Otto E. A. Hjelt ( ) Kurssin tavoite ja suoritustapa. LL / HLL tutkinto

Samankaltaiset tiedostot
LL-tutkinto. Hjelt-instituutin opintojaksot >K PREVENT opintojakso Sairauksien ehkäisy ja kansanterveys Ossi Rahkonen ti 27.8.

VÄESTÖN TERVEYS -kurssi 2015 L2S kansanterveystiede, sivuaine, avoin yliopisto, approbatur

VÄESTÖN TERVEYS -kurssi 2014 L2S kansanterveystiede, sivuaine, avoin yo, approbatur

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur

VÄESTÖN TERVEYS L2. Väestönäkökulma terveyteen Mitä? Miksi? Miten? Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

VÄESTÖN TERVEYS L3. Väestönäkökulma terveyteen Mitä? Miksi? Miten? Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Luennon tavoite Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Luennon tavoite. Luennon sisältö. Käsitteistä. Ossi Rahkonen Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää?

Luennon tavoite Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää?

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta

Kansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita?

Sosioekonomiset tekijät ja terveys & Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 1

VÄESTÖN TERVEYS PREVENT II - kurssi S2015 L2s, kansanterveystiede sivuaine, avoin yliopisto, approbatur

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

Esityksen tavoitteet

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

7. Terveydestä huolehtimisen historiaa Suomessa (s )

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen. Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Kansanterveystieteen opintokokonaisuus

Genomitiedolla lisää terveitä elinvuosia HL7 Finland Personal Health SIG työpaja

RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto

KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa

Curriculum Vitae 2016

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 2

KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS

Ma Ti Ke To Pe

Yhteinen aamupäivä: biolääketiede, hammaslääketiede, lääketiede:

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

ATH laajeni kansalliseksi vuosina

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

Terveyden edistämisen mittaaminen ja kustannusvaikuttavuus

Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla

Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon?

Verkkojen virittämisellä Pietarin kalansaalis

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Opetuksen tavoitteet. VÄESTÖN TERVEYS PREVENT II - kurssi S2014 L2s, kansanterveystiede sivuaine, avoin yo, approbatur

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkeläiseksi utopiaa vai totta?

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Syöpä ja eriarvoisuus

Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Yhteiskunnalliset näkökulmat lihavuuden ehkäisyssä

I vuosikurssin opetus lukuvuonna

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

SYKSY Seuraa opetusaikataulua päivitysten havaitsemiseksi

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA

Tunniste Opintojakso Lyhenne Opetus Op Ajankohta Tyyppi Kieli

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Perusopinnot (Cmo100) 25 op

SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2012 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (2011/2911(RSP))

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

LUKUJÄRJESTYS Kevät 2010 kevätlukukausi

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Lataa Kohti terveempää ikääntymistä - Ilkka Vuori. Lataa

Opetusyhteistyön tiivistäminen ja yhteinen verkko-opetus

Kolmen ensimmäisen viikon alustava lukujärjestys lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Transkriptio:

13.3.214 Otto E A Hjelt (1823 1913) It is better to be healthy than ill or dead (Geoffrey Rose1992) PREVENT I opintojakso Sairauksien ehkäisy ja kansanterveys Ossi Rahkonen 14.3.214 Sitoumukset: Ei sitoumuksia terveys- tai lääketeollisuuteen 13.3.214 Hjelt-instituutti - Ossi Rahkonen 1 Otto E. A. Hjelt (1823 1913) oli kansallisesti merkittävä suomalainen lääkäri ja tutkija, joka kehitti työuransa aikana patologista anatomiaa ja käytännössä loi suomalaisen oikeuslääketieteen perustan. Myöhemmin professori Hjelt kiinnostui terveydenhuollon kehittämisestä, ja toiminnallaan hän muun muassa oli 1878 perustamassa lääkintöhallitusta sekä 1879 vaikutti ensimmäisen terveydenhoitosäännön syntymiseen, joka oli ensimmäinen maata koskeva yhtenäinen laki terveydenhuollon alalla. Myöhemmin pääasiassa työuransa jälkeen Otto Hjelt loi vielä uuden uran suomalaisen lääketieteen historian tutkijana, ja häntä pidetäänkin Suomen lääketieteen historian isänä. Vuonna 1885 erotessaan yliopiston professuurista Hjelt sai arkkiatrin arvonimen. 13.3.214 Hjelt-instituutti - Ossi Rahkonen 2 L1 PREVENT I Sairauksien ehkäisy ja kansanterveys, pe 14.3.214 klo 13.15 16 13.15 14.: Suomalaisten terveys - Väestönäkökulma terveyteen / Prof. Ossi Rahkonen 14.15 15.: Suomalaisten suun terveys / Dos. Heikki Tala 15.15 16.: "Ajattelun harhat" /Dos. Pekka Louhiala to 27.3.214 klo 13.15 16 13.15 14.: Evoluutio /Dos. Jari Haukka 14.15 15.: Evoluutio ja terveys /Dos. Heikki S. 15.15 16.: Tautien historian suuret linjat ja globaali terveys /Dos. Heikki S. (1,25 op) Hammasklinikan ls. 1 ke 9.4.214 klo 8.15 12 8.15 1.: Biostatistiikka ja epidemiologia / Prof. Samuli Ripatti ja Dos. Jari Haukka 1.15 12.: Ympäristöterveys / Prof. Juha Pekkanen ti 15.4.214 klo 13.15 16 13.15 14.: Lääketieteellisen ajattelun kehitys /Dos. Heikki S. 14.15 16.: Johdatus terveyden ja prevention historiaan I /Dos. Heikki S. ti 6.5.214 klo 13.15 16 13.15 16.: Johdatus terveyden ja prevention historiaan II / Dos. Heikki S. 13.3.214 Hjelt-instituutti - Ossi Rahkonen 3 Kurssin tavoite ja suoritustapa Tavoite: Ymmärtää prevention perusta lääkärin / hammaslääkärin työssä, epidemiologian ja näyttöön perustuvan lääketieteen / hammaslääketieteen perusteita, lääketieteen historiaa ja globaalia terveyttä Sisältö: Prevention perusta: väestön terveys, terveyden sosiaaliset määrittäjät, prevention ja tautien historia, epidemiologia & biostatistiikka ja globaali terveys. Opintojakson sisältö niveltyy yhteen L2 kurssin syksyllä Väestön terveys (3 op) -opintojaksoon. Toteutus ja työtavat: Ohjattua opetusta 16 tuntia (luennot) ja omaehtoista opiskelua 18 tuntia (oppimispäiväkirjat ja kirjallisuuteen perehtyminen sekä tentti). Opetuksessa hyödynnetään Moodlea. Suoritustavat: Luentokurssi, oppimispäiväkirjat ja tentti (Moodlessa). Arviointi: Hyväksyttyyn suoritukseen tarvitaan hyväksytty oppimispäiväkirja ja hyväksytty tenttisuoritus. Tentin arvosteluasteikko: 1-5. 13.3.214 Hjelt-instituutti - Ossi Rahkonen 4 Biolääketiede LL / HLL tutkinto Kansanterveystiede > Ennalta ehkäisy, preventio -- Väestö Kliininen lääke / hammaslääketiede Public health is the science and art of preventing disease, (Charles Edward Winslow, Yale school of medicine, 192) LL / HLL -tutkinnon osaamistavoitteet (2.8.212 opetuksen päivän tuotteita) joista kansanterveystieteen osasto osaltaan vastaa punaisella merkityistä: Lääkäri kliinikkona: tiedot, taidot ja asenteet Tutkimusosaaminen lääkärin työssä Vuorovaikutustaidot Ammatillisuus ja etiikka sen osana Yhteistyö- ja johtamistaidot Terveyden edistäminen Elinikäinen oppiminen 13.3.214 Hjelt-instituutti - Ossi Rahkonen 5 13.3.214 Hjelt-instituutti - Ossi Rahkonen 6 1

13.3.214 Kansanterveystieteen opetus LL (HLL) -tutkinnossa TEORIAA KÄYTÄNTÖÄ, TYÖKALUJA Väestön terveys --- Sairauksien ehkäisy Naisten eliniän muutos 191-21 n. 35 v!!! Miehet- naiset erotus 6.5 v L1/H1 L2/H2.L3 L4 L5..L6 Elinajanodote on se vuosien määrä, jonka tänään syntyvät ihmiset keski-määrin eläisivät, jos kuolleisuus säilyisi nykyisellään. 13.3.214 7 Hjelt-instituutti - Ossi Rahkonen 13.3.214 Hjelt-instituutti - Ossi Rahkonen 8 Mistä nuo 35 lisävuotta ovat tulleet? Suomalainen terveyden menestystarina www.terveyskirjasto.fi 13.3.214 Ossi Rahkonen Terveyden menestystarina Terveyden menetystarina: Alkoholihaittojen kehitys 1969-212 Keuhkosyöpäkuolleisuus 1953-25 1 / ikävakioitu 8 Työikäisten tupakointi 195-211 Mitä tulisi tehdä? 6 4 2 1 9 5 3-5 7 5 8-6 2 6 3-6 7 6 8-7 2 7 3-7 7 7 8-8 2 8 3-8 7 8 8-9 2 1 9 9 3 1 9 9 4 1 9 9 5 1 9 9 6 1 9 9 7 1 9 9 8 1 9 9 9 2 2 1 2 2 2 4 2 5 22% 15% 211 13.3.214 Ossi Rahkonen 13.3.214 Hjelt-instituutti - Ossi Rahkonen 12 2

13.3.214 Työikäisten yleisimmät kuolinsyyt 21 Miehet Naiset 13.3.214 Ossi Rahkonen Terveyden menetystarina? Riskitekijöiden vaikutus kuolleisuuden laskuun Havaittu ja riskitekijöiden laskulla ennustettu sepelvaltimokuolleisuus, 35 64-vuotiaat miehet -1-2 -3-4 % -5-6 -7-8 -9 1972 1977 1982 1987 1992 1997 22 27 Tupakointi Diastolinen Kolesteroli Riskitekijät Havaittu 13.3.214 Ossi Rahkonen --- Hjelt-instituutti, kansanterveystieteen osasto 15 13.3.214 Ossi Rahkonen Vartiainen E ym SLL 28, THL Oppikirjamääritelmiä Primaaripreventio sairauksien torjuntatoimet ennen taudin ilmenemistä (esim. taudin syiden poisto) tai terveyden lisäämiseen yleisesti tähtäävät toimet (esim. terveyskasvatus, terveystarkastukset, rokotukset) Sekundaaripreventio toimet joilla pyritään estämään hyvin varhaisessa, usein oireettomassa vaiheessa (esim. seulontatutkimuksen avulla) todettua tautia kehittymästä edelleen Tertiaaripreventio Tertiaariprevention päämääränä on estää jo olemassa olevan sairauden ja sen aiheuttamien haittojen paheneminen, se liittyy käsitteellisesti kuntoutukseen, jossa pyritään palauttamaan työ- ja toimintakykyä tai ainakin hidastamaan niiden heikkenemistä Kansanterveyden kehityssuunnat ja muutostekijät Lisää vuosia elämään Lisää terveyttä elämään Lisää elämää vuosiin = I Tasotavoite Väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen = II Jakaumatavoite 13.3.214 Ossi Rahkonen = III Elämänlaatutavoite 3

13.3.214 Miten edistää väestön terveyttä? Geoffrey Rose, Michael Marmot, K-T Khaw. Rose s Strategy of Preventive Medicine. Oxford University Press, Oxford 28 (1992, 1988) Prevention paradoksi, käykö näin? Onko koko väestöön kohdistuva strategia tehokas vai tehoton ja kallis? Monen on oltava intervention kohteena ennen kuin harvoja tautitapauksia voidaan estää (esim. rokotukset, turvavyö = Kaikkien käytettävä turvavyötä, jotta muutama henki pelastuu) Rosen strategia: It is better to be healthy than ill or dead (Rose 1992, 28) Väestöstrategia/väestönäkökulma - primaaripreventio: Koko väestö/suuret väestöryhmät kohteena, ei vain riskiryhmät Keskeiset krooniset kansantaudit Miten saavuttaa suurin mahdollinen kansanterveyshyöty Suuri joukko + pieni riski vai pieni joukko + suuri riski (Frolich & Potvin 28) Prevention paradoksi, vai näin? Miten riskitason muutos toteutuu? Ketkä hyötyvät eniten - hyväosaiset, joiden riski on pieni? (tupakointi, ravitsemus) Onko tuloksena eriarvoisuuden lisääntyminen? Vai pitäisikö kohdistaa huomio huono-osaisiin riskiryhmiin? Diabeteksen ehkäisytutkimus Tuomilehto et al. N Engl J Med 21, Lindström et al, Lancet 26:368;1673-79 522 4-65 -vuotiasta suomalaista (172 miestä, 35 naista), joilla liikapainoa (BMI 31) ja heikentynyt glukoosinsieto satunnaistettiin kahteen ryhmään: Koeryhmä: Tehostettu ravitsemus- ja liikuntaohjaus. Ohjauksen tavoitteet: Onnistumis% painon pudotus yli 5% 43 rasvan osuus alle 3% energian saannista 47 alle 1% tyydyttyneitä rasvoja 26 kuituja yli 15g/1 kcal 25 liikuntaa yli 4 tuntia/vko 86 (Frolich & Potvin 28) Kontrolliryhmä: Tavanomainen neuvonta Interventio 4 vuotta. 13.3.214 Ossi Rahkonen Diabeteksen ehkäisytutkimus 522 lihavaa keski-ikäistä, joilla heikentynyt glukoosin sieto Diabeteksen ehkäisytutkimus Tuomilehto et al. N Engl J Med 21, Lindström et al, Lancet 26:368;1673-79 Laihtuminen 1 v: koeryhmä 4,7 kg kontrolli,9 kg Seuranta 3,2 vuotta Tuomilehto ym. NEJM 21;344:1343 Lainattu Pertti Mustajoen esityksestä 3.9.213 DIABETEKSEN ILMAANTUVUUS 25 2 15 1 5 58 % Tyyppi 2 diabeteksen ilmaantuvuus, % 5 4 3 2 1 1 ohjattua kohden 15 diabetesta vähemmän kuin verrokeilla. NNT 7 Interventio päättyi Vertailuryhmä Interventioryhmä Koeryhmä Kontrolli 1 2 3 4 5 6 7 8 Vuosi 13.3.214 Ossi Rahkonen 8 4

13.3.214 Kuolemat Titanicin nais- ja lapsimatkustajien keskuudessa matkustusluokan mukaan v 1912 (1517 hukkui, miehet+naiset) M o r t a l i ty ( % ) 8 7 6 5 4 3 2 1 Naiset Lapset 1st 2nd 3rd. 1st/2nd 3rd Passenger class Lähde: Broom L & Selznick P, 1968 & Martin Bobak 24 13.3.214 Hjelt-instituutti - Ossi Rahkonen 26 35-vuotiaan miehen elinajanodote tuloviidenneksen mukaan 1988-27 Pro rich 7.4 v 11.3 v 27 (Tarkiainen ym. 212 SLL) 13.3.214 Hjelt-instituutti - Ossi Rahkonen 27 13.3.214 Ossi Rahkonen - Helsingin yliopisto - Hjelt instituutti 28 The primary determinants of disease are mainly economic and social, and therefore its remedies must also be economic and social. Medicine and politics cannot and should not be kept apart. Geoffrey Rose The Strategy of Preventive Medicine, 1992 Ossi Rahkonen - Helsingin yliopisto - Hjelt 13.3.214 29 instituutti 5