Kollektiivinen etnografia - mitä IHMEttä? Kaija Collin, JY, Kasvatustieteiden laitos kaija.m.collin@jyu.fi Susanna Paloniemi, JY, Kasvatustieteiden laitos susanna.s.paloniemi@jyu.fi 1
Etnografia = kulttuurin tutkimusta, joka soveltuu erilaisten yhteisöjen toiminnan, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja toimintakulttuurien tutkimiseen mahdollistaa monenlaisten menetelmällisten ratkaisujen yhdistämisen kytkee hankitun tiedon mahdollisimman tiiviisti kontekstiin, tavoitteenaan asiayhteyksien paljastaminen ja esille tuominen pohjautuu antropologiaan (1800-luvulta nykypäivään) ja on yleinen lähestymistapa erityisesti yhteiskuntatieteissä amerikkalaiset ja brittiläiset traditiot on ollut käytetty esimerkiksi kouluissa (kouluetnografia), työyhteisöissä ja organisaatioissa, kriittisen pedagogiikan tutkimuksessa, moninaisuuden ja marginaalisuuden tutkimuksessa 2
Etnografialle tyypillistä on tapa nähdä toisin ja tehdä näkyväksi itsestään selvyyksiä: halu paljastaa tavallinen ja arkinen että tutkittavista ja tutkittavasta ilmiöstä tiedetään hyvin vähän (esim. vaikea teoreettisesti määritellä strukturoitua aineistonkeruutapaa) halutaan monipuolista yksityiskohtaista tietoa tutkimuskohteesta monimenetelmäinen kenttätyö sekä aineistojen, menetelmien ja analyyttisten näkökulmien kirjo tiheän kuvauksen tuottaminen kulttuurista tai yhteisöstä (Geertz 1973) sekä kontekstisidonnaisuus tutkimusprosessin syklimäisyys ja vaiheiden limittäisyys, teorian ja empiiristen havaintojen jatkuva vuoropuhelu tutkimuksen alusta loppuun 3
Etnografian haasteita Tulkintojen uskottavuus Tämän eteen täytyy etnografiassa tehdä töitä, sillä tulkintoja tekee usein vain yksi tutkija. Menetelmien triangulointi auttaa tulkintojen verifioinnissa. Refleksiivisyyden vaatimus tutkimusprosessin alusta loppuun = tutkija pyrkii tekemään näkyväksi konkreettisen toimintansa ja toiminnan perustelut. Miksi toiminta/valinnat kussakin tilanteessa on todettu parhaaksi mahdolliseksi? Eettiset kysymykset lupa, luottamus, luotettavuus, uskollisuus (fidelity) Tutkijan rooli common ground ja yhteinen tulkinta pääsy kentälle ja siellä toimiminen oman toiminnan vaikutus tulkintaan työtä tekevien ihmisten häiritseminen tutkimuksen hyöty tutkittaville 4
Kollektiivinen etnografia organisaatiotutkimuksessa: SURGSKILLS Tutkitaan kirurgista työssä oppimista ja ammatillista identiteettiä työyhteisössä problematisoimalla arkiset asiat ja näkemään oppimisena sellaiset asiat, jotka eivät siltä ensisilmäykseltä näytä Kollektiivisuus SURGSKILLS hankkeessa erityisesti kenttätyöskentelyssä, tulkinnassa ja aineistojen analyysissä Mitä etua kollektiivisuudesta kentällä? Kentälle pääsyn neuvottelussa Tutkimusasetelman neuvottelussa ja suunnittelussa Tilojen, tilanteiden ja key informanttien löytämisessä Aineiston keräämisessä Tutkijapositioiden määrittämisessä Tutkimusaineiston tulkinnassa -> fokusoinnissa Huomioitavaa: kollektiivisuus avuksi, jos se aktiivisen reflektion kohteena koko prosessin ajan (säännölliset tapaamiset, keskustelut ja kirjaamiset, metodinen kehittäminen) 5
Kollektiivisuus aineiston analyysissä? Aineistolähtöinen analyysi -> tutkimuskysymysten fokusointi ja näkökulmien tarkentuminen (key incidents & informative spaces) Rinnakkainen eri aineistojen analyysi (esim. eri ammattiryhmät, eri menetelmin hankitut aineistot) Näkökulmat toisten aineistoihin -> variaatiot, erot, yhdenmukaisuudet Tulkintojen tekeminen yhdessä, verifiointi tutkija- ja aineistotriangulaation avulla Yhteiset kiinnostuksen kohteet -> tutkijakohtaiset intressit ja näkökulmat Huomioitavaa: erilaisten aineistojen yhdistäminen ja tulkinnalliset erimielisyydet 6
Kollektiivisuus organisaatiotutkimuksessa Yhteinen vieraaseen kulttuuriin tutustuminen ja ymmärryksen rakentaminen Organisaatiorakenteiden tunnistaminen eri ammattiryhmien käytäntöjen tutkimuksen kautta Kokonaisuuden hahmottaminen erilaisten sosiaalisten todellisuuksien tutkimuksen kautta Erilaisten tutkijapositioiden tarkastelu ja paikantaminen yhteisten keskustelujen kautta (esim. tutkimustyö vs. organisaationkehittäminen) Epistemologisten kysymysten tarkastelu ja terävöittäminen yhteisen suunnittelun, kokemusten ja reflektion avulla 7
Kirjallisuutta Davies, C. A. 1999. Reflexive ethnography. A guide to researching selves and others. London: Routledge. Brewer, J. D. 2000. Ethnography. Buckingham: Open University Press. Coffey, A. 1999. The Ethnographic Self. London: SAGE. Cox, J.W. and Hassard, J. 2008. Triangulation in organizational research: A representation. Organization 12: 109 133. Gordon, T., Hynninen, P. Lahelma, E., Metso, T., Palmu, T. and Tolonen, T. 2006. Collective ethnography, joint experiences and individual pathways. Nordisk pedagogik 26: 3 15. Hammersley, M. and Atkinson, P. 2007. Ethnography. Principles in practice. 3rd edition. London: Routledge. Johnstone, P. L. 2007. Weighting up triangulation and contradictory evidence in mixed methods organisational research. International Journal of Multiple Research Approaches 1: 12 21. Schwartzman, H.B.1993. Ethnography in organizations. Qualitative research methods series 27. London: SAGE. Sigaud, L. 2008. A collective ethnographer: fieldwork experience in the Brazilian Northeast. Social Science Information 47: 71 97. Woods, P., Boyle, M., Jeffrey, B. and Troman, G. 2000. A research team in ethnography. Qualitative Studies in Education 13: 85 98. Wray, N., Markovic, M. and Manderson, L. 2008. Researcher saturation : The impact of data triangulation and intensive-research pratcices on the researcher and qualitative research process. Qualitative Health Research 17: 1392 1402. 8