Palkataan koulutettu osaaja. EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007

Palkataan koulutettu osaaja EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007

Sisällysluettelo Johdanto... 5 Tiivistelmä... 6 1 Rekrytointitarpeet EK:n jäsenyrityksissä 2007... 8 2 Rekrytointi ammatillisesta koulutuksesta...11 3 Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden rekrytointi... 14 4 Yliopistotutkinnon suorittaneiden rekrytointi... 18. 5 Rekrytointivaikeudet kasvussa EK:n jäsenyrityksissä... 22. 6 Pulaa ammattiosaajista... 25. 7 Rekrytointivaikeuksien syynä työvoimapula. sekä puutteet hakijoiden ammattitaidossa... 27. 8 Miten henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007 tehtiin?... 29 Palkataan koulutettu osaaja EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007

Henkilöstötarpeet ja rekrytointivaikeudet elinkeinoelämässä EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007

Johdanto Elinkeinoelämän keskusliiton ja sen jäsenliittojen henkilöstö- ja koulutustiedustelulla kerättiin lokakuulta 2007 tietoja jäsenyritysten työvoimatilanteesta, työsuhteiden muodoista, koululaisista ja opiskelijoista, koulutetun henkilöstön rekrytointitarpeesta sekä henkilöstön rekrytointiin liittyvistä ongelmista. Tämä julkaisu sisältää henkilöstö- ja koulutustiedustelusta saadut tulokset koulutetun henkilöstön rekrytointitarpeesta vuonna 2007 ja henkilöstön rekrytointiin liittyvistä ongelmista lokakuussa 2007 EK:n jäsenyrityksissä. Henkilöstö- ja koulutustiedustelu koski kaikkia EK:n edustamia toimialoja. Se lähetettiin otannan perusteella 4 400 jäsenyritykselle tai toimipaikalle. Vastanneissa yrityksissä oli 454 000 työntekijää, mikä on 69 prosenttia tiedustelun piirissä olleiden yritysten henkilöstömäärästä. Tulokset kuvaavat varsin luotettavasti koko yksityistä sektoria. Henkilöstö- ja koulutustiedustelu on uusi tiedustelu, joka korvaa EK:n kaksi pitkäaikaista kyselyä: työvoimatiedustelun ja koulutustiedustelun. Henkilöstö- ja koulutustiedustelusta saadut tiedot ovat tärkeä lisä työvoima- ja koulutuspoliittiseen keskusteluun valtakunnallisesti ja toimialatasolla. Kiitän kaikkia kyselyyn vastanneita yrityksiä, liittojen asiantuntijoita sekä muita tiedustelun toteutukseen osallistuneita henkilöitä arvokkaasta työstä. Helsingissä maaliskuun 5. päivänä 2008 Markku Koponen Koulutusjohtaja Palkataan koulutettu osaaja EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007 5

Tiivistelmä n Henkilöstö- ja koulutustiedustelussa selvitettiin yritysten koulutetun henkilöstön rekrytointitarvetta vuonna 2007. Lisäksi selvitettiin, oliko yrityksillä ollut vaikeuksia ammattitaitoisen henkilöstön palkkaamisessa lokakuun 2007 aikana. EK:n jäsenyritysten rekrytointitarve oli yli 60 000 henkilöä vuonna 2007. Uusia osaajia palkattiin eläkkeelle siirtyvien henkilöiden tilalle sekä muuttuvan liiketoiminnan tarpeisiin. Yrityksiin palkatuista henkilöistä 90 prosentilla oli tutkinto ammattiopistosta, ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta. Työmahdollisuuksia avautui yhä vähemmän kouluttautumattomille henkilöille. Vain 10 prosenttia yrityksiin palkatuista oli vailla peruskoulun tai ylioppilastutkinnon jälkeistä ammatillista tai muuta tutkintoa. Noin puolet rekrytoiduista ammattiosaajia Noin puoleen avoimista paikoista haettiin ammatillisen koulutuksen suorittaneita. Ammattikorkeakoulututkintoa toivottiin reilulta neljännekseltä ja yliopistotutkintoa 14 prosentilta palkattavista. EK:n jäsenyrityksissä oli paikka avoinna 30 000:lle ammatillisen koulutuksen suorittaneelle henkilölle. Yli puolet ammattiosaajista palkattiin palvelualan yrityksiin. Vajaa kolmannes sijoittui teollisuuteen ja runsas 10 prosenttia rakennusalalle. Kysyntä painottui tekniikan ja liikenteen alan tutkinnon suorittaneisiin. Tekniikan ja liikenteen alan osaamista haki 45 prosenttia yrityksistä. Noin viidennes yrityksiin palkatuista ammattiosaajista oli liiketalouden ja kaupan alan osaajia. Tekniikan ja liikenteen alan ammatillisen tutkinnon suorittaneita tarvittiin noin 12 800 henkilöä. Yli puolet heistä rekrytoitiin teollisuuteen. Noin neljännes tekniikan ja liikenteen alan ammattiosaajista palkattiin palvelualoille ja runsas viidennes rakennusalalle. Liiketalouden ja kaupan alan ammatillisen tutkinnon suorittaneiden rekrytointitarve oli 6 000 henkilöä. He sijoittuivat pääasiassa palvelualalle. Palvelualan yrityksiin rekrytoitiin lisäksi noin 3 300 matkailu- ja ravitsemisalan, 2 000 kiinteistöpalvelualan ja 1 600 sosiaali- ja terveysalan ammattiosaajaa. AMK-tutkinnon suorittaneiden rekrytointi kasvussa Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita tarvittiin EK:n jäsenyrityksissä 16 200. Heistä runsas 70 prosenttia palkattiin palvelualoille. Ammattikorkeakoulutetuista runsas viidennes sijoittui teollisuuteen ja rakennusalalle noin 6 prosenttia. Eniten tarvittiin AMKinsinöörejä, joiden osuus palkatuista ammattikorkeakoulutetuista oli kolmannes. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 28 prosenttia oli tradenomeja liiketalouden ja kaupan koulutusalalta. Tekniikan ja liikenteen alan AMKinsinöörien rekrytointitarve oli 5 450 henkilöä. Insinöörejä palkattiin miltei saman verran sekä teollisuuteen että palvelualoille. Teollisuuden palvelukseen sijoittui 44 prosenttia AMK-insinööreistä ja palvelualoille 40 prosenttia. Rakennusalan yritykset palkkasivat insinööreistä 16 prosenttia. Liiketalouden ja kaupan alan tradenomien tarve oli 4 600 henkilöä vuonna 2007. Heistä yli 80 prosenttia sijoittui palvelualan yrityksiin. Yritykset palkkasivat lisäksi 1 800 ammattikorkeakoulututkinnon tietojenkäsittelyalalta suorittanutta henkilöä. Tietojenkäsittelyalan osaajia rekrytoitiin miltei kaikille EK:n edustamille toimialoille. Yliopistotutkinnon suorittaneista valtaosa palvelualoille Yliopistotutkinnon suorittaneiden rekrytointitarve oli 8 500 henkilöä EK:n jäsenyrityksissä. Tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneiden osuus tästä oli noin 5 prosenttia. Palvelualan yritykset palkkasivat 69 prosenttia yliopistotutkinnon suorittaneista. Runsas neljännes rekrytoitiin teollisuuden palvelukseen ja 5 prosenttia rakennusalalle. Rekrytointitarve painottui diplomi-insinööreihin, joiden osuus 6 Palkataan koulutettu osaaja EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007

rekrytoinneista oli noin 40 prosenttia. Liiketalouden ja kaupan alan tutkinnon suorittaneiden osuus oli vajaa neljännes ja tietojenkäsittelyalan osaajien noin viidennes. Diplomi-insinöörejä tarvittiin 3 300. Heitä palkattiin lähes yhtä paljon sekä teollisuuteen että palvelualoille: miltei puolet rekrytoitiin teollisuuteen ja 42 prosenttia palvelualoille. Rakennusalalle diplomi-insinööreistä palkattiin 11 prosenttia. Kauppatieteilijöiden tarve oli 1 850 henkilöä. Heistä kolme neljästä sijoittui palvelualoille. Teollisuus palkkasi runsaan viidenneksen. Lähes joka toisella yrityksellä rekrytointivaikeuksia Rekrytointivaikeudet ovat kasvaneet useana peräkkäisenä vuotena EK:n jäsenyrityksissä. Yrityksistä 44 prosentilla oli ollut ongelmia osaavan työvoiman saatavuudessa. Vastaava osuus oli 35 prosenttia vuonna 2006. Rekrytointivaikeudet ovat varsin korkealla tasolla kaikilla kolmella sektorilla: teollisuudessa, rakentamisessa ja palveluissa. Henkilömäärällä mitattuna rekrytointivaikeuksia oli eniten palvelualoilla. Tarve oli yli 19 000 ammattitaitoisesta työntekijästä. Teollisuudessa vaikeuksia oli 3 900:n ja rakentamisessa 2 400:n avoimen paikan täyttämisessä. Rekrytointivaikeudet. levinneet kaikille toimialoille Rekrytointivaikeudet lisääntyivät voimakkaimmin palvelualoilla, joilla ongelmia oli nyt miltei kaikilla toimialoilla. Yrityksistä 44 prosentilla oli ollut vaikeuksia ammattitaitoisen henkilöstön palkkaamisessa. Vuotta aiemmin vastaava luku oli palvelualoilla 32 prosenttia. Kaikkein yleisimpiä rekrytointivaikeudet olivat rakentamisessa. Alan yrityksistä 58 prosentilla oli ollut vaikeuksia ammattitaitoisen työvoiman palkkaamisessa. Teollisuudessa rekrytointivaikeudet ovat yleistyneet neljänä peräkkäisenä vuotena. Lokakuussa 2007 niitä oli 35 prosentilla teollisuusyrityksistä. Teollisuuden toimialoista rekrytointivaikeuksista kärsi eniten teknologiateollisuus. Suurin pula. ammattiosaajista Yleisimpiä rekrytointivaikeudet olivat teollisuuden, rakentamisen ja palvelualojen ammatillista osaamista vaativissa tehtävissä. Pulaa oli muun muassa sopivista ja pätevistä myyjistä, vartijoista, tarjoilijoista, hitsaajista, asentajista, rakennustyöntekijöistä, siivoojista ja ajoneuvon kuljettajista. Myös ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoa edellyttäviin tehtäviin on yhä vaikeampi löytää työntekijöitä. Vaikeuksia oli muun muassa tietotekniikan osaajien sekä myynti- ja markkinointiosaajien palkkaamisessa. Työvoimapula syynä joka neljännessä tapauksessa Yritykset pitivät keskeisimpänä syynä rekrytointivaikeuksiin sitä, että työnhakijoilta puuttuu työtehtävien edellyttämää ammatillista osaamista, tai alan työkokemusta on liian vähän. Näin oli erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa. Palveluyrityksissä nousivat esiin myös työpaikkaan ja työnhakijoiden henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvät syyt. Joka neljännessä tapauksessa rekrytointivaikeuksien syynä oli työvoivoimapula. Tehtäviin ei ollut lainkaan hakijoita. On ennakoitavissa, että osaavan työvoiman hankinta vaikeutuu entisestään lähivuosina. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen huippu ajoittuu lähelle vuosikymmenen vaihdetta. Samaan aikaan nuoret, työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat aikaisempaa pienempiä. Poistuman työmarkkinoilta arvioidaan olevan lähivuosina 10 000 20 000 henkilöä suuremman kuin työmarkkinoille tulevat nuoret ikäluokat. Palkataan koulutettu osaaja EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007 7

1 Rekrytointitarpeet EK:n jäsenyrityksissä 2007 n Henkilöstö- ja koulutustiedustelun mukaan rekrytointitarve EK:n jäsenyrityksissä oli noin 61 000 henkilöä vuonna 2007. Yrityksiin palkatuista henkilöistä 90 prosentilla tuli olla joko ammattiopistossa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa suoritettu tutkinto. Yrityksiin palkatuista henkilöistä 10 prosentilla ei ollut peruskoulun tai ylioppilastutkinnon jälkeistä ammatillista tai muuta tutkintoa. Teollisuudessa rekrytointitarve oli 16 000 henkilöä ja rakentamisessa 5 000 henkilöä. Rekrytointitarpeesta 66 prosenttia kohdistui palvelualoille, jossa tarve oli 40 000 henkilöä. Kuva 1. Rekrytointitarve EK:n jäsenyrityksissä. vuonna 2007, henkilöä. Palvelut. 40 000 Teollisuus 16 000 Rakentaminen 5 000 Yhteensä 61 000 henkilöä 0 10000 20000 30000 40000 Puolet rekrytoiduista ammattiosaajia EK:n jäsenyrityksissä 49 prosenttia rekrytointitarpeesta kohdistui ammatillisen koulutuksen suorittaneisiin. Ammattikorkeakoulutettujen osuus rekrytoinnista oli 27 prosenttia ja yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus 14 prosenttia. Rekrytoiduista 10 prosenttia oli henkilöitä, joilla ei ollut peruskoulun tai ylioppilastutkinnon jälkeistä ammatillista tai muuta tutkintoa. Teollisuudessa rekrytointitarve painottui ammatillisen koulutuksen suorittaneisiin. Uusista osaajista 57 prosentilla tuli olla tutkinto ammattiopistosta. Teollisuuden toimialoilla oli kuitenkin eroja rekrytoinnin rakenteessa. Esimerkiksi puuteollisuuteen rekrytoiduista yli 90 prosenttia oli ammattiosaajia. Kuva 2. Rekrytoinnin koulutusrakenne. EK:n jäsenyrityksissä 2007, % Teollisuus Rakentaminen Palvelut EK kaikki Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulu 44% 49% 57% 65% Yliopisto 29% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%. Ei ammatillista peruskoulutusta 23% 14% 6% 22% 8% 5% 15% 12% 27% 14% 10% 8 Palkataan koulutettu osaaja EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007

Kuva 3. Rekrytoinnin koulutusrakenne EK:n jäsenyrityksissä toimialoittain 2007, %. Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulu Yliopisto Ei ammatillista peruskoulutusta Puuteollisuus TeVaNaKe-teollisuus Elintarviketeollisuus Teknologiateollisuus Paperiteollisuus Rakennustuoteteollisuus Kemianteollisuus Energiateollisuus TEOLLISUUS YHTEENSÄ Rakennusasennus Maa- ja vesirakentaminen Talonrakennus RAKENTAMINEN YHTEENSÄ Liikenne Vähittäiskauppa Autokauppa Tukkukauppa Hotellit ja ravintolat Kiinteistöpalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Kulttuuri- ja virkistyspalvelut Liiketoimintapalvelut Viestintäpalvelut Tutkimus- ja tekniset palvelut Koulutus Finanssi Tietopalvelut PALVELUT YHTEENSÄ. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Energiateollisuus ja kemianteollisuus painottivat taas rekrytoinnissa korkea-asteen osaamista. Rakennusalalle rekrytoiduista 65 prosentilla oli ammatillinen koulutus. Ammatillista koulutusta painotettiin maa- ja vesirakentamisessa sekä rakennusasennuksessa. Talonrakennukseen rekrytoiduista 40 prosentilla oli korkea-asteen koulutus. Palvelualoille rekrytoitiin yhtä paljon ammatillisen koulutuksen suorittaneita ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita, yhteensä 88 prosenttia. Kouluttamattomien henkilöiden osuus rekrytoinneista oli suurempi kuin teollisuudes- sa ja rakentamisessa. Palvelualoilla rekrytoinnin painotuksissa oli suuria alakohtaisia eroja. Liikenteen ja kaupan aloilla yli 60 prosenttia uusista osaajista rekrytoitiin ammatillisesta koulutuksesta. Tietopalveluissa ja finanssialalla yli 75 prosenttia rekrytointitarpeesta kohdistui ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnon suorittaneisiin henkilöihin. Palkataan koulutettu osaaja EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007 9

Mitä yritysten rekrytointitarve kuvaa? Rekrytointitarve syntyy kun yritykset palkkaavat eläkkeelle tai yrityksestä toiseen siirtyvien henkilöiden tilalle uusia osaajia. Rekrytointitarpeen voi aiheuttaa myös liiketoiminnan laajeneminen tai kehittyminen eli henkilöstömäärän kasvu. Tämän raportin tiedot kuvaavat yritysten ennakoimaa eläkepoistumasta ja liiketoiminnan muutoksesta johtuvaa rekrytointitarvetta vakituisiin työsuhteisiin vuonna 2007. Uusien osaajien rekrytointi yrityksiin ei välttämättä aina toteudu ennakoidulla tavalla. Syynä tähän voi olla esimerkiksi, että työtehtävään ei ole päteviä tai sopivia hakijoita. 10 Palkataan koulutettu osaaja EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007

2 Rekrytointi ammatillisesta koulutuksesta n EK:n jäsenyritysten rekrytointitarve ammatillisesta koulutuksesta oli noin 30 000 henkilöä vuonna 2007. Teollisuuteen rekrytoitiin noin 9 000 ja rakennusalalle noin 3 300 ammattiosaajaa. Ammatillisen koulutuksen suorittaneista noin 17 500 eli lähes 60 prosenttia rekrytoitiin palvelualoille. Yritykset rekrytoivat paitsi vastavalmistuneita, myös kokeneita ammattilaisia. Rekrytointitarvetta voidaan kuitenkin verrata ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuneiden määrään. Tilastokeskuksen mukaan ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistui vuonna 2005 yhteensä 37 500 osaajaa. EK:n jäsenyrityksissä rekrytointitarve ammatillisesta koulutuksesta painottui tekniikan ja liikenteen alan tutkinnon suorittaneisiin. Tekniikan ja liikenteen alan osaajien osuus rekrytointitarpeesta oli 45 prosenttia. Todellisuudessa tarve oli vielä suurempi. Tiedustelun mukaan muun alan koulutuksen suorittaneisiin rekrytoinneista kohdistui 9 prosenttia. Vastaajarakenteen perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että tästä osa on tekniikan alan koulutusta. Liiketalouden ja kaupan alan osaajien rekrytointitarve oli 21 prosenttia. Koulutusalojen painotus on laskettu ilman aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Kuva 4. Rekrytointitarve ammatillisesta koulutuksesta. EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2007, henkilöä. Palvelut. 17 500 Teollisuus 9 000 Rakentaminen 3 300 Yhteensä 29 800 henkilöä 0 4000 8000 12000 16000 20000 Kuva 5. Ammatillisen koulutuksen koulutusalojen painotus. EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2007, % Muu ala 9 % Sosiaali ja terveys 6 % Kiinteistöpalvelu 7 % Matkailu- ja ravitsemis 12 % Liiketalous ja kauppa 21 % Tekniikka 40 % Logistiikka 5 % Palkataan koulutettu osaaja EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007 11

Teollisuudessa lähes 80 prosenttia ammatillisen koulutuksen suorittaneista rekrytointiin tekniikan ja liikenteen alalta. Rakentamisessa 90 prosenttia yrityksistä painotti tekniikan alaa ammattiosaajien rekrytoinnissa. Kuva 6. Ammatillisen koulutuksen koulutusalojen painotus. teollisuudessa vuonna 2007, % Muu ala * 19 % Palvelualoilla runsas kolmannes ammattiosaajien rekrytoinneista kohdistui liiketalouden ja kaupan alan osaajiin. Ammattiosaajista viidennes rekrytoitiin matkailu- ja ravitsemisalalta sekä tekniikan ja liikenteen alalta. Liiketalous ja kauppa 3 % Logistiikka 5 % Tekniikka 73 % Tekniikan ja liikenteen alan ammattiosaajista kova kysyntä * suurin osa tekniikan alan koulutusta Tekniikan ja liikenteen alan ammatillisen tutkinnon suorittaneiden rekrytointitarve oli 12 800 henkilöä EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2007. Yli puolet eli 6 700 tekniikan ja liikenteen alan ammattiosaajaa rekrytoitiin teollisuuteen. Palvelualoille rekrytoitiin 3 300 ja rakentamiseen 2 800 tekniikan ja liikenteen alan tutkinnon suorittanutta henkilöä. Yritykset palkkaavat sekä vastavalmistuneita, että jo työelämässä olevia ammattilaisia. Rekrytointitarvetta voidaan kuitenkin verrata valmistuneiden määrään. Tekniikan ja liikenteen aloilta valmistui ammatillisesta peruskoulutuksesta 14 400 ammattiosaajaa vuonna 2005 1. Tekniikan ja liikenteen alan ammattiosaajia tarvitaan myös julkisella sektorilla. Kuva 7. Ammatillisen koulutuksen koulutusalojen painotus. palvelualoilla vuonna 2007, % Muu ala 4 % Sosiaali ja terveys 10 % Kiinteistöpalvelu 11 % Matkailu- ja ravitsemis 20 % Tekniikka 14 % Logistiikka 6 % Liiketalous ja kauppa 35 % 1 Tilastokeskus 12 Palkataan koulutettu osaaja EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007

EK:n jäsenyrityksistä 74 prosenttia ennakoi, että tekniikan ja liikenteen alan ammattiosaajien rekrytointitarve pysyy ennallaan vuosina 2008 2010 verrattuna vuoteen 2007. Runsas viidennes yrityksistä ennakoi tarpeen kasvavan. Tekniikan alan ammattiosaajien tarve lisääntyy lähivuosina erityisesti teollisuudessa. Ammattiosaajien rekrytoinnin kasvua ennakoi 45 prosenttia teollisuuden yrityksistä. Liiketalouden ja kaupan ammattiosaajat palvelualoille EK:n jäsenyrityksissä liiketalouden ja kaupan alan ammatillisen tutkinnon suorittaneiden rekrytointitarve oli 6 000 henkilöä vuonna 2007. Liiketalouden ja kaupan alan osaajista 97 prosenttia eli 5 800 henkilöä sijoittui palvelualoille. Teollisuus palkkasi 200 liiketalouden ja kaupan alan ammattiosaajaa. Ammatillisesta peruskoulutuksesta yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonalalta valmistui vuonna 2005 noin 4 500 ammattiosaajaa 2. Yli 80 prosenttia teollisuuden, rakentamisen ja palvelualan yrityksistä ennakoi, että liiketalouden ja kaupan alan ammattiosaajien rekrytointitarve pysyy vuoden 2007 tasolla myös lähivuosina. Kuva 8. Tekniikan ja liikenteen alan ammattiosaajien rekrytointi-. tarve EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2007, henkilöä Teollisuus. 6 700 Palvelut 3 300 Palvelualojen ammattiosaajat sijoittuvat palvelualan yrityksiin Matkailu- ja ravitsemisalan ammatillisen tutkinnon suorittaneiden rekrytointitarve oli noin 3 300 henkilöä EK:n jäsenyrityksissä. Lähes 70 prosenttia matkailu- ja ravitsemisalan ammattiosaajista sijoittui hotelli- ja ravintola-alalle. Liiketoimintapalvelualan yritykset rekrytoivat 13 prosenttia ja kaupan alan yritykset 12 prosenttia matkailu- ja ravitsemisalan ammatillisen tutkinnon suorittaneista. Kiinteistöpalvelualan ammatillisen tutkinnon suorittaneiden rekrytointitarve oli noin 2 000 henkilöä EK:n jäsenyrityksissä. Kiinteistöpalvelualan ammattiosaajista 53 prosenttia palkattiin kiinteistöpalvelualan yrityksiin ja 23 prosenttia liiketoimintapalvelualan yrityksiin. Sosiaali- ja terveysalan ammatillisen tutkinnon suorittaneiden rekrytointitarve oli noin 1 600 henkilöä EK:n jäsenyrityksissä. Sosiaali- ja terveysalan ammattiosaajista 85 prosenttia sijoittui sosiaalija terveyspalvelualan yrityksiin. 2 Tilastokeskus Rakentaminen 2 800 Yhteensä 12 800 henkilöä 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 Palkataan koulutettu osaaja EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007 13

3 Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden rekrytointi n EK:n jäsenyrityksissä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden rekrytointitarve oli 16 200 henkilöä vuonna 2007. Teollisuuteen palkattiin runsas viidennes eli 3 600 ammattikorkeakoulutettua, rakennusalalle noin 1 000. Palvelualoille ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden rekrytointitarpeesta kohdistui runsas 70 prosenttia eli 11 600 henkilöä. Yritykset palkkaavat vastavalmistuneiden lisäksi kokeneita ammattilaisia. Rekrytointitarvetta voidaan kuitenkin verrata valmistuneiden määrään. Ammattikorkeakouluista valmistui vuonna 2006 noin 20 800 opiskelijaa 3. EK:n jäsenyrityksissä rekrytointitarve ammattikorkeakouluista painottui tekniikan ja liikenteen alan sekä liiketalouden ja kaupan alan tutkinnon suorittaneisiin. Kolmannes rekrytointitarpeesta kohdistui AMK-insinööreihin. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 28 prosenttia oli tradenomeja liiketalouden ja kaupan koulutusalalta. Tietojenkäsittelyn koulutusalaan kohdistui 11 prosenttia rekrytoinneista. Näistä osa on tradenomeja, osa AMK-insinöörejä. Teollisuudessa ammattikorkeakoulutettujen rekrytointi painottui AMK-insinööreihin, joiden osuus rekrytointitarpeesta oli lähes 70 prosenttia. Rakennusalan yrityksistä miltei 80 prosenttia painotti insinöörikoulutusta ammattikorkeakoulutettujen rekrytoinnissa. Kuva 9. Rekrytointitarve ammattikorkeakouluista. EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2007, henkilöä Palvelut 11 600 Teollisuus 3 600 Rakentaminen 1 000 Yhteensä 16 200 henkilöä 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 Kuva 10. Ammattikorkeakoulujen koulutusalojen painotus. EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2007, % Muu ala 3 % Sosiaali ja terveys 9 % Kiinteistöpalvelu 3 % Matkailu- ja ravitsemis 12 % Tekniikka 31 % Logistiikka 3 % Tietojenkäsittely 11 % Liiketalous ja kauppa 28 % 3 AMKOTA, OPM 14 Palkataan koulutettu osaaja EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007

Kuva 11. Ammattikorkeakoulujen koulutusalojen painotus. teollisuudessa vuonna 2007, % Muu ala 9 % Liiketalous ja kauppa 18 % Tekniikka 64 % Palvelualoilla kolmannes rekrytointitarpeesta kohdistui liiketalouden ja kaupan alan tradenomeihin. Vajaa viidennes rekrytoiduista oli koulutukseltaan tekniikan ja liikenteen alan AMK-insinöörejä tai restonomeja. Tietojenkäsittelyalan osaamista painotti 14 prosenttia ja sosiaali- ja terveysalan osaamista 13 prosenttia palvelualan yrityksistä. Tietojenkäsittely 5 % Logistiikka 4 % Kuva 12. Ammattikorkeakoulujen koulutusalojen painotus. rakennusalalla vuonna 2007, % Insinöörejä teollisuuden ja rakentamisen ohella myös palveluihin AMK-insinöörien (tekniikan ja liikenteen koulutusala) rekrytointitarve oli 5 450 henkilöä EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2007. Todellisuudessa rekrytointitarve oli tätä suurempi. Tietojenkäsittelyalan tutkinnon suorittaneiden rekrytointitarve oli runsas 1 800 henkilöä, joista osa on koulutukseltaan AMKinsinöörejä, osa tradenomeja. Kiinteistöpalvelu 4 % Liiketalous ja kauppa 12 % Tietojenkäsittely 5 % Logistiikka 2 % Tekniikka 77 % Teollisuuden palvelukseen rekrytoitiin 2 400 eli 44 prosenttia AMK-insinööreistä. Palvelualoille rekrytoitiin AMK-insinöörejä lähes yhtä paljon kuin teollisuuteen, yhteensä 2 200 henkilöä. Rakennusalalle sijoittui 850 AMK-insinööriä. Yritykset palkkaavat sekä vastavalmistuneita, että jo työelämässä olevia ammattilaisia. Rekrytointitarvetta voidaan kuitenkin verrata valmistuneiden määrään. Tekniikan ja liikenteen aloilta ammattikorkeakouluista valmistui vuonna 2006 noin 5 400 henkilöä 4. 4 AMKOTA, OPM Palkataan koulutettu osaaja EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007 15

EK:n jäsenyrityksistä 79 prosenttia ennakoi, että AMK-insinöörien rekrytointitarve pysyy ennallaan vuosina 2008 2010 verrattuna vuoteen 2007. Yrityksistä vajaa viidennes ennakoi tarpeen kasvavan. Tarve lisääntyy erityisesti teollisuudessa, jossa kolmannes yrityksistä ennakoi AMK-insinöörien rekrytoinnin kasvavan. Tradenomit. palvelualoille Tradenomien rekrytointitarve oli 4 600 henkilöä vuonna 2007 EK:n jäsenyrityksissä. Todellisuudessa tradenomien rekrytointitarve oli tätä suurempi. Osa rekrytoinneista kohdistui tietojenkäsittelyn koulutusalaan, josta valmistuu tradenomeja ja insinöörejä. Teollisuus palkkasi lähes 700 tradenomia, rakennusalan yritykset noin 100. Valtaosa eli 3 800 tradenomia rekrytoitiin palvelualoille. EK:n jäsenyrityksistä runsas 80 prosenttia ennakoi, että tradenomien rekrytointitarve pysyy ennallaan vuosina 2008 2010 verrattuna vuoteen 2007. Yrityksistä 16 prosenttia ennakoi tarpeen kasvavan. Teollisuudessa tradenomien rekrytoinnin kasvua ennakoi 20 prosenttia yrityksistä, palvelualoilla 15 prosenttia. Kuva 13. Ammattikorkeakoulujen koulutusalojen painotus. palvelualoilla vuonna 2007, % Muu ala 1 % Sosiaali ja terveys 13 % Kiinteistöpalvelu 3 % Matkailu- ja ravitsemis 17 % Kuva 14. AMK-insinöörien rekrytointitarve. EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2007, henkilöä Teollisuus 2 400 Palvelut 2 200 Rakentaminen 850 Tekniikka 17 % Logistiikka 2 % Tietojenkäsittely 14 % Liiketalous ja kauppa 33 % Yhteensä 5 450 henkilöä 0 500 1000 1500 2000 2500 16 Palkataan koulutettu osaaja EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007

Kuva 15. Tradenomien rekrytointitarve. EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2007, henkilöä Palvelut 3 800 Teollisuus 700 Rakentaminen 100 Yhteensä 4 600 henkilöä 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 Tietojenkäsittelyalan osaajista kysyntää kaikilla aloilla Restonomien rekrytointitarve oli noin 2 000 henkilöä EK:n jäsenyrityksissä. Puolet restonomeista palkattiin hotelli- ja ravintola-alan yrityksiin ja kolmannes liiketoimintapalvelualan yrityksiin. Tietojenkäsittelyalan tradenomien ja AMK-insinöörien rekrytointitarve oli runsaat 1 800 henkilöä EK:n jäsenyrityksissä. Tietojenkäsittelyalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista yli 60 prosenttia sijoittui tieto- ja viestintäpalvelualan yrityksiin. Tietojenkäsittelyalan osaajia rekrytoitiin lähes kaikille EK:n edustamille toimialoille. Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden rekrytointitarve oli noin 1 500 henkilöä EK:n jäsenyrityksissä. Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 90 prosenttia sijoittui sosiaali- ja terveyspalvelualan yrityksiin. Palkataan koulutettu osaaja EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007 17

4 Yliopistotutkinnon suorittaneiden rekrytointi n EK:n jäsenyrityksissä yliopistotutkinnon suorittaneiden rekrytointitarve oli 8 500 henkilöä vuonna 2007. Luku sisältää tieteellisen jatkotutkinnon eli lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneet. Lisensiaattien ja tohtoreiden osuus yliopistotutkinnon suorittaneiden rekrytoinneista oli 5 prosenttia eli noin 430 henkilöä. Teollisuus palkkasi 2 200 ja rakennusalan yritykset 400 yliopistotutkinnon suorittanutta henkilöä. Yliopistotutkinnon suorittaneista 69 prosenttia eli lähes 6 000 henkilöä sijoittui palvelualoille. EK:n jäsenyrityksissä yliopistotutkinnon suorittaneiden rekrytointitarve painottui diplomi-insinööreihin, joiden osuus rekrytoinneista oli noin 40 prosenttia. Liiketalouden ja kaupan alan tutkinnon suorittaneiden osuus oli vajaa neljännes ja tietojenkäsittelyalan osaajien noin viidennes. Kuva 16. Rekrytointitarve yliopistoista EK:n jäsenyrityksissä. vuonna 2007, henkilöä Palvelut 5 900 Teollisuus 2 200 Rakentaminen 400 Yhteensä 8 500 henkilöä 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 Kuva 17. Yliopistokoulutuksen koulutusalojen painotus. EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2007, % Teollisuudessa rekrytointi painottui diplomi-insinööreihin. Diplomi-insinöörien osuus oli lähes 70 prosenttia yliopistotutkinnon suorittaneista. Vajaa viidennes rekrytoiduista oli liiketalouden ja kaupan alan osaajia. Muu ala 8 % Sosiaali ja terveys 7 % Matkailu- ja ravitsemis 1 % Liiketalous ja kauppa 23 % Tekniikka 39 % Logistiikka 1 % Tietojenkäsittely 21 % 18 Palkataan koulutettu osaaja EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007

Kuva 18. Yliopistokoulutuksen koulutusalojen painotus. teollisuudessa vuonna 2007, % Rakennusalalle rekrytoiduista yliopistotutkinnon suorittaneista osaajista 78 prosenttia oli diplomi-insinöörejä. Tietojenkäsittelyalan sekä liiketalouden ja kaupan alan osaajia oli 11 prosenttia rekrytoiduista. Muu ala 6 % Liiketalous ja kauppa 18 % Tietojenkäsittely 7 % Logistiikka 2 % Tekniikka 67 % Palvelualoilla 27 prosenttia yliopistosta rekrytoiduista oli suorittanut tutkinnon tietojenkäsittelyalalta. Liiketalouden ja kaupan alan osaajia sekä diplomi-insinöörejä oli 26 prosenttia rekrytoiduista. Kuva 19. Yliopistokoulutuksen koulutusalojen painotus. rakentamisessa vuonna 2007, % Liiketalous ja kauppa 11 % Tietojenkäsittely 11 % Tekniikka 78 % Palkataan koulutettu osaaja EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007 19

Diplomi-insinöörejä sekä teollisuuteen että palvelualoille Diplomi-insinöörien rekrytointitarve oli 3 300 henkilöä EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2007. Diplomiinsinööreistä 47 prosenttia eli 1 550 henkilöä rekrytoitiin teollisuuteen, 42 prosenttia eli 1 400 henkilöä palvelualoille. Rakennusalalle palkattiin 350 diplomi-insinööriä. Kuva 20. Yliopistokoulutuksen koulutusalojen painotus. palvelualoilla vuonna 2007, % Muu ala 11 % Sosiaali ja terveys 10 % Tekniikka 26 % Yritykset palkkaavat vastavalmistuneita sekä työelämässä jo pidempään olleita henkilöitä. Rekrytointitarvetta voidaan kuitenkin verrata valmistuneiden määrään. Yliopistoista valmistui vuonna 2006 teknillistieteellisiltä aloilta runsaat 2 500 osaajaa 5. Liiketalous ja kauppa 26 % Tietojenkäsittely 27 % EK:n jäsenyrityksistä 87 prosenttia ennakoi, että diplomi-insinöörien rekrytointitarve pysyy ennallaan vuosina 2008 2010 verrattuna vuoteen 2007. Yrityksistä 11 prosenttia ennakoi tarpeen kasvavan. Tarve lisääntyy erityisesti teollisuudessa, jossa noin neljännes yrityksistä ennakoi diplomi-insinöörien rekrytoinnin kasvavan. 5 KOTA-tietokanta, OPM Kuva 21. Diplomi-insinöörien rekrytointitarve. EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2007, henkilöä Teollisuus 1 550 Palvelut 1 400 Rakentaminen 350 Yhteensä 3 300 henkilöä 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 20 Palkataan koulutettu osaaja EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007

Kuva 22. Kauppatieteilijöiden rekrytointitarve. EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2007, henkilöä Palvelut 1 400 Teollisuus 400 Rakentaminen 50 Yhteensä 1 850 henkilöä 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 Kauppatieteilijöitä. myös teollisuuteen Yliopistossa liiketalouden ja kaupan alan tutkinnon suorittaneiden rekrytointitarve oli 1 850 henkilöä EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2007. Teollisuus palkkasi runsaan viidenneksen eli 400 kauppatieteilijää. Rakennusalalle kauppatieteilijöitä palkattiin 50. Kauppatieteilijöistä kolme neljästä sijoittui palvelualoille. Määrällisesti tämä tarkoittaa 1 400 kauppatieteilijää. EK:n jäsenyrityksistä 90 prosenttia ennakoi, että kauppatieteilijöiden rekrytointitarve säilyy ennallaan vuosina 2008 2010 verrattuna vuoteen 2007. Yrityksistä 9 prosenttia ennakoi, että kauppatieteilijöiden rekrytointitarve kasvaa lähivuosina. Tarve lisääntyy erityisesti teollisuudessa, jossa vajaa viidennes ennakoi kauppatieteilijöiden rekrytoinnin kasvavan. Yliopistoista viidennes rekrytoitiin tietojenkäsittelyalan alalta Tietojenkäsittelyalan yliopistotutkinnon suorittaneiden rekrytointitarve oli noin 1 700 henkilöä EK:n jäsenyrityksissä. Tietojenkäsittelyalan yliopistotutkinnon suorittaneista 77 prosenttia sijoittui tieto- ja viestintäpalvelualan yrityksiin. Teknologiateollisuuteen ja finanssialalle sijoittui 5 prosenttia tietojenkäsittelyalan osaajista. Palkataan koulutettu osaaja EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007 21

5 Rekrytointivaikeudet kasvussa EK:n jäsenyrityksissä n Henkilöstö- ja koulutustiedustelun mukaan 44 prosentilla EK:n jäsenyrityksistä oli ollut vaikeuksia ammattitaitoisen henkilöstön palkkaamisessa avoimiin työtehtäviin lokakuussa 2007. Edellisenä vuonna vastaava osuus oli 35 prosenttia. Rekrytointivaikeudet ovat kasvaneet useana peräkkäisenä vuotena ja ne ovat laajentuneet kaikille toimialoille. Kuva 23. Rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus EK:n jäsenyrityksistä 2007, %. Teollisuus 35 Rakentaminen 58 Palvelut 44 Rekrytointivaikeudet yleistyivät jälleen teollisuudessa Rekrytointivaikeudet ovat yleistyneet teollisuudessa neljänä peräkkäisenä vuotena. Lokakuussa 2007 rekrytointivaikeudet olivat aikaisempien vuosien tapaan yleisimpiä teknologiateollisuudessa, jossa ongelmista ilmoitti lähes puolet yrityksistä. Teknologiateollisuudessa rekrytointivaikeudet ovat olleet useita vuosia noin 40 prosentin tasolla. Muilla teollisuuden aloilla oli selvästi vähemmän vaikeuksia ammattitaitoisen henkilöstön saatavuudessa. Rakennusalalla rekrytointivaikeudet jatkuvat Rakennusalan yrityksissä on ollut runsaasti rekrytointivaikeuksia viime vuosina. Alan yrityksistä lähes 60 prosentilla oli vaikeuksia ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoinnissa lokakuussa 2007. Tilanne Koko EK 44 0 10 20 30 40 50 60 70 Kuva 24. Rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus. EK:n jäsenyrityksistä toimialoittain 2007, % Teknologiateollisuus 48 Paperiteollisuus 36 Rakennustuoteteollisuus 30 Kemianteollisuus 29 Puuteollisuus 22 Energiateollisuus 19 TeVaNaKe-teollisuus 18 Elintarviketeollisuus 12 Teollisuus yhteensä 35 Rakennusasennus 72 Maa- ja vesirakentaminen 70 Talonrakennus 32 Rakentaminen yhteensä 58 Tutkimus- ja tekniset palvelut 62 Tietopalvelut 61 Kiinteistöpalvelut 53 Liikenne 52 Hotellit ja ravintolat 49 Autokappa 48 Liiketoimintapalvelut 46 Vähittäiskauppa 42 Koulutus 42 Kulttuuri- ja virkistyspalvelut 42 Sosiaali- ja terveyspalvelut 37 Tukkukauppa 36 Viestintäpalvelut 30 Finanssi 16 Palvelut yhteensä 44 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100. 22 Palkataan koulutettu osaaja EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007

on lievittynyt hieman vuoden 2006 lokakuusta, jolloin 70 prosenttia rakennusalan yrityksistä ilmoitti kokeneensa rekrytointivaikeuksia. Rakennusasennuksessa sekä maa- ja vesirakennusalalla rekrytointivaikeuksista ilmoitti noin 70 prosenttia yrityksistä, talonrakennuksessa kolmannes. Rakennusasennukseen on luettu maalaus-, lattianpäällystys-, LVI- ja sähköasennusala. Palvelualojen rekrytointivaikeudet lisääntyivät voimakkaasti Palvelualan yrityksissä rekrytointivaikeudet ovat yleistyneet vuoden aikana selvästi. Lokakuussa 2007 vaikeuksia ammattitaitoisen henkilöstön palkkaamisessa oli 44 prosentilla alan yrityksistä. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 32 prosenttia. Rekrytointivaikeudet olivat suhteellisesti yleisimpiä tutkimus- ja teknisissä palvelussa sekä tietopalveluissa. Näillä aloilla noin 60 prosenttia yrityksistä ilmoitti kokeneensa rekrytointivaikeuksia. Liikenteessä, kiinteistöpalveluissa sekä hotelli- ja ravintola-alalla noin puolella yrityksistä oli ollut ongelmia ammattitaitoisen henkilöstön palkkaamisessa. Vähiten rekrytointivaikeuksia oli finanssialalla. Rekrytointivaikeudet yleisempiä kuin kertaakaan laman jälkeen Rekrytointivaikeuksien yleisyys on vaihdellut talouden suhdanteiden mukaan. Rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus oli korkeimmillaan lamaa edeltävinä vuosina 1980-luvun lopulla. Silloin puolet teollisuusyrityksistä ja neljännes palveluyrityksistä ilmoitti, että niillä oli ollut vaikeuksia työvoiman hankinnassa. Lamavuosina rekrytointivaikeuksia esiintyi vain vähän, mutta ne lisääntyivät jälleen 1990-luvun lopulla. Rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus 80 70 60 50 40 30 20 10 0 kohosi vuonna 2000 teollisuudessa jo 28 prosenttiin ja rakentamisessa 40 prosenttiin. Teollisuus Rakentaminen Palvelut Koko EK Vuosituhannen alussa rekrytointivaikeudet vähenivät. Vuonna 2003 rekrytointivaikeuksia oli vain viidenneksellä teollisuusyrityksistä. Käänne kasvusuuntaan tapahtui jälleen vuonna 2004. Tämän jälkeen rekrytointivaikeudet ovat yleistyneet jatkuvasti, ja vuonna 2007 niitä oli enemmän kuin kertaakaan laman jälkeisenä aikana. Vahva talouskehitys, työikäisen väestön ikärakenteen muutos ja suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle ovat lisänneet viime vuosina rekrytointivaikeuksia. Kuva 25. Rekrytointivaikeuksien esiintymistiheys. EK:n jäsenyrityksissä 1985 2007, % toimipaikoista 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 Palkataan koulutettu osaaja EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007 23

Miten rekrytointivaikeuksia mitattiin. henkilöstö- ja koulutustiedustelussa? Mitä rekrytointivaikeudet kuvaavat? Työntekijöiden rekrytoiminen on yrityksissä aina aikaa vievä ja kustannuksia aiheuttava prosessi. Monesti rekrytointiin liittyy ongelmia ja vaikeuksia, mutta usein niitä voidaan pitää enemmän tai vähemmän tavanomaisina. Pätevien ja sopivien työntekijöiden löytäminen voi olla vaikeaa tai mahdotonta monesta syystä. Työmarkkinoilla ei ehkä ole työnhakijoita, joilla olisi tehtävän edellyttämää osaamista, koulutusta tai työkokemusta. Työnhakijoiden henkilökohtaiset ominaisuudet eivät aina ole sopivia tehtävään. Joskus työnhakijat eivät ole valmiita muuttamaan uuden työpaikan takia toiselle paikkakunnalla. Tällä tavoin määritellyt rekrytointivaikeudet kuvaavat työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa esiintyviä ongelmia. Rekrytointivaikeuksien kokeminen on yrityksen käsitys tilanteesta. Kokeminen on kuitenkin sillä tavoin todellista, että yrityksessä olisi työtehtävä tai -tehtäviä, joihin palkattaisiin työntekijöitä, mikäli päteviä tai sopivia henkilöitä löytyisi. Monesti rekrytointiin liittyvä ongelma on tilapäinen ja saattaa ratketa kohtuullisessa ajassa. Jos ongelma on pitkäkestoinen tai pysyvä, yrityksen on sopeuduttava tilanteeseen. Silloin toiminnan laajuutta tai kasvua on rajoitettava, töitä ja tehtäviä on organisoitava uudelleen tai haettava apua esimerkiksi työvoiman vuokraamisesta. Rekrytointivaikeuksista esitettiin henkilöstö- ja koulutustiedustelussa seuraavat kysymykset:. Onko yrityksessänne tai toimipaikassanne tällä hetkellä sellaisia ammatteja tai tehtäviä, joihin teidän on ollut vaikeaa saada ammattitaitoisia henkilöitä? Jos vastaus oli kyllä, esitettiin seuraavat lisäkysymykset: Missä ammateissa ja tehtävissä olette kokeneet rekrytointivaikeuksia? Monenko henkilön rekrytointitarpeesta on kysymys? Mitä pidätte tärkeimpinä syinä henkilöstön hankinnan vaikeuteen? Ammatti- ja tehtävänimikkeistä annettiin noin 300 nimikkeen luettelo, josta vastaaja sai valita korkeintaan 3 nimikettä. Lisäksi vastaajan oli mahdollista ilmoittaa jokin muu tehtävänimike. Rekrytointivaikeuksien syistä annettiin valmis 12 eri vaihtoehdon luettelo, josta vastaaja sai valita korkeintaan 3 eri syytä. Sektori- ja toimialajaottelu Yritykset jaettiin toimialan perusteella teollisuuteen, rakentamiseen ja palveluihin. Palvelualoilla käytettiin mm. seuraavia toimialaluokitteluja: Tietopalvelut = tietoliikenne-, tietotekniikka- ja muut tietopalvelut Viestintäpalvelut = kustantaminen, elokuva- ja ohjelmatuotanto sekä radio- ja televisiotoiminta Tutkimus- ja tekniset palvelut = lainopilliset, liikkeenjohdolliset ja tekniset palvelut sekä tutkimus- ja mainospalvelut Kiinteistöpalvelut = kiinteistönhoito- ja siivouspalvelut Liiketoimintapalvelut = työvoima-, turva- ja matkatoimistopalvelut sekä hallinnon tukipalvelut Kulttuuri- ja virkistyspalvelut = kulttuuri- ja virkistyspalvelut, järjestötoiminta ja muut palvelut 24 Palkataan koulutettu osaaja EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007

6 Pulaa ammattiosaajista n Viime vuoden lokakuussa EK:n jäsenyrityksissä oli eniten rekrytointivaikeuksia teollisuuden, rakentamisen ja palvelualojen ammatillista osaamista vaativissa tehtävissä. Ammatillisella osaamisella tarkoitetaan tässä peruskoulun tai lukion jälkeen suoritettua toisen asteen ammatillista tutkintoa tai vastaavaa koulutusta. Rekrytointivaikeudet ovat kuitenkin yleistymässä myös ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoa edellyttävissä tehtävissä. Kuva 26. Rekrytointivaikeuksien määrä EK:n jäsenyrityksissä. lokakuussa 2007, henkilöä Palvelut. 19 500 Teollisuus 3 900 Rakentaminen 2 400 Yhteensä 25 800 henkilöä 0 4000 8000 12000 16000 20000 Rekrytointivaikeuksien esiintymistä eri tehtävissä ja ammateissa mitattiin sen mukaan, kuinka monen henkilön rekrytointitarpeesta oli kysymys. Osaajapula suurin. palvelualoilla Henkilömäärällä mitattuna rekrytointivaikeuksia oli eniten palvelualoilla. Tarve oli yli 19 000 ammattitaitoisesta työntekijästä. Luku kuvaa lokakuun 2007 tilannetta EK:n jäsenyrityksissä. Teollisuudessa vaikeuksia oli 3 900:n ja rakentamisessa 2 400:n avoimen paikan täyttämisessä. Määrällisesti eniten vaikeuksia ammattitaitoisen henkilöstön palkkaamisessa oli hotelli-, ravintola- ja matkailualan tehtäviin. Vaikeuksia oli lähes 4 000 henkilön rekrytoinnissa. Sekä kiinteistöpalvelualalla että kaupan myyntityötehtävissä oli ollut noin 3 000 työpaikkaa, joihin oli vaikea löytää työntekijää. Asentajille, hitsaajille ja. myyjille työtä tarjolla Teollisuudessa osaajapula koskee samoja tehtävänimikkeitä kuin useina aikaisempinakin vuosina. Näitä ovat muun muassa asentajan ja hitsaajan työt sekä tuotannolliset tehtävät eri teollisuuden toimialoilla. Rekrytointiongelmat johtuvat teollisuuden tuotantotehtävissä pääosin suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisestä. Poistuma teollisessa työssä vuosina 2005 2020 on 170 400, mikä on 39 prosenttia vuoden 2004 työllisten määrästä alalla 6. Rakennusalalla pulaa oli muun muassa putki-, sähkö- ja LVI-asentajista. Rekrytointivaikeuksia oli myös monissa muissa rakennusalan ammatillista osaamista vaativissa tehtävissä. Rakennusalan yrityksissä on ollut viime vuosina pulaa myös pätevistä työnjohtajista. Henkilöstö- ja koulutustiedustelun mukaan EK:n jäsenyrityksissä oli lokakuussa 2007 vaikeuksia noin 340 työnjohtajan palkkaamisessa. Rekrytointivaikeuksista 75 prosenttia kohdistui rakennusalalle. Hotelli-, ravintola- ja matkailualan tehtäväryhmissä vaikeuksia oli erityisesti tarjoilijoiden ja kokkien paikkojen täyttämisessä. Näissä tehtävissä kyse oli yhteensä yli 2 000 henkilön vajeesta. Kiinteistöpalvelualalla oli pulaa ammattitaitoisista vartijoista sekä puhdistus-, siivous- ja kiinteistönhuoltotyöntekijöistä. 6 Työvoima 2025. Työpoliittinen tutkimus 325. Työministeriö Palkataan koulutettu osaaja EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007 25

Vaikeuksia myös korkeakoulutettujen rekrytoinneissa Rekrytointivaikeudet lisääntyivät myös ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoa edellyttävissä tehtävissä. Vaikeuksia oli ollut erityisesti tietotekniikan ammattilaisten palkkaamisessa. Tietotekniikan ammattilaisten tarpeesta 89 prosenttia kohdistui tietopalvelualan yrityksiin. Eniten pulaa alan osaajista oli suunnittelu- ja kehitystehtävissä. Vaikeuksia oli ollut myös insinöörien ja diplomi-insinöörien sekä myynti- ja markkinointiosaajien palkkaamisessa. Kuva 27. Rekrytointitarve EK:n jäsenyrityksissä tehtäväryhmissä,. joissa on ollut rekrytointivaikeuksia lokakuussa 2007, henkilöä Hotelli- ravintola- ja matkailualan työ 3950 Kiinteistöpalvelualan työ 3040 Kaupan myyntityö 2780 Kuljetus, liikenne, varastointi 2060 Asennustyö 1890 Toimihenkilötyö 1650 Terveys- ja sosiaalipalvelutyö 1320 * Tietotekniikkatyö 1150 Insinöörit ja DI:t 1090 Hitsaus ja levytyö 720 Maalausalan ammattityö 710 Rakentamisen ammattityö 530 Teollisuuden tuotantotyö 370 Työnjohtotyö 340 Kokoonpanotyö 310 Koneistus 240 Huolto- ja kunnossapitotyö 190 Tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystyö 100 * = käyttö- ja ylläpito, projekti- ja järjestelmävastuu, suunnittelu ja kehitys, tietohallinto, tuki 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000. Kuva 28. Rekrytointitarve EK:n jäsenyrityksissä tehtävissä,. joissa on ollut rekrytointivaikeuksia lokakuussa 2007, henkilöä Myyjä/kassamyyjä (vähittäiskauppa) 2470 Vartija 1360 Puhdistus- ja siivoustyö 1310 Tarjoilija 1310 Asentaja (rakentaminen) 1050 Kokki 960 Myynti- ja markkinointihenkilö 890 Suunnittelu- ja kehitystehtävät (tietotekniikka) 840 Asentaja (teollisuus) 830 Ajoneuvonkuljettaja 820 Varasto- / terminaalityöntekijä 770 Maalari 590 Lähi-/perushoitaja 570 Rakennustyöntekijä 560 Hitsaaja 510 Työnjohtaja 340 Ravintola/keittiöapulainen 290 Koneenkuljettaja 260 Kerroshoitaja 230 Kiinteistönhuoltotyö 200 0 400 800 1200 1600 2000 2400 2800 26 Palkataan koulutettu osaaja EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007

7 Rekrytointivaikeuksien syynä työvoimapula sekä puutteet hakijoiden ammattitaidossa n Työnhakijoiden puutteellinen ammatillinen osaaminen oli yleisin syy rekrytointivaikeuksiin. Usein työnhakijoilla on liian vähän työkokemusta työtehtävän vaatimuksiin nähden. Osaamisen puute voi aiheutua myös riittämättömästä tai väärän alan koulutuksesta, työssä tarvittavan erikoisosaamisen puuttumisesta tai vanhentuneesta ammattitaidosta. Osa rekrytointivaikeuksista johtuu henkilöön tai työpaikkaan liittyvistä syistä. Näitä ovat työnhakijoiden henkilökohtaiset ominaisuudet sekä palkkaukseen, työaikaan, työtehtävän määräaikaisuuteen, työpaikan sijaintiin ja alan imagoon liittyvät tekijät. Rekrytointivaikeuksista 30 prosenttia johtui henkilöön tai työpaikkaan liittyvistä syistä. Kuva 29. Rekrytointivaikeuksien syyt. EK:n jäsenyrityksissä 2007, %. Avoimeen työtehtävään ei ole hakijoita 26 Liian vähäinen alan työkokemus 16 Riittämätön tai väärän alan koulutus 10 Puutteet työpaikkakohtaisessa erityisosaamisessa 9 Ammattitaito ei ole nykypäivän vaatimusten mukainen 6 Hakijan henkilökohtaiset ominaisuudet 9 Palkkaus 7 Työpaikan sijainti ja kulkuyhteydet 6 Alan huono imago 5 Työaika tai työtehtävän määräaikaisuus 3 Työttömyysturva ja sosiaalietuudet 1 Muu syy 2 3 30 41 26 0 5 10 15 20 25 30 Joka neljäs tavanomaista vaikeampi rekrytointitoimi kariutui työvoimapulaan: tehtäviin ei ollut lainkaan hakijoita. Palkataan koulutettu osaaja EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007 27

Teollisuudessa ja rakentamisessa työnhakijoilla ei riittävästi osaamista Kuva 30. Rekrytointivaikeuksien syyt sektoreittain. EK:n jäsenyrityksissä 2007, %. Ammatillisen osaamisen ja työkokemuksen puute aiheuttivat rekrytointivaikeuksia etenkin teollisuudessa ja rakentamisessa. Teollisuudessa 44 prosenttia ja rakentamisessa puolet rekrytointivaikeuksista johtui näistä syistä. Palvelualoilla vastaava osuus oli 40 prosenttia. Teollisuus Työvoimapula Puutteet ammattitaidossa ja osaamisessa Puutteet työkokemuksessa 23 Henkilön ominaisuudet Työpaikkaan liittyvät tekijät Muut syyt 26 18 9 19 5 Palveluissa korostuvat työpaikkaan liittyvät syyt Rakentaminen 33 23 27 6 9 2 Palvelualoilla vajaa neljännes rekrytointivaikeuksista johtui työpaikkaan liittyvistä tekijöistä. Teollisuudessa vastaava osuus oli 19 prosenttia ja rakentamisessa 9 prosenttia. Palvelut Koko EK 26 25 15 10 23 1 26 25 16 9 21 3 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Työntekijöiden henkilökohtaiset ominaisuudet olivat palvelualoilla ja teollisuudessa rekrytoinnin esteenä useammin kuin rakentamisessa. Työvoimapula rekrytoinnin kasvavana haasteena Työvoimapula eli hakijoiden puuttuminen avoinna oleviin tehtäviin oli tyypillisempää rakennusalalla kuin teollisuudessa ja palvelualoilla. Rakennusalalla kolmannes rekrytointivaikeuksista johtui työvoimapulasta. Palvelualoilla työvoimapulan osuus oli 26 ja teollisuudessa 23 prosenttia. On ennakoitavissa, että osaavan työvoiman hankinta vaikeutuu entisestään lähivuosina. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen huippu ajoittuu lähelle vuosikymmenen vaihdetta. Samaan aikaan nuoret, työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat aikaisempaa pienempiä. Poistuman työmarkkinoilta arvioidaan olevan lähivuosina 10 000 20 000 henkilöä suuremman kuin työmarkkinoille tulevat nuoret ikäluokat. 28 Palkataan koulutettu osaaja EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007

8 Miten henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007 tehtiin? n Elinkeinoelämän keskusliiton henkilöstö- ja koulutustiedustelussa kerättiin tietoja jäsenyritysten henkilöstöstä ja työsuhteiden rakenteesta, koulutetun henkilöstön rekrytointitarpeesta sekä henkilöstön rekrytointiin liittyvistä ongelmista. Tiedot pyydettiin lokakuulta 2007. Kysely kattoi kaikki EK:n jäsenliitot. Vuoden 2007 henkilöstö- ja koulutustiedustelu lähetettiin otannan perusteella 4 400:lle EK:n jäsenyritykselle tai toimipaikalle. Otannassa olivat mukana kaik- ki yli 150 henkilön yritykset, joka toinen 10 149 henkilön yritys ja joka viides 3 9 henkilön yritys. Tiedusteluun ei otettu lainkaan mukaan alle 3 henkilön yrityksiä. Vastausprosentti oli 69 Otokseen valikoituneissa yrityksissä oli 654 000 työntekijää. Tiedusteluun vastasi 1 924 yritystä tai toimipaikkaa eli 39 prosenttia vastaajayksiköistä. Vastanneissa yrityksissä oli 454 000 työntekijää, mikä on 69 prosenttia tiedustelun piirissä olleiden yritysten henkilöstömäärästä. Uusi tiedustelu Henkilöstö- ja koulutustiedustelu on uusi tiedustelu, joka korvaa EK:n kaksi pitkäaikaista kyselyä: työvoimatiedustelun ja koulutustiedustelun. Tiedustelu tehtiin ensimmäisen kerran syksyllä 2007. Jatkossa tiedustelu tehdään kerran vuodessa syys lokakuun aikana. Palkataan koulutettu osaaja EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007 29

Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 30 (Eteläranta 10), 00131 Helsinki Puhelin (09) 420 20 Faksi (09) 4202 2299 www.ek.fi Tilaukset: Jumo Oy/Julkaisujakelu Puhelin (09) 4202 2293 Faksi (09) 4202 2330 julkaisujakelu@ek.fi Raportti internetissä: www.ek.fi/julkaisut Lisätietoja: Asiantuntija Satu Ågren Puh. (09) 4202 2313 satu.agren@ek.fi Graafinen suunnittelu: Tiina Aaltonen gra & grappo