17.4.2014 1. Sosiaaliala................................................................................................. 2 1.1 OPETUSSUUNNITELMA AMK-TUTKINTO................................................................... 6 1.2 SOSIONOMIN (AMK) YDINOSAAMINEN 180 OP.............................................................. 14 1.2.1 Ammatillisen vuorovaikutuksen perusteet 15 op........................................................... 14 1.2.1.1 KOOD1 Osallistava taide itsetuntemuksen ja ryhmäytymisen välineenä 5op................................ 14 1.2.1.2 KOOD 2 Sosiaalipedagogiikan ja sosiaalialan asiakastyön perusteet 5op.................................. 15 1.2.1.3 KOOD3 Ammatillinen osaaminen ja asiantuntijaviestintä 5op............................................ 16 1.2.1.4 Ammatillinen osaaminen 1 op.................................................................... 16 1.2.1.5 Asiantuntijaviestintä 4 op........................................................................ 16 1.2.2 Sosiaalipedagoginen kasvatus- ja ohjausosaaminen 15 op.................................................. 19 1.2.2.1 KOOD1 Ihmisen kasvu ja kehitys 5 op............................................................. 20 1.2.2.2 KOOD2 Kasvuympäristöt 5 op................................................................... 20 1.2.2.3 KOOD3 Kasvatus- ja ohjausosaaminen 5 op........................................................ 21 1.2.3 Hyvinvointipolitiikan muutossuunnat 15 op............................................................... 21 1.2.3.1 KOOD1 Yhteiskunnan muutos, sosiaalihuollon tehtävät ja haasteet 5 op.................................. 22 1.2.3.2 KOOD2 Yksilönä yhteiskunnassa 5 op............................................................. 22 1.2.3.3 KOOD3 English language and Human Rights/Child s Rights 5 op........................................ 23 1.2.3.3.1 English Language 3 op.................................................................... 24 1.2.3.3.2 Human Rights/ Child s Rights 2op............................................................ 24 1.2.4 Sosiaalista osallisuutta tukeva asiakastyö 15 op.......................................................... 25 1.2.4.1 KOOD2 Sosiaalisen kuntoutumisen tukeminen 5 op................................................... 25 1.2.4.2 KOOD3 Ryhmä- ja yhteisötason ohjaus 5 op........................................................ 26 1.2.4.3 KOOD1 Lääkehoito ja Ruotsi 5 op................................................................ 26 1.2.4.3.1 Lääkehoito 2 op.......................................................................... 29 1.2.4.3.2 Ruotsin kieli 3 op......................................................................... 30 1.2.5 Sosiaalipedagogisen muutostyön osaaminen 15 op........................................................ 30 1.2.5.1 KOOD1 Lastensuojelu 5 op...................................................................... 30 1.2.5.2 KOOD2 Päihdetyö 5 op......................................................................... 31 1.2.5.3 KOOD3 Mielenterveystyö 5 op................................................................... 32 1.2.6 Muutostyön harjoittelu 15 op.......................................................................... 32 1.2.7 Sosiaalipedagoginen varhais- ja nuorisokasvatus ja perhetyö 30 op........................................... 33 1.2.7.1 KOOD1 Varhaiskasvatus 10 op................................................................... 33 1.2.7.2 KOOD2 Varhaiserityiskasvatus 5 op............................................................... 34 1.2.7.3 KOODI Nuorisokasvatus 10 op................................................................... 34 1.2.7.4 KOODI Perhetyö 5 op.......................................................................... 35 1.2.8 Sosiaalipedagoginen aikuistyö ja perhetyö 30 op.......................................................... 35 1.2.8.1 KOOD1 Työelämäosallisuutta vahvistava toiminta 5 op................................................ 36 1.2.8.2 KOOD2 Multicultural work 5 op................................................................... 36 1.2.8.3 KOOD3 Keskusteluja ikääntymisestä 5 op.......................................................... 37 1.2.8.4 KOOD3 Voimavaraistavat menetelmät osallisuuden tukemisessa 5 op.................................... 37 1.2.8.5 KOOD1 Uudistuva aikuissosiaalityö - haasteet ja tulevaisuus 5 op....................................... 38 1.2.8.6 KOOD4 Perhetyö 5 op.......................................................................... 38 1.2.9 Suuntaava harjoittelu 15op........................................................................... 39 1.2.10 Hyvinvointipalvelujen kehittäminen 15op................................................................ 39 1.2.10.1 KOOD1 Otetta osaamiseen 5op................................................................. 40 1.2.10.2 KOOD2 Johtaminen, esimiestyö ja työyhteisössä toimiminen 5 op....................................... 41 1.2.10.3 KOOD3 Tutkimus- ja kehittämismenetelmät 5 op.................................................... 42 1.2.11 Syventävä harjoittelu 15op.......................................................................... 43 1.2.12 Opinnäytetyö 15 OP............................................................................... 43 1.3 SOSIONOMIN (AMK) TÄYDENTÄVÄ OSAAMINEN 30 OP....................................................... 44 1.3.1 Työmuotoja osaamisen kehittämiseen 15op.............................................................. 45 1.3.1.1 KOOD1 Counsellingosaaminen 5 op............................................................... 45 1.3.1.2 KOOD1 Multiprofessional competence 5 op......................................................... 45 1.3.1.3 KOOD1 Työyhteisöosaaminen 5 op............................................................... 46 1.3.2 Vapaasti valittavat opinnot 15 OP...................................................................... 46
Sosiaaliala SOSIONOMIN (AMK) OPETUSSUU NNITELMA 1 2 3 4 suoritusvuosi 08YYDIN 08YYPE 08AMPE YDINOSAAMI NEN 180 OP PERUSOPINN OT 15 OP Ammatillisen vuorovaikutu ksen perusteet 15 op 08AMPE1 Osallistava taide itsetuntemuks en ja ryhmäytymise n välineenä 5op 08AMPE2 Sosiaalipedag ogiikan ja sosiaalialan asiakastyön perusteet 5op 08AMPE3 Ammatillinen osaaminen ja asiantuntijavie stintä 5op 08AMPE3A 01SUO Ammatillinen osaaminen 1 op Asiantunitjavie stintä 4 op 01SUOA Asiantunitjavie stintä 3 op
08INFVER 08YYAM 08SOKA Informaatioluk utaito ja verkkotyösken tely 1 OP AMMATTIOPI NNOT 165 OP Sosiaalipeda goginen kasvatus- ja ohjausosaam inen 15 op 08SOKA1 Ihmisen kasvu ja kehitys 5 op 08SOKA2 Kasvuympärist öt 5 op 08SOKA3 Kasvatus- ja ohjausosaami nen 5op 08HYMU Hyvinvointipo litiikan muutossuunn at 15 op 08HYMU1 Yhteiskunnan muutos, sosiaalihuollon tehtävät ja haasteet 5 op 08HYMU2 Yksilönä yhteiskunnass a 5 op 08HYMU3 Human Rights/Child s Rights and English language 5 op 08HYMU3A Human Rights (vaihtoehtoine n) 2op 08HYMU3B Child s Rights (vaihto ehtoinen) 2 op 08ENGLAN English language 3 op 08SOOS Sosiaalista osallisuutta tukeva asikastyö 15 op
08SOOS1 Sosiaalisen kuntoutumisen tukeminen 5 o p 08SOOS2 Ryhmä- ja yhteisötason ohjaus 5op 08SOOS3 Lääkehoito ja ruotsi 5op 08SOOS3A Lääkehoito 2 op 01RUO Ruotsin kieli 3 op 01RUOS 01RUOK 08MUOS Ruotsin kielen suulline n osuus 1,5 op Ruotsin kielen kirjallinen osuus 1,5 op Sosiaalipeda gogisen muutostyön osaaminen 15 op 08MUOS1 Lastensuojelu 5op 08MUOS2 Päihdetyö 5 op 08MUOS3 08MUHA Mielenterveyst yö 5 op Muutostyön harjoittelu 15 op 08MUHA1 Muutostyön harjoittelu 15 op 08VANU Sosiaalipeda goginen varhais- ja nuorisokasva tus ja perhetyö 30 op 08VANU1 Varhaiskasvat us 10 op 08VANU2 Varhaiserityisk asvatus 5 op 08VANU3 Nuorisokasvat us 10 op 08VANU4 Perhetyö 5op
08AIPE TAI Sosiaalipeda goginen aikuistyö ja perhetyö 30op 1 2 3 4 suoritusvuosi 08AIPE1 Työelämäosall isuutta vahvistava toiminta 5op 08AIPE2 08AIPE3 08AIPE4 08AIPE5 Multicultural work 5op Keskusteluja ikääntymisestä 5 op Voimavaraista vat menetelmät osallisuuden tukemisessa 5 op Uudistuva aikuissosiaalit yö - haasteet ja tulevaisuus 5 op 08AIPE6 Perhetyö 5 op 08SUHA 08SUHA1 08HYPA Suuntaava harjoittelu 15 op Suuntaava harjoittelu 15 op Hyvinvointipa lveluiden kehittäminen 15 op 08OTYR Otetta osaamiseen -yrittäjyysosaa minen 5 op 0808HYPA1 Johtaminen, esimiestyö ja työyhteisössä toimiminen 5 op 08TUKE Tutkimus- ja kehittämisosa aminen 5 op 08TUKE1 Tutkiva kirjoittaminen 0,5 op
08TUKE2 Tutkimus- ja kehittämisosa aminen 4,5 op 08SYHA 08SYHA1 08AONTS 08AONT1 Syventävä harjoittelu 15 op Syventävä harjoittelu 15 op OPINNÄYTET YÖ Opinnäytetyö 15 op 08SOONT opinnäytetyö 08OPN1 08OPN2 08OPN3 08YYTÄYD 08YYMU 08TYMU 08TYMY1 08TYMU2 08TYMU3 08AVAP Opinnäytetyö 1 5 op Opinnäytetyö 2 5 op Opinnäytetyö 3 5 op TÄYDENTÄV Ä OSAAMINEN 30 op MUUT AMMATTIOPI NNOT Työmuotoja osaamisen kehittämisee n 15 op Counsellingos aaminen 5 op Multiprofessio nal competence 5 op Työyhteisöosa aminen 5 op VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 15 OP 1 2 3 4 suoritusvuosi OPETUSSUUNNITELMA AMK-TUTKINTO SOSIAALIALAN KOULUTUS Tutkinto Sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike Sosionomi (AMK)
Laajuus 210 opintopistettä (op) / 3,5 vuotta Sosiaali- ja terveysalan monipuolinen ammatillinen toimintaympäristö ja urakehityksen mahdollisuudet Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset toimivat vaativissa ja monipuolisissa asiantuntijatehtävissä erilaisissa sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöissä. Valmistuminen sosiaali- ja terveysalalle mahdollistaa työskentelyn julkisella tai yksityisellä sektorilla terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa sekä erilaisten alan vapaaehtoisjärjestöjen palveluksessa. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla on hyvät mahdollisuudet työskentelyyn myös alansa tehtävissä ulkomailla. Ammatillisissa toimintaympäristöissä kohdataan eri-ikäisiä, eri elämänvaiheissa ja elämäntilanteissa olevia asiakkaita. Työntekijällä tulee olla kykyä kohdata ihmisiä avoimesti sekä tukea yksilöitä, perheitä ja yhteisöjä määrittämään, saavuttamaan, ylläpitämään ja edistämään omaa hyvinvointia muuttuvissa elämäntilanteissa ja olosuhteissa. Valmistuminen sosiaali- ja terveysalalle mahdollistaa myös monipuolisen urakehityksen ja kouluttautumisen eteenpäin joko ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa tai täydennyskoulutuksissa. Sosiaalialan koulutus mahdollistaa opiskelijalle sellaisia osaamisen polkuja, jotka mahdollistavat sosionomin sijoittumisen erilaisiin tehtäviin sosiaalialan kentällä. Sosiaalialan koulutuksen kuvaus ja pedagogiset lähtökohdat Sosiaalialan koulutus profiloituu Lahden ammattikorkeakoulussa kriittistä ja yhteiskunnallista osallisuutta vahvistavaan kasvatus- ja ohjaustyöhön. Koulutuksen aikana keskiössä ovat asiakkaan osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Sosiaalialan koulutukseen sisältyy kaksi valinnaista polkua, joihin opiskelijat hakeutuvat eri valinnoissa. Sosiaalipedagogisen varhais- ja nuorisokasvatuksen ja perhetyön polku antaa kelpoisuuden lastentarhanopettajan tehtäviin, mikäli opiskelija sisällyttää opintoihinsa kelpoisuuteen vaadittavat opinnot. Sosiaalipedagogisen aikuistyön ja perhetyön polku tuottaa valmiuksia laaja-alaisesti aikuisväestön kuntouttavaan työhön. Sosiaalialan koulutuksessa sosiaalipedagoginen viitekehys ohjaa opetussuunnitelman sisältöjä, oppimiskäsitystä, opintojen toteutusta ja opiskelijan oppimista. Sosiaalipedagogisessa ajattelussa ja työtavoissa korostuvat osallisuus, dialogisuus, toiminnallisuus, elämyksellisyys, yhteisöllisyys ja arkeen suuntautuneisuus. a) Osallisuus sosiaalialan koulutuksessa tavoitteena opiskelijoiden aktiivinen osallistuminen oppimisprosessiin. a ohjataan ja tuetaan ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Pyrkimyksenä on rohkaista opiskelijaa luomaan suhdetta sosiaalialan työhön omista henkilökohtaisista lähtökohdistaan käsin. Didaktisena periaatteena osallisuus tarkoittaa sitä, että koulutuksen aikana opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus olla aktiivisesti luomassa omaa oppimispolkua ja mahdollisuutta vaikuttaa opetuksen toteutumiseen. Osallisuuden edistämiseksi opetuksessa käytetään vuorovaikutuksellisia opetusmenetelmiä sekä opiskelijoiden aktiivista osallistumista vertaisryhmätoimintaan. Opiskelijoiden osallisuus opetuksen kehittämistyössä mahdollistetaan keräämällä opiskelijoilta säännöllisesti palautetta opetuksen toteutumisesta. b) Dialogisuus näkyy koulutuksessa vuorovaikutuksellisina oppimistilanteina. Oppimisessa edetään kohti opetussuunnitelman tavoitteita yhdessä oppien, huomioiden opiskelijoiden kokemukset ja kiinnostusten kohteet opintojakson sisällöissä. Kaikkien mielipiteitä arvostetaan ja kuunnellaan tasapuolisesti niin, että keskustelun kuluessa voidaan luoda asiaan yhdessä uusia näkökulmia. Keskustelua ja opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta tukevat muun muassa ryhmätyöt, seminaarit, harjoitukset ja muut yhteistoiminnalliset oppimistavat. c) Toiminnallisuuden avulla ihminen oppii ensin ymmärtämään itseään, omia tunteitaan ja niiden yhteyttä elettyyn ja koettuun. Ne edistävät yksilön kykyä ymmärtää laajasti toisia ihmisiä ja elämää. Sosiaalialan työssä toiminnalliset menetelmät auttavat ihmisiä rakentamaan omaa maailmankuvaa ja elämäntulkintaa. Oman itsensä tunteminen tukee ammatillista kasvua, joka kumpuaa refleksiivisestä työotteesta. Refleksiivisyys on tietoisuutta omasta ajattelusta ja toiminnasta ja siihen liittyvistä tottumuksista. Yksilö on entistä paremmin tietoinen arvoistaan, käyttämistään käsitteistä ja päättelytavoistaan. Lisäksi refleksiivisyys tukee kriittistä suhtautumista ympäröivään kulttuuri- ja toimintaympäristöön. Refleksiivisyys tukee ammatillista kasvua ja oman identiteetin rakentumista. Tässä koulutuksessa toiminnallisuus näkyy toiminnallisina opetusmenetelminä ja harjoituksina. d) Elämyksellisyys tarkoittaa sitä, että oppimistilanteissa nousevat tunteet, kokemukset ja asenteet kiinnitetään uuden asian oppimiseen. Reflektion avulla muodostetaan käsitteitä ja ajatusmalleja, joiden avulla muodostuu ymmärrys opittavasta asiasta. Elämyksellisyys toteutuu reflektoimalla harjoittelujaksoja ja asiakastapausharjoituksia sekä luovien ja toiminnallisten menetelmien sekä kasvuryhmätyöskentelyn ja erilaisten ongelmanratkaisutaitoja kehittävien harjoitusten yhteydessä. e) Yhteisöllisyys ja yhteistoiminnallisuus kehittyvät vuorovaikutuksellisina ilmiöinä. Koulutuksessa opiskelijoiden ryhmäidentiteetti sosiaalialan tulevina ammattilaisina muodostuu konkreettisen toiminnan seurauksena. Tavoitteena on, että ryhmästä syntyy toiminnallinen yhteisö, jonka jokainen jäsen oppii kantamaan vastuuta paitsi omasta myös muiden ryhmän jäsenten oppimisesta. Kokemus ryhmään kuulumisesta ja ryhmän jäsenenä olemisesta voimistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, jonka tuloksena kehittyy symbolista yhteisöllisyyttä, sen voidaan ajatella vahvistavan ammatillista ryhmäidentiteettiä. Sosiaalialan koulutusohjelmassa yhteisöllisyys ja yhteistoiminnallisuus näkyvät monimuotoisena ryhmätyöskentelynä: ryhmätentteinä ja erilaisina ryhmätyön muotoina. Yhteistoiminnallinen oppiminen konkretisoituu erilaisissa opintojaksoihin liittyvissä hankkeissa, projekteissa ja produktioissa sekä toiminnallisten työmenetelmien ja -tapojen opiskelussa. f) Arkilähtöisyys näkyy opiskelijan kunnioittamisena ja hänen arkensa ja elämismaailmansa tukemisena. Opiskelijoiden arki on mukana kohtaamisissa, dialogisissa opetusmenetelmissä ja reflektoinnissa. Käytännössä koulutusohjelman arki rakentuu opettajien ja opiskelijoiden välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteisessä työskentelyssä sekä toiselle annetussa arvostuksessa ja huomioinnissa. Jokainen opiskelija tekee henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) oman tutoropettajansa kanssa. Ydinosaaminen ja täydentävä osaaminen
Ydinosaaminen varmistaa alan asiantuntijuuden. Ydinosaaminen määritellään työelämän vaatimina osaamisalueina, kompetensseina. Työelämässä vaadittavat yleiset työelämän osaamisvaatimukset määritellään kaikille yhteisissä yleisissä kompetensseissa ja ammattialakohtaiset kompetenssit määritellään kunkin alan substanssikompetensseina. Sosiaalialan ammatillinen osaaminen liittyy seuraaviin osaamisalueisiin: sosiaalialan eettinen osaaminen, asiakastyön osaaminen, sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen, kriittinen ja osallistuva yhteiskuntaosaaminen, tutkimuksellinen osaaminen ja johtamisosaaminen. n tulee ammatillisessa kehityksessään saavuttaa mainitut yleiset valmiudet ja osaaminen. Koulutuksen tavoitteena on, että jokaisella valmistuvalla sosionomilla on hyvät valmiudet siirtyä työelämään. Ydinosaamisen lisäksi opiskelija valitsee tutkintoonsa täydentäviä osaamiskokonaisuuksia ja opintojaksoja, joilla opiskelija voi profiloida omaa osaamistaan ja suunnata omia ammatillisia tavoitteitaan. Täydentävät opinnot on mahdollista valita sosiaali- ja terveysalan täydentävien opintojen tarjonnasta tai kokonaan toisen ammattialan tarjonnasta. Opetussuunnitelman rakenne Sosiaali- ja terveysalan opetussuunnitelma rakentuu perusopinnoista, ammattiopinnoista, harjoittelusta ja opinnäytetyöstä (15 op) sekä täydentävistä ammattiopinnoista (30 op), joka sisältää vapaasti valittavat opinnot (15 op). Opetussuunnitelma rakentuu moduuleista, jotka ovat laajuudeltaan 15-30 opintopistettä, moduuli jakautuu opintojaksoihin, jotka ovat laajuudeltaan tavallisesti 5-10 opintopistettä. Ammattiopinnoissa yksi 15 op:n moduuli,hyvinvointipalvelujen kehittäminen, on kaikille koulutusaloille yhteinen ja se opiskellaan moniammatillisesti. Myös sosiaalija terveysalan täydentävät opinnot ovat suunniteltu siten että ne palvelevat kaikkia sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita, jolloin opiskelijan valinnan mahdollisuudet lisääntyvät. Sosiaali- ja terveysalalla harjoittelun määrä on laaja, 45-90 opintopistettä tutkinnosta riippuen. Sosiaalialan koulutuksessa harjoittelun laajuus on 45 opintopistettä. Harjoitteluja on kolme ja ne ovat kukin laajuudeltaan 15 opintopistettä. Kolmas syventävä harjoittelu on suunniteltu suoritettavaksi samanaikaisesti täydentävien opintojen kanssa tai heti niiden jälkeen. Mahdollisuuksien oppimisympäristöt tarjolla Sosiaali- ja terveysalalla pyritään edistämään oppimista tarjoamalla opiskelijoille mahdollisimman laaja-alaisia, monipuolisia ja oppimaan innostavia oppimisympäristöjä. Oppimisympäristöt voivat sijaita sekä oppilaitoksella että oppilaitoksen ulkopuolella. Tietoja ja taitoja opiskellaan mahdollisimman paljon niiden todellisissa ja luonnollisissa yhteyksissä. Osaamista voidaan varmistaa muun muassa simulaatioympäristön tarjoamilla mahdollisuuksilla tai osaamista voidaan hankkia työskentelemällä opiskelijaosuuskunnassa yrittäjänä. Opetuksessa hyödynnetään myös verkkoympäristöä, joka mahdollistaa joustavan opiskelun opiskelijalle itselleen sopivana aikana. Kansainvälisen yhteistyön lisääntyessä opiskelu tapahtuu entistä enemmän myös ulkomailla, jolloin kansainvälisessä vaihdossa suoritetut opinnot ovat osa opiskelijan opintoja. Erilaisia tapoja opiskella ja kehittää omaa ammattitaitoa Koulutuksen aikana tarjoutuu erilaisia tapoja opiskella ja kehittää omaa osaamista. Opiskelu on sosiaalista, yhteistoiminnallista ja moniammatillista. Opiskelu on teorian ja käytännön yhteensovittamista, tietojen ja taitojen oppimista työelämälähtöisesti. Koulutuksen aikana rohkaistaan tarttumaan tilaisuuksiin joissa työskennellään innovatiivisesti ja joissa haastetaan ongelmien ratkaisuun ja luovuuteen tutkivan oppimisen periaatteella. Sosiaali- ja terveysalalla oppimista lähestytään yrittäjämäisesti. Se tukee tietoisuutta itsestä, omista arvoista, kokemuksista, motivaatiosta ja tunteista toiminnan pohjalla. Yrittäjämäinen oppiminen edellyttää yhteistyötä oman ja yhteisön oppimisen hyväksi sekä käytännöllistä luovuutta, sovelluksia ongelmien ratkaisemiseksi uudella tavalla. Se edistää mahdollisuuksien tunnistamista ja niihin reagointia sekä strategista ajattelua. (Rae 2011.) Tartu tilaisuuteen. Yksilöllistä opintojen ohjausta ja tukea tarjolla Sosiaali- ja terveysalalla jokaisella opiskelijalla on oma tuutoropettaja. Tuutoropettajan kanssa opiskelija tekee henkilökohtaisen suunnitelman opintojensa suorittamiseksi (HOPS), tämä sisältää opintojen ajallisen etenemisen suunnitelman. Tuutoropettaja seuraa opintojen etenemistä sekä ohjaa ja tukee opintojen aikana. Kaikilla opiskelijoilla on oikeus myös aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen (AHOT). Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijalla on oikeus hakea hyväksilukua niistä opinnoista, joiden osaamisen hallinnan hän pystyy osoittamaan. Sosiaali- ja terveysalalla myös opintojen ohjaajat (opot) ovat käytettävissä opintojen tukemiseen ja uraohjaukseen, he vastaavat myös opiskelijaohjauksen kehittämisestä ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisestä sosiaali- ja terveysalalla. Tuutoropiskelijoilla on tärkeä rooli toimia vertaistukena varsinkin opintojen alkuvaiheissa. Opetussuunnitelman lähtökohdat Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen muodostuminen ja sen strategiset tavoitteet ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Koulutuksen rakenteilla, opetussuunnitelmissa kuvattujen osaamisten ja osaamistavoitteiden määrittelyiden yhtenäistämisellä tavoitellaan kansainvälisen liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana niin korkeakoulujen sisällä ja välillä kuin myös opintojen jälkeen työelämässä sekä pyritään mahdollistamaan elinikäinen oppiminen. Lahden ammattikorkeakoulun osaamispohjaisissa opetussuunnitelmissa sovelletaan eurooppalaisen ja kansallisen viitekehyksen (European Qualifications Framework EQF, National Qualifications Framework NQF) mukaisia osaamisen tasokuvauksia. Ammattikorkeakoulututkinnon osaamista vastaava taso on 6 ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon taso on 7. Tutkintojen tuottama osaaminen määritetään osaamistavoitteiden (learning outcome) kautta tietoina (knowledge), taitoina (skills) ja pätevyyksinä (competence). Osaamistavoitteilla tarkoitetaan kuvausta opiskelijan tavoitellusta oppimistuloksesta. Oppimiskäsitys LAMKissa
Lahden ammattikorkeakoulussa oppiminen pohjautuu yhteisiin arvoihin, jotka ovat luottamus, avoimuus, asiakaslähtöisyys, toisen ihmisen arvostaminen ja uudistuminen. Oppiminen lähtee opiskelijan arvostuksesta ja yhdessä tekemisestä. Myös tietokäsitys ohjaa oppimista ja opettamista. LAMKissa tieto nähdään alati muuttuvana ja kehittyvänä, kriittisesti analysoitavana yhteisöllisen toiminnan tuloksena. Monialaisuus ja moniammatillinen yhdessä tekeminen luo mahdollisuuden uusille ideoille ja uudenlaiselle oppimiselle. Oppiminen on yhteisöllistä ja vuorovaikutteista tiedon rakentamista, joka tukee opiskelijan kehittymistä itsenäiseksi ja vastuulliseksi oman alansa asiantuntijaksi. Opintojen aikana opiskelijalle tarjoutuu erilaisia oppimisympäristöjä, joissa sekä teoria että käytäntö liittyvät yhteen ja jossa opetus, ohjaus ja arviointi tukevat oppimista. Erilaiset projektit sekä tutkimus- ja kehittämishankkeet tarjoavat opiskelijalle suoran kontaktin työelämään, jolloin tietoa rakennetaan, sovelletaan ja arvioidaan yhdessä opiskelijan, opettajan ja työelämäedustajan kanssa moderneja työmenetelmiä ja välineitä soveltaen. Yrittäjämäistä työotetta tuetaan ja opintojen aikana on mahdollista perehtyä ja saada valmiuksia myös yrittäjyyteen. Lahden ammattikorkeakoulussa oppimisen ja osaamisen kehittymisen linjaukset kuvataan pedagogisessa strategiassa. na LAMKissa n laadukas opiskelu- ja oppimisprosessi on ammattikorkeakoululle tärkeä asia. Lahden ammattikorkeakoulussa jokaisella opiskelijalla tulee olla oikeus oppia ja kehittyä ammatillisesti henkilökohtaiset lähtökohdat, elämäntilanne ja persoonallisuus huomioon ottaen. n on hyvä tunnistaa oma oppimistyylinsä, jotta sitä kehittämällä ja monipuolistamalla voisi saada parhaan hyödyn oppimistilanteista. Ammattikorkeakoulun opiskelijalta edellytetään itsenäistä ja vastuullista otetta omasta oppimisestaan sekä aktiivista vuorovaikutusta yhteisönsä kanssa. Opiskelu tapahtuu usein erilaisissa ryhmissä, joissa opitaan samalla tiimityötaitoja. Tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä aidoissa työtilanteissa opitaan innovatiivisuutta, luovuutta, kriittistä ajattelua ja yhteisöllistä ongelman ratkaisua. Oppiminen on oivaltamisen iloa, uteliaisuutta ja avointa suhtautumista uusiin asioihin. Opettajuus LAMKissa Opettaja on opiskelijan innostaja ja tuki, jonka tehtävänä on johtaa opiskelijan oppimisprosessia ja asiantuntijaksi kehittymistä. Opettajan osaaminen on moniulotteista. Siihen kuuluu pedagogisen ja oman ammattialan osaamisen lisäksi vahva eettinen osaaminen, rohkea pedagoginen toiminta, kyky toimia moniammatillisen työyhteisön jäsenenä, taito työskennellä organisaation erilaisissa tehtävissä, kehittämisosaaminen ja kyky toimia monikulttuurisissa tilanteissa. LAMKissa korostetaan tutkivaa ja kehittävää työotetta. Se on perusta jatkuvalle uuden tiedon, taidon ja hyvien käytänteiden levittämiselle. Opettaja tutkii ja kehittää yhdessä opiskelijan kanssa työelämäosaamista. Opettaja osallistuu konferensseihin ja tuottaa artikkeleita ja julkaisuja sekä ammatillisiin että tieteellisiin julkaisuihin ja muille foorumeille. Uuden tiedon luomisella voidaankin ratkoa työelämästä nousevia kvalifikaatiovaatimuksia eli uusia osaamistarpeita. Keskeistä opettajuudessa on pedagogisen ja oman alansa asiantuntijuuden lisäksi tulevaisuuden tekeminen yhdessä erilaisten verkostojen kanssa. Opintojen ja oppimisen ohjaus Ammatillisen asiantuntijuuden kasvua sekä ammatti-identiteetin etsimistä ja vahvistumista voi oppia erilaisissa tilanteissa ja eri tavoin. Tätä prosessia tuetaan kokonaisvaltaisella ohjauksella. Opintojen ja oppimisen ohjaus on pedagogisen ja muun tuen antamista opiskelijoille. Tavoitteena on opiskelutaitojen parantaminen ja opiskelijan hyvinvoinnin tukeminen. Ohjaus alkaa opintoihin haettaessa ja kestää opintojen ajan. Ohjaus muuttuu vähitellen uraohjaukseksi opintojen loppuvaiheessa ja alumnitoiminnaksi opiskelijan valmistuttua. Ohjausprosessissa tuetaan erilaisia oppijoita, opiskelu- ja työelämätaitojen kehittämistä ja elinikäistä oppimista. a ohjataan oppijan polun eri vaiheissa. Ohjausta toteutetaan mm. tutortoiminnan avulla. Tutoroinnilla ymmärretään opettajan ja opiskelijan välistä yhteistyötä. Sillä edistetään oppimista ja opiskelijan itsenäistä oppimisprosessin hallintaa sekä oppimisyhteisöön integroitumista. Lahden ammattikorkeakoulussa toteutetaan sekä opettaja- että opiskelijatutorointia eli vertaistutorointia. Lisäksi ohjaukseen osallistuu koko henkilökunta kukin omalla, kehittyvällä asiantuntemuksellaan. Oppimisympäristöt Lahden ammattikorkeakoulun monialaisen ja vuorovaikutteisen oppimisympäristön tarkoituksena on edistää opiskelijan oppimista ja ammatillisen asiantuntijuuden kasvua. Projektioppimisen, kontaktiverkostojen ja teknologisten ratkaisujen avulla oppimisympäristö laajenee yrityksistä ja julkisen sektorin toimijoista koostuvaksi yhteistyöverkostoksi, jonka tuella merkittävä osa oppimisesta tapahtuu. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeet toimivat monialaisina oppimisympäristöinä, joissa opiskelija ratkoo aitoja työelämän ongelmia ja verkottuu erilaisten toimijoiden kanssa. Oppimisympäristöjä kehitetään jatkuvasti yhteistyökumppaneiden kanssa. Oppimisympäristö on myös LAMKin opettajille oppimisen ja oman osaamisen kehittämisen ympäristö. Oppiminen on oppilaitosrajoista ja ajasta riippumatonta. Toimijoiden, opetuksessa hyödynnettävien menetelmien, materiaalien, tilojen ja teknologioiden sekä aitojen työelämän tilanteiden muodostama kokonaisvaltainen toimintaympäristö tukee opiskelijaa oman osaamisen kehittämisessä ja näkyväksi tekemisessä. LAMKin, HAMKin ja Laurea-ammattikorkeakoulun strateginen liittouma (FUAS) laajentaa opiskelijoiden oppimisympäristöjä ja opiskelumahdollisuuksia entisestään. Tulevaisuudessa Lahden ammattikorkeakoulun toiminta keskitetään Niemen kampukselle, johon rakennetaan innovaatiokeskittymä. Lahden alueen innovaatiokeskittymä tarjoaa autenttiset kehittämis- ja oppimisympäristöt, joihin otetaan mukaan alueelliset toimijat ja kansainväliset kumppanit. Opetussuunnitelman rakenne Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmat rakentuvat laajoista osaamiskokonaisuuksista ja niiden osina olevista opintojaksoista. Tutkinnon ydinosaaminen muodostuu perus- ja ammattiopinnoista, pakollisista kieli- ja viestintäopinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta ja opinnäytetyöstä. Ydinosaaminen varmistaa alan asiantuntijuuden. Ydinosaamisen lisäksi opiskelija valitsee tutkintoonsa täydentäviä osaamiskokonaisuuksia ja opintojaksoja, joilla opiskelija voi suunnata ja profiloida omia ammatillisia tavoitteitaan. Ydinosaamisen laajuudet Lahden ammattikorkeakoulussa ovat 150 op 210 op tutkinnosta riippuen. Ydinosaamisen / täydentävän osaamisen määrä tutkinnoittain: - Tradenomi (AMK) 150 op / 210 op - Sairaanhoitaja (AMK) 180 op / 210 op - Fysioterapeutti (AMK) 180 op / 210 op - Sosionomi (AMK) 180 op / 210 op
- Insinööri (AMK) 180 op / 240 op - Muotoilija (AMK) 210 op / 240 op - Medianomi (AMK) 210 op / 240 op Tutkintojen tasokuvausten (EQF, NQF) lisäksi opetussuunnitelmaan on sisällytetty integroidusti osaamiskokonaisuuksien ja opintojaksojen tavoitteisiin ARENE:n suositukset yhteisistä kompetensseista. Yhteisten kompetenssien (ks. taulukko) hallitseminen varmistaa ammattikorkeakoulutasoisen, ammatillisen sivistyksen rakentumisen ja ammatillisen ydinosaamisen saavuttaminen puolestaan työelämän edellyttämän asiantuntijuuden rakentumisen. Yhteisten kompetenssien lisäksi opetussuunnitelmissa kuvataan alakohtaiset, ammatilliset kompetenssit. n työmäärää kuvataan eurooppalaisen mitoitusjärjestelmän mukaan opintopisteinä. Yhden lukuvuoden aikana opiskelija suorittaa 60 opintopistettä. Työmäärällisesti yksi opintopiste vastaa 27 tuntia opiskelijan työtä Kaikille yhteiset osaamisalueet / kompetenssit AMK-tutkinnossa ovat: OSAAMISALUE OSAAMISEN KUVAUS OPPIMISEN TAIDOT osaa arvioida ja kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan osaa hankkia, käsitellä ja arvioida tietoa kriittisesti kykenee ottamaan vastuuta ryhmän oppimisesta ja opitun jakamisesta EETTINEN OSAAMINEN kykenee ottamaan vastuun omasta toiminnastaan ja sen seurauksista osaa toimia alansa ammattieettisten periaatteiden mukaisesti osaa ottaa erilaiset toimijat huomioon työskentelyssään osaa soveltaa tasa-arvoisuuden periaatteita osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita kykenee vaikuttamaan yhteiskunnallisesti osaamistaan hyödyntäen ja eettisiin arvoihin perustuen TYÖYHTEISÖOSAAMINEN osaa toimia työyhteisön jäsenenä ja edistää hyvinvointia yhteisön osaa toimia työelämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oman tehtävissä kykenee luomaan henkilökohtaisia työelämäyhteyksiä toimimaan verkostoissa alansa ja osaa tehdä päätöksiä ennakoimattomissa tilanteissa kykenee työn johtamiseen ja itsenäiseen asiantuntijatehtävissä työskentelyyn omaa valmiuksia yrittäjyyteen
INNOVAATIO -OSAAMINE N kykenee luovaan ongelmanratkaisuun ja työtapojen kehittämiseen osaa työskennellä projekteissa osaa toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita soveltaen alan olemassa olevaa tietoa ja menetelmiä osaa etsiä asiakaslähtöisiä, kestäviä ja kannattavia ratkaisuja taloudellisesti KANSAINVÄLISTYMIS-OSAAMINEN omaa alansa työtehtävissä ja niissä kehittymisessä tarvittavan kielitaidon kykenee monikulttuuriseen yhteistyöhön osaa ottaa työssään huomioon alansa kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia Oppimisen ja osaamisen arviointi Oppimisen ja osaamisen arviointi edellyttää, että tutkintojen osaamispohjaisuus on riittävän hyvin määritelty, jotta yksilön osaaminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin voidaan arvioida. Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin osaamisen tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kuvaavat sen osaamisen mitä opiskelijalta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Tavoitteet kuvataan hyvän opiskelijan osaamisena. Arvioinnissa hyödynnetään opiskelijoiden tekemiä itse- ja vertaisarviointeja sekä työelämän edustajan arvioita. lla on mahdollisuus myös aiemmin tai muualla hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen (AHOT). Arvioinnin avulla opiskelija voi seurata oman osaamisensa ja omien tavoitteidensa kehittymistä suhteessa ammatin asettamiin osaamisvaatimuksiin. Opintojaksot arvioidaan numeerisesti asteikolla 0-5 tai hyväksytty/hylätty -periaatteella, jolloin hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan hyvät tiedot (3). Arviointikriteerit on yhteisesti kuvattu tasoille 1, 3 ja 5. Osaamisen arviointikriteerit alkuvaiheen ja valmistumisvaiheen opiskelijalle: Amk-tutkinto Alkuvaiheen opiskelija Valmistumisvaiheen opiskelija
KIITETTÄVÄ arvosana 5 osaa: Käyttää asiantuntevasti ammattikäsitteitä. Noudattaa työturvallisuusohjeita vastuullisesti ja itsenäisesti. Perustella toimintaa tutkitun tiedon avulla. Toimia itsenäisesti ja aloitteellisesti tavoitteiden suunnassa. Toiminta on usein joustavaa, järjestelmällistä, kehittämispainotteista, luovaa ja aktiivista. Valita toimintaan soveltuvia tekniikoita ja malleja ja perustella valintansa. Toimia asiakaslähtöisesti ja tilanteenmukaisesti. Edistää ryhmän toimintaa. Käyttää asiantuntevasti ja laaja-alaisesti ammattikäsitteitä sekä hallitsee kokonaisuuksia. Kehittää toimintaympäristönsä työturvallisuutta. Kehittää toimintatapoja vertailemalla, yhdistelemällä ja valitsemalla tutkittua tietoa. Toimia aloitteellisesti ja innovatiivisesti tavoitteiden mukaan. Toiminta pääsääntöisesti uutta luovaa, työelämää kehittävää ja selkeän ammatillista. Valita, yhdistellä ja kehittää toimintaan soveltuvia tekniikoita ja malleja. Toimia aloitteellisesti ja vastuullisesti asiakassuhteissa sekä ymmärtää asiakkuuden merkityksen kokonaisuuden kannalta. Kehittää ja uudistaa monialaisen/-ammatillisen ryhmän toimintaa. Soveltaa kriittisesti ammattieettisiä periaatteita monimutkaisissa ja ennakoimattomissa tilanteissa. Kriittisesti soveltaa ammattieettisiä periaatteita toiminnassaan
HYVÄ arvosana 3 osaa: Käyttää systemaattisesti ammattikäsitteitä. Soveltaa työturvallisuusohjeita toiminnassaan. Perustella, vertailla ja analysoida toimintaansa yleisillä ohjeilla. Selviytyä itsenäisesti erilaisissa tehtävissä kulloisessakin toimintaympäristössä. Soveltaa monipuolisesti opittuja tekniikoita ja malleja. Toimia ammatillisesti asiakastilanteissa. Toimia ryhmässä tavoitesuhteisesti. Perustella toimintaansa ammattieettisten periaatteiden mukaisesti. Käyttää asiantuntevasti ammattikäsitteitä. Huolehtia omasta ja työyhteisönsä työturvallisuudesta sekä havaitsee kehittämiskohteita. Valita toimintatapoja tutkitun tiedon ja ohjeistuksen perusteella. Toimia systemaattisesti ja kriittisesti tavoitteiden suunnassa monimutkaisissa tilanteissa. Toiminta usein joustavaa, järjestelmällistä, luovaa ja aktiivista. Valita toimintaan soveltuvia tekniikoita ja malleja ja perustella valintansa. Priorisoida ja ylläpitää asiakkuuksia/asiakassuhteita. Edistää ryhmän toimintaa. Soveltaa kriittisesti ammattieettisiä periaatteita toiminnassaan. TYYDYTTÄVÄ arvosana 1 osaa: Käyttää keskeisiä/yksittäisiä ja asianmukaisia ammattikäsitteitä sekä osoittaa perehtyneensä tietoperustaan. Toimia turvallisesti, joskin toiminta on usein kaavamaista/ kokeilevaa/ hapuilevaa/ omalähtöistä Noudattaa sääntöjä ja ohjeita sekä perustella toimintaansa annetuilla ohjeilla. Toimia ohjattuna asianmukaisesti. Käyttää opittuja tekniikoita ja malleja. Ottaa toiminnassaan asiakkaat huomioon. Toimia ryhmän jäsenenä. Toimia ammattieettisten periaatteiden mukaisesti. Käyttää systemaattisesti ammattikäsitteitä. Noudattaa työturvallisuusohjeita vastuullisesti ja itsenäisesti. Perustella ja analysoida toimintaansa yleisillä ohjeilla sekä tutkitun tiedon avulla. Toimia ammatillisesti ja vastuullisesti ennakoimattomissa asiakas- ja ongelmatilanteissa. Toimia itsenäisesti erilaisissa tehtävissä kulloisessakin toimintaympäristössä. Soveltaa monipuolisesti opittuja tekniikoita ja malleja. Toimia asiakaslähtöisesti ja tilanteenmukaisesti sekä ymmärtää asiakastarpeita. Toimia ryhmässä tavoitesuhteisesti. Toimia ja perustella toimintaansa ammattieettisten periaatteiden mukaisesti. Osaamisen arviointikehikko / soveltaen Laurea AMK Opiskelun kansainvälisyys Kansainvälinen osaaminen on oleellinen osa ammattitaitoa. Kansainvälistä kokemusta arvostetaan työmarkkinoilla, jossa korostuvat kielitaito, valmiudet kohdata erilaisista kulttuureista tulevia ihmisiä ja kyky työskennellä monikulttuurisessa ympäristössä. Opiskelijoiden kansainvälisten valmiuksien kehittymistä tuetaan koulutuksessa monin eri tavoin. Kansainvälistymisen tärkeimpiä muotoja ovat eri vaihto-ohjelmien kautta toteutuvat opiskelijavaihdot ja harjoittelut ulkomaille, intensiivikurssit, vieraskieliset opintojaksot, saapuvat vaihto-opiskelijat ja -opettajat sekä osallistuminen koulutusalan verkostoihin, seminaareihin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Lahden ammattikorkeakoululla on hyvät kansainväliset yhteydet, ja opiskelijoita kannustetaan tekemään osa opinnoistaan ulkomailla opiskelijavaihtona. Ulkomailla suoritetut opinnot hyväksiluetaan osaksi opiskelijan opintoja ECTS-periaatteiden mukaisesti. FUAS-yhteistyössä on laadittu kansainvälisille opiskelijoille opiskelun ja oppimisen ohjauksen malli. Opetussuunnitelmien laadun arviointi ja kehittäminen Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien toteutumista arvioidaan osana pedagogisen strategian ja Lahden ammattikorkeakoulun strategian seurantaa. LAMKin strategiassa on määritelty keskeisimmät opetuksen ja osaamisen kehittämisen tavoitteet ja mittarit. Arviointeja ovat mm. opintojaksopalautteet, koulutuksen laatupalautteet, opetussuunnitelmien ja koulutusalojen/ yksiköiden itsearvioinnit sekä eri alojen
pedagogiset katselmukset osana vuosisuunnitteluprosessia. LAMKin tasolla järjestetään vuosittain arviointi- ja kehittämisfoorumeita strategisesti tärkeistä teemoista. Valmistuneiden opiskelijoiden palautetta kerätään sijoittumisseurannan (vuosi valmistumisesta) ja uraseurannan (5 vuotta valmistumisesta) avulla. SOSIONOMIN (AMK) YDINOSAAMINEN 180 OP Ammatillisen vuorovaikutuksen perusteet 15 op Ammatillisen vuorovaikutuksen perusteet 15 op Moduulin osaamistavoitteet hallitsee ammatillisen vuorovaikutuksen perusteet ymmärtää sosiaalipedagogisen ajattelun lähtökohdat ja jäsentää sosiaalipedagogista ammatillisuutta ymmärtää reflektion merkityksen ja omaa reflektion perusvalmiudet löytää erilaisia keinoja itseilmaisuun ja toisen kuunteluun osaa toimia tavoitteellisesti työelämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa ymmärtää yhteisöllisyyden merkityksen oppimisen ja kasvun tukijana ottaa vastuun oman opiskelijaryhmänsä yhteisöllisyyden rakentamisesta KOOD1 Osallistava taide itsetuntemuksen ja ryhmäytymisen välineenä 5op KOOD1 Osallistava taide itsetuntemuksen ja ryhmäytymisen välineenä 5op
ottaa itseohjautuvasti vastuun omasta oppimisestaan ja ammatillisesta kehittymisestään oppii hyödyntämään erilaisia oppimisympäristöjä lisää itsetuntemustaan ja reflektointitaitojaan tutkivan ja osallistavan taiteen avulla kehittyy itseilmaisussaan ja sosiaalisissa taidoissaan kehittää luovuuttaan ja uskallustaan toimia itselleen ominaisella tavalla rakentaa aktiivisesti osallistumalla oman opiskeluryhmänsä yhteisöllisyyttä Perehtyminen opintoihin tutorin johdolla 2 op (erilaiset oppimisympäristöt, oppiminen sosiaalipedagogisessa viitekehyksessä, integroivan pedagogiikan perusteet). Itsetuntemuksen lisääminen ja ryhmäytyminen osallistavan taiteen avulla 3 op (erilaisia taidelähtöisiä työtapoja, muun muassa tarinallisuus, draamatyöskeltely, kuvallinen ilmaisu, kehontuntemus, musiikki). Menetelmät: Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, toiminnallinen ryhmätyöskentely, kokemuspäiväkirja, oman oppimiskäsityksen jäsentäminen kirjallisuuden avulla. Arviointi asteikolla hyväksytty/hylätty. Brown, B. 2012. Uskalla haavoittua. Elä rohkeasti täydellä sydämellä. Helsinki: Basam Books Oy. (soveltuvin osin) Kauppila, R. 2000. Ihmisen tapa oppia. Johdatus sosiokulttuuriseen oppimiskäsitykseen. Jyväskylä: PS-kustannus. KOOD 2 Sosiaalipedagogiikan ja sosiaalialan asiakastyön perusteet 5op KOOD 2 Sosiaalipedagogiikan ja sosiaalialan asiakastyön perusteet 5op tunnistaa sosiaalipedagogisen ajattelun lähtökohtia ja jäsentää sosiaalipedagogista ammatillisuutta ihmisen arjessa toteutuvana työnä osaa erotella sosiaalialan arvoja ja ammattieettisia periaatteita sosionomin työssä osaa kuvata erilaisia asiakastyön orientaatiota rakentaa ja soveltaa tavoitteellisen asiakastyön prosessia Sosiaalipedagogisen ajattelun ja toiminnan lähtökohdat, sosiaalialan eettiset periaatteet, kestävän kehityksen käsite, sosiaalialan ammatillinen vuorovaikutus. Menetelmät: Luennot ja opetuskeskustelut, kirjalliset tuotokset ja ryhmätentti. Arviointi asteikolla 1 5 Hämäläinen, J. & Nivala.E. 2008. Kasvatustiede- pedagogisen ihmistyön tiede. Kuopio:Unipress. Mäkinen, P., Raatikainen, E., Rahikka, A. & Saarnio, T. 2009. Ammattina sosionomi. Helsinki: Wsoy. Mönkkönen, K. 2007. Vuorovaikutus: dialoginen asiakastyö. Helsinki: Edita.
Pehkonen, A. & Väänänen-Fomin, M. (toim.) 2011. Sosiaalityön arvot ja etiikka. Jyväskylä: Ps-kustannus Sosiaalipedagoginen aikausikirja, eri vuosikerrat. Suomen sosiaalipedagoginen seura ry Storo,J. 2013. Practical social pedagogy. Theories, values and tools for working with children and young people. Viinamäki, L. (toim.)2010. Sosionomin ammatti ja työ 2010-2025. Havaintoja ja päätelmiä sosionomien (amk & ylempi amk) profiilista Suomen hyvinvointiasinatuntijajärjestelmässä. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A: raportteja ja tutkimuksia 3/2010. Kohti kestävää työelämää. http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/documents/kohti_kestavaa_tyoelamaa.pdf Salonen, A. O. 2011. Kohti kestävyysperustaista hyvinvoiintia. Teoksessa Sosiaalipedagoginen aikakauskirja. Vuosikirja 2011. 12. vuosikerta. 75-113. Vastavalmistuneiden urapolut 2011. Talentia. Sosiaalialan koulutukset ja kelpoisuudet. Talentia. KOOD3 Ammatillinen osaaminen ja asiantuntijaviestintä 5op KOOD3 Ammatillinen osaaminen ja asiantuntijaviestintä 5op Opiskelia asettaa tavoitteita omalle oppimiselleen ymmärtää itsearvioinnin merkityksen oman oppimisen ohjaamisessa osaa arvioida ja tulkita erilaisten viestien merkityksiä ja kehittää omia viestintätaitojaan soveltaa suullisia ja kirjallisia viestintätaitoja tarkoituksenmukaisesti ja dialogisesti työelämän asiakastilanteissa soveltaa ryhmätyötaitoja kokous- ja neuvottelutilanteissa osaa suunnitella ja tuottaa oikeakielisiä asiakastekstejä sekä tieteellisiä artikkeleita Ammatillinen osaaminen 1 op 01KOOD1 AMMATILLINEN OSAAMINEN 1 OP asettaa tavoitteita omalle oppimiselleen ymmärtää itsearvioinnin merkityksen oman oppimisen ohjaamisessa Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT), portfolioprosessin käynnistäminen Menetelmät: Aktiivinen osallistuminen lähiopetustunneille, yksilöllisen portfoliotyöskentelyn aloittaminen Arviointi asteikolla hyväksytty/hylätty Mäkinen, P., Raatikainen, E., Rahikka, A. & Saarnio, T. 2009. Ammattina sosionomi. Helsinki: WSOY.
Asiantuntijaviestintä 4 op 01KOOD1 ASIANTUNTIJAVIESTINTÄ 4 op 01SUOA ASIANTUNTIJAVIESTINTÄ 3 OP 01PINFO INFORMAATIOLUKUTAITO JA VERKKOTYÖSKENTELY 1 OP osaa arvioida ja tulkita erilaisten viestien merkityksiä ja kehittää omia viestintätaitojaan soveltaa suullisia ja kirjallisia viestintätaitoja tarkoituksenmukaisesti ja dialogisesti työelämän asiakastilanteissa soveltaa ryhmätyötaitoja kokous- ja neuvottelutilanteissa suunnitella ja tuottaa oikeakielisiä asiakastekstejä sekä tieteellisiä artikkeleita. Työelämän tekstilajit, opiskelutekstit, artikkeli, ryhmätyön menettelytavat, kokouksen ja neuvottelut, puhe, suullinen raportointi. Menetelmät: Aktivoiva lähiopetus, verkkotehtävät, artikkeli, kielenhuollon koe. Arviointi asteikolla 1 5 Arviointikriteerit 5 osaa tuottaa asiatyylistä artikkelitekstiä, joka täyttää lähdekriittisen tieteellisen tekstin kriteerit suunnitella ohjetekstejä ja raportteja eri kohderyhmille yhdistää erilaisia ryhmätyön menetelmiä kokous- ja neuvottelutilanteissa tulkita erityyppisten asiakkaiden viestintää ja tehdä sen pohjalta toiminnallisia johtopäätöksiä soveltaa suulliseen esitykseen opiskelualansa tietoa. 3 osaa tuottaa asiatyylistä esseetekstiä, jossa sovellettu lähdekritiikkiä tuottaa ohjetekstejä ja raportteja arvioida ryhmätyön menetelmien käyttöä kokous- ja neuvottelutilanteissa tulkita erityyppisten asiakkaiden viestintää suunnitella suullisen esityksen. 1 osaa tuottaa ammattialansa tekstiä tunnistaa ohjetekstejä ja raportteja määritellä kokous- ja neuvottelutilanteen rakenteen verrata erityyppisten asiakkaiden viestintää kuvata suullisesti oman alansa ammattitilanteita. Jokin seuraavista: Kauppinen, A., Nummi, J. & Savola, T. 2010. Tekniikan viestintä. Helsinki: Edita Prima, Mattila, H., Ruusunen, T. ja Uola, K. 2006. Viestinnän työkaluja AMK-opiskelijalle. Helsinki: WSOY, Niemi, T., Nietosvuori, L. & Virikko, H. 2006. Hyvinvointialan viestintä. Helsinki: Edita Prima, Roivas, M. & Karjalainen, A.-L. 2013. Sosiaali- ja terveysalan viestintä. Helsinki: Edita, lisäksi verkkomateriaali. 01PINFO INFORMAATIOLUKUTAITO JA VERKKOTYÖSKENTELY 1 OP
ja sisältö Tiedonhankintataidot ovat tärkeä osa korkeakouluopiskelijan sujuvaa opiskelua, ammatillista kasvua ja menestymistä työelämässä. Suomen korkeakoulujen informaatiolukutaitosuositus osaa: tunnistaa tiedontarpeensa ja tiedonhankinnan merkityksen opintojen eri vaiheissa hankkia opiskelussa tarvitsemaa tietoa tehokkaasti ja monipuolisesti hyödyntää opiskelussa tarvittavia erityyppisiä lähdeaineistoja ja palveluja osaa arvioida tietoaineistoja lähdekriittisesti käyttää tietoa eettisesti Verkkotyöskentely: hallitsee opiskelussa vaadittavat verkon hyödyntämisen taidot osaa käyttää Lahden ammattikorkeakoulussa hyödynnettäviä opetuksen ja opiskelun järjestelmiä ymmärtää tietoturvan, tietosuojan ja tekijänoikeuksien perusteet Asiantuntijaviestinnän osioon liittyvän esseen / artikkelin tiedonhankinta. Eri alojen elektroniset tietoaineistot ja -kannat, Finna-portaali, avoimet verkkojulkaisut, tiedonhankintastrategiat ja hakutekniikat, tietoaineistojen tekijän- ja käyttöoikeudet sekä lisenssit, lähdekriittisyys kriteereineen. Verkkotyöskentely: tietokoneen perushallinta Lahden ammattikorkeakoulun käytännöt: AD-tunnus & salasana, sähköposti, tulostus, langattoman verkon käyttö Lahden ammattikorkeakoulun opiskelun järjestelmien käyttötapojen perushallinta netiketin, tietoturvan ja tekijänoikeuksien perusteita Suoritusajankohta Osio on suositeltavaa suorittaa heti ensimmäisenä opiskeluvuotena, sillä hyvät tiedonhankinnan taidot ovat yksi sujuvan opiskelun edellytys. Verkkotyöskentelyn osuus suoritetaan heti opintojen alussa, koska verkon opiskelukäytön taidot ovat edellytys opinnoissa alkuun pääsemiselle. Edeltävä osaaminen -
Toteutus Kontaktiopetuksena suorittavat info tieto- ja kirjastopalveluista, kontaktiopetus yhteistyössä Asiantuntijaviestinnän opetuksen kanssa, yksilö- ja ryhmäohjaus tiedonhankintaklinikalla, Informaatiolukutaidon osaamiskoe, korvaava opetus osaamiskokeessa kaksi kertaa hylätyille. osaamiskokeen ja korvaavan opetuksen ajat ja paikat: Verkkokurssina suorittavat (liittyy Asiantuntijaviestinnän verkkokurssiin omana osiona) verkkokurssin aloitusinfo, ohjatut tehtävät verkkokurssilla, tiedonhankintaklinikat: yksilö- ja ryhmäohjaus Verkkotyöskentely: itsenäinen perehtyminen verkkomateriaaliin, harjoitukset ja näyttökoe (verkossa). Arviointi Osaamiskokeen tai verkkokurssin hyväksytty/ hylätty suoritus Verkkotyöskentelyn näyttökokeen arviointi: hyväksytty - hylätty. Oppimateriaali Tiedonhankinnan opas wikissä Tiedonhallinnan perusteet / Virtuaaliammattikorkeakoulu Elektroniset tietoaineistot Demo Informaatiolukutaidon osaamiskokeesta Repussa itsenäistä harjoittelua varten Verkkotyöskentely: verkkoympäristö: ohjeita ja harjoitteita Sosiaalipedagoginen kasvatus- ja ohjausosaaminen 15 op Sosiaalipedagoginen kasvatus- ja ohjausosaaminen 15 op Moduulin osaamistavoitteet tunnistaa erilaisten elämäntilanteiden merkityksen ihmisen kehityksen kannalta osaa ohjata tavoitteellisesti erilaisia asiakkaita ja asiakasryhmiä heidän arjessaan
osaa soveltaa sosiokulttuurisen innostamisen ideologiaa käytännön ohjaustyössä KOOD1 Ihmisen kasvu ja kehitys 5 op KOOD1 Ihmisen kasvu ja kehitys 5 op osaa eritellä kasvun ja kehityksen eri vaiheet osaa jäsentää yksilön psykososiaalista kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä hallitsee erilaisia kehitys- ja persoonallisuusteorioita osaa hyödyntää psykososiaalista tietoa asiakkaiden kanssa tehtävässä työssä Yksilön kehitykseen ja persoonallisuuteen liittyviä peruskäsitteitä ja -teorioita, sosiaalinen havaitseminen, positiivinen psykologia, psykofyysinen lähestymistapa Menetelmät: Luennot, yksilö- ja ryhmätehtävät, tentti Arviointi asteikolla 1 5. Nurmi, J-E. ym. 2006. Ihmisen psykologinen kehitys. Helsinki: WSOY. Dunderfelt, T. 2011. Elämkaaripsykologia. Helsinki. Wsoy. Suoninen E., Pirttilä-Backman A-M. &Lahikainen A-R. 2011. Arjen sosiaalipsykologiaa. Helsinki: Sanoma Pro Oy. Keltikangas-Järvinen, L. 2011. Temperamentti, tressi ja elämänhallinta. Helsinki: WSOY. KOOD2 Kasvuympäristöt 5 op KOOD2 Kasvuympäristöt 5 op osaa huomioida yksilön keskeiset kasvu- ja kehitysympäristöt osaa tarkastella yhteisöjen kasvatuksellista merkitystä yksilön identiteetin muodostumisen ja persoonallisuuden kehityksen kannalta osaa tarkastella perhettä yhteiskunnan perusrakenteena kunnioittaa monimuotoisten perheiden erilaisuutta Kasvuympäristöt muuttuvassa yhteiskunnassa, systeemisten järjestelmien merkitys yksilöön ja perheeseen, parisuhde, vanhemmuus, perheen elämänkaari ja dynamiikka, sosiaalinen media. Menetelmät: Luennot, yksilö- ja ryhmätehtävät.
Arviointi asteikolla 1 5. Rönkä, J. Malinen, L. & Lämsä, T. (toim.) 2009. PERHE-ELÄMÄN PALETTI - vanhempana ja puolisona vaihtelevassa arjessa. Jyväskylä: PS-kustannus. Kontula, O. 2013. YHDESSÄ VAI ERIKSEEN? Tutkimus suomalaisten parisuhteiden vahvuuksista, ristiriidoista ja erojen syistä. Väestöliiton perhebarometri 2013. Väestöliitto, väestöliiton tutkimuslaitos katsauksia E4772013. Lehtinen, E., Kuusinen, J. & Vauras, M. 2007. Kasvatuspsykologia. 2. uudistettu painos. Helsinki : WSOY. Soveltuvin osin. Muu opiskelumateriaali ilmoitetaan opintojakson alussa. KOOD3 Kasvatus- ja ohjausosaaminen 5 op KOOD3 Kasvatus- ja ohjausosaaminen 5 op osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioda tavoitteellista ja turvallista kasvatus- ja ohjaustoimintaa tunnistaa erilaisia ihmiskäsityksiä ja osaa kuvata omaa ihmiskäsitystään osaa kuvata, analysoida ja perustella omaa kasvatus- ja ohjausnäkemystään osaa soveltaa sosiokulttuurisen innostamisen ideologiaa käytännön ohjaustyössä Erilaiset oppimiskäsitykset, ihmisen kasvatukseen ja ohjaamiseen liittyvät peruskäsitteet ja teoriat, kasvatus- ja ohjaustoiminta, turvallisuussuunnitelma. sosiokulttuurinen innostaminen ja osallistaminen Menetelmät: Luennot, yksilö- ja ryhmätehtävät, toiminnallinen työskentely Arviointi asteikolla 1 5. Onnismaa, J. 2007. Ohjaus- ja neuvontatyö. Aikaa huomiota ja kunnioitusta. Tampere: Gaudeamus. Kauppila, R. 2007. Ihmisen tapa oppia: johdatus sosiokonstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Jyväskylä : PS-Kustannus. Kurki, L. 2000. Sosiokulttuurinen innostaminen : muutoksen pedagogiikka. Tampere: Vastapaino TAI Kurki,L. 2007. Innostava vanhuus -sosiokulttuurinen innostaminen vanhempien aikuisten parissa. Tampere :Vastapaino. Lehtinen, E., Kuusinen, J. & Vauras, M. 2007. Kasvatuspsykologia. 2. uudistettu painos. Helsinki : WSOY. (soveltuvin osin) Hyvinvointipolitiikan muutossuunnat 15 op Hyvinvointipolitiikan muutossuunnat 15 op Moduulin osaamistavoitteet tuntee hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta tukevat palvelujärjestelmät ja niihin liittyvän juridisen säädöspohjan ja osaa soveltaa niitä käytännön työssä osaa ennakoida ja jäsentää hyvinvointipalveluiden muutoksia ja pystyy osallistumaan palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä pyrkii huono-osaisuuden ehkäisemiseen yhteiskunnan, yhteisön ja yksilön näkökulmasta myös globaalisti rakentaa sosiaalityön orientaatioperustaa