ArtsEqual Arts@School - Taide kouluissa Eeva Anttila, Taideyliopisto eeva. anttila@uniarts.fi
artsequal.fi
Tutkimuskysymykset Mitä ovat ne mekanismit, jotka taidetta ja taidekasvatusta koskevissa suomalaisissa peruspalveluissa ylläpitävät epätasa-arvoista osallistumista? Miten taidetta ja taidekasvatusta koskevia suomalaisia peruspalveluita tulisi muuttaa?
Art@School -ryhmä Tutkii, miten taidekasvatus voi tukea tasa-arvoisia mahdollisuuksia oppimiseen ja osallistumiseen suomalaisissa kouluissa Analysoi, millaiset rakenteet edistävät tai ehkäisevaẗ tasa-arvon toteutumista koulun taidekasvatuksen kontekstissa Tukee uuden perusopetuksen opetussuunnitelman jalkautumista käytäntöön Kehittää toiminnallisia, yhteisöllisiä ja moniaistisia taidepedagogisia menetelmiä Seuraa niiden toteumista pääosin laadullisin menetelmin (osallistava toimintatutkimus, kokemuksen tutkimus) Laatii tutkimusperustaisia toimenpidesuosituksia päätöksenteon tueksi
Keskeisiä kysymyksiä Millaisia kokemuksia monialaiset taidepedagogiset menetelmät tuottavat? Miten moniaistinen, toiminnallinen ja yhteisöllinen pedagogiikka voi tukea niita oppijoita, joiden kohdalla perinteiset pedagogiset menetelmät tuottavat haasteita? Miten taidekasvatus voi tukea oppimisvalmiuksia ja kouluviihtyvyyttä? Miten taide voi tukea jokaisen oppijan mahdollisuutta kokea olevansa pystyva, lahjakas, erityinen ja arvokas yhteisön jäsen?
Arts@School -ryhmän tutkijat Laadullisen tutkimuksen ja taidekasvatuksen asiantuntijoista sekä eri tieteenaloja edustavista yhteistyökumppaneista koostuva monialainen ryhmä Musiikin, tanssin, teatterin, kuvataiteen, psykologian, liikuntakasvatuksen edustajia Professoreita, post doc tutkijoita, jatko-opiskelijoita, tutkimusassistentteja; yhteensä n. 20 henkilöä Ks. artsequal.fi/fi/web/artsequal/tutkijaryhmat/arts-school
Taidepedagogiset kokeilut (interventiot) Embodying difference through/in dance Encountering the other in/through movement and dance Norm, error and difference Creative coding, visual arts and embodiment Music, movement and learning Instrumental music education at school Possibilities of socio-digital technology to support school engagement Promoting special needs students agency through music and movement in lower secondary music education
Kyselytutkimus lastenkulttuurikeskusten asiakkaille Miten syntyy kokemus kulttuurisesta osallisuudesta? Miten perheiden tausta ja tilanne ohjaavat heidän lastensa osallisuutta taiteeseen ja kulttuuriin? Vastaajia 273 (26%); 16/26 keskusta mukana Suurin osa vastaajista koulutettuja naisia 92% mielestä toiminta tuottaa kulttuurista osallisuutta, mutta: Taiteeseen ja kulttuuriin osallistuminen kulkee vastausten perusteella melko suuressa määrin perintönä huoltajalta lapselle
Ongelma, johon haemme ratkaisua Sosiaaliset, aineelliset ja kulttuuriset voimavarat siirtyvät sukupolvelta toiselle Tarjonnan lisääminen kasvattaa todennäköisesti jo ennestään aktiivisten osallistumista (mm. af Ursin 2016) Kulttuurisen osallisuuden ja tasa-arvon edistämisessä koulun ja paikallisten taidekasvatustoimijoiden yhteistyö on avainasemassa Yhteistyön haasteet usein hallinnollis-käytännöllisiä miten poistetaan esteet? vrt. hallituksen kärkihanke
Koulu: Suomen suurin kulttuurikeskus? Linjassa hallituksen kärkihankkeen kanssa: taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen Jokaiselle oppilaalle vähintään yksi harrastus Jokaiselle oppilaalle mahdollisuus valita myös taideharrastus; riippumatta esimerkiksi sukupuolesta Jokaiselle oppilaalle mahdollisuus valita itseään kiinnostava (taide)harrastus
Monipuolisuus ja moninaisuus tavoitteina Koulun taidekasvatuksen painottuminen musiikkiin ja kuvataiteeseen esim. tanssi ja teatteri puuttuvat Koulun taidekasvatuksen laatu- ja resurssiongelmat: epäpätevät opettajat, opettajankoulutuksen ongelmat Taiteen perusopetuksen ja muiden taide- ja kulttuuripalveluiden epätasa-arvoinen saavutettavuus Alueellisten, sosio-ekonomisten ja kulttuuristen jakolinjojen syveneminen ja yleinen eriarvoistumiskehitys katkaistava
Pelissä lasten ja nuorten tulevaisuus Ratkaisuna yhteistyö
Kiitos!