Asetuksen 338/2011 toimeenpanon edellyttämä

Asetuksen 338/2011 toimeenpanon edellyttämä Ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelma NEUVOLATYÖ, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO

Sisältö 1 Johdanto...1 2 Toimintaohjelman perusta...1 3 Neuvolatyön, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon tavoite, tehtävät ja toteutus...2 LIITTEET

1 1 Johdanto Ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelmaa linjaa Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (VNa 338/2011). Asetuksen mukaan kunnan kansanterveystyöstöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Ennaltaehkäisen työn toimintaohjelma on osa kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, jonka avulla pyritään varmistamaan lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvän toiminnan suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus, pitkäjänteisyys sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä. Ehkäisevän työn alueellinen malli koostuu hyvinvointikeskuksittain alueen peruspalveluiden ja järjestötoimijoiden vuoropuhelusta ja yhteisistä toimintatavoista. Kokonaisuuteen kuuluu järjestöille ominaisen vapaaehtois- ja tukihenkilötoiminnan, vertaistoiminnan ja asukkaiden osallisuuden vahvistuminen osaksi ehkäisevää toimintaa alueella. Ehkäisevän työn alueellinen malli ja siinä syntyneet uudet toimintamallit ovat alueilla monipuolistaneet peruspalveluiden ja järjestöjen välistä yhteistyötä ja mm. työparitoimintaa sekä lapsiperheille tarjolla olevia ehkäisevän työn toimintamuotoja. Toiminnan toteutumisesta ja tuloksista raportoidaan vuosittain toimintakertomuksessa kunnan kansanterveystyöstä vastaaville luottamuselimille. Toimintaohjelmaa päivitetään tarvittaessa uusien lakien ja asetusmuutosten tai suositusten mukaiseksi osana Oulun kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. 2 Toimintaohjelman perusta Valtioneuvoston asetuksen tarkoituksena on ollut parantaa lasten, nuorten ja heidän perheidensä ehkäisevien terveyspalvelujen suunnitelmallista, tasoltaan yhtenäistä ja väestön tarpeet huomioon ottavaa toteuttamista maan eri osissa ja vähentää näin alueellista ja terveyskeskusten välistä eriarvoista palvelutarjontaa. Ehkäisevät terveyspalvelut kattavat koko ikäluokan ja palvelujen sisältö on yhdenmukainen koko maassa. Valtioneuvoston asetuksessa on määritelty terveystarkastusten sisältö (VNa 338/2011), mikä edellyttää henkilökohtaisia käyntejä, joihin varataan riittävästi aikaa. Määräaikaiset terveystarkastukset tarjotaan kaikille ennalta määriteltyyn ikä- tai vuosiluokkaan tai muuhun ryhmään kuuluville. Määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve selvitetään. Määräaikaisten terveystarkastusten lisäksi tehdään terveystarkastuksia yksilöllisen tarpeen mukaan. Terveystarkastuksia toteutetaan terveydenhoitajan ja/tai lääkärin määräaikaisina sekä laajoina tarkastuksina. Suun terveystarkastuksia tekevät hammaslääkärit, suuhygienistit ja hammashoitajat.

2 Terveysneuvonta ja terveystarkastukset toteutetaan siten, että alle kouluikäisen lapsen, oppilaan, opiskelijan ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarpeenmukainen tuki järjestetään viiveettä. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsen ja nuoren mielipiteiden ja kokemusten kuulemiseen. Terveystarkastusten yhteydessä tehdään tarvittaessa yksilöllinen hyvinvointija terveyssuunnitelma tai tarkistetaan aikaisemmin tehtyä suunnitelmaa. Suurin osa oululaisista lapsista ja nuorista voi hyvin. Ennaltaehkäisevää työtä keskitetään erityisen tuen tarpeessa oleviin lapsiin ja nuoriin sekä heidän perheisiinsä. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi järjestetään tarvittaessa lisäkäyntejä ja kotikäyntejä, sekä laaditaan palvelusuunnitelma yhteistyössä tukea tarvitsevan ja hänen perheensä sekä muiden tarvittavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Terveystarkastuksissa selvitetään lapsen ja nuoren terveydentilaa, kasvua ja kehitystä sekä perheen hyvinvointia haastattelulla, lapsen ja nuoren kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Terveystarkastukset toteutetaan tarpeen mukaan moniammatillisesti ja niiden sisältö määräytyy ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan. Terveystarkastuksessa pyritään hoidettavissa olevien poikkeamien varhaiseen toteamiseen, arvioidaan jatkotutkimusten, tuen ja hoidon tarvetta sekä ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon ja palveluihin. Jos asiakas tarvitsee mahdollisia jatkotutkimuksia, lisätukea tai hoitoa, toimitaan verkostoituneesti muiden palvelualueiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Neuvolakäynneillä tai muissa viranomaistapaamisissa keskusteluiden ja eri seuloissa nousseiden asioiden perusteella tunnistetaan perheen tuen tarpeet, jotka voivat liittyä esimerkiksi lapsen kasvuun ja kehitykseen, vanhempien jaksamisen ongelmiin tai taloudellisiin vaikeuksiin. Yhdessä perheen kanssa sovitaan tavoitteet ja tehdään suunnitelma etenemisestä. Useimmiten terveydenhoitaja kokoaa tarvittavan moniammatillisen tiimin, johon voivat kuulua esimerkiksi sosiaali-, päihde- ja perhetyöntekijä. Näin perhe saa tarvitsemansa tuen mahdollisimman nopeasti ilman lähetteitä. Neuvolan työmuotoja ovat työparityöskentely, kotikäynnit, verkostopalaverit, ryhmät ja yksilökäynnit. Moniammatilliselle työlle on luotu aikataulut ja muut käytännön yhteistyötä tukevat rakenteet. Tämä toteutetaan Oulussa hyvinvointineuvolan toimintamallin mukaisesti. 3 Neuvolatyön, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon tavoite, tehtävät ja toteutus Kaupungin eri alueet poikkeavat suuresti toisistaan sekä sosioekonomisten tekijöiden että maantieteellisen sijainnin suhteen, ja tämä on pyritty huomioimaan henkilöstömitoituksessa sekä toimintojen toteutuksessa. Ennaltaehkäisevän työn resurssit kohdennetaan joustavasti ja tarpeenmukaisesti siten, että äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lakisääteiset terveystarkastukset toteutetaan asetuksen (VNa 338/2011) mukaisesti.

3 Toiminnan päälinjaukset ovat samanlaiset, ja niitä ohjaavat äitiys- ja lastenneuvolaan sekä kouluterveydenhuoltoon tehdyt kontaktiohjelmat, joissa on yksityiskohtainen kuvaus ikäkausien mukaisissa terveystarkastuksissa toteutettavasta sisällöstä (mm. aikataulutus, toimenpiteet, kyselylomakkeet, jaettava terveysneuvontamateriaali, tarkastuksen kirjaamis- ja tilastointiohjeet). Kontaktiohjelmaa linjaavat asetuksen (Vna 338/2011) ja muiden lakien lisäksi, mm. THL:n ja STM:n erilaiset käsikirjat ja oppaat. Terveystarkastuksessa arvioidaan aina erityisen tuen tarpeet, ja suunnataan palvelut sen mukaisesti. 3.1 Neuvolatyö Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin ja sikiön sekä koko perheen mahdollisimman hyvä terveys. Äitiysneuvolan tehtävä on ohjata, valmentaa ja neuvoa odottavaa äitiä ja hänen perhettään raskauden ja synnytyksen varalle. Lisäksi tehtävänä on etsiä mahdollisia riskitekijöitä ja raskauden esiin tuomia sairauksia ja muita poikkeavuuksia (ennaltaehkäisevä työ). Työ sisältää lääketieteellisen seurannan lisäksi sosiaalista, emotionaalista ja psyykkistä tukea sekä apua uudessa elämäntilanteessa. Oululaiset äidit saavat raskaudenajan ultraääniseulonnat ja muita erikoistutkimuksia sekä erikoislääkäripalveluita Oulun kaupungin keskusneuvolasta. Äitiysneuvola toimii tiiviisti yhteistyössä OYS:n äitiyspoliklinikan kanssa. Neuvolapalveluissa huomioidaan koko perhe neuvolan asiakkaina. Lasta odottavalle perheelle tehdään vähintään yksi laaja terveystarkastus sekä vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio. Raskaudenaikainen kotikäynti tehdään ensisynnyttäjäperheille raskausviikoilla 16 20 tai viimeistään synnytyksen jälkeen. Äitiysneuvolan määräaikaistarkastukset ovat kuvattuna liitteessä 1. Äitiysneuvolan ensikäynnillä tehdään kaikki osa-alueet kattava koko perheen hyvinvointikartoitus. Kartoituksen perusteella saadaan poimittua perheiden joukosta erityistä tukea tarvitsevat perheet, joiden luo tehdään raskauden aikainen kotikäynti. Terveydenhoitajan työpariksi voi tulla joko perhetyöntekijä tai terapeutti ja tarvittaessa myös päihde- ja sosiaalityöntekijä. Neuvoloissa selvitetään myös perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa terveydenhoitajien tekemällä väkivaltakyselyllä. Määräaikaistarkastuksissa seuloutuu riskiäitejä/ -perheitä, joiden hoito vaatii lisätyötä/-tarkastuksia. Raskaana olevista 4-10 %:lla ilmenee verenpaineen nousua, 8 %:lla verensokeriarvojen nousua ja 10-15 % käy läpi masennusvaiheen. Äitiysneuvolaoppaan 2013 mukaan resursoinnissa tulee huomioida lisäkäynneille 20 % työajasta. Lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventaa perheiden välisiä terveyseroja. Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhempia turvallisessa, lapsilähtöisessä kasvatuksessa ja lapsen hyvässä huolenpidossa sekä parisuhteen hoitamisessa. Lisäksi neuvolassa edistetään lapsen kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen elintapojen terveellisyyttä.. Neuvolassa pyritään havaitsemaan lapsiperheiden erityisen tuen tarpeet mahdollisimman varhain tutkitusti vaikuttavilla työmenetelmillä (esim. Lapsiperheen arjen voimavarat lomake, Laps lomake, Lapset puheeksi työmenetel-

4 mä), ja järjestämään tarkoituksenmukainen tuki ja apu. Lastenneuvolat tekevät moniammatillista yhteistyötä muiden lapsiperheiden parissa työskentelevien kanssa. Perheille annetaan myös tietoa rokotuksista ja lapset saavat kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotteet. Asetuksen mukaan kunnan on järjestettävä lapselle tämän ensimmäisen ikävuoden aikana vähintään yhdeksän terveystarkastusta, joihin sisältyy vähintään kaksi lääkärintarkastusta lapsen ollessa 4 6 viikon ja 8 kuukauden ikäinen sekä laaja terveystarkastus 4 kuukauden iässä. Ensimmäistä lastaan odottavan perheen tai ensimmäisen lapsen saaneen perheen luokse on tehtävä kotikäynti ja muita kotikäyntejä on järjestettävä tarpeen mukaan. Suosituksen (Äitiysneuvolaopas, Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan, THL 2013) mukaan ainakin yksi kotikäynti tehdään vauvan syntymän jälkeen. Neuvolan ja terveydenhoitajan antaman tuen merkitys korostuu lapsen ensi viikkoina, sillä silloin useimmat perheet tarvitsevat paljon tukea ja tietoa, varsinkin ensimmäisen lapsen syntyessä. Lapsen ollessa 1-6 vuoden ikäinen on hänelle järjestettävä vähintään kuusi terveystarkastusta, joihin sisältyvät laaja terveystarkastus 18 kuukauden ja 4 vuoden iässä sekä terveydenhoitajan arvio suun terveydentilasta. 6-vuotiaiden kohdalla asetus velvoittaa toimimaan yhteistyössä koulun ja esiopetuksen kanssa tukemaan lapsen nivelvaihetta esiopetuksesta kouluun. Yhdessä huoltajien, esiopetushenkilöstön, lastenneuvolan ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa selvitetään lapselle parhaiten sopiva koulun aloitustapa. Mikäli lapsi ei ole esiopetuksessa, ovat lastenneuvolan terveydenhoitajat ensiarvoisessa asemassa ohjaamassa lapsia tarvittaviin kouluvalmiuden arviointeihin oppilashuoltoyksikköön. Kouluun tulevien lasten tarvittavat kouluvalmiuden arvioinnit toteutetaan monialaisena yhteistyönä koulukuraattoreiden ja koulupsykologien toimesta. Lastenneuvolan määräaikaistarkastukset ovat kuvattuna liitteessä 2. Neuvolaikäisen lapsen laajaan terveystarkastukseen kutsutaan molemmat vanhemmat. Terveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat lapsen ja koko perheen hyvinvointia yhdessä ja tarvittaessa yhteistyössä muiden ammattihenkilöiden kanssa. Siihen kuuluu vanhempien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Vanhemmat kutsutaan mukaan laajoihin terveystarkastuksiin neuvolassa edellisen tarkastuksen yhteydessä kirjaamalla kutsu neuvolakorttiin. Kutsu laajaan terveystarkastukseen on nähtävissä Omahoidon neuvolan ajanvarauksessa sekä kaupungin nettisivuilla. Kutsu voidaan esittää perheelle myös puhelimessa aikaa varattaessa. Varhaiskasvatuksen henkilöstö, seurakunnan päiväkerhot/pikkukoulut ja neuvola tekevät yhteistyötä erityisesti 4-vuotiaiden lasten osalta vanhempien kanssa ja luvalla. Myös esikoulusta kouluun nivelvaiheessa yhteistyötä ikäkausitarkastukseen liittyen on kehitetty. Päiväkodissa tehdyn havainnoinnin perusteella laaditaan tarvittava kuvaus lapsesta, jonka lastentarhanopettaja allekirjoittaa ja toimittaa neuvolaan. Perhepäivähoitaja yhdessä ohjaajan kanssa laatii vastaavan lapsikuvauksen perhepäivähoidossa olevasta lapsesta. Lapseen tutustuminen alkaa jo ennen päivähoidon aloittamista. Lapselle ja hänen vanhemmilleen taataan riittävän pitkä hoitopaikkaan tutustumisaika, aluksi yhden hoitajan tai opettajan kanssa. Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma

5 (vasu) laaditaan yhteistyössä vanhempien/huoltajien kanssa muutaman viikon kuluessa hoidon aloittamisesta. Lapsen vasussa korostetaan lapsen vahvuuksia ja hänen persoonansa ainutlaatuisuutta. Varhaiskasvatuksessa asiakasnäkökulmaa vahvistetaan lapsen ja vanhempien osallisuutta lisäämällä. Lapsen hoito ja kasvatus tapahtuu vanhempien kasvatustehtävää tukevan kasvatuskumppanuuden menetelmin. Lapsen huoltaja osallistuu varhaiskasvatuskeskusteluihin, lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tekoon ja vanhempainiltoihin. Lapsiryhmän toiminnan suunnittelun lähtökohtana ovat lasten omat kiinnostuksen kohteet ja myös lapsen omia valintoja tuetaan. Lapsi kohdataan yksilönä ja hänen kiinnittymistä vertaisryhmään tuetaan. Lapsen tunnetta ryhmään kuulumisesta vahvistetaan leikin ja muiden osallistavien menetelmien avulla. 3.1.1 Lapsen ja hänen perheensä tarvitsema lisätuki Perhe voi tarvita myös lisäkäyntejä neuvolaan tai kotiin. Lastenneuvolassa lisäkäyntejä aiheutuu moninaisista asioista; imeväisen itkuisuudesta aina esikouluikäisen keskittymisvaikeuksiin saakka. Terveydenhoitajat pyrkivät tekemään myös harkinnanvaraisia kotikäyntejä äidin ja vauvan välisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen tukemiseksi yhdessä neuvolan perhepalvelun perheterapeutin/psykiatrisen sairaanhoitajan tai perhetyöntekijän kanssa (varhaisen vuorovaikutuksen työmenetelmät). Lapsen elämän muutosvaiheita tuetaan, käytössä on esimerkiksi moniammatillisen yhteistyön toimintamalli lapsen siirtyessä esiopetukseen. Oulussa toimii myös oma LTK-tiimi (lasten ja nuorten tutkimus- ja kuntoutustiimi), jossa toimii mm. lastenlääkäri, fysioterapeutti ja terveydenhoitaja. Tutkimusten perusteella tiedetään, että määräaikaistarkastuksista poisjääneiden lasten riski syrjäytymiseen on suurempi kuin niihin osallistuneilla. Tarkastuksista poisjääneiden tuen ja asioiden jatkoselvittelyn tarve voi olla keskimääräistä suurempi. Lapsen tarvitessa erityistä tukea, lapselle laaditaan suunnitelma, joka tehdään yhteistyössä vanhempien ja perheen kanssa toimivien tahojen kanssa. Kaikissa hyvinvointikeskuksissa tarjotaan lasten, nuorten ja perheiden palveluita, joihin kuuluvat perhepalvelu, kasvatus- ja perheneuvontapalvelut sekä sosiaalityö ja ohjaus. Perheiden palveluja tarjotaan alueellisesti lähellä asiakasperheitä ja järjestetään yhteistyössä eri toimijoiden kuten mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä sivistys- ja kulttuuripalveluiden työntekijöiden kanssa sekä kolmannen sektorin kanssa. Palvelumallin tavoitteena on parantaa joustavaa ja matalan kynnyksen perhepalvelua sekä palvelun oikea-aikaisuutta, yhdistää eri toimijoiden voimavaroja ja vähentää ohjautumista raskaisiin palveluihin. Perheen tuen tarve perustuu aina ammattihenkilön arviointiin yhdessä perheen kanssa ja se on suunnitelmallista, tavoitteellista ja määräaikaista. Perhepalvelut on tarkoitettu kaikille tukea tarvitseville lapsiperheille, ja tavoitteena on tukea ja auttaa lapsiperheiden elämänhallintaa ja selviytymistä arjessa. Perhepalvelusta saa apua esimerkiksi jos vauva valvottaa, arkirytmi on hukassa tai parisuhde mietityttää, mutta myös jos lapsella tai vanhemmalla on pitkäaikaissairaus

6 tai vamma, vanhemman masennus tai uupumus vaikeuttaa arjen sujumista, sosiaaliset verkostot ovat riittämättömät tai perheessä on kasvatuspulmia tai elämänkriisi. Perhepalvelusta on mahdollista saada esim. perhetyöntekijöiden, perheterapeuttien ja sosiaaliohjaajien ja -työntekijöiden tukea. Käynnit toteutetaan pääasiallisesti kotikäynteinä. Perheiden tueksi on tarjolla myös monenlaista ryhmätoimintaa, joista osa on kaikille suunnattuja avoimia ryhmiä ja osa ryhmistä enemmän tukea tarvitseville perheille. Ryhmätoimintaa toteutetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden omana toimintana sekä myös yhteistyössä seurakunnan ja järjestöjen kanssa. Perheitä ohjataan kolmannen sektorin kerhoihin ym. toimintaan mukaan. Neuvolatyötä tukevat myös toimivat moniammatilliset työryhmät (neuvolatyöryhmät, lapsityöryhmät). Perheille suunnattu ryhmätoiminta on kuvattu liitteessä 6. Kasvatus- ja perheneuvonta auttaa alle 18-vuotiaiden lasten perheitä kun vanhemmat ovat huolissaan lapsen kehityksestä, käyttäytymisestä, sosiaalisesta selviytymisestä tai tunne-elämästä tai kun perhe toivoo tukea vanhemmuuteen, perheenjäsenten väliseen vuorovaikutukseen tai ristiriitatilanteisiin.

7 Jos perheessä harkitaan eroa tai tarvitaan apua erosta selviämiseen, voi ottaa yhteyttä perheasioiden sovitteluun. Oulussa on vuoden 2014 alusta alkaen koordinoitu päihdeongelmaisten raskaana olevien hoitoa neuvolasta käsin. Aikaisemmin heidät lähetettiin äitiyspoliklinikalle seurantaan, jossa oli myös hoitovastuu, mutta nyt hyvinvointineuvola toimintamallin mukaisesti asiakkaiden hoitoa koordinoi neuvola. Perheet saadaan ohjattua oikean tuen piiriin riittävän ajoissa, hoidon jatkuvuus on parempi ja tietokatkokset ovat epätodennäköisempiä. Neuvolassa työparina terveydenhoitajalla on A-klinikan tai Redin sairaanhoitaja tarpeen mukaisesti, ja lisäksi asiakkaat voivat halutessaan tavata päihdetyöntekijää myös neuvolassa tai kotonaan. Tämä ei ole silti poistanut erikoissairaanhoidon tuen tarvetta tietyissä tapauksissa. Lisäksi asiakkaat, jotka ovat Oulun päihdeklinikan asiakkaina esim. korvaushoidossa, hoidetaan yhteistyössä päihdeklinikan kanssa. 3.2 Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Kouluterveydenhuollon tulee myös osallistua erityistä tukea vaativien oppilaiden hoitoon ja osallistua koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä koulujen työolojen ja turvallisuuden valvontaan ja parantamiseen. Kouluterveydenhuolto on osa oppilashuoltoa. Asetuksen mukaan oppilaille tulee järjestää sekä määräaikaisia että laajoja terveystarkastuksia, joita toteuttavat terveydenhoitajat ja lääkärit. Oppilaille tehtävissä tarkastuksissa pyritään arvioimaan oppilaan kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja hyvinvointia, jolloin myös opettajan ja muun oppilashuollon henkilöstön antama arvio oppimisesta, kouluselviytymisestä ja kaverisuhteista on huomioitava. THL on yhteistyössä Opetushallituksen kanssa kehittänyt valtakunnallisen lomakkeen, joka on käytössä laajoissa terveystarkastuksissa opettajan antamassa arviossa. Kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastukset ovat kuvattuna liitteessä 3. Peruskouluikäisten lasten huoltajille on järjestettävä mahdollisuus osallistua lastensa terveystarkastuksiin, ennen kaikkea silloin, kun on kysymys oppilaan laajasta terveystarkastuksesta. Kouluterveydenhuollossa vanhempien mukaan kutsuminen tapahtuu oppilaalle toimitettavan kyselylomakkeen yhteydessä tai Wilma-järjestelmän kautta. Oppilaalle tehdään tarvittaessa laajan terveystarkastuksen pohjalta henkilökohtainen terveydenhoitosuunnitelma yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa sekä tarvittaessa opettajan ja oppilashuollon henkilöstön kanssa. Suunnitelman pohjalta toteutetaan seuraavat tapaamiset terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa. Terveystarkastuksessa pyritään hoidettavissa olevien poikkeamien aikaiseen toteamiseen sekä arvioidaan jatkotutkimusten, tuen ja hoidon tarvetta sekä ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lapsen ja nuoren mielipiteiden ja kokemusten kuulemiseen, ja tähän käytetään apuna tarvittaessa kyselylomakkeita. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa esille nousevat lapsuusiässä

8 yleiset allergiset sairaudet, tuki- ja liikuntaelimistön oireet sekä psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat. 3.2.1 Koululaisen ja hänen perheensä tarvitsema lisätuki Mikäli koululainen tarvitsee lisätukea, järjestetään tarvittavat tutkimukset ja moniammatillinen tuki. Fyysisissä asioissa voidaan ottaa yhteys hyvinvointikeskukseen/terveysasemalle, kaupungin tarjoamiin erityispalveluihin tai lääkärin lähetteellä erikoissairaanhoidon palveluihin. Psyykkiseen tai sosiaaliseen tukeen liittyvissä asioissa oppilas ohjautuu pääasiallisesti koulupsykologille, koulukuraattorille tai opinto-ohjaajalle, mikäli on huolta myös opiskelun onnistumisesta. Kouluterveydenhuollossa työskentelee psykiatrisia sairaanhoitajia (psyykkarit), joiden työn painopiste on mielenterveyden edistämisessä yhteistyössä terveydenhoitajien ja koulun oppilashuollon kanssa. Käytännön työskentelyssä sovelletaan yhteisöllisiä hyvinvointia edistäviä toimintamuotoja. Kun oppilas tarvitsee erityistä tukea, otetaan yhteys lasten- ja nuorisopsykiatriseen tiimiin tai perhepalveluihin. Sosiaalisissa asioissa tehdään yhteistyötä oppilaan luokanvalvojan, rehtorin, koulukuraattorin ja lastensuojelun kanssa (poissaolot, koulukiusaaminen, päihteet, lastensuojelulliset huolet). Psyykkisissä ja sosiaalisissa asioissa jatkoselvittelyihin ohjautumista edeltää usein moniammatillinen palaveri. Koulujen oppilas- ja opiskelijahuollolla tarkoitetaan oppilaan ja opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa koulu- ja oppilaitosyhteisössä. Koulujen oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluilla tarkoitetaan voimassa olevan lainsäädännön mukaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä oppilashuoltoyksikön koulukuraattorin ja koulupsykologin tarjoamia palveluita. Oppilas- ja opiskelijahuoltoa järjestetään sekä yhteisöllisenä että yksilöllisenä tukena. Koulu nimeää oppilashuollon yhteisöllisestä tuesta vastaavan moniammatillisen oppilashuoltoryhmän lukuvuodeksi kerrallaan. Oppilashuoltoryhmä laatii/päivittää lukuvuosittaisen oppilashuoltosuunnitelman. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat tavallisimmin rehtori, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, kouluterveydenhoitaja ja lääkäri, koulunkäynninohjaaja sekä koulukuraattori ja/tai koulupsykologi. Oppilashuoltoryhmä laatii lukuvuosittaisen oppilashuoltotyön toimintasuunnitelman. Tavoitteena on terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä, ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollon yksilöllinen tuki on yksittäisen oppilaan oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden koulunkäyntiin liittyvien ongelmien ehkäisemistä, tunnistamista ja poistamista mahdollisimman varhain. Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua vain ne henkilöt, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Lähtökohtaisesti huoltaja on mukana neuvottelemassa lapsensa asioista. Muussa tapauksessa huoltajalta on oltava kirjallinen lupa asian käsittelyyn. Niille lapsille ja nuorille, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista, tarjotaan

9 erityisryhmille suunnattua liikuntaa. Järjestäjinä toimivat liikuntatoimi ja kuntoutuspalvelut yhteistyössä. Kouluikäisten lasten, nuorten ja heidän perheittensä hyvinvoinnin tarpeisiin on lähdetty kehittämään hyvinvointikoulun toimintamallia, jonka suunnittelussa on hyödynnetty ja sovellettu hyvinvointineuvolasta saatuja kokemuksia. Toimintamallia on pilotoitu Kiiminkijoen ja Kaakkurin kouluissa, ja laajennetaan kaikkien hyvinvointialueiden kouluihin. Hyvinvointikoulussa hyödynnetään alueen eri toimijoiden osaamista ja kehitetään palveluihin ohjautumista, niin että asioihin voidaan puuttua varhain ja tehokkaasti. 3.2.2 Terveystiedon opetus Oulun kaupungin terveystiedon opetussuunnitelman laadinnassa kouluterveyshuollon asiantuntemus on tärkeä. Yhteistyön toteuttamisessa on vielä kehittämistä, mikä tulee huomioida uusien opetussuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Kouluterveydenhoitaja on tärkeässä roolissa yläkoulun terveystiedon opetuksen asiantuntijatehtävissä. Useissa kouluissa on pysyvänä käytänteenä terveydenhoitajan vierailut kyseisen aineen oppitunneilla. Terveydenhoitaja tuo opetukseen terveydenhuollon asiantuntijan näkökulman ja madaltaa osin kynnystä oppilaan hakeutumiselle kouluterveydenhuoltoon. Oppilaat havaitsevat myös terveydenhoitajan olevan osa koulun kasvattavaa henkilökuntaa. Terveydenhoitaja mahdollistaa kouluissa tiettyjä laborointeja, joita ei ilman hänen läsnäoloaan olisi mahdollista suorittaa. Terveydenhoitajalla on myös paras tietämys terveydenhoitopalveluista, joka voi olla myös jonkin terveystiedon tunnin aiheena. Lisäksi on ensiarvoisen tärkeää, että kouluterveydenhoitaja on näkyvästi läsnä koulun arjessa, kohtaa oppilaita myös vastaanottohuoneensa ulkopuolella ja on osa yhteistä kasvatusvastuuta. 3.3 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on ylläpitää ja parantaa opiskelijan hyvinvointia järjestämällä terveyden- ja sairaanhoitoa, mukaan lukien mielenterveyspalvelut ja seksuaaliterveysneuvonta. Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on myös osallistua opiskeluympäristön ja -yhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä oppilaitosten työolojen ja turvallisuuden valvontaan ja parantamiseen. Opiskeluterveydenhuollon resurssit (2016) v. 2016 Opiskeluth:n hoitajat Opiskelijoita Opisk. / th Opiskeluth:n lääkärit Opiskelijoita/ lääkäri

10 Oulu th 11 14 500 1320 2.0* 7250 psyk.sh 1 ph 1 Opiskeluterveydenhuolto ei sisällä sairaanhoitoa vaan se toteutuu hyvinvointikeskusten ja terveysasemien vastaanotoilla. Lukion aloittaville tehdään terveydenhoitajan tarkastus ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Toisen vuoden aikana on tytöillä mahdollisuus käydä lääkärintarkastuksessa. Lääkärintarkastus on mahdollinen jo ensimmäisen vuoden aikana tarvittaessa. Pojilla vastaava lääkärintarkastus toteutuu kutsuntaikäisten ennakkoterveystarkastuksessa. Muut terveystarkastukset toteutuvat yksilöllisen tarpeen mukaan. Ensimmäisenä opiskeluvuonna ammattiopiston ja ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijoille terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen ja ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna opiskelija käy lääkärintarkastuksessa, ellei lääkärintarkastusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä. Lääkärintarkastus tulee kuitenkin aina järjestää ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelijalle, joka on erityisopetuksessa tai jonka terveydentilan tai opiskelukyvyn selvittäminen on tarpeellinen opiskelualan tai tulevan ammatin vuoksi. Ammattikorkeakoulussa opiskeleville tehdään ensimmäisenä opiskeluvuonna terveyskysely, minkä perusteella opiskelija kutsutaan tarvittaessa terveystarkastukseen. Opiskelijoille, jotka joutuvat opiskeluaikanaan alttiiksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttaville töille, tulee tehdä alkutarkastus ja tarvittavat määräaikaistarkastukset. Opiskelijan terveystarkastustarve tulee selvittää ennen työssä oppimisjaksoa tai työharjoittelua. Toisena opiskeluvuonna lääkärintarkastus tehdään kaikille niille opiskelijoille, joille ei lääkärintarkastusta ole tehty ensimmäisenä opiskeluvuonna. Opiskelujen aikana tehtävä kutsuntaikäisten ennakkoterveystarkastus korvaa toisena opiskeluvuonna tehtävän lääkärintarkastuksen. Opiskeluterveydenhuolto järjestää myös oululaisten kutsuntaikäisten ennakkoterveystarkastukset. Asetuksen tarkoituksena on ollut tehostaa terveyden edistämistä ja kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Asetuksessa pidetään tärkeänä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja huomion kiinnittämistä erityisesti siirtymävaiheisiin esim. opiskelun aloitus. Asetuksen mukaan opiskeluterveydenhuollossa tulee tehostaa etsivää työtä ja seurata palvelujen ulkopuolelle jäävien ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten määrää. Mikäli opiskelija tarvitsee lisätukea, järjestetään hänelle tarvittavat tutkimukset ja moniammatillinen tuki. Fyysisissä asioissa voidaan ottaa yhteys kaupungin tarjoamiin erityispalveluihin tai lääkärin lähetteellä erikoissairaanhoidon palveluihin. Psyykkiseen tukeen liittyvissä asioissa opiskelijoilla on mahdollisuus saada apua opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajilta, psykiatriselta sairaanhoitajalta ja lääkäreiltä. Mikäli ilmenee huolta myös opiskelun onnistumisesta, toimitaan yhdessä koulukuraattorin ja/tai opinto-ohjaajan kanssa. Kun opiskelija tarvitsee erityistä tukea mielenterveysasioissa, voidaan ottaa yhteyttä lasten- ja nuorisopsykiatriseen

11 tiimiin, mielenterveystoimistoon, hyvinvointikeskuksen akuuttivastaanoton psykiatriseen sairaanhoitajaan tai akuuttityöryhmään. Sosiaalisissa asioissa tehdään yhteistyötä opiskelijan luokanvalvojan, rehtorin, koulukuraattorin ja alaikäisten kohdalla lastensuojelun kanssa (poissaolot, koulukiusaaminen, päihteet, lastensuojelulliset huolet). Psyykkisissä ja sosiaalisissa asioissa jatkoselvittelyihin ohjautumista edeltää usein moniammatillinen palaveri. Opiskeluterveydenhuollossa on työssä yksi psykiatrinen sairaanhoitaja. Työmuotoja ovat yksilötyö ja ryhmät. Opiskelijoille järjestetään ryhmätoimintaa mielenterveyden edistämiseen liittyen mm. Pulinaralli, MielenVoimaa ryhmä ja Ahdistus hallintaan ryhmä. Psykiatrinen sairaanhoitaja osallistuu myös tarvittaessa yhteisölliseen työhön oppilaitoksilla ja tekee yhteistyötä oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Lukukausien alussa järjestetään uusille opiskelijoille infotilaisuuksia. 3.4 Kouluyhteisön työolojen tarkastus Kouluyhteisön työolot tulee tutkia ja arvioida joka kolmas vuosi työterveyshuollossa vakiintuneen työpaikkaselvityksen menetelmiä soveltaen. Koulun työoloselvitys tehdään samanaikaisesti aikuistyöntekijöiden ja oppilaiden näkökulmasta. Työpaikkakäynnillä työterveyshuollon edustajat (kyseisen paikan työterveyslääkäri ja hoitaja) esittelevät esikyselyn tulokset työyhteisön jäsenille. Käynnin lopuksi tehdään kierros paikoissa, joissa fyysistä ongelmaa. Kierroksella mukana ovat esimies, työyhteisövaltuutettu, työterveyden edustajat, työsuojelun edustajat, ympäristötarkastaja sekä tekninen isännöinti. Selvityskäynnin jälkeen työpaikalle lähetetään työterveyshuollon raportti, jossa on kirjattu asioita ja toimenpide-ehdotuksia. Seurantaosiossa todetaan, että toimenpiteiden toteuttamisvastuu on työnantajalla. Työpaikkaselvitys tulee olla työntekijöiden nähtävillä. Toimenpiteiden toteumista työterveyshuolto seuraa kuuden kuukauden kuluttua yhteydenotolla esimieheen. Kouluterveydenhuolto vastaa yksittäisen oppilaan terveydentilan vaatimista tutkimuksesta, hoidosta ja ohjaamisesta tarvittaessa jatkotutkimuksiin normaalien hoitokäytäntöjen ja hoidonporrastuksen mukaisesti. Mikäli kouluissa epäillään esim. sisäilmaongelmaa, on kaupungissa käytössä poikkitoimijaiset sisäilmatyöryhmät, johon kouluterveydenhuolto osallistuu. Kouluterveydenhuollon rooliin ei kuulu laajamittaisten sisäilmakyselyjen toteuttaminen eikä se tee päätöksiä esim. tilojen soveltumisesta tai soveltumattomuudesta koulutyöhön. 3.5 Ehkäisy- ja muu seksuaaliterveysneuvonta Alle kouluikäisen lapsen, oppilaan ja opiskelijan seksuaalista kypsymistä ja kehitystä tukeva neuvonta sisällytetään terveysneuvontaan ja terveystarkastuksiin lapsen ja nuoren kehitysvaihetta vastaavasti. Seksuaalineuvonta on integroitu kaikkiin terveyspalveluihin. Seksuaalineuvontaa toteutetaan tasa-arvoisesti asiakkaan tarpeen mukaan riippumatta asiakkaan sukupuolesta, iästä, seksuaalisesta tai sukupuolises-

12 ta suuntautumisesta, kulttuuritaustasta tai muista yksilöllisistä ominaisuuksista. Erityistä huomiota kiinnitetään pitkäaikaissairaisiin ja vammaisiin lapsiin ja nuoriin, joiden seksuaalisuus jää usein huomiotta. Neuvolan ja kouluterveydenhuollon terveysneuvontaa on koordinoitu varhaiskasvatuksen ja peruskoulun väkivallattomuuteen tähtäävän kasvatuksen kanssa. Neuvonta raskauden ehkäisystä ja muu seksuaaliterveysneuvonta kuuluvat neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin. Parisuhdetta ja seksuaalisuutta koskevaa neuvontaa annetaan raskauden aikana henkilökohtaisessa neuvonnassa ja perhevalmennuksessa, synnytyksen jälkeen ja raskaudenehkäisypalvelujen yhteydessä. Lastenneuvolassa keskustellaan lapsen seksuaalisuuden kehityksestä ja ohjataan vanhempia tukemaan lapsen tasapainoista kehitystä seksuaaliterveyden näkökulmasta. Neuvolapalveluissa tarjotaan tietoa vanhemmille parisuhdevaikeuksien ja pikkulapsiperheiden eroamisen ehkäisemiseksi. Erityisen tärkeä ryhmä on puberteettia lähestyvät nuoret, joiden luonnolliseen kehitykseen kuuluu seksuaalisen kiinnostuksen herääminen, parisuhteiden luominen sekä parisuhteiden ja sosiaalisten verkostojen muuttuminen. Kouluterveydenhuollolla ja kouluterveydenhoitajalla on tärkeä rooli nuorten seksuaaliterveysneuvonnassa. Nuorten seksuaalikasvatuksessa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon edustajat ovat mukana suunnittelemassa terveystiedon sisältöjä. Terveydenhuollon henkilöstö voi osallistua myös varsinaiseen opetukseen. Nuoret saavat neuvoja ja apua seksuaalisuutta koskeviin kysymyksiin lähipalveluina, sillä helppo pääsy vastaanotolle on nuorille ensiarvoisen tärkeää. Terveyskeskusten on järjestettävä kansanterveyslain mukaan kunnan asukkaiden tarvitsemat ehkäisyneuvontapalvelut. Ehkäisyneuvontapalvelut on järjestetty osana terveyspalveluita tai erillisenä ehkäisyneuvolatoimintana. Ehkäisyneuvontaan integroidaan aina kokonaisvaltainen seksuaaliterveyden edistäminen. Alle 16-vuotiaiden ehkäisyn aloitus kuuluu lääkärin tehtäviin. Terveydenhoitaja voi aloittaa ehkäisyn 16 vuotta täyttäneelle asiakkaalle. Lääkäriä on mahdollisuus konsultoida tarvittaessa. Kun ehkäisy on jatkunut yhden vuoden ajan, käy asiakas lääkärin vastaanotolla. Lisäksi asiakas voi käydä tarvittaessa terveydenhoitajalla, jos siihen on tarvetta. 3.6 Suun terveydenhuolto Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevän suun terveydenhuollon tavoitteena on edistää ja ylläpitää hyvää suun terveyttä. Lähtökohtana ovat odottava perhe ja lapsen ensimmäiset elinvuodet, joilla luodaan koko elämän ajan vaikuttava perusta. Suun terveyden ylläpitämiseen tarvittavat keinot ovat kariestartunnan ehkäisy, suun ja hampaiden puhdistus, terveellinen ravinto sekä fluorin ja ksylitolin käyttö. Ilman perheiden omaa vastuuta hyvän suun terveydentilan ylläpito ei onnistu. Jokapäiväisen elinympäristön on oltava terveyttä edistävää ja ylläpitävää. Huoltajien on tär-

13 keää saada perustiedot suusairauksien synnystä ja ehkäisystä sekä käytännön ohjeet suun terveyden ylläpitämisestä jo ennen lapsen ensimmäisten hampaiden puhkeamista. Kasvun edetessä kulloinkin ajankohtaiset suun ja hampaiden hoitoon sekä purennan kehitykseen liittyvät asiat otetaan esille jokaisen kontaktin yhteydessä. Suun terveydenhuollossa ei ole valtakunnallisia resursointisuosituksia ehkäisevien terveyspalveluiden toteuttamiseksi. Asetuksen lähtökohtana on, että turvataan riittävä henkilöstö asetuksella säädettyjen määräaikaisten suun terveystarkastusten ja ehkäisevien palvelujen sekä yksilöllisen tarpeen mukaisten suun tutkimusten ja hoitopalvelujen toteuttamiseksi. Tämä edellyttää toiminnan tarkkaa suunnittelua ja seurantaa. Selvityksissä on osoitettu suuriakin eroja kuntien lasten ja nuorten suun terveydenhuollon palveluissa sekä resurssien kohdentamisessa. Erityisesti odottaviin perheisiin suunnattu toiminta on ollut vähäistä. Asetuksella pyritään turvaamaan yhtäläiset palvelut koko maassa. Kunnan on järjestettävä ensimmäistä lasta odottavalle perheelle vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio. Alle kouluikäiselle lapselle on tehtävä suun terveystarkastus, kun tämä on 1-2 -vuotias, 3-4 -vuotias ja 5-6 -vuotias. Lisäksi kunnan on järjestettävä koululaiselle suun terveystarkastus ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla. Opiskelijalle on järjestettävä vähintään kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan ja hoidon tarve. Tarkastusten yhteydessä koululaisia ohjataan yksilöllisesti huolelliseen hampaiden harjaukseen. Hammashoitajat käyvät myös kouluilla pitämässä harjausopetusta pienryhmissä. Kouluissa pyritään järjestämään ryhmätapahtumia 3., 6. ja 8. luokkalaisille yhteistyössä hammaslääketieteen opiskelijoiden kanssa. Aiemmin ammattioppilaitosten opiskelijoita ei ole kutsuttu systemaattisesti tarkastukseen. Asetuksen mukaan heille on tarjottava suun terveydentilan tutkimus ainakin kerran opintojen aikana. Lukioiden ja ammattioppilaitosten opiskelijat kutsutaan hoitoon voimassaolevan hoitosuunnitelman mukaan. Opiskelijoille lähetetään tiedote koulun sähköisen viestijärjestelmän kautta. Jos voimassaolevaa kutsua ei ole, kehotetaan opiskelijaa varaamaan aika tarkastukseen. Tarkastuksen yhteydessä annetaan yksilöllistä suun terveysneuvontaa. Terveystarkastusten yhteydessä määritellään tarvitseeko lapsi tai nuori ikäkausitarkastusten välillä lisätarkastuksia. Tällöin määritellään myös kuka tekee seuraavan tarkastuksen; hammaslääkäri, suuhygienisti vai hammashoitaja. Tarvittaessa lapsi tai nuori ohjataan erikoisalakohtaiseen suun tutkimukseen erikoishammaslääkärille. Yhteistyötä terveyden edistämisessä ja terveysneuvonnassa tehdään neuvoloiden, koulujen, muun terveydenhuollon ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Suun terveydentilan määräaikaistarkastukset on kuvattu liitteessä 5.

LIITE 1 Äitiysneuvolassa tehtävät määräaikaistarkastukset: RASKAUSVIIKKO tai milloin PAIKKA huomioitavaa Terveydenhoitaja 6.-8. Ensikontakti puhelimessa Terveydenhoitaja 8-11 neuvola palvelutarpeen arviointi SIKIÖSEULONTA-TUTKI- MUKSET Lääkäri + terveydenhoitaja erillinen ohje alla 13 18 neuvola osa laajaa terveystarkastusta Terveydenhoitaja 16 20 neuvola tai kotikäynti laaja terveystarkastus Terveydenhoitaja 22 24 neuvola terveydenhoitaja 26 28 neuvola ensisynnyttäjä Terveydenhoitaja 30 32 neuvola informaatio isyyden tunnustamisesta Lääkäri + terveydenhoitaja 35-36 neuvola Terveydenhoitaja 37 41 neuvola Terveydenhoitaja käynnit 2 viikon välein KOTIKÄYNTI 1 2 viikon kuluessa synnytyksestä kotikäynti ensisynnyttäjä / neuvola uudelleensynnyttäjä Terveydenhoitaja + lääkäri TAI Terveydenhoitaja normaalisynnytyksen jälkeen (tehtävänsiirto lääkäriltä) JÄLKITARKASTUS 5 12 viikon kuluttua synnytyksestä neuvola TARKASTUKSIA JA KOTIKÄYNTEJÄ VOIDAAN LISÄTÄ TARVITTAESSA SIKIÖSEULONNAT:

15 VARHAISRASKAUDEN YLEINEN ULTRAÄÄNITUTKIMUS on tarjolla kaikille raskaana oleville raskausviikolla h 12+0-13+6. SIKIÖN POIKKEAVUUKSIEN SEULONTA A) VARHAISRASKAUDEN YHDISTELMÄSEULONTA on ensisijainen kromosomipoikkeavuuksien seulontamenetelmä. Se on mahdollista myös kaksosraskaudessa. Raskaana olevalta otetaan seerumiseulontanäyte raskausviikolla 9+0 11+6. Seerumiseulontanäyte otetaan ennen ultraäänitutkimusta terveysaseman laboratoriossa. Yleinen ultraäänitutkimus tehdään raskausviikolla 12+0 13+6, jolloin mitataan sikiön niskaturvotus. Jos niskaturvotus on yli 3mm, tarjotaan mahdollisuus tarkempiin tutkimuksiin. B) TOISEN RASKAUSKOLMANNEKSEN SEERUMISEULONTA on tarjolla niille raskaana oleville, jotka eivät ehdi varhaisraskauden yhdistelmäseulontaan ja jotka eivät täytä NIPT-kriteerejä raskausviikolla 15+0 16+6. Seerumiseulontanäyte otetaan ultraäänitutkimuksen jälkeen terveysaseman laboratoriossa. C) RAKENNEULTRAÄÄNITUTKIMUS on tarjolla kaikille raskaana oleville raskausviikolla 18+0 21+6 tai 24+1 28+0 D) 40-VUOTTA TÄYTTÄNEELLE RASKAANA OLEVALLE tarjotaan ensin varhaisraskauden yhdistelmäseulontatutkimus, jonka jälkeen asiakkaalla on mahdollisuus valita normaaliseuranta, NIPT-kromosomitutkimus tai invasiivinen kromosomitutkimus istukka tai lapsivesinäytteestä. Lähete NIPT-tutkimukseen tehdään keskusneuvolasta ultraäänitutkimuksen jälkeen. NIPT-tutkimusta ei tehdä, jos niskaturvotus on 4mm tai yli tai jos on Vanishing twin, odottaja sairastanut syövän tai hänellä on mosaiikkityyppinen karyotyyppi tai raskaus on saanut alkunsa luovutetuilla munasoluilla. Jos yleisessä ultraäänitutkimuksessa nähdään rakennepoikkeavuus, tarjotaan invasiivinen tutkimus. Jos raskaana oleva ei ehdi yleiseen ultraäänitutkimukseen ennen raskausviikkoa 13+6 eikä halua osallistua toisen raskauskolmanneksen seerumiseulontaan, tarjotaan vain rakenneultraäänitutkimus

LIITE 2 Lastenneuvolassa tehtävät määräaikaistarkastukset: IKÄ PAIKKA Huomioitavaa Terveydenhoitaja 3-4 viikkoa neuvola Terveydenhoitaja+lääkäri 4-8 viikkoa neuvola yhteisvastaanotto Terveydenhoitaja 2kk neuvola vain tarvittaessa Terveydenhoitaja 3 kk neuvola Terveydenhoitaja+lääkäri 4 kk (Laaja) neuvola yhteisvastaanotto Terveydenhoitaja 5 kk neuvola Terveydenhoitaja 6kk neuvola Terveydenhoitaja+lääkäri 8 kk neuvola yhteisvastaanotto Terveydenhoitaja 10kk neuvola Terveydenhoitaja 1 v. neuvola Terveydenhoitaja+ 1,5 v. neuvola yhteisvastaanotto lääkäri (Laaja) Terveydenhoitaja 2,5 v neuvola Terveydenhoitaja+ Lääkäri 4 v. (Laaja) neuvola yhteistyö päiväkodin kanssa yhteisvastaanotto Terveydenhoitaja 5 v. neuvola Terveydenhoitaja 6 v. neuvola yhteistyö koulun ja päiväkodin kanssa, TARKASTUKSIA JA KOTIKÄYNTEJÄ VOIDAAN LISÄTÄ TARVITTAESSA.

LIITE 3 Koululaisille tehtävät määräaikaistarkastukset: LUOKKA Huomioitavaa Terveydenhoitaja + lääkäri 1.lk laaja terveystarkastus, kyselylomake Terveydenhoitaja 2.lk Terveydenhoitaja 3.lk kyselylomake Terveydenhoitaja 4.lk Terveydenhoitaja + lääkäri 5.lk laaja terveystarkastus, kyselylomakkeet Terveydenhoitaja 6.lk Terveydenhoitaja 7.lk kyselylomake Terveydenhoitaja + lääkäri 8.lk Laaja terveystarkastus, kyselylomakkeet Terveydenhoitaja 9.lk Lääkäri 9.lk Lääkärille vain ne, jotka eivät ole saaneet N-TTOD 8 lk:lla Terveydenhoitaja 10.lk TARKASTUKSIA VOIDAAN LISÄTÄ TARVITTAESSA

LIITE 4 Opiskelijoille tehtävät määräaikaistarkastukset: OPISKELUVUOSI Huomioitavaa Terveydenhoitaja 1.opv/AO Lääkäri 1.opv/AO lääkärintarkastus kaikille erityisopiskelijoille ja kaikille niille, joiden terveydentilan tai opiskelukyvyn selvittäminen on tarpeen opiskelualan vuoksi 1.opv/AMK ammattikorkeakouluopiskelijoille tehdään terveyskysely. Kyselyn perusteella tehdään tarvittaessa terveystarkastus lääkärintarkastus tarvittaessa Lääkäri 2.opv/AO lääkärintarkastus, ellei ole ensimmäisenä opiskeluvuonna lääkärintarkastusta tehty ja ellei ole kutsuntaikäinen. TARKASTUKSIA VOIDAAN LISÄTÄ TARVITTAESSA. Lukiolaisille tehtävät määräaikaistarkastukset: Terveydenhoitaja lukio 1.vuosi Lääkäri lukio 2.vuosi tytöille lääkärintarkastus Kutsuntaikäistenterveystarkastus lukio 2.vuosi Pojille Terveydenhoitaja lukio 3.vuosi Riskioppilaiden (10 %) tapaaminen edell. vuoden lääkärintarkastuksen pohjalta TARKASTUKSIA VOIDAAN LISÄTÄ TARVITTAESSA.

LIITE 5 Lasten ja nuorten suun terveydenhuollossa tehtävät määräaikaistarkastukset: Ikä/luokka PAIKKA Huomioitavaa Suuhygienisti ensimmäistä lasta odottavat vanhemmat hammashoitola tarvittaessa ohjataan hammaslääkärille Hammashoitaja 1-2 vuotiaat hammashoitola tarvittaessa ohjataan hammaslääkärille tai suuhygienistille Hammashoitaja 3-4 vuotiaat hammashoitola tarvittaessa ohjataan hammaslääkärille tai suuhygienistille Hammashoitaja/ suuhygienisti 5-6 vuotiaat hammashoitola tarvittaessa ohjataan hammaslääkärille tai suuhygienistille Hammaslääkäri 1. lk hammashoitola toteutus moniammatillisena tiimityönä määritellään seuraava käyntiajankohta ja vastaanottaja, mikäli tarvitaan käynti ennen seuraavaa ikäluokkatarkastusta Hammaslääkäri/ suuhygienisti 5. lk hammashoitola toteutus moniammatillisena tiimityönä määritellään seuraava käyntiajankohta ja vastaanottaja, mikäli tarvitaan käynti ennen seuraavaa ikäluokkatarkastusta Hammaslääkäri/ suuhygienisti 8. lk hammashoitola toteutus moniammatillisena tiimityönä määritellään seuraava käyntiajankohta ja vastaanottaja Suuhygienisti opiskelijat, hammashoitola terveystarkastus ja neuvonta 2. opiskeluvuosi määritellään seuraava käyntiajankohta ja vastaanottaja

LIITE 6 Perheille tarkoitettua ryhmätoimintaa mm: Perhevalmennus-ryhmä, ensimmäistä lasta odottaville perheille. Ryhmäkokoontumisia on kaksi. Lisäksi on isille tarkoitettu yksi tapaaminen. Siskot-ryhmä, ensimmäistä lasta odottaville alle 22-vuotiaille äideille ja heidän kumppaneilleen. Ryhmäkokoontumiset alkavat jo odotusaikana ja jatkuvat, kunnes lapsi täyttää yhden vuoden. Esikko-ryhmä, ensimmäisen lapsen saaneille perheille, jossa lapsi on alle puolitoistavuotias. Ei vaadi ilmoittautumista. Isä-lapsi-parkki, alle kouluikäisten lasten isille ja lapsille. Ryhmä kokoontuu viikoittain. Ei vaadi ilmoittautumista. Solmuja parisuhteessa -ryhmä, pareille jotka haluavat pysähtyä tarkastelemaan parisuhdettaan. Ryhmäkokoontumisia on kahdeksan. Ryhmään mahtuu neljä paria. Tillitoukka-ryhmä, 4-6-vuotiaille lapsille, joiden vanhemmat ovat eroamassa tai eronneet. Taimitarha-ryhmä, alle 28-vuotiaille äideille, joilla on yksi tai useampi taaperoikäinen lapsi. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa. Kimppa-ryhmä, perheille, joissa yksi lapsista on alle kaksivuotias. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa lukukauden ajan. Ryhmään mahtuu kuusi perhettä. Vauvaperheiden päiväperhekuntoutus, tarkoitettu raskauden viimeisellä kolmanneksella tai vauva perheille, jotka haluavat tukea raittiiseen elämäntapaan. Ryhmä kokoontuu 3 kertaa viikossa lukukauden ajan.