Ajatella! -ajattelutaitojen ja oppimaan oppimisen koulutus Joensuu 1.-2.3.2017 Päivi Nilivaara
Päivän kulku 9.00 Tervetuloa koulutukseen! 9.15 Kahvia saatavilla Virittäytyminen Oppimaan oppimisesta 11.30 Lounastauko 12.30 Ajattelu ja oppimaan oppiminen 13.45 Kahvia saatavilla Taitavan ajattelijan tuntomerkit 15.30 Päivä päättyy
Graffitiseinä Pohditaan hetki itsekseen teemaa Kirjataan ajatuksia äänettömästi teemasta pöydällä olevalle fläpille ja kierrellään pöydän ympäri Kommentoidaan toisten kirjoituksia, kysytään lisää, yhdistellään asioita, tykkäillään Siirrytään toisen ja kolmannen ryhmän seinän äärelle ja jatketaan samaa Palataan alkuperäisen seinän äärelle ja tutkitaan, miten ajattelu on rikastunut toisten kommenteilla
ASENTEET ARVOT TIEDOT TAHTO TAIDOT OSAAMINEN OPS 2014 mukaan
Millaisia tekemisen sanoja L1:n kuvauksessa mainitaan? AJATTELU JA OPPI- MAAN OPPI- MINEN
Millaisia kuvaavia sanoja L1:n kuvauksessa mainitaan? AJATTELU JA OPPI- MAAN OPPI- MINEN
Millaisia käsitteitä L1:n kuvauksessa mainitaan? AJATTELU JA OPPI- MAAN OPPI- MINEN
Oppimaan oppiminen on yksilön valmiutta ottaa vastaan uusia oppimishaasteita ja sitoutua niiden vaatimaan työhön. Kts. Koulutuksen arviointikeskuksen julkaisut
Oppimaan oppimisella tarkoitetaan üosaamista ja uskomustekijöitä, jotka ohjaavat oppimista ja uusien oppimishaasteiden kohtaamista ütietoja, taitoja, asenteita ühalua ottaa haasteita vastaan ja jatkaa silloinkin kun on vaikeaa ükykyä sietää pettymyksiä ja niiden uhkaa ükykyä iloita ja nauttia uusista haasteista, oppimisesta ja omasta osaamisesta
Oppimaan oppimisen ulottuvuudet
Oppimaan oppimisen ulottuvuudet
Oppimaan oppiminen ja koulumenestys Eivät ole sama asia Oppimaan oppiminen tukee ops:n tavoitteiden saavuttamista Kehittyminen edellyttää hyvää opetusta, ops:n tulkintaa, oppimistilanteiden rakentamista ja ohjausta Hyvä opetus kehittää väistämättä oppimaan oppimisen taitoja
Oppimaan oppiminen ja oppisisällöt Äidinkieli keskiössä Kieli on ajattelun väline Käsitteellinen ajattelu vaatii kieltä sekä käsitteiden ymmärtämistä Ymmärtävä lukeminen tiedonhankinnan ja kommunikaation perustaito Matemaattinen ajattelu Symbolijärjestelmän ymmärtäminen Ajattelun mallit Päättely Mutta kaikki aineet ja sisällöt omalta osaltaan!!
Oppimaan oppimisen tutkimisesta Ensiaskeleet tehtäväsarja esiopetusvuoden loppuun tai ekaluokan alkuuun Arvioidaan oppimisvalmiuksia ja työskentelytaitoja Tarkkaavaisuuden suuntaaminen ja ylläpito -> sitoutuminen tehtävään Ajattelu- ja päättelytaitoja tehtävien avulla Työskentelytaidoista ohjeen mukaan toimista, tarkkuutta, oman työn arviointia ja jaksamista Opettajan ja huoltajien kyselyllä tietoa asenteista, sosiaalisesta toiminnasta ja joustavuudesta
Uskomukset tutkimuksessa Oppimista tukevat uskomukset halu oppia uutta, saavuttaa hyviä oppimistuloksia ja hallita, halu hallita omaa oppimista, yrittäminen, syväprosessointi Oppimista ja koulunkäyntiä haittaavat uskomukset halu tarttua oppimishaasteisiin, käyttää osaamistaan ratkaisemiseen, epäonnistumisen pelko, pintaprosessointi Kouluun sitoutuminen Usko omiin kykyihin heijastaa aiempaa menestystä Näkemys vanhempien koulua ja koulunkäyntiä koskevista uskomuksista
Viimeaikaisia tutkimustuloksia Oppimaan oppimisen arvioinnissa 9 -luokkalaisten osaaminen heikentynyt selvästi vuodesta 2004 vuoteen 2010 75% (2004) -> 50% (2010) selvin muuton matemaattisessa ajattelussa tyttöjen muutos selvempi suurin muutos keskitason suorittajilla Kupiainen, Marjanen, Vainikainen, Hautamäki (2011)
Viimeaikaisia tutkimustuloksia PISAssa 2009 vähäistä laskua kaikilla osa-alueilla PISA 2015 luonnontieteiden osaamisessa heikkojen määrä laskenut ja huippujen määrä vähentynyt alueelliset erot kasvaneet perhetaustan vaikutus kasvanut poikien tilanne heikkenee sisäinen motivaatio luonnontieteiden opiskeluun laskenut suoritumisuskomuksissa polarisoitumista Lähteet: Kupiainen, 2013, OKM julkaisuja 2016:41
Tutkijoiden selitysyrityksiä Internetin rajattomat mahdollisuudet tiedonhankintaan, viihteeseen ja sosiaalisiin suhteisiin Tietoa on tarjolla enemmän kuin kukaan ehtii löytää Somessa voi esiintyä juuri sellaisena kuin haluaa tulla nähdyksi Koulussa opittava nähdään turhana ja tarpeettomana Koulun ihmissuhteet ovat pakotettuja ja hankalia Lähde: Kupiainen, 2013
Tutkijoiden selitysyrityksiä Koulun on joka päivä lunastettava asemansa paikkana, jossa oppilas saa olla oma itsensä, mutta tulee myös emotionaalisesti kehittymään siksi, mikä hän haluaa olla ja /tai miksi yhteiskunta toivoo hänen kehittyvän Koulussa täytyy ponnistella ja rakentaa osaamista vanhan päälle, toisin kuin virtuaaliympäristössä, jossa voi aina vaihtaa sivua tai katkaista yhteyden Lähde: Kupiainen, 2013
Prof. emer. Jarkko Hautamäki Koulutuksen arviointikeskuksen juhlaseminaarissa 27.10.2016
"Nyt kun mä oon näin iso, mun ei enää tarvitse pitää silmiä kiinni, kun mä ajattelen. Pekka 6 v.
Ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen lapsuudessa Demetrioun (2011) teoria on moninäkökulmaisin yhdistetään älykkyystutkimuksen, kognitiivisten kehityksen ja kognitiivisen psykologian teorioita ja tutkimustuloksia huomioi synnynnäiset tai varhaislapsuuden tuottamat kehitykselliset erot ja opitut erot ajattelutaitojen kehityksessä korostaa ajattelutaitojen aktiivista kehittämistä kehitystasoon soveltuvin menetelmin näkee oppimaan oppimisen taitojen harjoittamisen yhdeksi koulutuksen keskeisimmistä tehtävistä
Ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen lapsuudessa Kehitykselliset erot lasten välillä ovat suuria Lapsen kehityksessä voi havaita kausia, jolloin lapsi ottaa suuria harppauksia eteenpäin lyhyessä ajassa Josku lapsi harjoittelee pitkäänkin vahvistaakseen aiemmin omaksumiaan taitoja Alkuopetuksen vaiheeseen sijoittuu iso kehityksellinen muutos, joka edellyttää paljon harjoittelua
Ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen lapsuudessa Ikävuosina 1-3 - lapsi keskittyy ohjeiden ymmärtämisen ja seuraamisen opetteluun - lapselle syntyy perusymmärrys havaitsemistaan kohteista ja henkilöistä ja ymmärtää oma toimintansa suhteessa näihin - lapsi alkaa hahmottaa lukumääriä - lapsi oppii luokittelemaan ja tekemään yleistyksiä kohteista havaitsemiensa piirteiden perusteella (esimerkiksi muoto, koko, väri) - lapsi alkaa ymmärtää oman mielensä itsenäisyyden eli sen, että toisilla voi olla erilainen ymmärrys samasta asiasta
Ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen lapsuudessa Ikävuodet 3-6 - lapsi alkaa ymmärtää, että abstrakteilla käsitteillä, kuvioilla ja symboleilla voidaan viitata konkreettisesti havaittaviin kohteisiin ja että samalle kohteelle tai ilmiölle voi olla vaihtoehtoisia esittämistapoja - Huomiota kannattaa kiinnittää juuri kaksoisrepresentaatioiden hallintaan - Lapsi oppii ymmärtämään, että jonkin kohteen ulkoinen olemus tai kuvailutapa voi muuttua huomattavasti ilman, että kohteen identiteetti katoaa.
Ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen lapsuudessa Ikävuodet 3-6 - Lapsi oppii myös ymmärtämään vaihtoehtoisia näkökulmia asioihin ja muuttamaan omaa toimintaansa saavuttaakseen haluamansa päämäärän. - kehitystä voidaan tukea systemaattisesti erilaisten vaihtoehtojen ja näkökulmien tutkimisella ja sanallistamalla vaihtoehtoisia toimintamalleja - lasta ohjataan ymmärtämään todellisen toiminnan ja erilaisten vaihtoehtojen suunnittelun ja ajattelun välinen ero. - Lasta on myös tuettava pääsemään yli äärimmäisestä ehdottomuudesta eli joustamattomuudesta vaihtoehtoisten selitysten tai toimintatapojen hyväksymisessä.
"Nyt on hevonen laittanut päälleen häntänsä ja se on lähdössä ulos kävelylle." Äiti kuulee sen ja keskeyttää: "Ei hevosen häntää voi ottaa pois ja laittaa takaisin. Se on kasvanut kiinni." Tytär vastaa: "Voi miten tyhmä sinä olet, äiti. Minähän leikin."
Ajattelu on oppimista ja oppiminen on ajattelua.
Thinking about or thinking with? kts. Ritchhart, 2015
Ajattelusta Ajattelu kytkeytyy aina johonkin sisältöön Ajattelun ja päättelyn mallit ovat irrotettavissa ja siirrettävissä toisiin oppiaineisiin ja konteksteihin Universaalit ajattelun mallit (induktiivinen ja deduktiivinen päättely, analoginen ajattelu, hypoteettinen ajattelu, jne.)
Hyvät kysymykset ohjaavat lapsia esimerkiksi havainnoimaan, löytämään samankaltaisuuksia ja erilaisuuksia, yhdistelemään tietoja, luokittelemaan, päättelemään ja perustelemaan.
Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista.
Tehokkaan oppimistilanteen tunnusmerkkejä mahdollisuus soveltaa aiemmin opittua uudenlaisissa tilanteissa mielekkäät tehtävät, jotka lisäävät oppilaiden ymmärrystä maailman ilmiöistä oppilaan kokema merkityksellisyys innostava vuorovaikutus, joka mahdollistaa oppilaiden aktiivisen työskentelyn yksin ja yhdessä uutta luoden. Ø Oppilaalle pitäisi syntyä tunne, että hän oppii tietoja ja taitoja, joita hän voi muokata ja yhdistellä käyttääkseen niitä omaksi hyödykseen erilaisissa tilanteissa. Ritchhart, 2015 2015
Ajattelua kehittävä oppimistilanne oppijalähtöisyys oppilaiden aktiivinen rooli riittävästi haastetta merkityksellinen oppimistilanne yhteistoiminnallisuus reflektio De A Echevarria & Patience
Tehokkaan oppimistilanteen rakennusaineet Valmistautuminen Käsitteet, aihepiiri, lähtötaso määrittely Kognitiivinen konflikti Ongelma tai ristiriita, jonka ratkaisemiseen oppilaan käsitteet ja ajattelu eivät vielä riitä yksin Sosiaalinen konstruktio Oppilaiden yhteistoiminta, ohjaus, kysymykset Metakognitio Oman toiminnan ja ajattelun analyysi, tieto ja taito Siltaaminen Opitun yhdistäminen aiemmin opittuun ja tulevaan, muihin kokemuksiin Adey, Shayer
Toimintakulttuuria ohjaavat voimat aika kieli vuorovaikutus ja suhteet rutiinit ja työtavat odotukset mallintaminen mahdollisuudet fyysinen ympäristö Ritchhart, 2002
Oppimaan oppimista edistävä ympäristö Modifying environment Avoimuus kaikkien yhtäläisille mahdollisuuksille Opettajan korkeat odotukset Riittävä haasteellisuus Positiivinen kontrolloitu ristiriita opitun ja vielä opittavan välillä Yksilöllinen ohjaus Ajattelun työkalut Feuerstein et al. 2006
KIITOS! Päivi Nilivaara paivi.nilivaara@innoline.fi @PaiviNilivaara Päivi Nilivaara www.facebook.com/innolineoy/