YHTEISKUNNALLISEN VUOROVAIKUTUKSEN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI 2013 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Jukka Lahtonen ja Jari Ritsilä

Transkriptio

1 YHTEISKUNNALLISEN VUOROVAIKUTUKSEN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Jukka Lahtonen ja Jari Ritsilä JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

2 Sisältö KIIREISTEN TIIVISTELMÄ 1 1 JOHDANTO 3 2 ARVIOINTIKEHIKKO 5 3 TULOKSET Määrällinen barometri Määrällisten indikaattoreiden vertailua viime vuoteen Yliopiston taloushallinnon YVV-tietoja Laadulliset tarkastelut Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden tavoitteet Valmistuneiden maistereiden haastattelu Haastattelututkimuksen tausta Vastaajien taustatiedot Sidosryhmille tehdyt opinnäytetyöt Työharjoittelu Työllistyminen Yhteenveto 23 4 LOPUKSI 24 LIITE 1: YKSIKKÖKOHTAISET YVV-PROFIILIT 26 TIEDEKUNNAT 27 Humanistinen tiedekunta 27 Informaatioteknologian tiedekunta 28 Kasvatustieteiden tiedekunta 28 Kauppakorkeakoulu 29 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta 30 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 31 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 32 ERILLISLAITOKSET 34 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

3 Agora Center 34 Avoin yliopisto 35 Kielikeskus 36 Kirjasto 36 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 37 Koulutuksen tutkimuslaitos 39 Museo 40 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

4 YVV-Arviointi KIIREISTEN TIIVISTELMÄ Jyväskylän yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen (YVV) arviointi toteutettiin nyt kolmatta kertaa. YVV-arvionti tekee näkyväksi yliopiston yksikköjen monipuolista ja kehittyvää sidosryhmäyhteistyötä sekä sen tuotoksia ja tuloksia. Yliopistolaissa määritelty ns. kolmas tehtävä käsitetään Jyväskylän yliopistossa koulutuksen ja tutkimuksen perustehtävistä ponnistavaksi ja näihin saumattomasti integroituvaksi. Yhteiskunnallisella vuorovaikutuksella tehostetaan koulutuksen ja tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. YVV-tehtävä huomioidaan yliopiston kaikessa toiminnassa ja lisäksi valittuja strategisia painopistealueita kehitetään YVV-toimenpideohjelman 1 kautta. Jyväskylän yliopiston vuoden 2013 toimintaa mittaava YVV-arviointiraportti koostuu kolmesta osiosta: (1) määrällinen barometri, (2) yksikkökohtaiset laadulliset itsearvioinnit ja (3) temaattinen arviointi (vuonna 2013 valmistuneiden maistereiden haastattelu). Viime vuonna tuotetun sidosryhmäpalautteen jälkeen huomio siirtyy tänä vuonna opiskelijoiden näkökulmaan. Määrällisen barometrin indikaattorit 2 osoittavat, että Jyväskylän yliopistossa toimitaan monipuolisesti yhteistyössä sidosryhmien kanssa sekä tuotetaan runsaasti erilaisia asiantuntijapalveluita. Jyväskylän yliopiston tiedekunnissa ja erillislaitoksissa tuotettiin koulutusta sidosryhmille yhteensä opintopistettä tutkintokoulutuksen lisäksi, sidosryhmille suunnattuja tutkimusraportteja ja oppikirjoja 572 kappaletta, tuntia asiantuntijapalveluita ja 412 kappaletta erilaisia tapahtumia. Tiedekunnat ja erillislaitokset generoivat soveltavaa T&K -rahoitusta yhteensä 36,3 M sekä tuottivat 521 opinnäytettä sidosryhmäyhteistyönä, 24 kaupallista oikeutta sekä yhden spin-off-yrityksen. Tiedekunnat ja erillislaitokset tuottivat yhteensä opintopistettä työharjoittelua. Yliopistosta vuonna 2013 valmistuneista työllistyi lähes välittömästi 80 prosenttia. Laadullisessa itsearvioinnissa yksiköt päivittivät edellisinä vuosina asettamansa YVVtoiminnan tavoitteet (LIITE 1). Yksikköjen tavoitteiden asetteluissa ei tapahtunut suuria muutoksia edellisvuosiin verrattuna. Pääsääntöisesti yksiköt tekivät tavoitteisiinsa lisäyksiä uusien hankkeiden ja tavoitteiden muodossa, sekä tarkennuksia jo aiemmin määriteltyihin tavoitteisiin. Temaattinen tarkastelu rakentui vuonna 2013 valmistuneiden maistereiden haastatteluista. Erityisenä teemana tiedonkeruussa oli opinnäytetöiden sidosryhmäsidokset, työharjoittelu 1 Toimenpideohjelma luettavissa: 2 Määrällisen barometrin luvut pohjautuvat yliopiston sisällä kerättäviin rekistereihin mm. TUTKA ja SOLE. Poikkeuksena ovat sidosryhmille tuotetut opinnäytetyöt sekä valmistuneiden työllistyminen, jotka perustuvat otantatutkimuksen pohjalta tehtyyn arvioon. Lisäksi spin-off-yritysten lukumäärä perustuu yksiköiden omiin arvioihin. On huomattava, että yllä olevat luvut koostuvat tiedekuntien ja erillislaitosten yhteenlasketuista tuotoksista. Joidenkin mittareiden osalta tuotosta syntyy myös tiedekuntien ja erillislaitosten ulkopuolella olevissa yliopiston yksiköissä. Lisäksi rekisterit eivät vielä tässä vaiheessa tunnista kaikkea syntyvää tuotosta, mm. sidosryhmille tuotettujen julkaisujen kohdalla todellinen tuotosten lukumäärä on vieläkin suurempi. 1

5 YVV-Arviointi sekä työllistyminen. Tiedonkeruu tehtiin puhelinhaastatteluin ja lopullinen aineisto muodostui 20%:sta valmistuneista maistereista perustuen tiedekunnittaiseen ositettuun satunnaisotokseen. Edellä esitetyn haastattelututkimuksen perusteella koko yliopiston tasolla 35 prosenttia yliopiston pro gradu -opinnäytetöistä tehdään yhteistyössä sidosryhmien kanssa, 65 prosenttia opiskelijoista osallistuu työharjoitteluun opiskelun aikana ja 80 prosenttia valmistuneista työllistyy heti valmistumisen jälkeen. Nämä luvut vaihtelevat jonkin verran tiedekunnittain. Haastatellut kokivat erityisesti työharjoittelun olevan merkittävässä asemassa työllistymisen ja työssä suoriutumisen kannalta. Työharjoittelun ohjauksen koettiin olevan sekä yliopiston että harjoittelupaikan tarjoajan puolesta hyvällä tasolla. Kokonaisuudessaan määrällisen barometritiedon keräämisessä kyettiin tänä vuonna hyödyntämään olemassa olevia tietokantoja edellisvuosia laajemmin. Vielä ei kuitenkaan olla tilanteessa, jossa määrällisen tiedon keruu perustuisi reaaliaikaiseen tapahtumien yhteydessä kerättyyn aineistoon. Indikaattoritietojen osalta haasteena on vielä myös mittatikun valinta. Eri yksiköiden välinen vertailu ei ole ilman esim. painotukset huomioivaa analyysia relevanttia. Taloushallinnon keräämässä tiedossa on myös hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Tosin, tällä hetkellä taloushallinnon tietojen ongelmana on poissulkevuus, jolloin YVV-toiminta ei voi olla yhtäaikaista koulutuksen ja tutkimuksen kanssa. Jatkossa tulisi perusteellisesti selvittää, mitä tietoja esim. SAP -järjestelmästä saadaan tarkastelujen tueksi. Kokonaisuutena, huomio tulisi kaiken kattavan määrällisen ja laadullisen tarkastelun sijaan kohdistua entistä enemmän avaintavoitteisiin. Mittaamisessa on tärkeää huomioida myös prosessivaikuttavuus ja sen haasteet arvioinnille. Realistisin vaihtoehto YVV:n kuvaamiseen näyttäisi nykytilanteessa olevan se, että pitäydytään prosessien, tuotosten ja vuorovaikutuskanavien seurannassa valittujen painopisteiden osalta. Vaikutuskanavien ja -prosessien ymmärtäminen sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tuloksellisuuden osoittaminen edellyttävät sidosryhmien nykyistä tiiviimpää osallistumista arviointiin. Ylipäätään, yhteistyö muiden toimijoiden kanssa avaa laajemmat mahdollisuudet seurannalle ja arvioinnille. 2

6 YVV-Arviointi JOHDANTO Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus (YVV) käsitetään Jyväskylän yliopistossa kaksoisstrategisina tehtävänä. Ensimmäiseksi yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus otetaan huomioon kaikessa yliopiston toiminnassa (horisontaalinen tehtävä). Kaiken koulutuksen, tutkimuksen ja asiantuntijuuden tulee tapahtua vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa ja sitä kehittäen. Jyväskylän yliopisto toimii kiinteässä vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa ennakoinnista ja suunnittelusta aina toiminnan seurantaan ja arviointiin saakka. Toiseksi yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden tehtäväkentässä on strategisia ja muuttuvia painopistealueita. Nämä edellyttävät erityisiä kehittämistoimia, joiden katsotaan olevan kriittisiä tehtäväalueen kehittymisen kannalta (vertikaalinen tehtävä). Näitä toimia ohjataan erikseen, mutta samalla ne integroidaan osaksi muuta strategista suunnittelua ja kehittämistä valtavirtaistumisen ja jatkuvuuden varmistamiseksi. Strategiakaudelle Jyväskylän yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvosto esitti seuraavat erityiset YVV:n kehittämisen painopistealueet: Yliopiston avoimuutta ja vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa edistetään uusia toiminta- ja verkostoitumismalleja kehittämällä. Yliopiston roolia innovaatioiden tuottajana, testaajana ja soveltajana vahvistetaan ohjelmaperusteisesti. Opiskelijoille tarjotaan kattavasti ja koordinoidusti mahdollisuuksia kasvattaa valmiuksiaan innovaatio-, yrittäjyys- ja projektitoiminnassa. Asiakkuuksienhallinta organisoidaan nykyistä vahvemmin johtamis- ja laatujärjestelmiin. Ulkoisen rahoituksen hanketoiminnan roolia yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden kehittämisessä vahvistetaan. Alueellista elinkeinorakennetta ja osaamista vahvistavaa erikoiskoulutusta kehitetään systemaattisesti. Lain periaatteen mukaisesti yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus generoituvat yhteiskuntaan pitkälti koulutuksen ja tutkimuksen perustehtävien kautta. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus voidaan nähdä välineenä koulutuksen ja tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tehostamiseksi (ks. kuva 1). On tärkeää huomata, että laissa painotetaan kahta asiaa. Ensimmäiseksi, yliopistojen odotetaan rakentavan koulutusta ja tutkimusta muun yhteiskunnan tarpeita ja tavoitteita huomioiden. Näin esimerkiksi ennakointi- ja strategiayhteistyön alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa tulisi olla keskeisessä roolissa. Toiseksi, laki painottaa, että yliopiston tuottamaa tietoa ja osaamista tulee aktiivisesti siirtää yhteiskunnan palvelukseen yrityksiin sekä julkiselle ja kolmannelle sektorille. 3

7 YVV-Arviointi Kuva 1. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden kehys. Jyväskylän yliopiston YVV-arviointi 2013 koostuu kolmesta osiosta. Ensimmäiseksi, barometri raportoi valituilla numeerisilla indikaattoreilla yksikköjen YVV-toimintaa. Toiseksi, yksiköiden laadullisella itsearvioinnilla informaatiolla avataan YVV-toiminnan sisältöjä. Kolmanneksi, temaattinen tarkastelu kartoittaa vuoden 2013 osalta valmistuneiden maisteriopiskelijoiden näkökulmaa yliopiston sidosryhmäyhteistyöhön. 4

8 YVV-Arviointi ARVIOINTIKEHIKKO YVV-barometrin tiedot kerättiin 10 mittarilla helmi-/maaliskuussa Suurin osa (9 kpl) mittareista saatiin suoraan yliopiston tietojärjestelmistä. Vuoden 2013 suoritteiden mittaukseen käytetyt määrälliset barometrimittarit ovat 3 : (A) Sidosryhmille tuotetut palvelut 1. Koulutuspalvelut sidosryhmille 2. Julkaisut sidosryhmille 3. Asiantuntijapalvelut 4. Tapahtumat sidosryhmille (B) Innovaatioiden tuottaminen, testaus ja kaupallistaminen 5. Soveltava tutkimus- ja kehittämistoiminta 6. Sidosryhmille tuotetut opinnäytetyöt 7. Kaupalliset oikeudet 8. Spin-off yrittäjyys (C) Koulutuksen työmarkkinaosuvuus 9. Koulutuksen työmarkkinaosuvuus 10. Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien vahvistaminen Määrällisen barometri-informaation lisäksi yksikköjä pyydettiin päivittämään edellisinä vuosina yksikohtaisissa itsearvioinneissa määritellyt YVV-toiminnan tavoitteet ja painopisteet (LIITE 1). Barometrissa on myös mukana edellisen vuoden tapaan temaattinen osio. Tällä kertaa tätä näkökulmaa edustavat valmistuneiden maisteriopiskelijoiden haastattelut. 3 Mittareiden tarkemmat määrittelyt: (Yvv-barometri, versio 2.0, ) 5

9 YVV-barometri TULOKSET 3.1 Määrällinen barometri Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri on vielä kehitysvaiheessa siinä mielessä, että yksiköiden suoritukset eivät kirjaudu reaaliaikaisesti yliopiston tietojärjestelmiin. Myös kirjausten sisällön osalta tarkennuksia on syytä vielä tehdä. Samalla on kuitenkin huomattava, että kehitystä tietojärjestelmien osalta on viime vuoteen verrattuna tapahtunut. Viime vuonna barometrikyselyn määrällisistä vastauksista 43 prosenttia perustui arvioon. Tänä vuonna ainoastaan spin-off-yritysten lukumäärä perustui yksikköjen omiin arvioihin 4. Muutoin tiedot saatiin tietojärjestelmistä (lisäksi sidosryhmäopinnäytetöiden lukumäärä ja valmistuneiden työllistyminen arvioitiin otantatutkimukseen pohjautuen). Tiedekuntien osalta voidaan Kuvasta 2 havaita, että yksiköiden YVV-profiilit poikkeavat toisistaan. Osalla tiedekunnista YVV- toiminta painottuu julkaisuihin, osalla soveltavaan tutkimustoimintaan ja osalla sidosryhmille tuotettuihin opinnäytetöihin. Havaitut painotukset niveltyvät tiedekuntien perustoimintaan ja valittuihin painopisteisiin tuotetun tiedon soveltamisessa. Merkille pantavaa on, että yksikään tiedekunta ei dominoi kokonaisuutena. Edellä mainittu huomioiden, barometritarkastelun lähtökohtana tulisi olla yksikkökohtaiset ja niiden perustoimintaan kiinnittyvät strategiset valinnat sekä toiminnalliset lähtökohdat. Kaupallisia oikeuksia ja spin-off -yrityksiä raportoidaan edellisten vuosien tapaan vähän. Tämä johtunee osin siitä, että kaikkia suoritteita ei kyetä vielä tässä vaiheessa rekisteröimään, vaan edellytetään seurannan kehittämistä. (ks. kuva 2) 4 Pyysimme yksiköiltä arvion myös sidosryhmille tuotetuista asiantuntijapalveluista (mittari 3). Puuttuvista havainnoista johtuen päädyimme kuitenkin käyttämään mittaria muodostettaessa SOLE:sta saatavaa yhteiskunnallisiin palveluihin käytettyä tuntimäärää. 6

10 YVV-barometri Kuva 2. Tiedekuntien barometriarvot. Barometrissa absoluuttiset mittariarvot on aluksi suhteutettu tiedekunnan kokoa kuvaavalla luvulla. Yleisin suhteuttava tekijä on opetus- ja henkilökunnan määrä. Tämän jälkeen arvot on indeksoitu 0 ja 1 välille siten, että 1 on suurin havainto ja 0 pienin havainto. Barometri tekee näkyväksi merkittävän osan sellaista toimintaa, joka on tyypillisesti jäänyt erilaisten arviointien ulkopuolelle (ks. Taulukko 1). Tiedekunnissa tuotettiin sidosryhmille yhteensä opintopistettä koulutuspalveluita, 459 kappaletta julkaisuja 5, tuntia asiantuntijapalveluita ja 377 kappaletta erilaisia tapahtumia. Tiedekunnat generoivat soveltavaa T&K -rahoitusta yhteensä 26,7 M sekä tuottivat 521 opinnäytettä sidosryhmäyhteistyönä, 23 kaupallista oikeutta sekä yhden spin-off -yrityksen ja opintopistettä työharjoittelua. Valmistuneiden tilannetta seurattaessa, voidaan todeta, että varsin moni yliopistosta valmistunut saa työpaikan heti tai muutaman kuukauden viiveellä valmistumisen jälkeen. Jyväskylän yliopistosta valmistui vuonna 2013 yhteensä maisteria, joista muutaman kuukauden jälkeen yli 80 prosenttia oli työllistynyt. 5 Julkaisujen osalta tilastot eivät tällä hetkellä rekisteröi kaikkea tuotosta täysimääräisesti. Esimerkiksi Soveltavan kielentutkimuksen keskus tuottaa vuosittain useita satoja kielitutkintojen testivihkoja, jotka voitaisiin laskea mukaan sidosryhmille tuotettuihin julkaisuihin. 7

11 YVV-barometri Kuva 3. Erillislaitosten barometriarvot. Barometrissa absoluuttiset mittariarvot on aluksi suhteutettu tuotoksen tuottamiseen käytetyllä panoksella. Yleisin suhteuttava tekijä on opetusja henkilökunnan määrä. Tämän jälkeen arvot on indeksoitu 0 ja 1 välille siten, että 1 on suurin havainto ja 0 pienin havainto. Yksilöllisen tarkastelun tarvetta korostavat sinänsä jo tiettyä erityistehtävää varten asetetut erillislaitokset (katso Kuva 3 ja Taulukko 2). Niiden toiminta saattaa ääritapauksessa jäädä koko barometritarkastelun ulkopuolelle tai koskea ainoastaan muutamia mittareita. Erillislaitosten osalta tärkeämpää onkin tarkastella niiden omaa tavoitteenasettelua. Kokonaisuutena barometri tekee kuitenkin näkyväksi osan sellaista erillis- ja palvelulaitosten toimintaa, joka on tyypillisesti jäänyt erilaisten arviointien ulkopuolelle. Erillis- ja palvelulaitoksissa tuotettiin sidosryhmille yhteensä 19 opintopistettä koulutuspalveluita, 113 kappaletta julkaisuja, tuntia asiantuntijapalveluita ja 35 kappaletta erilaisia tapahtumia. Erillis- ja palvelulaitokset generoivat soveltavan tutkimuksen ja kehityksen rahoitusta yhteensä 9,5 M ja yhden kaupallisen oikeuden. Huomattavaa on, että yliopistolla on myös yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden kannalta merkittävää toimintaa em. ulkopuolella mm. Educluster Finland Ltd kautta. 8

12 YVV-barometri Taulukko 1a. Tiedekuntien absoluuttiset mittariarvot. Tiedekunnat 1. Koulutuspalvelut sidosryhmille/op 2. Julkaisut sidosryhmille/kpl 3. Asiantuntijapalvelut/ h 4. Tapahtumat sidosryhmille/ kpl 5. S oveltava tutkimusja kehittämistoiminta/ 6. Sidosryhmille tuotetut opinnäytetyöt/ kpl 7. Kaupalliset oikeudet/ kpl 8. Spin-off yrittäjyys/ kpl 9. Koulutuksen työmarkkinaosuvuus/ kpl 10. Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien kehittäminen/ op Humanistinen tdk Informaatioteknologian tdk Kasvatustieteiden tdk Liikuntatieteellinen tdk Matemaattisluonnontieteellinen tdk Kauppakorkeakoulu Yhteiskuntatieteellinen tdk Yhteensä

13 YVV-barometri Taulukko 1b Tiedekuntien suhteelliset barometriarvot. Barometrissa absoluuttiset mittariarvot on aluksi suhteutettu tiedekunnan kokoa kuvaavalla luvulla. Yleisin suhteuttava tekijä on opetus- ja henkilökunnan määrä. Tämän jälkeen arvot on indeksoitu 0 ja 1 välille siten, että 1 on suurin havainto ja 0 pienin havainto. Tiedekunnat 1. Koulutuspalvelut sidosryhmille 2. Julkaisut sidosryhmille 3. Asiantuntijapalvelut 4. Tapahtumat sidosryhmille 5. S oveltava tutkimusja kehittämistoiminta 6. Sidosryhmille tuotetut opinnäytetyöt 7. Kaupalliset oikeudet 8. Spin-off yrittäjyys 9. Koulutuksen työmarkkinaosuvuus 10. Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien kehittäminen Humanistinen tdk Informaatioteknologian tdk Kasvatustieteiden tdk Liikuntatieteellinen tdk Matemaattisluonnontieteellinen tdk Kauppakorkeakoulu Yhteiskuntatieteellinen tdk

14 YVV-barometri Taulukko 2a. Erillislaitosten absoluuttiset mittariarvot. Erillislaitokset 1. Koulutuspalvelut sidosryhmille/op 2. Julkaisut sidosryhmille/kpl 3. Asiantuntijapalvelut/h 4. Tapahtumat sidosryhmille/ kpl 5. Soveltava tutkimus- ja kehittämistoiminta/ 7. Kaupalliset oikeudet/ kpl 8. Spin-off yrittäjyys / kpl 10. Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien kehittäminen/ op Agora Center Avoin yliopisto Kirjasto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Koulutuksen tutkimuslaitos Museo - tiedemuseo Kielikeskus Yhteensä

15 YVV-barometri Taulukko 2b. Erillislaitosten suhteelliset barometriarvot. Barometrissa absoluuttiset mittariarvot on aluksi suhteutettu tiedekunnan kokoa kuvaavalla luvulla. Yleisin suhteuttava tekijä on opetus- ja henkilökunnan määrä. Tämän jälkeen arvot on indeksoitu 0 ja 1 välille siten, että 1 on suurin havainto ja 0 pienin havainto. Erillislaitokset 1. Koulutuspalvelut sidosryhmille 2. Julkaisut sidosryhmille 3. Asiantuntijapalvelut 4. Tapahtumat sidosryhmille 5. Soveltava tutkimus- ja kehittämistoiminta 7. Kaupalliset oikeudet 8. Spin-off yrittäjyys 10. Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien kehittäminen Agora Center Avoin yliopisto Kirjasto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Koulutuksen tutkimuslaitos Museo - tiedemuseo Kielikeskus

16 YVV-barometri Määrällisten indikaattoreiden vertailua viime vuoteen Koska vuoden 2012 toimintaa kuvaavista määrällisistä indikaattoreista tätä vuotta suurempi osa perustui yksiköiden antamiin arvioihin, vertailua ei kaikkien mittareiden osalta ole mielekästä tehdä. Alla on valittu muutamia mittareita, joiden absoluuttisia arvoja verrataan vuosittain. Nämä antavat yleiskäsityksen toiminnan kehittymisestä. Kuva 4. Koulutuspalvelut sidosryhmille/op. Kuva 5. Julkaisut sidosryhmille/kpl. 13

17 YVV-barometri Kuva 6. Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien kehittäminen/ op. Kuva 7. Soveltava tutkimus- ja kehittämistoiminta/. Yllä olevista kuvista voidaan havaita, että tiedekuntien yhteenlaskettu YVV-tuotos on kasvanut vuodesta 2012 vuoteen 2013 kaikkien mittareiden osalta lukuun ottamatta mittaria M1. Kuvia tulkittaessa on huomattava, että koko yliopiston tasolla YVV-toimintaa on myös erillisyksiköissä. Esimerkiksi M1-mittarin kuvaamista koulutuspalveluista osa sijoittuu mm. EduCluster Finland Oy:n toimintojen alle Yliopiston taloushallinnon YVV-tietoja Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden toimintaa voidaan tarkastella myös taloushallinnon lukuja hyödyntäen. Kuvassa 4 nähdään yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden kulujen sekä tuottojen kehitys vuosien aikana. YVVtoiminnan kuluissa voidaan havaita lievä laskeva trendi, kun taas tuottojen osalta trendi on nouseva. Koska kulut kuitenkin edelleen ovat tuottoja suuremmat, voidaan yksinkertaistaen sanoa, että yliopisto investoi YVV-toimintaan myös vuoden 2013 aikana. 14

18 YVV-barometri Kuva 8. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden kulut ja tuotot (lähde: Jyväskylän yliopiston Talouspalvelut, tasekirja, tuloslaskelman liitetiedot). 3.2 Laadulliset tarkastelut Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden tavoitteet Tiedekuntia ja erillis- ja palvelulaitoksia pyydettiin päivittämään edellisinä vuosina asettamansa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden toiminnan tavoitteet. Tavoitteissa pyydettiin määrittelemään keskeisimpiä sisältöjä, sidosryhmiä sekä kehittämiskohteita sekä vuorovaikutuksen että vaikuttavuuden osalta. (ks. liite 1) Yksikköjen tavoitteiden asetteluissa ei tapahtunut suuria muutoksia edellisvuosiin verrattuna. Pääsääntöisesti yksiköt tekivät tavoitteisiinsa lisäyksiä uusien hankkeiden ja tavoitteiden muodossa, sekä tarkennuksia jo aiemmin määriteltyihin tavoitteisiin. Erityisesti tiedekuntien tavoitteenasetteluissa on nähtävissä, että yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus liittyvät vahvasti tutkimus- ja opetustoimintaan, eikä sen erittely näistä ole aina mahdollista tai mielekästä. Yksikköjen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kehittämisen tavoitteina painotettiin edellisen vuoden tapaan sidosryhmäyhteistyön lisäämistä sekä laajempaa verkottumista. Myös YVV-toiminnan mittaaminen ja mittausten käytön vakiinnuttaminen toiminnan arvioinnissa mainittiin yhtenä tavoitteena. 3.3 Valmistuneiden maistereiden haastattelu Haastattelututkimuksen tausta Temaattinen tarkastelu kohdistui vuonna 2013 valmistuneisiin maisteriopiskelijoihin. Erityisenä teemana haastatteluissa oli opiskelijoiden opinnäytetöiden sidosryhmäsidokset, 15

19 YVV-barometri työharjoittelu sekä työllistyminen. Tiedonkeruu tehtiin puhelinhaastatteluin ja lopullinen aineisto muodostui 20%:sta vuonna 2013 valmistuneista maistereista perustuen tiedekunnittaiseen ositettuun satunnaisotokseen. Seuraavissa osioissa esitellään lyhyesti haastattelututkimuksen lähtökohdat ja joitain tunnuslukuja aineistosta. Tutkimuksen laajempi raportti julkaistaan myöhemmin Vastaajien taustatiedot Haastattelut perustuivat tiedekunnittaiseen ositettuun satunnaisotokseen vuonna 2013 valmistuneista maistereista. Tästä syystä absoluuttisesti eniten otoksen haastateltavista tuli Humanistisesta ja Kasvatustieteellisestä tiedekunnasta. Vastauskato koko tutkimuksessa oli varsin alhainen, noin 5%. Vastaajien ikäskaala on laaja: nuorimmat vastaajat olivat alle 25-vuotiaita ja vanhimmat lähes 60-vuotiaita. Iältään nuorimmat vastaajat tulivat Matemaattis-luonnontieteellisestä sekä Humanistisesta tiedekunnasta. Paitsi että vastaajien keski-ikä oli näissä tiedekunnissa alle 30 vuotta, lisäksi Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kaikki vastaajat olivat alle 37-vuotiaita. Kaikissa muissa tiedekunnissa vastaajia oli myös vanhemmista ikäluokista. Kuva 9. Vastaajien lukumäärä ja keski-ikä tiedekunnittain, N= Sidosryhmille tehdyt opinnäytetyöt Kaikista maisteritason opinnäytetöistä 35 prosenttia tehtiin yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Absoluuttisesti eniten sidosryhmätöitä tehtiin Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa (23 kpl), mutta suhteessa tiedekuntien opinnäytetöiden kokonaismääriin vieläkin suurempi sidosryhmätöiden osuus oli Informaatioteknologian tiedekunnassa (sidosryhmätöiden osuus 61%). Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja myös Kauppakorkeakoulussa sidosryhmätöiden osuus oli 53%. Pienimmät osuudet olivat Humanistisessa ja Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa (21% ja 24%). 16

20 YVV-barometri Kuva 10. Kysymys, onko opinnäytetyö tehty sidosryhmälle. Absoluuttiset (luku pylvään sisällä) ja suhteelliset (pystyakseli) luvut tiedekunnittain, N=296. Sidosryhmätöiden osuudet kasvoivat vanhemmissa ikäryhmissä (lukuun ottamatta aivan vanhinta ryhmää), mutta koska vanhempien ikäluokkien osuus kaikista opinnäytetöiden tekijöistä oli pienempi, sidosryhmätöiden tekijöiden keski-ikä (32 vuotta, ei näy kuvassa) oli vain hieman muita opinnäytetöitä tehneiden ikää suurempi (30 vuotta). Kuva 11. Sidosryhmäopinnäytetöiden osuudet ikäkohorteittain, N= Tutkimustyön aiheet ja niiden generoimat jatkoprojektit Sidosryhmätöiden aiheista keskimäärin vain hieman yli puolet (53%) oli lähtöisin sidosryhmiltä itseltään. Tiedekunnittain tarkasteltuna ääripäihin asettuivat Matemaattisluonnontieteellinen tiedekunta, jossa 92% aiheista tuli sidosryhmiltä ja vastaavasti Humanistisessa tiedekunnassa vain 23% aiheista oli sidosryhmälähtöisiä. 17

21 YVV-barometri Kuva 12. Sidosryhmäyhteistyössä tuotettujen opinnäytetöiden aiheen alkuperä, N=104. Sidosryhmätöistä 34% johti johonkin jatkoprojektiin tai -tapahtumaan. Ainoa tiedekunta, jossa yli puolet sidosryhmätöistä johti jatkoprojektiin/-tapahtumaan, oli Informaatioteknologian tiedekunta. Kaikista jatkoprojekteista 19% tarkoitti samalla työsuhdetta sidosryhmään. Kuva 13. Sidosryhmäyhteistyössä tehtyjen opinnäytetöiden synnyttämät jatkotapahtumat, N=104. Työn aiheen sidosryhmälähtöisyys ei kuitenkaan suoraan nostanut todennäköisyyttä päätyä työsuhteeseen sidosryhmän kanssa. Työsuhteeseen johtaneiden sidosryhmätöiden aiheista hieman yli puolet oli opiskelijalähtöisiä. 18

22 YVV-barometri Kuva 14. Työsuhteeseen johtaneiden sidosryhmäyhteistyössä tehtyjen gradujen aiheen alkuperä, N= Työharjoittelu Työharjoitteluun osallistui opintojensa aikana 65% vastaajista. Kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijoista peräti 96% suoritti työ-/opetusharjoittelun Korkea prosenttiluku tosin selittyy harjoittelun (osittaisesta) pakollisuudesta. Myös Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan osallistumisprosentti oli varsin korkea: 93%. Toiseen ääripäähän sijoittui Kauppakorkeakoulu, jossa vastaava prosenttiluku oli 14. Keskimäärin eniten opintopisteitä työharjoittelusta myönsi Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Kuva 15. Työharjoitteluun osallistuminen tiedekunnittain, N=

23 YVV-barometri Kuva 16. Työharjoittelun keskimääräiset opintopisteet tiedekunnittain, N= Opiskelijoiden kokemukset työharjoittelusta Keskimäärin haastateltavat kokivat työharjoittelun olevan merkityksellistä sekä työllistymisen että työssä suoriutumisen kannalta. Noin 60% vastaajista arvioi työharjoittelun merkityksen työllistymisen kannalta olevan vähintään kohtalainen. Saman arvion työssä suoriutumisen kannalta teki lähes 80% vastaajista. Kuva 17. Työharjoittelun merkitys työllistymiseen, N=

24 YVV-barometri Kuva 18. Työharjoittelun merkitys työssä suoriutumiseen, N=159. Noin 70 prosenttia työharjoittelun suorittaneista vastaajista koki saaneensa ohjausta yliopistolta ja peräti 90 prosenttia työharjoittelupaikan tarjoajalta. Kuva 19. Työharjoittelussa saatu ohjaus yliopistosta, N=

25 YVV-barometri Kuva 20. Työssä saatu ohjaus työharjoittelupaikassa, N= Työllistyminen Kokonaisuutena Jyväskylän yliopistosta valmistuneet työllistyivät hyvin. Haastatelluista 80% oli haastatteluhetkellä työllistynyt. Tiedekunnittain nopeimmin työllistyivät Informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijat, joista noin 70% prosentilla oli jo opiskeluaikanaan työsuhde, joka jatkui valmistumisen jälkeen. Toiseksi nopeimmin työllistyivät Kasvatustieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet. Heillä tosin opiskeluaikaisen työsuhteen jatkuminen ei ollut suuressa roolissa, vaan työllistyminen tapahtui välittömästi valmistumisen jälkeen. Kasvatustieteellisestä valmistuneiden työsuhteet poikkeavat kuitenkin Informaatioteknologian vastaavista olemalla valta-osin määräaikaisia. Ylipäänsä koko yliopiston tasolla ainoastaan Informaatioteknologian tiedekunnan ja Kauppakorkeakoulun työsuhteista yli puolet oli toistaiseksi voimassa olevia. Kaikista tiedekunnista työllistyttiin koulutusta vastaavaan työhön varsin korkealla prosentilla. Koko yliopiston tasolla vain 12 % työllistyneistä ilmoitti ongelmista työn ja koulutuksen vastaavuudessa. Kuva 21. Työllistyminen opiskelujen päätyttyä, N=

26 YVV-barometri Kuva 22. Haastatteluhetken työsuhteen laatu, N= Yhteenveto Haastattelut tehtiin 20%:lle vuonna 2013 valmistuneista maisteritason opiskelijoista perustuen tiedekunnittaiseen ositettuun satunnaisotokseen. Haastattelututkimuksen tarkoitus oli kartoittaa opiskelijoiden opiskeluaikaista vuorovaikutusta yliopiston sidosryhmien kanssa, kokemuksia tästä vuorovaikutuksesta sekä myös opiskelijoiden työllistymistä valmistumisen jälkeen. Tässä yhteydessä tarkasteltu sidosryhmäyhteistyö keskittyy työharjoitteluun ja sidosryhmille tehtyihin opinnäytetöihin. Koko yliopiston tasolla 35 prosenttia yliopiston pro gradu -opinnäytetöistä tehdään yhteistyössä sidosryhmien kanssa, 65 prosenttia opiskelijoista osallistuu työharjoitteluun opiskelun aikana ja 80 prosenttia valmistuneista työllistyy heti valmistumisen jälkeen. Nämä luvut vaihtelevat jonkin verran tiedekunnittain, kuten edellisissä osioissa esitetyistä kuvioista voitiin nähdä. Haastatellut kokivat erityisesti työharjoittelun olevan merkittävässä asemassa työllistymisen ja työssä suoriutumisen kannalta. Työharjoittelun ohjauksen koettiin olevan sekä yliopiston että harjoittelupaikan tarjoajan puolesta hyvällä tasolla. 23

27 YVV-barometri LOPUKSI Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointi toteutettiin nyt kolmatta kertaa. Jyväskylän yliopiston YVV-arviointi rakentuu nykymuodossaan kolmesta osiosta. Ensimmäiseksi, määrällinen barometri raportoi valituilla numeerisilla indikaattoreilla yksikköjen YVV-toimintaa. Tällä kierroksella suurin osa indikaattoreista saatiin suoraan tilastoista ja jäljelle jäävät mittarit osa kerättiin erillisellä kyselyllä sekä otantatutkimukseen perustuen. Indikaattoritietoa täydennettiin myös edellisen vuoden tapaan yliopiston taloushallinnon tuottamilla tiedoilla. Toiseksi, YVV-arvioinnissa päivitettiin erilliskyselyllä kerätyllä laadullisella informaatiolla yksikköjen YVV-toiminnan tavoitteita. Kolmanneksi, arvioinnissa kartoitettiin vuonna 2013 valmistuneiden maistereiden näkemyksiä ja kokemuksia yliopiston YVV-toiminnasta. Barometritiedon keräämiseen liittyy edelleen tiettyjä haasteita. Ensimmäiseksi, määrällisen tiedon keruun tulisi perustua reaaliaikaiseen konkreettisen tapahtuman yhteydessä kerättyyn aineistoon (esim. työharjoittelusta tuotettava tieto kerätään opintosuorituksen kirjauksen yhteydessä). Jälkikäteen tapahtuvaan tiedon keräykseen liittyy merkittäviä luotettavuus ongelmia tieto kyetään keräämään puutteellisena tai se perustuu arvioon. Taloushallinnon keräämässä tiedossa on paljon mahdollisuuksia, jotka ovat vielä vaillinaisesti hyödynnetty. Tällä hetkellä, taloushallinnon YVV-tieto muodostuu lähinnä OKM:n edellyttämästä taloustiedoista 6. Näissä on ongelmana poissulkevuus, jolloin yhteiskunnallinen toiminta ei voi olla yhtäaikaista/päällekkäistä koulutuksen ja tutkimuksen kanssa. Jatkossa, tulisi perusteellisesti selvittää, mitä tietoja esim. SAP -järjestelmästä saadaan tarkastelujen tueksi. Potentiaalisia hyödynnettäviä tietoja ovat mm. hanketoimintaan ja sidosryhmiin liittyvät tiedot. Taloushallinnon tiedot keskittyvät nimensä mukaisesti tarkastelemaan formaalia ja rahaliikenteeseen perustuvia tietoja, eivätkä näin yksinään tuota koko kuvaa YVV-toiminnasta. Keskeinen huomio tulisi kaiken kattavan määrällisen ja laadullisen tarkastelun sijaan kohdistua jatkossa entistä enemmän avaintavoitteisiin (vrt. YVV-toimenpideohjelma). Mittaamisessa on tärkeää huomioida myös prosessivaikuttavuus ja sen haasteet arvioinnille. Indikaattoreiden osalta on rationaalista kohdentaa ensivaiheessa mielenkiinto välittömästi vuorovaikutukseen liittyvien indikaattoreihin (esim. työharjoittelu ja asiantuntijajäsenyydet). Myös seuraavia prosessivaiheita, tuotoksia ja tuloksia (esim. patentit, lisenssit ja opiskelijoiden työmarkkinavalmiudet), voidaan vaikuttavuutta helpommin todentaa (esim. työllisyys, kilpailukyky jne.). Realistisin vaihtoehto yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden kuvaamiseen näyttäisi nykytilanteessa olevan se, että pitäydytään prosessien, tuo- 6 Yliopistojen tuloslaskelman liitetiedoissa on poissulkeva toiminnan jaottelu mukaan lukien muun yhteiskunnallisen toiminnan tuotot ja kulut. (OKM 2013) 24

28 YVV-barometri tosten ja vuorovaikutuskanavien seurannassa valittujen painopisteiden osalta, vaikka nämä ovat vain osittaisia estimaatteja vuorovaikutuksen ja vaikutusten kokonaisuudesta. Vaikutuskanavien ja -prosessien ymmärtäminen sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tuloksellisuuden osoittaminen edellyttävät sidosryhmien osallistumista arviointiin. Sidosryhmien palaute on usein ainoa väline seurata vuorovaikutusprosessin etenemistä aina tuloksiin, vaikutuksiin ja vaikuttavuuteen saakka. Tehtävästä yhteistyöstä saadaan varsin yksipuolinen kuva pitäytymällä ainoastaan korkeakoulujen itsearvioinneissa tai tilastollisessa seurannassa. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja sen käynnistämien prosessien arvioinnissa olisi tärkeää integroida systemaattisesti myös sidosryhmät osaksi järjestelmää. Tämä tarkoittaa myös arvioinnin osalta aitoa yhteistä seurantaa, evaluointia ja kehittämistä. Säännöllisesti suoritettava kysely/haastattelu tai vuorovaikutustilanteeseen sopiva palautekortti antaisivat eväitä toiminnan edelleen kehittämiseksi. Tehokkuuden nimissä, sidosryhmiä olisi suotavaa lähestyä esim. alueen korkeakoulujen yhteisellä palautejärjestelmällä. 25

29 YVV-barometri LIITE 1: YKSIKKÖKOHTAISET YVV-PROFIILIT Seuraavaksi esitetään YVV-toiminnan yhteenvedot tiedekunnaittain sekä erillis- ja palvelulaitoksittain. Yhteenvetojen rakenne on seuraava: Tavoitteet Tämä osio perustuu YVV-toiminnan itsearviointiin. Osiossa esitetään tiivistetysti yksikön YVV-toiminnan strategiset tavoitteet seuraavasti jäsenneltynä: Tavoite 1: Mitkä ovat yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VUOROVAIKU- TUKSEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut)? Tavoite 2: Mitkä ovat yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUU- DEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut)? Tavoite 3: Mitkä ovat yksikön keskeisimmät ulkoiset sidosryhmät (TOP-TEN)? Tavoite 4: Mitkä ovat yksikön yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen / vaikuttavuuden organisoinnin, johtamisen sekä laadun varmistuksen kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille ? Tavoite 5: Mitkä ovat yksikön yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille (myös mittaus ja seuranta)? Tavoite 6: Mitkä ovat yksikön yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN keskeisimmät tavoitteet vuosille ? Tavoite 7: Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden yksikkökohtaiset mittarit (tuovat esille yksiköiden ominaispiirteet)? 26

30 TIEDEKUNNAT Humanistinen tiedekunta TAVOITTEET (Tavoite 1) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Korkeatasoinen tutkimus ja koulutus, yhteiskunnan ajankohtaisten tarpeiden tiedostaminen ja työelämäyhteyksien vahvistaminen; palvelujen tuottaminen ja laajentaminen (esim. erilaisissa tieteen- ja koulutusalan asiantuntijatehtävissä) sekä julkiselle, yksityiselle ja kolmannelle sektorille ulottuva asiantuntijuuden hyödyntäminen; valtakunnallisia erityistehtäviä: yleiset kielitutkinnot, kielikoulutuspolitiikan verkosto, viittomakielen keskus. (Tavoite 2) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Tutkimustulokset koskettavat jokaista Suomessa asuvaa, ja niillä on merkitystä myös kansainvälisen päätöksenteon kannalta; tiedekunnasta laadukkaan koulutuksen saaneet opiskelijat sijoittuvat yhteiskunnan eri sektoreille; henkilökunta osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun, päätöksentekoon ja toimintaan; tiedekunnan ja tiedekunnan yksiköiden aseman ja näkyvyyden vahvistaminen esim. sidosryhmäyhteistyön laajentamisen ja systematisoinnin sekä laitoksilla järjestettävien yleisötapahtumien kautta, tiedekunta vaikuttaminen yhteiskuntaan myös Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen, viittomakielen keskuksen, nykykulttuurin tutkimuskeskuksen sekä laitosten yhteydessä toimivien instituuttiensa kautta. (Tavoite 3) Yksikön keskeisimmät ulkoiset sidosryhmät (TOP-TEN): Kansainväliset ja kansalliset järjestöt ja yhdistykset, Tieteellisten Seurain Valtuuskunta, muistiorganisaatiot (arkistot, museot, kirjastot) koulut, OKM ja Opetushallitus, media, Jyväskylän kaupunki, JAMK ja JAO, muut Suomen AMK:t ja AO:t, tutkimusta ja koulutusta tukevat säätiöt, alumnit, ulkomaiden edustustot ja kulttuurilaitokset, yhteistyöyritykset, kielivähemmistöjen edustajat. (Tavoite 4) Yksikön yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen / vaikuttavuuden organisoinnin, johtamisen sekä laadun varmistuksen kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille : YVV-mittariston tunnistaminen ja tunnustaminen sekä integroiminen toimintaan; tiedekunnan tunnettavuuden parantaminen asiantuntijuuden yksikkönä sekä ulkoisen viestinnän kehitys ja laajentaminen; verkottuminen alueellisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa; tarjotun koulutuksen työelämärelevanssista huolehtiminen ja valmistuneiden työmarkkinoille sijoittumisen seurannan tehostaminen. (Tavoite 5) Yksikön yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille (myös mittaus ja seuranta): Tutkimus-, julkaisu- ja opetustoiminnan korkea laatu; tiedeviestintä; täydennys-koulutuksen tarjonnan kehittäminen; henkilökunnan kannustaminen asiantuntijakeskusteluun ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon myös kansainvälisesti; tiedekunnan alumnisuhteiden hyödyntäminen; mittaus ja seuranta YVV- mittariston pohjalta. (Tavoite 6) Yksikön yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN keskeisimmät tavoitteet vuosille : Laadukas tutkimustyö sekä osaavien maistereiden ja tohtoreiden koulutus; toimintaympäristön muutosten ja yhteiskunnallisten tarpeiden ennakointi ja seuranta; opintojen työelämärelevanssista ja koulutuksen vaikuttavuudesta huolehtiminen; yrittäjyyskoulutuksen vakiinnuttaminen osaksi opintoja. (Tavoite 7) Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden yksikkökohtaiset mittarit (tuovat esille yksiköiden ominaispiirteet): Aktiivinen osallistuminen YVV-mittariston kehittämiseen; YVV-toiminnan tietojen kerääminen, strategisten linjausten laatiminen ja niiden käyttäminen työn johtamisessa, oman substanssialan selvitykset; työsuunnitelma ja YPJ-keskustelut. 27

31 Informaatioteknologian tiedekunta TAVOITTEET (Tavoite 1) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Profit - yrityksille kohdennettava ICT-alan täsmäkoulutus; Pekan paja; pelialan ja informaatioturvallisuuden koulutuksen vakiinnuttaminen (Tavoite 2) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Oppilaitosyhteistyö; Keski-Suomen ICT-strategian toimeenpano; sairaanhoitopiirin ja kaupungin yhteistyö; sote-yhteistyö (Tavoite 3) Yksikön keskeisimmät ulkoiset sidosryhmät (TOP-TEN): Yritykset, Ely-keskus, Keski-Suomen Liitto, ministeriöt, SA, TEKES, Puolustusvoimat (Tavoite 4) Yksikön yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen / vaikuttavuuden organisoinnin, johtamisen sekä laadun varmistuksen kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille : Yhden organisaation malli: tiedekunta yhtenä organisaationa vastaa niin tutkintokoulutuksesta, avointa yliopistokoulutusta vastaavista opinnoista kuin täydennyskoulutuksesta (profit, inforte, oppilaitosyhteistyö = Urasilta). (Tavoite 5) Yksikön yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille (myös mittaus ja seuranta): Sairaanhoitopiiri, sote - alueellisen kehittämisen ytimeen pääsy, informaatioturvallisuuden klusterin rakentaminen, pelialan osaamiskeskittymän rahoitus (Tavoite 6) Yksikön yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN keskeisimmät tavoitteet vuosille : Keski-Suomen ICT -strategia, erityisesti Keski-Suomen ICT-soteen osallistuminen; uuden sukupolven koulu; Jyväskylä Cyber City (Tavoite 7) Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden yksikkökohtaiset mittarit (tuovat esille yksiköiden ominaispiirteet): Yhteishankkeita 6-10 / vuosi, htv Kasvatustieteiden tiedekunta TAVOITTEET (Tavoite 1) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Opettajien ja muiden kasvatusalan ammattilaisten koulutus; aikuis- ja täydennyskoulutus (mm. APO-opinnot, erityisopettajien koulutus); yhteistyö Avoimen yliopiston kanssa; henkilökunta toimii asiantuntijatehtävissä yhteiskuntaelämän eri aloilla sekä tekee koulutus- ja kasvatusjärjestelmän arviointitutkimuksia; Edu-Cluster Finlandin kautta koordinoitu koulutusvienti; monitieteiset osaamiskeskittymät (erityisesti LaNKa Lapset, nuoret ja kasvamisen ympäristöt; valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus; perhetutkimuskeskus ja suomalainen musiikkikampus); Rehtori-instituutti. (Tavoite 2) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Henkilöstö osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun, antaa lausuntoja mietinnöistä ja työryhmien tuotoksista, toimii jäseninä asiantuntijatyöryhmissä sekä alan laitosten ja muiden organisaatioiden johtokunnissa, tuottaa oppikirjoja ja kirjoituksia erilaisiin julkaisuihin; kansainvälinen opiskelija- ja opettajavaihto sekä kv. yhteistyö- ja kehitysyhteistyöhankkeet (Tavoite 3) Yksikön keskeisimmät ulkoiset sidosryhmät (TOP-TEN): Harjoittelupaikkaverkoston toimijat (eri kouluasteiden oppilaitokset ja päiväkodit) - Jyväskylän kaupungin sivistystoimi - JAMK ja JAO - YTHS - Taloudellinen tiedotustoimisto (TAT) - Alumniverkostot - Ohjausalan osaamiskeskus - Kuntaliitto - Suomen Rehtorit ry - OAJ 28

32 (Tavoite 4) Yksikön yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen / vaikuttavuuden organisoinnin, johtamisen sekä laadun varmistuksen kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille : YVV:lla selkeä yhteys tiedekunnan tutkimus- ja koulutustoimintaan; yhteiskunnan nouseviin kehittämistarpeisiin vastataan tutkimuksella sekä koulutusinnovaatioilla; opetussuunnitelmien uudistamisessa huomioidaan yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia; YVV:n arviointi tapahtuu vuosittain osana toiminta- ja taloussuunnitelman laatimista; arviointi liittyy myös koulutus- ja tutkimusstrategioiden päivitysprosessiin. (Tavoite 5) Yksikön yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille (myös mittaus ja seuranta): Valmistuvien ja työelämän vuorovaikutusta pyritään kehittämään edelleen laadullisesti; työmarkkinoiden kehitystä ja valmistuneiden opiskelijoiden sijoittumista työmarkkinoille seurataan; arvioinnin indikaattoreita: Tutka- ja KOTAtietokantoihin kerätyt tiedot, SoleTM-sovelluksen työajan kohdennus (Tavoite 6) Yksikön yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN keskeisimmät tavoitteet vuosille : Keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa yhteiskuntaa ja kulttuuria uudistava kehitys sekä inhimillisen kasvun tukeminen elämänkaaren eri vaiheissa; Kasvatustieteellinen koulutus tuottaa yhteiskuntaan osaamispääomaa, joka generoituu yhteiskunnalliseksi vaikutukseksi työllistymisen kautta ja näkyy siinä, että tiedekunnasta valmistuvat opiskelijat työllistyvät hyvin koulutustaan vastaavasti; tiedekunnasta valmistuu kasvatuksen ja koulutuksen asiantuntijoita, jotka osaavat toiminnassaan ennakoida yhteiskuntamme kehityshaasteita ja ottaa ne huomioon omassa kasvatustyössään; kasvatustieteellinen tutkimus vaikuttaa kasvatus- ja koulutusjärjestelmämme kehitykseen ja tuo aktiivisesti aineksia yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kehittämistyöhön. (Tavoite 7) Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden yksikkökohtaiset mittarit (tuovat esille yksiköiden ominaispiirteet): Ulkopuolisen rahoituksen osuus; työsuunnitelmissa YVV:hen varattu aika; merkittävien jäsenyyksien määrä kasvatusalan arvostetuissa toimijaorganisaatioissa; koulutuksen läpäisy; valmistuneiden työllistyminen koulutustaan vastaavasti; sidosryhmille tuotetut raportit ja oppikirjat. Kauppakorkeakoulu TAVOITTEET (Tavoite 1) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Koulutus: opinnäytetyöt, harjoitteluyhteistyö, yritysyhteistyö, alumniyhteistyö, opetusvierailut, vaihto-opiskelu, AVANCE johtamiskoulutus. Tutkimus: hanke- ja muu tutkimusyhteistyö. Asiantuntijapalvelut: Henkilökunnan yhteiskunnalliset ja akateemiset asiantuntijatehtävät, vierailevat asiantuntijaluennoitsijat. (Tavoite 2) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Koulutus: tutkimukseen perustuva laadukas asiantuntijakoulutus, valmistuneiden työllistyminen, valmistuneiden asiantuntijuus (peruskoulutus, jatkokoulutus ja täydennyskoulutus), alumniverkosto, JY:n kaikille opiskelijoille tarjottava sivuainekoulutus työelämärelevanssin lisäämiseksi. Tutkimus: Alueen elinkeinoelämän kehittäminen, monialaisen tutkimuksen avulla elinkeinoelämän ja julkisen sektorin uudistumiskyvyn vahvistaminen, palveluinnovaatioiden syntymisen edistäminen, tutkimustiedon tuottaminen yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi. Asiantuntijapalvelut: Henkilökunnan yhteiskunnalliset ja akateemiset asiantuntijatehtävät, avoimet asiantuntijaluennot. (Tavoite 3) Yksikön keskeisimmät ulkoiset sidosryhmät (TOP-TEN): Yritykset, SA, kauppatieteellisen alan tutkijakoulut KAVA & KATAJA, TEKES, ELY, K-S liitto, Ekonomiliitto, Liikesivistysrahasto, EK, Sitra, kunnat, EIASM, AMBA, AACSB. Koulutus: kotimaiset ja ulkomaiset yhteistyöyliopistot, Suomen Ekonomiliitto SEFE, KAVA ja KATAJA. Tutkimus: kotimaiset ja ulkomaiset 29

33 yhteistyöyliopistot, yritykset, Suomen Akatemia, TEKES, ELY, Keski-Suomen liitto, Liikesivistysrahasto, EK, Sitra, kunnat, EIASM. Muut: AMBA, AACSB, Jyväskylän kauppalaisseura, Jyväskylän Strategiklubi, Keski-Suomen kauppakamari, Keski-Suomen Yrittäjät, ABS Finland. (Tavoite 4) Yksikön yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen / vaikuttavuuden organisoinnin, johtamisen sekä laadun varmistuksen kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille : AACSBin akkreditointiin valmistautuminen, järjestelmällisen sidosryhmäyhteistyön kehittäminen, Kauppakorkeakoulun sidosryhmäfoorumin (Business Advisory Council) käynnistäminen. Koulutus: KKA:n auditointiin valmistautuminen, AACSBin akkreditointiin valmistautuminen. Tutkimus: AACSBin akkreditointiin valmistautuminen. (Tavoite 5) Yksikön yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille (myös mittaus ja seuranta): Em. prosessissa eteneminen. Koulutus: keskeisten sidosryhmien määrittäminen, sidosryhmäyhteistyön lisääminen koulutuksen alueella (opetus, työharjoittelu, opinnäytetyöt). Tutkimus: keskeisten sidosryhmien määrittäminen, yhteistyön lisääminen yhteistyökumppaneiden kanssa, lisääntyvästi tutkimusyhteistyötä ja tutkimushankkeita kansainvälisesti parhaiden tutkijoiden kanssa. (Tavoite 6) Yksikön yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN keskeisimmät tavoitteet vuosille : Valmistuneiden opiskelijoiden (KTM/KTT) työllistyminen, työurat ja palkkakehitys. Tutkimus ja julkaisut muodostavat keskeisen perustan koulutukselle, joten on loogista että entistä laadukkaampi tutkimustoiminta on tavoitteena. Koulutus: Koulutamme asiantuntijoita ja johtoa edistämään vastuullisesti taloudellista hyvinvointia ja liikkeenjohtamiskäytäntöjen uudistamista, JSBE:stä valmistuvien ekonomien, kauppatieteiden tohtorien ja mba-täydennyskoulutettujen osaaminen vastaa työelämän alati kovenevia ja muuttuvia osaamisvaatimuksia, Koulutus edistää integroitumista työmarkkinoille ja antaa valmiuksia yrittäjäksi, Koulutus antaa valmiuksia toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä. Tutkimus: JSBE:ssä tuotettu tieto ja osaaminen saatetaan laajalti yhteiskunnan käyttöön, Tuotetaan tutkimustietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi, Entistä laadukkaampi tutkimustoiminta, Tutkimus ja kehityshanketoiminnan koordinoitu järjestäminen siten, että yrityksille tarjotaan selkeästi määritellyt yhteyshenkilöt ja toimintatavat hankkeiden muodostamiseksi, Osallistuminen kansainvälisten tiedejulkaisujen toimitustyöhön. (Tavoite 7) Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden yksikkökohtaiset mittarit (tuovat esille yksiköiden ominaispiirteet): Koulutus: AACSB-akkreditointiprosessin kautta tulevat mittarit (osaamisen varmistaminen). Tutkimus: Kauppakorkeakoulun tulossopimuksessa määritellyt tutkimustoimintaa koskevat mittarit. Näiden lisäksi ei ole määritelty omia tarkentavia tavoitteita. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta TAVOITTEET (Tavoite 1) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Koulutuksessa liikunnan ja terveystiedon aineenopettajakoulutuksen paikalliset ja valtakunnalliset yhteistyöverkostot; tutkimuksessa Vivecayksikkö ja Vuokatti, joihin keskitetään tiedekunnan YVV-tyyppinen projektitoiminta; valtakunnan ainoana liikuntatieteellisenä yksikkönä tiedekunnan henkilöstö osallistuu erittäin runsaasti erilaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin luottamus- ja asiantuntijatehtäviin sekä yhteistyöryhmiin ja verkostoihin. (Tavoite 2) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Samat kuin edellä (Tavoite 3) Yksikön keskeisimmät ulkoiset sidosryhmät (TOP-TEN): Tilastoitu YO-palveluissa (Tavoite 4) Yksikön yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen / vaikuttavuuden organisoinnin, johtamisen sekä laadun varmistuksen kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille : 30