TYÖ OPIKSI! Harjoittelujakso 1 apteekissa Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta 2017 Nimi: Sähköpostiosoite: Opiskelijanumero: Opetusapteekki:
SISÄLLYSLUETTELO 1 Harjoittelun tavoitteiden asettaminen, HOPS ja osaamisen kehittymisen seuranta. 7 1.1 Tavoitteiden asettaminen harjoittelulle: henkilökohtaisen... 10 oppimissuunnitelman (HOPS) laatiminen harjoittelun alussa... 10 Tehtävä 1... 11 Tehtävä 2... 13 1.2 Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman arviointi harjoittelun... 13 puolessa välissä... 13 Tehtävä 3... 13 1.3 Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman toteutumisen arviointi harjoittelun lopussa... 14 Tehtävä 4... 14 1.4 Toimipaikkakoulutus... 20 Tehtävä 5... 20 2 Apteekki toimintaympäristönä... 21 2.1 Tutustuminen lääkehoitoprosessiin... 25 Tehtävä 6... 25 2.2 Tutustuminen opetusapteekin toimintaympäristöön... 26 Tehtävä 7... 26 Tehtävä 8... 27 2.3 Tuotevalikoimaan ja logistiikkaan liittyvät käytännöt... 28 Tehtävä 9... 28 2.4 Asiakasrakenne ja asiakaspalvelun periaatteet... 29 Tehtävä 10... 29 Tehtävä 11... 30 2.5 Laskutus ja raportointi... 31 Tehtävä 12... 31 2.6 Lääkitysturvallisuus apteekissa... 32 Tehtävä 13... 32 2.7 Lääkevalmistus apteekissa... 34 Tehtävä 14... 34 Tehtävä 15... 35 3 Lääkehoito ja lääkeneuvonta... 36 3.1 Hoitoperiaatteet itsehoidossa... 39 Tehtävä 16... 39 Tehtävä 17... 40 Tehtävä 18... 43 3.2 Hoitoperiaatteet reseptilääkehoidossa ja reseptilääkkeiden toimittaminen... 44 Tehtävä 20... 44 3.3 Asiakkaan lääkityksen tarkistus/arviointi lääkkeen toimittamisen yhteydessä... 47 Tehtävä 21... 48 Tehtävä 22 Biologiset lääkevalmisteet ja lääkeneuvonta... 50 Tehtävä 23 Customer service in English... 51 3.4 Lääkeneuvonta ja tietolähteiden käyttö... 52 Tehtävä 24... 52 3.5 Eläinpotilas apteekissa... 52 Tehtävä 25... 52 Tehtävä 26... 53 4 LISÄTEHTÄVÄT:... 55 Tehtävä 27: Apteekin talouden perusteita... 55 Tehtävä 28: Lääkkeiden valmistus ja hinnoittelu... 55 2
1. Harjoittelun tavoitteiden asettaminen, HOPS ja osaamisen kehittymisen seuranta Tämän harjoittelutyökirjan ovat koonneet Helsingin yliopistossa Marja Airaksinen, professori, farmakologian ja lääkehoidon osasto Katja-Emilia Lillsunde, tohtorikoulutettava, farmaseuttisten biotieteiden osasto Leena Peltonen, yliopistonlehtori, farmaseuttisen kemian ja teknologian osasto Marikki Peltoniemi, yliopistonlehtori, farmaseuttisen kemian ja teknologian osasto Katja Pitkä, yliopisto-opettaja, farmakologian ja lääkehoidon osasto Annika Kiiski, yliopisto-opettaja, farmakologian ja lääkehoidon osasto Anne Tammimäki, tutkijatohtori, farmakologian ja lääkehoidon osasto Jaakko Teppo, tohtorikoulutettava, farmaseuttisen kemian ja teknologian osasto Helinä Väätäinen, farmasian opiskelija FARMASEUTIN JA PROVIISORIN OPINTOIHIN KUULUVA HARJOITTELU Harjoittelu on tärkeä osa opintoja Opetusapteekkiharjoittelu on laajin opintojakso farmaseutin tutkinnossa (15+15 opintopistettä, ajallisesti yhteensä 3 + 3 kk). Tutkintoon kuuluva harjoittelu on osa Tieteellinen ajattelu ja ammatillinen kasvu -juonnetta. Harjoittelun aikana harjoittelija soveltaa käytäntöön teoriaopintoja sekä oppii sellaisia taitoja ja valmiuksia, joita on tarkoituksenmukaista harjoitella aidossa työympäristössä. Opetusapteekkien harjoitteluvastuuhenkilöt ja koko henkilökunta vaikuttavat paljon siihen, miten harjoittelijan ammattiin sosiaalistuminen tapahtuu ja ammatilliset taidot kehittyvät. Osalle harjoittelijoista harjoittelujakso on ensimmäinen kosketus työelämään lääkehuollossa. Näin ollen sillä voi olla harjoittelijan kannalta hyvinkin merkittävät ja kauaskantoiset vaikutukset. On tärkeää, että harjoittelija saa harjoittelun aikana myönteisen kokemuksen apteekin toiminnasta ja työilmapiiristä. Harjoittelijat antavat palautetta harjoittelun onnistumisesta tiedekunnalle harjoittelujaksojen päätyttyä. Kuvaus apteekkiharjoittelun tavoitteista ja toteutuksesta löytyy artikkelista: Pitkä K, Löfhjelm U, Passi S, Airaksinen M: Integrating Internships with Professional Study in Pharmacy Education in Finland. Am J Pharm Educ 78(9):173, 2014. Saatavilla: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/pmc4453089/pdf/ajpe789173.pdf Harjoittelu Helsingin yliopistossa Harjoittelun voi suorittaa apteekeissa ja sairaala-apteekeissa kotimaassa sekä ulkomailla. Harjoittelujaksot on suunniteltu siten, että ne nivoutuvat osaksi koulutusohjelmaa, mikä on otettu myös huomioon laadittaessa tämän kirjan tehtäviä. Seuraavalla sivulla oleva kuva osoittaa, miten harjoittelu ajoittuu teoriaopintoihin. 1
2
Farmaseutti- ja proviisoriopiskelijoilla on takanaan lähes kahden vuoden opinnot ennen ensimmäistä harjoittelujaksoa. Ennen harjoitteluun lähtöään jokainen harjoittelija on suorittanut vähintään seuraavat opintojaksot: Lääkehuolto terveydenhuollossa (590350) Lääkehoitoprosessi ja sen johtaminen (590351) Tautioppi ja ravitsemus (590373) Systemaattinen farmakologia I ja II (590020) Lääkeneuvonta ja farmakoterapia I (opintojakso sisältää viestintäopintoja 1 op) (590352) Farmakokinetiikka (590343) Lääkevalmiste I (590335) ja Lääkevalmiste II (590336) Farmaseuttisen kemian laskuharjoitukset (590167) Farmaseuttinen mikrobiologia (590018) Tarkemmat opintojaksojen kuvaukset ja opintojaksojen muodostamat juonnekokonaisuudet löytyvät opinto-oppaasta WebOodista osoitteesta http://www.helsinki.fi/weboodi. Harjoittelun tavoitteet Opetusapteekkiharjoittelun tavoitteena on harjaannuttaa asiakaslähtöiseen asiakaspalveluun ja lääkeneuvontaan auttaa harjoittelijaa soveltamaan näyttöön perustuvaa ammattitietoa asiakas- ja hoitolähtöisesti soveltaa käytäntöön harjoittelijan koulutuksessaan saamia tietoja ja taitoja perehdyttää mahdollisimman monipuolisesti apteekin toimintaan ja toimintaympäristöön sekä eri henkilöstöryhmien tehtäviin tukea ammatillisen asiantuntijuuden ja työelämätaitojen kehittymistä vahvistaa käsitystä omasta roolista terveydenhuollossa auttaa hahmottamaan apteekin toimintakäytäntöihin ja johtamiseen liittyviä asioita perehdyttää moniammatillisen yhteistyön ja sidosryhmäyhteistyön edellyttämiin taitoihin sekä tutustuttaa apteekin hoitamiseen ja talouteen liittyviin asioihin ja toimintoihin Tavoitteena on, että harjoittelija perehtyy kaikkiin farmaseuttisiin tehtäviin apteekissa. Oppimista edistää harjoittelijan konkreettinen osallistuminen eri toimintoihin. Mahdollisuuksien mukaan harjoittelijan on hyvä tutustua myös paikkakunnan muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin. 3
Harjoittelu on jaettu tutkintoasetuksen (794/2004) mukaan kahteen kolmen kuukauden jaksoon. Ensimmäisen harjoittelujakson tavoitteena on tuottaa perusvalmiudet farmaseuttisissa tehtävissä toimimiseen avohuollon apteekissa. Toisen harjoittelujakson tavoitteena on syventää harjoittelijan tietämystä apteekin toiminnoista ja johtamisesta, kehittää taitoja farmaseuttisissa perustehtävissä sekä oppia vaativampien farmaseuttisten tehtävien perusteet (mm. lääkehoidon seuranta ja arviointi). Harjoittelujaksojen tavoitteet on kuvattu tarkemmin alla olevassa taulukossa. Harjoittelun tavoitteita on lueteltu myös harjoittelutiedotteessa, joka lähetetään opetusapteekkiin ennen harjoittelijan saapumista. Harjoittelun tavoitteet Ensimmäinen harjoittelujakso (3kk) Perustaidot seuraavissa farmaseuttisissa tehtävissä: 1. Lääkkeiden toimittaminen ja lääkeneuvonta lääkkeillä hoidettavien sairauksien hoitoperiaatteet asiakkaan lääkelistan lukeminen kokonaisuutena ja mahdollisten lääkitysongelmien tunnistaminen keskeiset viranomaismääräykset ja ohjeet asiakaspalvelua ja lääkeneuvontaa koskevat toimintaperiaatteet resepti- ja itsehoitolääkkeen toimittaminen lääke- ja elämäntapaneuvonta tietolähteiden käyttö lääkeaineet, -valmisteet ja -muodot sekä niiden vaikutus tehoon ja turvallisuuteen Toinen harjoittelujakso (3kk) Taitojen syventäminen farmaseuttisissa perustehtävissä sekä perusteiden oppiminen vaativammissa farmaseuttisissa tehtävissä: 1. Sairauksien hoitoperiaatteet ja lääkehoitojen tuntemus 2. Töiden organisointi ja johtaminen apteekissa 3. Apteekin strategiatyö ja liiketoiminnan suunnittelu 2. Apteekin toimintaperiaatteiden tunteminen tuotevalikoima ja logistiikka apteekin toimintaohjeet ja laatujärjestelmä apteekkiohjelmat ja tietojärjestelmät sähköiset palvelut/työkalut/tietokannat lääkitysturvallisuustyö sisäinen työnjako ja työnkuvat henkilöstöhallinto ja ammattitaidon ylläpitäminen työturvallisuusperiaatteet oma- ja sopimusvalmistus 3. Oma ammatillinen kehittyminen viestintätaidot palaute oman toiminnan arviointi ja tavoitteiden asettaminen 4
Sekä ensimmäisen että toisen harjoittelujakson alussa harjoittelija ja harjoittelun vastuuhenkilö apteekissa laativat harjoittelijalle henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS). Suunnitelmaa laadittaessa on hyvä ottaa huomioon harjoittelijan aikaisempi kokemus, osaamistaso, ammatillinen suuntautuminen (farmaseutti-/proviisoriopiskelija) ja tulevaisuuden suuntautumistoiveet. Työkirja Työ opiksi -kirja on keskeinen osa harjoittelua. Tämän työkirjan tarkoituksena on tukea ensimmäistä harjoittelujaksoa. Tehtävien tekemiseen käytettävästä työajasta tulee sopia HOPSin laatimisen yhteydessä. Osa tehtävistä on sellaisia perehdytystehtäviä, jotka edellyttävät tehtävän läpikäymistä työaikana yhdessä harjoittelun vastuuhenkilön tai muun perehdyttäjän kanssa. Tehtäviä kannattaa hyödyntää perehdyttämisessä esimerkiksi muistilistoina. Osassa tehtäviä painotetaan oikean tietämyksen hallintaa, mutta keskeisintä työkirjan tehtävien tekemisessä on harjoittelijan oma pohdinta ja vastausten perusteleminen. Sekä harjoittelijan että harjoittelun vastuuhenkilön on hyvä lukea työkirja kokonaisuudessaan läpi harjoittelun alussa ja hyödyntää sitä HOPSin laadinnassa. Harjoittelu on parhaimmillaan yhteinen oppimiskokemus sekä harjoittelijalle että opetusapteekin henkilökunnalle, minkä vuoksi työkirjan tehtäviä on tärkeää käydä yhdessä läpi ja suunnitella niiden toteutus. Työkirjan lukujen alkuun on laadittu lista aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta. Kirjallisuus on jaoteltu keskeiseen kirjallisuuteen (mm. opintojaksoilla jaettu materiaali, joka löytyy kuikin opintojakson Moodle-alueilta) sekä muuhun aihetta käsittelevään syventävään kirjallisuuteen. Erilaisista opetussuunnitelmista johtuen Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnalla, Itä- Suomen yliopiston farmasian laitoksella sekä Åbo Akademin farmasian yksiköllä on erilaiset työkirjat harjoittelujaksoille. Opetusapteekit ja harjoitteluvastuuhenkilö Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan opetusapteekkeina toimivat Yliopiston Apteekki, Itä- Suomen yliopiston apteekki sekä opetusapteekeiksi hyväksytyt yksityiset apteekit ja sairaalaapteekit. Jokaisessa opetusapteekissa tulee olla proviisorin tutkinnon suorittanut harjoitteluvastuuhenkilö. Hänen tehtävänään on huolehtia harjoittelun sujumisesta ja 5
tavoitteiden toteutumisesta, kouluttaa apteekin muuta henkilökuntaa harjoitteluun liittyvissä asioissa sekä jakaa vastuuta oppilaan ohjaamisesta opetusapteekin henkilökunnan kesken (perehdyttäjät). Opetusapteekin harjoitteluvastuuhenkilö on myös apteekin ja koulutusyksikön välinen yhdyshenkilö. Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta ja Itä-Suomen yliopiston farmasian laitos järjestävät säännöllisesti yhteistyössä opetusapteekkien neuvottelupäivän sekä uusien opetusapteekkien perehdytyspäivän. Tarkempaa tietoa tilaisuuksien ajankohdista löytyy koulutusyksiköiden internetsivuilta. Harjoittelun aikana noudatetaan farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimusta, joka löytyy osoitteesta www.apta.fi ja www.farmasialiitto.fi. Hyödyllistä tietoa harjoittelusta on myös Farmasialiiton opiskelijavaliokunnan laatimassa Opiskelijan työoppaassa. Opas on tulostettavissa Farmasialiiton kotisivuilta. Harjoittelijan vastuu Ennen ensimmäisen harjoittelujakson alkua harjoittelijoiden kanssa on yliopistossa käyty läpi harjoittelun tavoitteet, työkirjan tehtävät ja niiden merkitys oppimisessa sekä selvitetty muita harjoitteluun liittyviä käytännön asioita. Harjoittelijalla itsellään on suuri vastuu harjoittelunsa onnistumisesta. Aktiivisella panoksellaan hän voi vaikuttaa siihen, miten harjoittelu toteutuu. Harjoittelujakson päätyttyä harjoittelija toimittaa harjoittelustaan työtodistuksen tiedekunnan kansliaan. Lisäksi harjoittelija palauttaa työkirjan tehtävät annettujen ohjeiden mukaan tarkastettavaksi. Osa tehtävistä tarkastetaan ja kuitataan suoritetuksi opetusapteekissa. Yhteystiedot Helsingin yliopistoon Harjoittelusta vastaa sosiaalifarmasian professori Marja Airaksinen. Opetusapteekkien ja tiedekunnan yhteyshenkilönä toimii yliopisto-opettaja Katja Pitkä. Hän huolehtii myös harjoitteluasioiden käytännön järjestelyistä yhdessä Viikin opiskelijaneuvonnan kanssa. Postiosoite: Opiskelijaneuvonta, huone 343A, Viikinkaari 11, PL 62, 00014 Helsingin yliopisto. Yliopisto-opettaja Katja Pitkä puh. 02941 58752, gsm. 050 318 0270 s-posti: katja.pitka@helsinki.fi Työsopimuksiin ja opintosuorituksiin liittyvät asiat: Viikin opiskelijapalvelut Viikinkaari 11, PL 62, 00014 Helsingin yliopisto s-posti: viikki-student@helsinki.fi. Puh: 02941 57600, ma-ti 12-15 ja ke-to 10-13. http://www.helsinki.fi/farmasia/opiskelu/apteekkiharjoittelu/index.htm 6
1. Harjoittelun tavoitteiden asettaminen, HOPS ja osaamisen kehittymisen seuranta 1 Harjoittelun tavoitteiden asettaminen, HOPS ja osaamisen kehittymisen seuranta Oppimiskokonaisuuden tavoitteena on: Edistää suunnitelmallisen harjoittelun toteutumista Oppia arvioimaan omaa ammatillista toimintaa ja asettamaan itselle realistisia kehittymistavoitteita ja aikatauluja Oppia suunnittelemaan, miten oppimistehtäviä voi hyödyntää tehokkaasti oppimisen apuvälineenä työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa Oppia seuraamaan oppimistavoitteiden toteutumista Oppia käyttämään omaa osaamista monipuolisesti sekä ammatillisissa tehtävissä että työyhteisössä Oppia antamaan ja vastaanottamaan palautetta ja hyödyntämään sitä osaamisen kehittämisessä (Huom! Palaute tarkoittaa myös positiivista palautetta). Oppia, miten työpaikalla toteutetaan jatkuvan oppimisen periaatetta ja ylläpidetään henkilökunnan osaamista Saada valmiuksia toimipaikkakoulutuksen toteuttamiseen osana ammattitaidon ylläpitämistä 7
1. Harjoittelun tavoitteiden asettaminen, HOPS ja osaamisen kehittymisen seuranta Aihepiiriin liittyvää kirjallisuutta: Yleistä työhön perehdyttämisestä o Työturvallisuuskeskus TTK: Työhön perehdyttäminen ja opastus ennakoivaa työsuojelua 2009. Saatavilla Internetissä: http://www.ttk.fi/files/800/tyohon_perehdyttaminen2009.pdf o Työturvallisuuskeskus TTK Internet sivusto: http://www.ttk.fi/ o Kupias P ja Peltola R: Perehdyttämisen pelikentällä. Gaudeamus. Palmenia - sarja. Helsinki 2009. Apteekkifarmasian erikoistumisopintojen projektitöinä toteutettuja kehittämishankkeita, jotka liittyvät osaamisen kehittämiseen, työssä oppimiseen ja elinikäiseen oppimiseen apteekeissa (saatavilla verkkojulkaisuina: Helsingin yliopisto: www.helsinki.fi/taydennyskoulutus/koulutusalat/hyvinvointi-terveys/farmasia-pd/ Itä-Suomen yliopisto: www2.uef.fi/fi/aptfarmpd/pd-projektityot). Tässä joitakin poimintoja: o Enoranta Erja: Elinikäinen oppiminen apteekissa (1999) (1998) o Heiskanen Paula: Oppimisen arviointi farmaseutin tutkintoon kuuluvan harjoittelun aikana (2009) o Suorsa Hilkka: Kohti suunnitelmallista osaamisen kehittämistä (2007) o Vihla-Tuomaala Eija: Kehityskeskustelun hyödyntäminen muutosjohtamisessa (2007) o Löfhjelm Ulla: Harjoitteluvastaavien tuen tarve opetusapteekeissa: Kyselytutkimus harjoitteluvastaaville (2012) Ammattitaidon ylläpitämiseen apteekeissa liittyviä väitöskirjoja ja raportteja: o Savela Eeva: Ammattitaidon ylläpitäminen apteekissa farmaseuttien ja proviisoreiden kouluttautuminen normiteorian viitekehyksessä (Kuopion yliopisto 2003). Saatavilla Internetissä: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_951-781-280-9/urn_isbn_951-781-280-9.pdf o Driesen Annelies: From continuing education toward continuing professional development: an investigation of community pharmacists lifelong learning in flanders. Väitöskirja Katholieke Universiteit Leuven. Saatavilla Internetissä: https://lirias.kuleuven.be/bitstream/1979/465/5/thesis+finaal+revisie+22+nove mber.pdf o FIP Education Initiative: Pharmacy Education Taskforce: A Global Competency Framework for Services Provided by Pharmacy Workforce. Version 1, 2012. https://www.fip.org/files/fip/pharmacyeducation/gbcf_v1.pdf o International Pharmaceutical Federation FIP (2014). Continuing Professional Development/Continuing Education in Pharmacy: Global Report. The Hague, The Netherlands. http://www.fip.org/files/fip/pharmacyeducation/cpd_ce_report/fip_2014_globa l_report_cpd_ce_online_version.pdf o Farmaseuttinen aikakauskirja Dosis vol 25 n:o 2, 2009 (Lifelong Learning in Pharmacy teemanumero) Linkkejä sivustoille, joissa elinikäiseen oppimiseen farmasiassa liittyvää materiaalia: o FIP Education Initiative FIPEd: http://www.fip.org/pharmacy_education o Accreditation Council for Pharmacy Education ACPE (USA): https://www.acpeaccredit.org/ o The General Pharmaceutical Council (GPhC) in Great Britain: https://www.pharmacyregulation.org/about-us Johtamiseen liittyvää peruskirjallisuutta o Ari Rämö: Yksinkertaista johtajuutta arvostaen, Suomen Liikekirjat, 2014 o Arto Hiltunen: Johtamisen taito, Sanoma Pro, 2012 o Arto Hiltunen: Johtamisesta. Talentum pro, Helsinki, 2015 o Kupias P ja Salo M: Mentorointi Talentum. Helsinki 2014. 8
1. Harjoittelun tavoitteiden asettaminen, HOPS ja osaamisen kehittymisen seuranta o Kupias, Peltola ja Saloranta: Onnistu palautteessa WSOYpro. Helsinki 2013 (2. painos). Osaamistavoitteiden asettaminen ja palautteenannon oppiminen lääkeneuvonnassa (sovellettavissa myös muuhun ammatilliseen osaamiseen) o Farmakoterapia ja lääkeneuvonta -opintojakson aineisto. Saatavilla opintojakson Moodle -alueella Täydentävä ja syventävä kirjallisuus: Pitkä K, Löfhjelm U, Passi S, Airaksinen M: Integrating Internships with Professional Study in Pharmacy Education in Finland. Am J Pharm Educ 78(9):173, 2014 Wallman A: Pharmacy Internship: Students Learning in a Professional Practice Setting. Väitöskirja Uppsala Universitet 2010. Saatavilla Internetistä: http://uu.divaportal.org/smash/get/diva2:293235/fulltext01 Oppiva organisaatio ja jaettu johtajuus o Susanna Palojoki: Alaisena apteekissa - transformationaalisen johtamistavan esiintyminen ja mahdollisuudet apteekissa. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, 2008 o Saario Heli: Esimiehenä apteekissa jaetun johtajuuden mahdollisuudet (2013) o Ari Rämö: Ajatuksia johtamisesta. Saatavilla Internetissä: http://ariramo.com/ Apteekkifarmasian erikoistumisopinnot, PD, projektityöraportit/hy ja ISY (http://www.helsinki.fi/taydennyskoulutus/koulutusalat/hyvinvointi-terveys/farmasiapd/ / http://www2.uef.fi/fi/aptfarmpd/pd-projektityot) mm.: o Ala-Karvia Maria: Kokemuksia ja näkemyksiä työnohjauksesta apteekkialalla Työnohjaukseen osallistuneiden ja työnohjaajien kertomana (2012) o Elo-Kinnunen Anne: Apteekkareiden johtamiskäyttäytyminen yksityisissä apteekeissa (2006) o Jokinen Lenita: Apteekkitoiminnan kehittäminen: apteekkareiden näkemyksiä (2012) o Mäntynen Sanna: Kehityskeskustelu henkilöstöjohtamisen välineenä apteekissa (2005) o Viitala Anu: Esimiestyöskentelyn vaikutus apteekissa työskentelevien farmaseuttien työhyvinvointiin (2014) 9
1. Harjoittelun tavoitteiden asettaminen, HOPS ja osaamisen kehittymisen seuranta 1.1 Tavoitteiden asettaminen harjoittelulle: henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS) laatiminen harjoittelun alussa Harjoittelujakson onnistumisen varmistamiseksi on tärkeää tehdä harjoittelijan kanssa henkilökohtainen oppimissuunnitelma (HOPS). Harjoittelujakson on todettu onnistuvan paremmin, mikäli HOPS laaditaan heti harjoittelun alussa ja sen toteutumista seurataan harjoittelujakson aikana. HOPS-suunnitelma tehdään tiedekunnan, harjoittelijan ja apteekin tavoitteiden pohjalta. Käytännössä suunnitelmaan vaikuttavat harjoittelijan osaamis- ja kokemuspohja, apteekin resurssit ja ominaispiirteet sekä harjoittelun osaamistavoitteet. On tärkeää ottaa huomioon harjoittelijan muualla kuin apteekissa hankittu osaaminen ja työkokemus. HOPSin laatimisessa tulee huomioida mm. seuraavat asiat: Harjoittelijan valmiudet aikaisempi opiskelu-, apteekki- ja muu työkokemus vahvuudet ja kehittämiskohteet (hyödyntäkää lääkeneuvonnasta tehtyä itsearviointia, ks. tehtävä 2. Harjoittelija voi myös käyttää esim. seuraavaa itsearviointityökalua omien vahvuuksiensa määrittelyyn: http://www.viacharacter.org/www/the-survey) Mikä harjoittelujakso on kyseessä (missä muualla harjoittelija on suorittanut tai aikoo suorittaa harjoitteluaan) Harjoittelijan urasuuntautumistoiveet ja odotukset harjoittelulle Opetusapteekin odotukset ja resurssit Vastuuhenkilöt/perehdyttäjät, aikataulutus HOPSin päivitys Työ opiksi -kirjan tehtävien hyödyntäminen oppimisessa ja perehdyttämisessä sekä työajan käytöstä sopiminen tehtävien tekemiseen Palautekeskustelut sekä niihin valmistautuminen Suunnitelkaa reseptintoimittamiseen perehdyttäminen riittävän reseptintoimitusmäärän ja riittävän monipuolisten tapausten varmistamiseksi (Asiaa palataan palautekeskusteluissa). Keskeistä HOPSin laatimisessa on harjoittelijan ja harjoitteluvastuuhenkilön yhteinen aloituskeskustelu, oppimistavoitteiden asettaminen ja niiden saavuttamisen säännöllinen seuranta. On toivottavaa, että myös harjoittelija voi tehdä halutessaan aloitteen palautekeskustelusta. HOPS tulee laatia heti harjoittelujakson alussa. HOPSin muoto ja sisältö voivat vaihdella, eikä niiden tarvitse noudattaa mitään tiettyä kaavaa tai muotoilua. Suunnitelmasta kannattaa tehdä riittävän joustava, jotta sitä voidaan tarvittaessa muokata harjoittelun aikana. Henkilökunnan kanssa on hyvä sopia harjoitteluun liittyvät yleiset pelisäännöt jo ennen harjoittelujakson alkua (esim. perehdyttäjät, työkirjan täyttäminen ja hyödyntäminen perehdyttämisessä, harjoittelijan rooli ja tehtävät). Harjoittelijan kanssa laadittu HOPS kannattaa laittaa koko apteekin henkilökunnan nähtäville, jotta kaikki pystyvät seuraamaan harjoittelun etenemistä. Perustietoa harjoittelijan ohjauksesta löytyy Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan apteekkiharjoittelun internetsivuilta osoitteesta: http://www.helsinki.fi/farmasia/opiskelu/apteekkiharjoittelu/index.htm. 10
Tehtävä 1 1. Harjoittelun tavoitteiden asettaminen, HOPS ja osaamisen kehittymisen seuranta Tehtävän tavoite: Edistää suunnitelmallisen harjoittelun ja oppimistavoitteiden toteutumista Harjoittelija ja harjoitteluvastuuhenkilö laativat yhdessä HOPSin harjoittelun alussa. Voitte tehdä HOPSin seuraavalla sivulla olevalle lomakkeelle tai käyttää muuta soveltuvaa pohjaa, jossa sisältö vastaa alla olevaa HOPS-lomaketta. Suunnitelmaan voidaan sisällyttää apteekkikohtainen perehdytysohjelma. Työkirjan sisällysluetteloa ja tehtäviä voi hyödyntää harjoittelun keskeisen sisällön hahmottamisessa ja aikataulun laatimisessa. HOPS-lomake löytyy sekä työkirjasta että harjoittelun verkko-oppimisalueelta Moodlesta. Täytetty HOPS-lomake toimitetaan farmasian tiedekuntaan viimeistään kuukausi harjoittelun alkamisen jälkeen Moodlen kautta. Tärkeä osa harjoittelua on reseptintoimittamiseen perehtyminen, jota seurataan harjoittelun puolivälissä ja lopussa täytettävällä e-lomakkeella. Ensimmäisen harjoittelun (kevät 2016) keskimääräinen reseptin toimitusmäärä oli 829 toimitettua reseptiä/opiskelija. Tämän pohjalta on hyvä miettiä apteekki- ja opiskelija kohtaisesti sopiva tavoite 1. harjoittelun ajalle. Tavoitteen lisäksi on hyvä etukäteen miettiä, miten toteutus käytännössä onnistuu. 11
1. Harjoittelun tavoitteiden asettaminen, HOPS ja osaamisen kehittymisen seuranta HOPS - Henkilökohtainen oppimissuunnitelma Harjoittelija: Vastuuhenkilö: Apteekki: Aika ja paikka: Minkälaisia odotuksia harjoittelijalla on harjoittelujaksolle?: Minkälaisia odotuksia opetusapteekilla on harjoittelijan harjoittelujaksolle: Kirjatkaa harjoittelun tavoitteet tähän (Katso s. 3, mitä tavoitteet tarkoittavat konkreettisesti kyseisen harjoittelijan kohdalla?): Millainen on harjoittelijan ohjauksen tarve harjoitteluvastuuhenkilöltä ja muilta ohjaukseen osallistuvilta(vastuut, aikataulutus jne.)? Apuna arvioinnissa voi käyttää työkirjan keskeisintä sisältöä sisällysluettelon ja tehtävien avulla: Miten työkirjaa tullaan hyödyntämään harjoittelun aikana ja mitä sen täyttämisestä sovitaan: Miten perehdyttäminen reseptilääkkeiden toimittamiseen toteutetaan: Palautekeskustelut ja niihin valmistautuminen: 1. palautekeskustelu (pvm + sisältö): 2. palautekeskustelu (pvm + sisältö): Muuta huomioitavaa: 12
Tehtävä 2 1. Harjoittelun tavoitteiden asettaminen, HOPS ja osaamisen kehittymisen seuranta Tehtävän tavoite: Kehittää lääkeneuvonta- ja asiakaspalvelutaitoja. Aseta yhdessä vastuuhenkilön kanssa tavoitteet harjoittelun ajalle lääkeneuvonta- ja viestintätaitojen kehittämiseksi (3 kehittämiskohtaa). Käykää yhdessä läpi harjoitteluvastuuhenkilön kanssa Lääkeneuvonta ja farmakoterapia I -opintojaksolla tekemäsi viestinnän itsearviointi (minä lääkeneuvojana) ja käyttäkää sitä apuna tavoitteiden asettamisessa. Arvioikaa tavoitteiden saavuttamista tehtävässä 4. Kirjaa kehittymistavoitteesi. 1. 2. 3. 1.2 Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman arviointi harjoittelun puolessa välissä Tehtävä 3 Tehtävän tavoite: Hahmottaa harjoittelijan kehittymistä ja tarkastella HOPSin toteutumista Käykää harjoittelun vastuuhenkilön kanssa yhdessä läpi alkuperäinen oppimissuunnitelma (HOPS) ja arvioikaa sen toteutumista. Arvioi uudelleen sitä, ovatko vahvuutesi samoja kuin ajattelit niiden olevan ennen harjoittelua tehdyssä itsearvioinnissa. Asettakaa yhdessä arviointikeskustelun perusteella tavoitteet harjoittelujakson loppuajalle. Palaute- ja arviointikeskusteluja voidaan järjestää myös useammin tarpeen mukaan. Keskustelkaa suunnitelman toteutumisen lisäksi taitojen kehittymisestä. Tarkistakaa apteekin reseptinkirjoitusjärjestelmästä harjoittelijan toimittamien reseptien määrä. (Harjoittelija kirjaa määrän Moodle-alueelta löytyvään e-lomakkeeseen). Arvioikaa, onko toimitettujen reseptien määrä riittävä ja ovatko ne olleet riittävän monipuolisia (huomioikaa hoivakoteihin yms. ja verkkoapteekin kautta toimitetut lääkkeet). Mikäli toimitettujen reseptien määrässä tai monipuolisuudessa on parantamisen varaa, tehkää suunnitelma loppuharjoittelun ajalle tämän huomioimiseksi. Kirjatkaa keskustelun pääkohdat. Harjoittelijan kehittyminen (arvioi saamaasi palautetta vahvuuksistasi): 13
1. Harjoittelun tavoitteiden asettaminen, HOPS ja osaamisen kehittymisen seuranta Näissä asioissa on edetty suunnitelman mukaan: Näihin asioihin kiinnitetään jatkossa huomiota: 1.3 Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman toteutumisen arviointi harjoittelun lopussa Tehtävä 4 Tehtävän tavoite: Auttaa harjoittelijaa hahmottamaan nykyinen osaamisensa ja asettamaan tavoitteita tulevaisuudelle sekä antaa opetusapteekille palautetta harjoittelujaksosta. Käykää harjoitteluvastuuhenkilön kanssa yhdessä loppukeskustelu 1-2 viikkoa ennen harjoittelun päättymistä. Sekä ohjaaja että harjoittelija tekevät oman arvioinnin, joiden pohjalta keskustelu käydään. Arvioikaa, miten harjoittelijan tiedot ja taidot ovat kehittyneet harjoittelun aikana o lääkeneuvonta- ja asiakaspalvelutaitojen kehittyminen (kohta a) o muiden tietojen, taitojen ja valmiuksien kehittyminen (harjoitteluvastuuhenkilön ja harjoittelijan lomakkeet, kohdat b-e) o keskustelkaa myös toimitettujen reseptien määrästä ja monipuolisuudesta (harjoittelijan varmistettava, että näitä koskeva tieto on laitettu Moodle-alueelle) Asettakaa yhdessä tavoitteet o lääkeneuvonnalle (kohta a) o muille harjoittelijan kehittämiskohteille (kohdat b-e) Lisäksi harjoittelija antaa palautetta opetusapteekille harjoittelujaksosta (kohta e). 14
1. Harjoittelun tavoitteiden asettaminen, HOPS ja osaamisen kehittymisen seuranta a) Lääkeneuvonta Lääkeneuvontataitojen kehittymiselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen (ks. tehtävä 2). 1. 2. 3. Lääkeneuvontatavoitteet 2. harjoittelujaksolle (sisältö ja viestintätaidot): 15
1. Harjoittelun tavoitteiden asettaminen, HOPS ja osaamisen kehittymisen seuranta b) OPPIMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI (ohjaajan lomake) Tätä lomaketta* käytetään apuna harjoittelijan ja harjoitteluvastaavan yhteisessä palautekeskustelussa määrittämään harjoittelijan vahvuus- ja kehittämisalueet. Keskustelu käydään harjoittelun loppuvaiheessa. Vastuuhenkilön lomakkeessa HARJOITTELUVASTUUHENKILÖ arvioi harjoittelijan osaamista sekä kehittymistä ja vertaa arviointiaan harjoittelijan omaan arvioon harjoittelun toteutumisesta. Harjoittelijan taitoja arvioidaan harjoittelujakson alussa asetettujen tavoitteiden mukaan (HOPS-lomake). Palautteessa on tärkeää muistaa, että arvioitavana on harjoittelija, ei ammattilainen. Arvioinnissa = hallitsee erittäin hyvin, = hallitsee riittävän hyvin, = kehitettävää Oppiminen - kyky omaksua tietoa - innostuneisuus ja halu oppia lisää Viestintä- ja lääkeneuvontataidot - vuorovaikutustaidot työyhteisössä - vuorovaikutustaidot asiakaspalvelussa - lääkeneuvontataidot Työn hallinta - aikaansaavuus - täsmällisyys - ajanhallinta - stressinsietokyky - tietotekniikan käyttö- ja soveltamistaidot Työyhteisön jäsen - yhteistyöhakuisuus - muiden arvostaminen - joustavuus - tiimityövalmiudet Suhtautuminen työhön - asiakaslähtöisyys - ammatillinen vastuunotto - sitoutuminen työyhteisöön - tavoitteellisuus Oma-aloitteisuus ja tiedon soveltaminen - kyky etsiä tietoa/tietolähteiden käyttö - kyky tiedon soveltamiseen - tiedon kriittinen arviointi - ongelmanratkaisutaito/päätöksentekokyky Ammatillinen työote - ammatin arvostaminen - vastuullisuus ja luotettavuus Oman ammattiosaamisen jatkuva kehittäminen - kyky hahmottaa kokonaisuuksia - asenne oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen *mukaillen Vesterinen 2002 16
1. Harjoittelun tavoitteiden asettaminen, HOPS ja osaamisen kehittymisen seuranta c) Valmiuksien kehittyminen ja tavoitteet ohjaajan näkökulmasta Harjoittelijan vahvuusalueet: Harjoittelijan kehittämisalueet ja tavoitteet tulevaisuudelle: Muuta: Päiväys: / 20 Harjoittelija: Vastuuhenkilö: 17
1. Harjoittelun tavoitteiden asettaminen, HOPS ja osaamisen kehittymisen seuranta d) OPPIMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI (harjoittelijan lomake) Tätä lomaketta* käytetään apuna harjoittelijan ja harjoitteluvastaavan yhteisessä kehityskeskustelussa määrittämään harjoittelijan vahvuus- ja kehittämisalueet. Kehityskeskustelu käydään harjoittelun loppuvaiheessa. Harjoittelijan lomakkeella HARJOITTELIJA arvioi omaa osaamistaan sekä kehittymistään ja vertaa arviointiaan harjoitteluvastuuhenkilön arvioon harjoittelun toteutumisesta. Arvioi omia taitojasi soveltuvien osin siltä pohjalta, missä voit olettaa taitojesi olevan harjoittelun jälkeen (älä vertaa valmiuksiasi useita vuosia työskennelleen farmasistin taitoihin). Arvioinnissa = hallitsee erittäin hyvin, = hallitsee riittävän hyvin, = kehitettävää Oppiminen - kyky omaksua tietoa - innostuneisuus ja halu oppia lisää Viestintä- ja lääkeneuvontataidot - vuorovaikutustaidot työyhteisössä - vuorovaikutustaidot asiakaspalvelussa - lääkeneuvontataidot Työn hallinta - aikaansaavuus - täsmällisyys - ajanhallinta - stressinsietokyky - tietotekniikan käyttö- ja soveltamistaidot Työyhteisön jäsen - yhteistyöhakuisuus - muiden arvostaminen - joustavuus - tiimityövalmiudet Suhtautuminen työhön - asiakaslähtöisyys - ammatillinen vastuunotto - sitoutuminen työyhteisöön - tavoitteellisuus Oma-aloitteisuus ja tiedon soveltaminen - kyky etsiä tietoa/tietolähteiden käyttö - kyky tiedon soveltamiseen - tiedon kriittinen arviointi - ongelmanratkaisutaito/päätöksentekokyky Ammatillinen työote - ammatin arvostaminen - vastuullisuus ja luotettavuus Oman ammattiosaamisen jatkuva kehittäminen - kyky hahmottaa kokonaisuuksia - asenne oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen *mukaillen Vesterinen 2002 18
e) Valmiuksien kehittyminen ja tavoitteet harjoittelijan näkökulmasta 1. Harjoittelun tavoitteiden asettaminen, HOPS ja osaamisen kehittymisen seuranta Omat vahvuusalueeni: Omat kehittämisalueeni ja tavoitteeni tulevaisuudelle: Palaute opetusapteekille harjoittelujaksosta (mikä onnistui, missä olisi kehitettävää): Päiväys: / 20 Harjoittelija: Vastuuhenkilö: 19
1.4 Toimipaikkakoulutus Tehtävä 5 1 Harjoittelun tavoitteiden asettaminen, HOPS ja osaamisen kehittymisen seuranta Tehtävän tavoite: Perehtyä apteekin henkilökunnan osaamisen kehittämiseen ja ylläpitämiseen, tutustua toimipaikkakoulutuksen järjestämiseen ja saada valmiuksia osallistua sen toteuttamiseen. a) Käy läpi harjoitteluvastuuhenkilön/koulutusvastaavan kanssa apteekin toimipaikka- ja täydennyskoulutuksen periaatteet. Käykää läpi, mitä koulutusta apteekissa on viimeisen vuoden aikana järjestetty ja/tai mihin on osallistuttu. Käykää läpi, miten koulutuksiin osallistuminen ja osaamisen kehittyminen dokumentoidaan koulutuskortteihin ja miten sitä hyödynnetään apteekin toiminnassa. b) Valmius muiden kouluttamiseen on osa elinikäistä oppimista. Pidä harjoittelujaksolla ainakin yksi toimipaikkakoulutuskerta apteekin henkilökunnalle yhdessä sopimastanne aiheesta. Kirjaa pitämäsi koulutuksen pääkohdat tai lisää esitys liitteeksi. Luettavaa: o Savela Eeva: Ammattitaidon ylläpitäminen apteekissa farmaseuttien ja proviisoreiden kouluttautuminen normiteorian viitekehyksessä (Kuopion yliopisto 2003). Saatavilla Internetissä: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_951-781- 280-9/urn_isbn_951-781-280-9.pdf 20
2. Apteekki toimintaympäristönä 2 Apteekki toimintaympäristönä Oppimiskokonaisuuden tavoitteena on: Tutustua apteekin lääkehoitoprosessiin Tutustua apteekin tuotevalikoimaan ja sen laatimisperiaatteisiin Perehtyä varaston ylläpitoon, tuotteiden käsittelyyn liittyviin toimintaohjeisiin ja menettelytapoihin Oppia apteekkiohjelmien käytön perusperiaatteet Tutustua apteekin sähköisiin palveluihin ja oppia lääkehoitojen arviointityökalujen käytön perusteet (esim. interaktio-ohjelmat) Tutustua apteekin laatujärjestelmien perusteisiin, työturvallisuusperiaatteisiin ja lääkitysturvallisuuden varmistamisen periaatteisiin Tutustua apteekin sisäiseen työnjakoon ja eri henkilöstöryhmien tehtäviin Perehtyä apteekin omaan valmistukseen ja/tai sopimusvalmistukseen 21
2. Apteekki toimintaympäristönä Aiheeseen liittyvä kirjallisuus: Lääkehuolto terveydenhuollossa ja Lääkehoitoprosessi ja sen johtaminen -opintojaksojen materiaalit o Suomen Apteekkariliiton ereseptikoulutus o Apteekkien sv-ohjeet ja Kela-yhteistyö o Lääkkeiden määrääminen ja toimittaminen o Laatutyö apteekissa o Potilas- ja lääkitysturvallisuus (sisäinen toiminta ja asiakkaiden turvallisen lääkekäytön varmistaminen) Apteekkien toiminta o Sosiaali- ja terveysministeriö. Apteekkitoiminnan ja muun lääkehuollon kehittäminen. Työryhmän loppuraportti, STM:n raportteja ja muistioita, Helsinki 2015. o Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea: Apteekkien liiketoimintaanalyysi vuosilta 2011 2014. Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja 6/2015 (www.fimea.fi) o Jalonen Helena: Kannattava apteekki, Apteekkariliiton julkaisuja 2015 o Suomen Apteekkariliitto: Ammattiapteekkistrategia 2012 2020, Helsinki 2011. o Yliopiston Apteekki: Vuosikertomus 2014. https://www.yliopistonapteekki.fi/yritys/yritys o Tietoa Suomen apteekeista: Apteekkariliiton nettisivuilta: http://www.apteekkariliitto.fi/ STM:n nettisivuilta: www.stm.fi/apteekit o Jokinen L, Puumalainen I, Airaksinen M. Terveydenhuollon toimipiste vai erikoiskauppa: Apteekkareiden näkemyksiä apteekkitoiminnan strategisesta kehittämisestä ja apteekkipalveluista vuoteen 2020. Dosis 30(3):177 187 2014. o Farmasian maailmanjärjestö FIP/ Maailman terveysjärjestö WHO. Good Pharmacy Practice. Joint FIP/WHO Guidelines on Good Pharmacy Practice: Standards for Quality of Pharmacy Services. 2011 (www.fip.org/statemen http://www.fip.org/statementsts) o Väitöskirja apteekkien tietojärjestelmistä: Westerling A. Information Technology Development Needs in Community Pharmacies: A Strategic Approach. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, 2011 (http://urn.fi/urn:isbn:978-952-10-7222-2) Yleistä potilas- ja lääkitysturvallisuudesta o Stakes ja Rohto: Potilas- ja lääkehoidon turvallisuussanasto 2007. (http://www.stakes.fi/verkkojulkaisut/tyopaperit/t28-2006-verkko.pdf) o Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Potilasturvallisuusopas. Opas 5/2011 Juvenes Print -Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2011. Saatavilla Internetissä: https://www.thl.fi/documents/10531/104871/opas%202011%2015.pdf o Holmström A-R: Turvallisen lääkehoidon työkalupakki. SIC! Lääketietoa Fimeasta 2, verkkojulkaisu, 2012 o Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu: Iäkkäiden lääkehoidon järkeistäminen moniammatillisena yhteistyönä Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus 2016 (julkaistaan kevään 2016 aikana) o Sosiaali- ja terveysministeriö: Turvallinen lääkehoito: valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (2006) o Johdatus potilasturvallisuuteen -verkkokoulutus. Saatavilla Terveysportti, Oppiportti (http://www.oppiportti.fi/op/dvk00034) 22
2. Apteekki toimintaympäristönä o Airaksinen M, Linden-Lahti C, Holmström A-R: Medication safety as part of patient safety: initiatives and research in Finland. Dosis 28: 214 228, 2012 o Potilas- ja lääkitysturvallisuuteen liittyviä nettisivustoja: STM: www.stm.fi/potilasturvallisuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL: https://www.thl.fi/fi/web/laatu-japotilasturvallisuus Suomen Potilasturvallisuusyhdistys: http://spty.fi/ Institute for Safe Medication Practices: www.ismp.org WHO Patient Safety: who.int/patientsafety/en/ Lääkitysturvallisuus apteekeissa o Kuitunen S. Lääkitysturvallisuus suomalaisissa apteekeissa APILA-hankkeen alussa vuonna 2012. Pro gradu -tutkielma, 2014 o Manni Katri: Lääkitysturvallisuuden itsearviointimittariston käyttöönotto avoapteekeissa PD-työ (2011) o Lähde T, Westerling A: Lääkityspoikkeamat apteekissa. Apteekkifarmasian erikoistumisopinnot, PD. Projektityö. Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia 2014. (http://www.helsinki.fi/taydennyskoulutus/koulutusalat/hyvinvointiterveys/farmasiapd/2014/final_l%c3%a4hde_westerling_pd_projektity%c3%b6%202014%282 %29.pdf) o Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Määräys 6/2011: Apteekkien lääkevalmistus. Saatavilla Internetissä: http://www.fimea.fi/download/20675_final_apteekkien_laakevalmistus_maarays _SUOMI_2011-12-1 Syventävä kirjallisuus: Apteekkien toiminta: o Alston G, Desselle S, Zgarrick D: Pharmacy management: essentials for all practice settings. 3 painos. New York, McGraw-Hill Education LLC., 2012 o Roberts AS, Benrimoj SI, Dunphy DC, Palmer I: Community Pharmacy: Strategic Change Management. McGraw-Hill Medical 2007 o Schommer J, Yusuf A, Hadsall R: Market dynamics of community pharmacies in Minnesota, US from 1992 through 2012. ISSN 1551-7411, (http://dx.doi.org/10.1016/j.sapharm.2013.03.006) o Eades C, Ferguson J, O'Carroll R. Public health in community pharmacy: a systematic review of pharmacist and consumer views. BMC Public Health 11(1):582-595, 2011. Potilas- ja lääkitysturvallisuus o ISMP:n työkalu: Institute for Safe Medication Practices: Medication safety self assessment for community/ambulatory pharmacy. Institute for Safe Medication Practices, 2001. (www.ismp.org/selfassessments/book.pdf) o WHO Patient Safety Curriculum Guide, 2011 (http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/44641/1/9789241501958_eng.pdf) Tietoa koneellisesta annosjakelusta: o Uotinen S, Virnes E, Kontkanen J, IsoMauno J-T, Koivuranta-Vaara P, Nemlander A: Kuntien järjestämä lääkkeiden annosjakelu kotihoidossa ja palveluasumisessa. Kuntaliiton yleiskirje 4/80/2014 (17.2.2014) (http://www.kunnat.net/fi/kuntaliitto/yleiskirjeetlausunnot/yleiskirjeet/2014/sivut/y4802013-laakkeiden-annosjakelu.aspx) 23
2. Apteekki toimintaympäristönä o o o Mäntylä A, Sihvo S, Isojärvi J, Sinnemäki J, Blom M, Airaksinen M: Lääkkeiden koneellisen annosjakelun kehittämistarpeet avoterveydenhuollossa. Suomen Lääkärilehti 68(46):3014-3018, 2013 Sinnemäki J, Sihvo S, Isojärvi J, Blom M, Airaksinen M, Mäntylä A: Automated dose dispensing service for primary healthcare patients: a systematic review. Syst Rev. 2013 Jan 8;2:1. Sinnemäki J, Saastamoinen LK, Hannula S, Peura S, Airaksinen M: Starting an automated dose dispensing service provided by community pharmacies in Finland. Int J Clin Pharm 36(2):345-51, 2014 24
2. Apteekki toimintaympäristönä 2.1 Tutustuminen lääkehoitoprosessiin Tehtävä 6 Tehtävän tavoite: Palauttaa mieleen turvallisen lääkehoidon periaatteet ja apteekin lääkehoitoprosessi (ks. kannen kuva). Kuittaa itsellesi listaan, kun olet käynyt läpi asian perehdyttäjän kanssa. Kun kaikki kohdat on käyty läpi, vastuuhenkilö/perehdyttäjä kuittaa, että harjoittelija on perehtynyt kaikkiin listassa mainittuihin asioihin. Perehdy seuraaviin asioihin: Käykää läpi potilaan hoitopolun eri vaiheet tyypillisempien apteekin potilastapausten avulla. (esim. oireen kanssa apteekkiin saapuva silmätulehduspotilas, juuri sairastunut 2-tyypin diabeetikko, flunssaan sairastunut astmapotilas, joka hakee itsehoito yskänlääkettä, käyttäkää apuna kannessa olevaa lääkehoitoprosessin kuvaa. Käykää läpi mm. Miten potilas liikkuu terveydenhuollossa, mitkä ovat eri terveydenhuollon ammattihenkilöiden roolit potilaan hoidossa) (Itsehoito)lääkehoitoprosessi Hoitopolun eri vaiheet ja osallistuvat organisaatiot, käyty läpi: Eri terveydenhuollon ammattilaisten tehtävät ja vastuut potilaan hoitopolussa, käyty läpi: (Resepti)lääkehoitoprosessi Hoitopolun eri vaiheet ja osallistuvat organisaatiot, käyty läpi: Eri terveydenhuollon ammattilaisten tehtävät ja vastuut potilaan hoitopolussa, käyty läpi: Kotihoidon asiakkaan lääkehoitoprosessi Hoitopolun eri vaiheet ja osallistuvat organisaatiot, käyty läpi: Eri terveydenhuollon ammattilaisten tehtävät ja vastuut potilaan hoitopolussa, käyty läpi: Ero edellisiin lääkehoitoprosesseihin, käyty läpi: Annosjakelu Hoitopolun eri vaiheet ja osallistuvat organisaatiot, käyty läpi: Eri terveydenhuollon ammattilaisten tehtävät ja vastuut potilaan hoitopolussa, käyty läpi: Ero edellisiin lääkehoitoprosesseihin, käyty läpi: Muuta: Käyty läpi: / (perehdyttäjä) 25
2.2 Tutustuminen opetusapteekin toimintaympäristöön Tehtävä 7 2. Apteekki toimintaympäristönä Tehtävän tavoite: Harjoittelijan ja opetusapteekin henkilökunnan tutustuminen toisiinsa sekä tutustuminen opetusapteekin henkilökunnan tehtäviin ja vastuualueisiin. a) Harjoittelujakson alussa harjoittelijan ja apteekin henkilökunnan on hyvä tutustua toisiinsa ja sopia harjoittelun aikaisista pelisäännöistä. Kerro opetusapteekissa taustastasi (mm. aiempi koulutuksesi ja työkokemuksesi) ja käykää perehdyttäjän kanssa läpi apteekin toimintatavat. Keskustelu on hyvä käydä soveltuvin osin, vaikka apteekki ja sen henkilökunta olisivat harjoittelijalle entuudestaan tuttuja. Keskustelua kannattaa hyödyntää laadittaessa henkilökohtaista oppimissuunnitelmaa (HOPS, tehtävä 1). b) Apteekki on monipuolinen työyhteisö, jonka toiminta rakentuu erilaisten ammattihenkilöiden työtehtävistä. Tehtävän tarkoituksena on helpottaa työskentelyä apteekissa ja perehtymistä apteekin käytäntöihin (esim. keneltä voi kysyä apua eri tilanteissa). Keskustele harjoitteluvastuuhenkilön tai hänen nimeämänsä perehdyttäjän kanssa seuraavista asioista: Keitä opetusapteekissasi työskentelee (tehtävänimikkeet)? Miten vastuuta on jaettu ja mitä eri työntekijöiden päätehtäviin kuuluu? Miten harjoittelijan ohjauksen vastuut on jaettu henkilökunnan kesken? Jos apteekissa toimii tiimejä, tutustu vastuuhenkilön kanssa niiden toimintaan sekä luottamus- ja työsuojeluhenkilöihin ja heidän tehtäviinsä. 26
Tehtävä 8 2. Apteekki toimintaympäristönä Tehtävän tavoite: Oppia hahmottamaan apteekin asema terveydenhuollon toimijana ja liikeyrityksenä paikkakunnalla. a) Apteekin työntekijänä on tärkeä hahmottaa apteekin toiminta kokonaisuutena. Käy harjoitteluvastuuhenkilön tai hänen nimeämänsä perehdyttäjän kanssa läpi seuraavat asiat ja pohdi mahdollisia perusteita (esim. aukioloon ja apteekin palveluihin vaikuttavia tekijöitä). Apteekin virallinen nimi Reseptuuri (suuruusluokka) Aukioloajat ja mahdollinen päivystys Apteekin muut toimipisteet (sivuapteekki/palvelupiste/verkkoapteekki), ja niiden palveluajat Muita apteekin toimintaan vaikuttavia asioita (suoratoimitus/perinteinen tiski, kuuluuko opetusapteekki apteekkiketjuun jne.) Paikkakunnan terveyspalvelut (mm. terveyskeskuksen ja muiden lähimpien terveydenhuollon toimipisteiden sijainti suhteessa apteekin sijaintiin, aukioloajat) Lähin (naapuri)apteekki, muut apteekit paikkakunnalla, sairaala-apteekit ja lääkekeskukset b) Kirjaa harjoitteluapteekkisi toiminnan erityispiirteitä (esim. asiakaspalveluun liittyviä asioita, ammatilliset palvelut ja erityisosaaminen). Millaista yhteistyötä opetusapteekkisi tekee muiden apteekkien sekä muun terveydenhuollon kanssa? Pyri mahdollisuuksien mukaan tutustumiskäynnille johonkin terveydenhuollon toimipisteeseen harjoittelusi aikana. c) Apteekki on liikeyritys, jonka toimintaan vaikuttaa sen sijainti suhteessa paikkakunnan muihin palveluihin, kuten muut apteekit sekä elintarvike- ja luontaistuoteliikkeet. Pohdi harjoitteluapteekkisi sijainnin vahvuuksia ja heikkouksia. 27
2.3 Tuotevalikoimaan ja logistiikkaan liittyvät käytännöt Tehtävä 9 2. Apteekki toimintaympäristönä Tehtävän tavoite: Perehtyä opetusapteekin tuotevalikoimaan, varaston ylläpitoon sekä tuotteiden käsittelyyn liittyviin toimintaohjeisiin ja menettelytapoihin. Kuittaa itsellesi listaan, kun olet käynyt läpi asian perehdyttäjän kanssa. Kun kaikki kohdat on käyty läpi, vastuuhenkilö/perehdyttäjä kuittaa, että harjoittelija on perehtynyt kaikkiin listassa mainittuihin asioihin. Perehdy seuraaviin asioihin: Perehtyminen opetusapteekin tuotevalikoimaan ja sen sijoitteluun, käyty läpi: Perehtyminen varastovalvontaohjelmaan ja sen hyödyntämiseen asiakaspalvelussa (esim. varastosaldot, tuote tilauksessa, erilaiset tilaustavat jne.), käyty läpi: Toimintaohjeet tuotteiden tilaamisesta, käyty läpi: Toimintaohjeet tuotteiden vastaanottamisesta, käyty läpi: Toimintaohjeet tuotteiden palauttamisesta tukkukauppaan, käyty läpi: Toimintaohjeet tuotteiden kelpoisuusaikojen huomioon ottamisesta, käyty läpi: Toimintaohjeet asiakkaiden palauttamista lääkkeistä, käyty läpi: Toimintaohjeet vaarallisten jätteiden käsittelystä, käyty läpi: Toimintaohjeet tuotevirheiden ja valitusten käsittelystä, käyty läpi: Menettelytavat, kun asiakkaan hakemaa tuotetta ei ole riittävästi varastossa, käyty läpi: Perehtyminen apteekin varastossa oleviin kilotavaroihin ja niiden tilaamisperiaatteisiin, käyty läpi: Kemikaalilain mukaiset terveydelle vaaralliset kilotavarat (säilytys, toimittaminen asiakkaille ja merkitseminen), käyty läpi: Muuta: Käyty läpi: / (perehdyttäjä) 28
2. Apteekki toimintaympäristönä 2.4 Asiakasrakenne ja asiakaspalvelun periaatteet Asiakkaiden tarpeiden ja odotusten ymmärtämisen kannalta on tarpeellista olla selvillä opetusapteekin asiakasrakenteesta ja yleisimmistä asiakkaille toimitettavista resepti- ja itsehoitolääkkeistä. Tehtävä 10 Tehtävän tavoite: Tutustua opetusapteekin asiakasrakenteeseen, asiakaspalvelun periaatteisiin sekä asiakaspalvelutiloihin. a) Tutustu Apteekkitoiminnan eettisiin ohjeisiin yhdessä harjoitteluvastuuhenkilösi tai hänen nimeämänsä henkilön kanssa ennen asiakaspalveluun menemistä. Eettiset ohjeet löytyvät internetistä: www.apteekkariliitto.fi. b) Käy läpi yhdessä harjoitteluvastuuhenkilösi tai hänen nimeämänsä perehdyttäjän kanssa seuraavat asiat: o o o Millainen on opetusapteekkisi asiakasrakenne? Miten asiakasrakenne on otettu huomioon tuotevalikoimassa, asiakaspalvelun järjestämisessä ja palvelutiloissa? Perustele vastauksesi. Millaiset ohjeet ja toimintaperiaatteet opetusapteekissasi on asiakaspalvelusta? Ovatko ohjeet suullisia ja/tai kirjallisia? Kirjaa pääperiaatteet lyhyesti. Millaiset toimintaperiaatteet ja asiakaspalveluperiaatteet koskevat verkkoapteekkia tai monikanavaisesti tuotettua palvelua (monikanavaisesti tuotetulla palvelulla tarkoitetaan palvelua, joka on tarjolla eri kanavia pitkin. esim. kivijalka apteekissa ja chatissä tai kivijalka apteekissa ja puhelimenvälityksellä). 29
2. Apteekki toimintaympäristönä Tehtävä 11 Tehtävän tavoite: Tutustua opetusapteekin asiakaspalvelua ja lääkeneuvontaa koskeviin yhteisiin sisäisiin toimintaperiaatteisiin. Mitä apteekin asiakkaiden neuvonnasta on sovittu? Käykää periaatteet läpi ennen kuin aloitat asiakaspalvelutyön. Kuittaa itsellesi listaan, kun olet käynyt läpi yksittäisen osa-alueen perehdyttäjän kanssa. Harjoittelun vastuuhenkilö tai nimetty perehdyttäjä kuittaa lopuksi, että harjoittelija on perehtynyt kaikkiin listassa mainittuihin asioihin. Vaitiolovelvollisuus, käyty läpi: Intimiteettisuoja, käyty läpi: Asiakkaiden neuvonnan periaatteet itsehoidossa, käyty läpi: Kotihoidon asiakkaan neuvonnan periaatteet (esim. miten varmistua, että neuvonta saavuttaa asiakkaan), käyty läpi: Reseptilääkettä hakevan asiakkaan neuvonnan periaatteet, käyty läpi: Lisäneuvontaa vaativien itsehoitolääkkeiden toimittaminen asiakkaalle (Jälkiehkäisy, Naprokseeni), käyty läpi: Liikunta-, kuulo- ja näkövammaisten palveluperiaatteet, käyty läpi: Maahanmuuttajien tai etnisten ryhmien lääkeneuvontaan liittyvät erikoispiirteet, käyty läpi: Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen, käyty läpi: Työturvallisuuteen liittyvät asiat, käyty läpi: Neulojen ja ruiskujen myynnin periaatteet, käyty läpi: E-reseptiin liittyivät periaatteet, käyty läpi: PKV-lääkkeiden toimittaminen ja siihen liittyvät erityispiirteet, käyty läpi: Verkkoapteekin toimituksen yhteydessä annettavan neuvonnan periaatteet, käyty läpi: Muuta: Käyty läpi: / (perehdyttäjä) 30
2. Apteekki toimintaympäristönä 2.5 Laskutus ja raportointi Tehtävä 12 Tehtävän tavoite: Ymmärtää apteekin SV-laskutukseen, muuhun laskutukseen sekä raportointivelvoitteisiin liittyviä asioita sekä niiden merkitys apteekin toiminnalle. Perehdy seuraaviin asioihin opetusapteekkisi henkilökunnan opastuksella. Kuittaa alla olevaan listaan valmistautumisesi eteneminen. SV-korvausperusteet, käyty läpi: Ostokertojen käsittelyyn liittyvät periaatteet, käyty läpi: Työpaikkakassalaskutukseen liittyvät toimenpiteet, käyty läpi: Tili- ja suoraveloituslaskutukseen liittyvät toimenpiteet, käyty läpi: Maksusitoumuslaskutus, käyty läpi: Kattokorvauslaskutus, käyty läpi: Lääkärinpalkkiot, käyty läpi: Reseptintoimitukseen ja ostokertoihin liittyvien virheiden korjaaminen, käyty läpi: Kelan tekemät huomautukset, käyty läpi: Kelan tekemiin huomautuksiin vastaaminen ja niiden perusteella toimiminen, käyty läpi: Muuta: Käyty läpi: / (perehdyttäjä) 31
2. Apteekki toimintaympäristönä 2.6 Lääkitysturvallisuus apteekissa Tehtävä 13 Tehtävän tavoite: Tutustua toimenpiteisiin ja käytäntöihin, joilla lääkitysturvallisuus varmistetaan apteekeissa (lääkkeiden määräämis- ja toimitusturvallisuus sekä lääkkeiden oikean ja turvallisen käytön varmistaminen). a) Katso Oppiportista Johdatus potilasturvallisuuteen -verkkokoulutus (15 min). b) Selvitä, miten opetusapteekissasi pidetään kirjaa lääkityspoikkeamista ja miten kertynyttä tietoa hyödynnetään lääkitysturvallisuuden parantamiseksi. Miten apteekissa huolehditaan lääkitysturvallisuuden toteutumisesta osana laatutyötä (esim. ennakoiva riskienhallinta lääkkeiden toimittamisen ja uusimisen yhteydessä, lääkeneuvonta, lääkkeiden käyttäjien erityisryhmien ja riskilääkkeiden kohdalla, töiden organisointi ja henkilöstön osaaminen, lääkkeiden sijoittelu ottaen huomioon esim. sound alike ja look alike -lääkkeet). Fimean määräys 5/2011 lääkkeiden toimittamisesta velvoittaa apteekit toimituspoikkeamien dokumentointiin ja käsittelyyn. Tutustu apteekin työ- /toimintaohjeeseen toimituspoikkeamien dokumentoinnista ja käsittelystä. Tutustu sähköiseen lääkityspoikkeamien raportointijärjestelmään. Järjestelmän kautta voi raportoida sekä toimitus- että reseptipoikkeamia. Raportointijärjestelmään pääsee Salkun etusivulta kohdasta Ilmoita lääkityspoikkeama. Selvitä, millaisia lääkityspoikkeamia ja läheltä piti -tilanteita harjoitteluapteekissasi on havaittu. Miten ne on käsitelty ja millaisiin toimenpiteisiin ne ovat johtaneet (esim. muutokset toimintatavoissa). Kirjaa kaksi esimerkkiä. 32
2. Apteekki toimintaympäristönä c) Pohdi kirjaamiesi kahden esimerkkitapauksen taustalla vaikuttaneita juurisyitä. Juurisyyllä tarkoitetaan prosessin epäonnistumisen tai tehottomuuden keskeistä syytä/syitä. (Joint Commission on Accreditation of Healthcare Organizations 2010). Pohdi syitä järjestelmälähtöisen ajattelun avulla. Yksilön syyttelyn sijaan järjestelmänäkökulma keskittyy tunnistamaan organisaatiossa virheitä mahdollistavia rakenteita ja puutteellisia tai kokonaan puuttuvia toimintatapoja. Pohdi juurisyiden lisäksi myös tapausten mahdollista ennalta ehkäisyä. Viite: Joint Comission Resources: Root Cause Analysis in Health Care Tools and Techniques. 4. painos. Joint Comission on Accreditation of Healthcare Organizations, USA 2010 d) Tutustu SALKUssa (ja Moodlessa) olevaan apteekkien lääkitysturvallisuuden itsearviointityökaluun (omatoimisesti tai perehdyttäjän kanssa). Selvitä, miten työkalua on hyödynnetty harjoitteluapteekissasi. Käy sen sisältö ajatuksella läpi, näin saat kokonaiskäsityksen lääkitysturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä apteekissa. e) Tutustu Sini Kuitusen pro gradu -tutkielmaan, joka antaa kokonaiskuvan lääkitysturvallisuustyöstä suomalaisissa apteekeissa: o Kuitunen S. Lääkitysturvallisuus suomalaisissa apteekeissa APILA-hankkeen alussa vuonna 2012. Pro gradu -tutkielma, 2014 (Löytyy opintojaksojen Moodle-alueilta). 33
2. Apteekki toimintaympäristönä 2.7 Lääkevalmistus apteekissa Tehtävä 14 Tehtävän tavoite: Hahmottaa apteekin lääkkeenvalmistuksen kokonaiskuva Luettele viisi erilaista harjoitteluapteekistasi toimitettua (lääke)valmistetta (sekä ex tempore että varastoon valmistettuja tuotteita, huomioi myös esim. sopimusvalmistuksen tuotteet). Valmistettava tuote Lääkemuoto Steriili-, aseptinen vai muu valmistus 34
2. Apteekki toimintaympäristönä Tehtävä 15 Tehtävän tavoite: Perehtyä sopimusvalmistukseen. Fimean määräyksessä 6/2011 Apteekkien lääkevalmistus ohjeistetaan sopimusvalmistusta. Tutustu kyseisen määräyksen sopimusvalmistusta ohjaaviin kohtiin ja vastaa seuraaviin sopimusvalmistukseen liittyviin kysymyksiin. Huomiothan tehtävässä, että apteekki on aina velvollinen toimittamaan lääkärin määräämän lääkkeen asiakkaalle (Lääkelaki 395/1987). a) Onko harjoitteluapteekissasi sopimusvalmistusta (apteekki tilaa sopimusvalmistuksen puitteissa tuotteita toisesta apteekista tai apteekki toimii sopimusvalmistajana)? Mitä tuotteita sopimusvalmistus koskee harjoitteluapteekissasi? b) Miten Fimean määräyksen mukaan sopimusvalmistuksesta sovitaan toimijoiden kesken ja mitä toimenpiteitä vaaditaan ennen sopimusvalmistustoiminnan aloittamista? c) Miten sopimusvalmistus vaikuttaa asiakkaan saamaan palveluun? Pohdi asiaa yleisesti, ei vain oman harjoitteluapteekkisi sopimusvalmistuksen laajuuden kannalta. 35
3 Lääkehoito ja lääkeneuvonta Oppimiskokonaisuuden tavoitteena on: Oppia tuntemaan reseptilääkkeillä hoidettavien sairauksien perusteita ja hoidossa käytettäviä lääkkeitä sekä oppia soveltamaan tietoa lääke- ja elämäntapaneuvontaan Oppia hallitsemaan itsehoito- ja reseptilääkkeiden toimittamisprosessi ja niihin liittyvät käytännöt Tutustua opetusapteekin asiakaspalvelua ja lääkeneuvontaa koskeviin toimintaperiaatteisiin ja oppia soveltamaan niitä Oppia hyödyntämään keskeisiä tietolähteitä lääkeneuvonnassa ja arvioida niiden luotettavuutta Tunnistaa keskeisiä itsehoidossa hoidettavia oireita ja sairauksia, tutustua niiden hoitoperiaatteisiin, hoidossa käytettäviin lääkkeisiin sekä ei-lääkkeellisen hoidon periaatteisiin Oppia lukemaan potilaan lääkelista kokonaisuutena, tehdä lääkityksen tarkistus ja tunnistaa lääkehoitoon liittyviä ongelmia (mm. yhteis- ja haittavaikutukset, hoitoon sitoutuminen) lääkkeiden toimittamisen yhteydessä Tunnistaa lääkeaineet, -valmisteet ja -muodot ja niiden merkitys lääkkeen tehoon ja turvallisuuteen Tutustua apteekkityöskentelyä koskeviin viranomaismääräyksiin ja -ohjeisiin sekä svohjeisiin ja osata soveltaa niitä käytäntöön Ymmärtää lääkkeiden, kasvirohdosvalmisteiden ja ravintolisien erilainen lainsäädännöllinen asema ja oppia arvioimaan niiden tehoa ja turvallisuutta sekä käytön rajoituksia 36
3. Lääkehoito ja lääkeneuvonta Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta Lääkeneuvonta ja farmakoterapia -opintojakson materiaalit o Tietolähteet lääkeneuvonnassa: kertaa aiheeseen liittyvä luento (Markku Kallio/Duodecim, Johanna Salimäki/SAL ja Katariina Lehtinen/YA). Tutustu tehtävässä 24 (e-lomake) olevaan listaan apteekeissa käytössä olevista terveys- ja lääketiedon lähteistä. Varmista, että osaat käyttää ainakin seuraavia tietolähteitä siinä vaiheessa, kun ryhdyt toimittamaan reseptilääkkeitä asiakkaille: Valmisteyhteenvedot (esim. Pharmaca Fennica, Terveysportti, Fimean verkkosivut) Tietotippa tai YA:n tietokanta Salko (Salkon käytön opastus löytyy Lääkitystapaukset -Moodle-alueelta verkkoluentona/saija Leikola) Yleistietoa sairauksista ja niiden hoidosta (myös lääkehoidosta): Käypä hoito -suositukset ja niiden potilasversiot, yleislääkärin käsikirja, Terveyskirjasto, Duodecimin Oppiportti (monipuolisesti verkkokoulutuksia ja kirjoja (verkkokoulutuksia mm. Vanhusten lääkehoito ja Lääkkeiden yhteisvaikutukset sekä oppikirjat mm. Urologia, syöpäsairaudet, naistentaudit ja kardiologia) Interaktio- ja lääkehaittaohjelmat (mm. Sfinx-Pharao) Terveysportin tietokannat (mm. Renbase, Gravbase) o Terveysportin Herbalbase-tietokanta soveltuu hyvin esimerkiksi rohdosvalmisteiden yhteisvaikutusten tarkistamiseen Kivelä S-L, Räihä I:Iäkkäiden lääkehoito, Kapseli 35, 2007 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Väestön näkemyksiä itsehoitolääkkeistä. Saatavuus, riskit ja tiedon saanti. Fimea kehittää, arvioi ja informoi - julkaisusarja 1/2014 (www.fimea.fi) Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea: Kansallinen itsehoitolääkeohjelma. Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja 1/2015 (www.fimea.fi) (https://www.fimea.fi/documents/160140/1153780/28244_kai_1_2015.pdf/1288d5a2-8558-4d37-a762-d0fe2e71b8d1) Kiviluoto K, Sjöblom A, Ylinen V: Behind-the-counter -lääkkeet: uhka vai mahdollisuus. Farmaseuttinen aikakausikirja Dosis 30(1): 23 36, 2014 SV-korvausten muutokset vuoden 2016 alussa: o Hallituksen Esitys (HE) 128/2015 vp. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/fi/vaski/hallituksenesitys/documents/he_128+2015.pd f o Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta 252/2015 Lääkeneuvontataidot ja potilaiden omahoidon tukeminen: o Hakkarainen T, Airaksinen M: Kuuri loppuun! - lääkeneuvonnan opas, Fortis ry, Kuopio 2001 o Routasalo P, Pitkälä K: Omahoidon tukeminen: Opas terveydenhuollon ammattihenkilöille. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2009 (http://www.duodecim.fi/kotisivut/docs/f1969335532/omahoidon_tukem_opas_12 _09.pdf) Tietoa kasvirohdosvalmisteista: o Farmaseuttinen aikakausikirja Dosis 3/2015 (tuore teemanumero kasvirohdosvalmisteista) o Sari Koski: Tiesitkö tämän kasvirohdosvalmisteista? Fimean Sic!-verkkolehti 01/2014: http://sic.fimea.fi/1_2014/tiesitko_taman_kasvirohdosvalmisteista o EU:n kasvimonografiat Euroopan lääkeviraston verkkosivuilla antavat tietoa rohdosten käyttötarkoituksista ja annostuksista: www.ema.europa.eu > Find medicine > Herbal medicines for human use 37
3. Lääkehoito ja lääkeneuvonta Täydentävä ja syventävä kirjallisuus: Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Tiedolla järkevään lääkkeiden käyttöön. Lääkeinformaatiotoiminnan nykytila ja strategia vuoteen 2020. Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja 1/2012 (www.fimea.fi) Potilaiden omahoidon tukeminen ja hoitoon sitoutuminen: o Routasalo P, Airaksinen M, Mäntyranta T, Pitkälä K: Pitkäaikaissairaan omahoidon opastus Lääkärilehti 21/2010 vsk 65s. 1917 1923 Interaktiopalvelun käyttöönotto apteekissa: o Toivo T, Mikkola J.A.V, Laine K, Airaksinen M: Identifying high risk medications causing potential drug-drug interactions in outpatients: a prescription database study based on an online surveillance system. Research in Social and Administrative Pharmacy 09:2015 Farmaseuttinen kemia o Lemke TL, Williams DA (toim.) Foye's Principles of Medicinal Chemistry 7. painos Wolters Kluwer Health/Lippincott Williams & Wilkins Philadelphia 2013 o Rautio J, Laine K, Jarho P, Wallén E, Vuorensola K, Wikberg T, Lindekke B: Farmaseuttisen kemian perusteet 1. painos. Farmasian opiskelijayhdistys Fortis ry Kuopio 2013 Lääkäri 38
3. Lääkehoito ja lääkeneuvonta 3.1 Hoitoperiaatteet itsehoidossa Tehtävä 16 Tehtävän tavoite: Perehtyä itsehoidon periaatteisiin opetusapteekissa Perehdy seuraaviin itselääkinnän ja itsehoidon periaatteisiin opetusapteekkisi henkilökunnan opastuksella. Kuittaa alla olevaan listaan valmistautumisesi eteneminen. Itselääkinnän Käypä hoito -suositukseen tutustuminen ja miten sitä sovelletaan opetusapteekissa, käyty läpi: Käypä hoito -suositus tulehduskipulääkkeiden käytöstä (Vaihtoehtoisesti voit tutustua NICE:n suositukseen https://www.nice.org.uk/advice/ktt13 ja Terveysportista löytyvään artikkeliin Tulehduskipulääkkeiden turvallisesta käytöstä http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0064) ja miten sitä/niitä sovelletaan opetusapteekissa, käyty läpi: Tulehduskipulääkkeitä käyttävän asiakkaan neuvonta (Miten asiakkaan haastattelu tehdään, mitä asiakkaalta pitää kysyä, esim. muut sairaudet/lääkitys, vastaaiheet), käyty läpi: Naprokseeni itsehoitolääkkeenä (lisäneuvontaa vaativa itsehoidon tulehduskipulääke), käyty läpi: Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus -Käypä hoito -suositus ja miten sitä sovelletaan opetusapteekissa, käyty läpi: Allergian hoito, käyty läpi: Muihin keskeisiin itsehoidon tietolähteisiin tutustuminen, käyty läpi: Apteekin itsehoito-osastoon ja tuotevalikoimaan tutustuminen, käyty läpi: Lääkkeet, käyty läpi: Kasvirohdosvalmisteet, ravintolisät käyty läpi: Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet (lääkinnälliset laitteet), käyty läpi: Lääkeneuvonnan periaatteet itsehoidossa (asiakkaan muiden sairauksien ja lääkityksen kartoitus, lääkitysturvallisuuden varmistaminen, ei-lääkkeellinen hoito, missä tilanteessa ohjataan lääkäriin), käyty läpi: Vapaan kaupan tuotteiden myynnin periaatteet, käyty läpi: Kilotavaroiden ja kemikaalien myynnin periaatteet, käyty läpi: Hintaneuvonnan periaatteet itsehoidossa, käyty läpi: Käyty läpi: / (perehdyttäjä) 39
Tehtävä 17 3. Lääkehoito ja lääkeneuvonta Tehtävän tavoite: Tutustua tulehduskipulääkkeiden hoitoperiaatteisiin, toimittamiseen ja neuvontaan apteekissa. a) Kirjaa alla olevaan tilaan, kenelle tulehduskipulääkkeet eivät sovi itsehoitolääkkeenä ja kenelle ne ovat ensisijainen vaihtoehto (sairaudet tai muut vasta-aiheet, potilasryhmät ja vasta-aiheiset lääkitykset). b) ASIAKASTAPAUS: ITSEHOITOSÄRKYLÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ Kyseessä on noin 30-vuotias kampaaja, jolla on ollut oma kampaamoliike jo lähes kymmenen vuoden ajan. Hänelle terveys, kauneus ja itsestä huolehtiminen ovat tärkeitä ja hän haluaa monin eri tavoin ylläpitää omaa kuntoaan ja hyvinvointiaan. Hän aloittaa päivänsä terveellisellä aamiaisella, käy rakastamansa koiran kanssa ulkoilemassa sekä treenaa säännöllisesti kuntosalilla ja jumpassa. Terveet elämäntavat ovat perustana myös vapaa-ajan viettoon kavereiden kanssa. Nyt kuitenkin kampaajan vatsassa on alkanut tuntua kipua, polttelua ja epämääräisiä oireita, jotka ovat niin voimakkaita, että haittaavat jokapäiväistä elämää. Yksi kampaajan vakioasiakkaista on lääkealan ammattilainen. Hiustenleikkauksen yhteydessä kampaaja alkaa kertoa oireistaan. Keskustelun perusteella asiakas kysyy, onko kampaaja käyttänyt särkylääkkeitä, kuten ibuprofeenia tai aspirinia. Tähän kampaaja vastaa, että kyllä hän on syönyt sekä Buranaa että Aspiriinia kuin karamelleja joka päivä kahdeksan vuoden ajan. Myös puoliso on käyttänyt niitä samalla tavalla ja hänellä on vielä pahempia vatsavaivoja, tuskin pystyy syömään mitään, on laihtunut ja huonossa kunnossa, ja on parhaillaan sairauslomalla tämän takia. Kampaaja oli käynyt lääkärissä, mutta sanoi, ettei halua mennä jatkotutkimuksiin, esim. vatsan tähystykseen, koska pelkää toimenpidettä. Särkylääkkeitä hän oli ostanut koko tämän kahdeksan vuoden ajan samasta apteekista, jossa koskaan ei ollut kysytty mitään oireista tai särkylääkkeiden käytöstä. Oli vain myyty lääkkeet kassan kautta. 40
3. Lääkehoito ja lääkeneuvonta 1) Kirjaa ylös tapauksesta, miten tulkitsisit tapahtumat lääkitysturvallisuuden näkökulmasta (miten tällainen itsehoitolääkkeen käytöstä johtunut vaaratapahtuma olisi voitu ehkäistä, mikä itsehoitoasiakkaan palveluprosessissa meni pieleen ja miten prosessia voitaisiin muuttaa, mikä oli tekemättä jättämisen merkitys vaaratapahtumassa (tekemättä jättäminen apteekissa). 2) Jos kohdallesi sattuisi tällainen asiakas apteekissa, miten toimisit asiakkaan terveydentilan korjaamiseksi? 3) Pohdi yleisemmällä tasolla lääkeneuvonnan tekemättä jättämisen merkitystä lääkitysturvallisuudelle apteekissa. 41
3. Lääkehoito ja lääkeneuvonta c) Kirjaa yksi harjoittelusi aikana vastaan tullut asiakastapaus, jossa tulehduskipulääkkeitä apteekista hakeva asiakas haki särkylääkettä, mutta tarvekartoituksen jälkeen päädyitte johonkin muuhun hoitovaihtoehtoon. Kirjaa myös perustelut, miksi tulehduskipulääke ei ollut tapauksessa oikea/sopivin vaihtoehto. Kirjaa myös asiakkaan kokonaislääkitys/lääkelista. Luettavaa: Kansaneläkelaitoksen (KELA) tietokanta: Kelasto Koponen M, Bell J, Karttunen N, Nykänen I, Desplenter F, Hartikainen S: Analgesic use and frailty among community-dwelling older people: a population-based study. Drugs Aging. 2013 Feb;30(2):129-36 Kurko T, Teinilä T, Pohjanoksa-Mäntylä M, Peura S, Airaksinen M: itsehoitoasiakas tarvitsee neuvontaa. SIC! Lääketietoa Fimeasta 1/2012 National Institute for Health and Care Excellence (NICE) suositus Tulehduskipulääkkeiden käytöstä (https://www.nice.org.uk/advice/ktt13) 42
Tehtävä 18 3. Lääkehoito ja lääkeneuvonta Tehtävän tavoite: pohtia lääkeaineen eri suolamuotoja ja niiden merkitystä lääkevalmisteessa. Asiakas saattaa kysyä valmistetta valitessaan, miksi samasta (lääke)aineesta on olemassa erilaisia muotoja ja mitä niiden erot ovat. Tarkastele apteekissa myytäviä magnesiumvalmisteita ja vastaa seuraaviin kysymyksiin. a) Minkälaisissa eri suolamuodoissa magnesiumia esiintyy apteekissa myytävissä valmisteissa? Minkälaisissa valmisteissa ja suolamuodoissa magnesiumin biologinen hyväksikäytettävyys on paras ja miksi? Mainitse myös, mitä tietolähteitä käytit. b) Tutustu Terveysportista löytyvään näytönastekatsaukseen Magnesium for skeletal muscle cramps (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22972143). Miten voit soveltaa tätä tietoa apteekkityössä? Luettavaa: Neuvonnan merkityksestä magnesiumvalmistetta hakevan asiakkaan palvelussa: o Hakoinen S, Honkala A, Vuorela M, Mononen N: Itsehoidon sudenkuopat tapauksena ravintolisä. Apteekkien ja luontaistuotekauppojen neuvonnan vertailua haamuasiakastapauksen avulla. Dosis 30(1):48-59, 2014 (https://ods.od.nih.gov/factsheets/magnesium-healthprofessional/) Magnesium for skeletal muscle cramps (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22972143) 43
3. Lääkehoito ja lääkeneuvonta Tehtävä 19 Itsearviointitehtävä: Osaamiseni itsehoitoasiakkaan neuvonnassa (e-lomake) Tehtävän tavoite: Arvioida omaa kehittymistä itsehoitoasiakkaiden neuvonnassa 1. harjoittelujakson aikana. Vastaa e-lomakekyselyyn Osaamiseni itsehoitoasiakkaan neuvonnassa harjoittelujakson lopussa. Lomake löytyy osoitteesta https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/73057/lomake.html 3.2 Hoitoperiaatteet reseptilääkehoidossa ja reseptilääkkeiden toimittaminen Tehtävä 20 Tehtävän tavoite: Perehtyä reseptilääkehoidon hoitoperiaatteisiin ja reseptintoimittamiseen liittyviin käytäntöihin ja ohjelmiin Hoitosuosituksia on sivuttu eri opintojaksoilla yliopistolla. Tehtävää on tarkoitus auttaa ymmärtämään, miten käytännössä eri sairauksien hoito toteutetaan ja miten apteekki osallistuu siihen. Alla olevaan listaan on valikoitu runsaasta Käypä hoito -suosituksien määrästä apteekki työn kannalta keskeisempiä. Tutustu ensin itsenäisesti Käypä hoito -suosituksiin kiteyttäen oleellisen suosituksesta (lääkehoidon kriteerit, ensisijaiset lääkehoidot ja lääkehoitojen kombinaatiot, sairauden eteneminen). Keskustele sen jälkeen opetusapteekkisi henkilökunnan kanssa siitä, miten apteekissa osallistutaan/voidaan osallistua lääkehoidon seurantaan (mm. hoitovasteen seuranta, lääkkeistä aiheutuvat haittavaikutukset ja niiden hallinta, lääkkeenottoon liittyvät muut ongelmat, tahaton ja tahallinen huono hoitoon sitoutuminen, mahdolliset riskilääkkeet). Kuittaa alla olevaan listaan valmistautumisesi eteneminen. Huomaathan, että koko listaa ei ole tarkoitus käydä syvällisesti 1. harjoittelussa. Sama lista löytyy myös 2. harjoittelujakson työkirjasta Hoitoperiaatteet reseptilääkehoidossa a) Tärkeimmät: Kansansairauksien hoitoperiaatteet ja apteekkien kansanterveysohjelmat (diabeetikot, astmaatikot, sydän- ja verisuonitautia sairastavat) käyty läpi: Iäkkäiden lääkehoidon periaatteet, käyty läpi: Raskaana olevien lääkehoidon periaatteet, käyty läpi: Lasten lääkehoidon periaatteet, käyty läpi: Nuorten lääkehoidon periaatteet, käyty läpi: Urheilijat ja sallitut lääkeaineet, käyty läpi: b) Käydään läpi valikoiden apteekin asiakasrakenteen perusteella (huomioidaan käytön ja käytännön työn näkökulma): Riskilääkkeet/erityistä seurantaa vaativat lääkkeet, kuten varfariini, metotreksaatti, klotsapiini - lääkehoitojen periaatteet ja käytännöt, käyty läpi: Kipupotilaiden lääkehoidon periaatteet, käyty läpi: Masennuspotilaiden lääkehoidon periaatteet, käyty läpi: Osteoporoosin lääkehoidon periaatteet, käyty läpi: Tupakoitsijoiden lääkehoidon periaatteet, käyty läpi: 44
3. Lääkehoito ja lääkeneuvonta Keuhkoahtaumasairauksien lääkehoidon periaatteet, käyty läpi: Reuman lääkehoidon periaatteet, käyty läpi: Syöpäpotilaiden lääkehoidon periaatteet, käyty läpi: Autoimmuunisairauksien (kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, diabetes ja haavainen paksusuolentulehdus) lääkehoidon periaatteet, käyty läpi: Biologisten lääkkeiden käytön erityispiirteet käyty läpi: Reseptintoimittamiseen liittyvät käytännöt ja ohjelmat Hallitsen riittävän hyvin käytössä olevan reseptinkäsittelyohjelman, käyty läpi: Osaan lääkeneuvontaa tukevan ohjelman (esim. Tietotippa) käytön, käyty läpi: Osaan Pharmaca Fennican/Duodecim lääkkeet ja hinnat -tietokannan käytön (kirja/työasema), käyty läpi: Osaan interaktio-ohjelman käytön (ohjelma: ), käyty läpi: Tiedän, miten toimia havaittuani Interaktion asiakkaan lääkityksessä (apteekin toimintaohjeet, mihin puututaan, miten, mitä kirjataan), käyty läpi: Tiedän opetusapteekkini reseptintoimittamiskäytännöt, käyty läpi: Ymmärrän lääkkeiden sv-korvausperusteet ja niiden soveltamisen, käyty läpi: Asiakkaalle annettavan hintaneuvonnan periaatteet, käyty läpi: Osaan lääkevaihdon (geneerisen substituution) ja viitehintajärjestelmän periaatteet sekä apteekin omat periaatteet (esim. mitä pidetään varastossa), käyty läpi: Tiedän erityislupavalmisteiden toimittamiseen liittyvät käytännöt, käyty läpi: Osaan kirjata koneelle ja toimittaa huumausainereseptin sekä tunnen toimittamiseen liittyvät käytännöt, käyty läpi: Osaan kirjata koneelle ja toimittaa eläinlääke- ja pro auctore -reseptin, käyty läpi: Tiedän opetusapteekkini reseptien uusimiskäytännöt, käyty läpi: Osaan toimittaa lääkkeet sosiaalitoimiston, työpaikkakassojen tai työtapaturmaan liittyvien ohjeiden mukaisesti, käyty läpi: Osaan toimittaa lääkkeet kattokorvausperiaatteiden mukaisesti, käyty läpi: Tiedän, missä säilytettäväksi määrätyt reseptit säilytetään, käyty läpi: Tiedän, missä neuvonnassa käytettävät demolaitteet säilytetään, osaan käyttää niitä ja tiedän, mistä löydän tarvittaessa lisätietoa/tukea neuvontaan, käyty läpi: Astmalääkkeiden annostelulaitteet (inhalaattorit yms.), käyty läpi: Insuliinikynät käyty läpi: Silmätipat, käyty läpi: Muut, mitkä: 45
Muuta: 3. Lääkehoito ja lääkeneuvonta Tiedän, miten reseptiväärennöstilanteessa toimitaan, ja miten tiedonvälitys toimii, käyty läpi: Osaan toimittaa lääkkeen ereseptillä, käyty läpi: Osaan toimittaa lääkkeen paperisella reseptillä, käyty läpi: Osaan toimittaa lääkkeen telefax-reseptillä, käyty läpi: Tunnen Schengen-todistusta koskevat periaatteet, käyty läpi: Harjoittele myös puhelinreseptien vastaanottamista ja reseptien uusimista puhelimitse. Voit sopia menettelytavoista farmaseutin/proviisorin sekä lääkärin kanssa. Vaihtoehtoisesti voit harjoitella farmaseutin/proviisorin kanssa apteekin puhelimilla niin, että farmaseutti toimii lääkärinä ja sinä farmaseuttina, käyty läpi: Käyty läpi: / (perehdyttäjä) 46
3. Lääkehoito ja lääkeneuvonta 3.3 Asiakkaan lääkityksen tarkistus/arviointi lääkkeen toimittamisen yhteydessä LÄÄKÄRI Diagnoosi ja lääkityksen tarpeen arviointi Lääkityksen määrääminen Lääkemääräysten kirjoittaminen Ohjeet ja neuvonta lääkityksen toteuttamiseen, mahdollinen lääkityskortin tulostaminen POTILAS ASIAKAS LÄÄKEHOIDON SEURANTA Asiakas Lääkäri Apteekki Sairaanhoitaja Kotihoito Lääkehoidon vaikutusten tunnistaminen (hyödyt, haitat) Lääkehoidon onnistumisen varmistaminen Aikaisemman lääkeinformaation varmistus ja täydennys tarvittaessa APTEEKKI Asiakkaan kanssa neuvottelu tarvittavasta lääkehoidosta ja sen kustannuksista Asiakkaan lääkityksen arvio/tarkistus (mm. annostukset, päällekkäisyydet, interaktiot) Lääkkeiden hinnoittelu, sv-korvausten laskeminen ja ohjelippujen kirjoittaminen Lääkkeiden toimittaminen ja neuvonta Asiakkaan ajantasaisten lääkitystietojen varmistaminen ja seurannasta muistuttaminen, tietolähteiden käyttöön opastaminen Kuva 1. Reseptiasiakkaan lääkehoitoprosessin kulku avohoidossa. 47