ja hyödyntäminen) A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi: VASTAUS: - A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen: VASTAUS: - Ohjausvälineet A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä: VASTAUS: - A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa: VASTAUS: - 43

47 YVV-arviointi TAVOITTEET (Tavoite 1) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): koulutus: osallistuminen museologian ja biologian opetukseen, ohjatut opintokäynnit ja työpajat kouluille ja oppilaitoksille, tutkimus: kokoelmiin ja rakennusten historiaan liittyvä tutkimus, asiantuntijapalvelut: rakennustutkimus, lajimääritykset, eläinten kuolinsyyselvitykset, yliopiston kulttuuri- ja luonnonperintöön liittyvät asiantuntijatehtävät (Academic Heritage tehtävät), toiminta osana yliopiston muistiorganisaatiota kirjaston ja arkistotoimen ohella, osallistuminen kansalliseen ja kansainväliseen yliopistollisten museoiden toimintaan (verkottuminen) (Tavoite 2) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): ollaan mukana päätöksenteko- ja kehittämisprosesseissa, jotka liittyvät edellä mainittuihin yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen asiantuntijatehtäviin kulttuuri- ja luonnonperinnön eri sektoreilla, ollaan kokoelmien sekä tutkimus-, opetus- ja näyttelytoimintojen kautta osana eurooppalaisen akateemisen kulttuuri- ja luonnonperinnön vuorovaikutusta ja tieteen historiaa. (Tavoite 3) Yksikön keskeisimmät ulkoiset sidosryhmät (TOP-TEN): Jyväskylän alueen museot, Keski-Suomen ELY-keskus, Metsähallitus, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Suomen museoliitto, Museovirasto, Suomen yliopistokiinteistöt Oy, Jyväskylän kaupunki, Suomen yliopistollisten museoiden neuvottelukunta, Euroopan yliopistollisten museoiden yhteenliittymä Universeum sekä ICOMin yliopistollisten museoiden jaosto UMAC. (Tavoite 4) Yksikön yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen / vaikuttavuuden organisoinnin, johtamisen sekä laadun varmistuksen kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille : Museon lähitulevaisuuden päätavoitteena on tiedemuseon roolin selkiyttäminen paikallisesti, valtakunnallisesti ja globaalisti mm. toimimalla aktiivisesti Euroopan (Universeum: European Academic Heritage Network) ja maailman (UMAC: University Museums and Collections) yliopistollisten museoiden organisaatioissa. Lisäksi tavoitteena on yliopiston keskushallinnon taholta määritetty yhteistyö yliopiston eri muistifunktioiden välillä sekä museon molempien osastojen museaalisten perustoimintojen eli tutkimuksen, tallennuksen, dokumentoinnin ja ympäristökasvatuksen varmistaminen osana eurooppalaista akateemista kulttuuri- ja luonnonperintöä. (Tavoite 5) Yksikön yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille (myös mittaus ja seuranta): katso kohta neljä. (Tavoite 6) Yksikön yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN keskeisimmät tavoitteet vuosille : katso kohta neljä. (Tavoite 7) Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden yksikkökohtaiset mittarit (tuovat esille yksiköiden ominaispiirteet): Miten mitata museon yhteiskunnallisen vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta luotettavin mittarein museon osalta? Tätä olemme täällä pohtineet ja olemme päätyneet siihen, että meidän osaltamme mitattavia asioita ovat: kävijämäärät, asiakaskyselyt, näyttelyiden/julkaisujen määrät sekä sellaiset tutkimus-, julkaisu- ja näyttelyprojektit, joissa on käytetty museon kokoelmia ja arkistoja. Mittareina voidaan pitää myös museon henkilökunnan ja kokoelmia käyttävien tutkijoiden osallistumista kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimus-, opetus- ja julkaisuhankkeisiin. 44