ESPOOSSA SIJAITSEVIEN PÄIHDE- JA ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI 2016

VALVONTARAPORTTI 1 (8) 29.3.2017 ESPOOSSA SIJAITSEVIEN PÄIHDE- JA ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI 2016 1. YLEISTÄ VALVONTATOIMESTA, VALVONNAN TAVOITTEET JA RAPORTIN SISÄLTÖ 1.1. Johdanto Kaikkien kunnassa toimivien sosiaalipalveluja tuottavien yksiköiden valvonta kuuluu aluehallintovirastolle sekä kunnalle, jonka alueella palveluja tuotetaan. Kunta on vastuussa myös yksityisiltä yrityksiltä ja yleishyödyllisiltä yhteisöiltä ostamiensa palvelujen asianmukaisuudesta. Päihde- ja asumispalveluja tuotetaan Espoossa sekä kunnan omana toimintana että ostopalveluina yksityisiltä yrityksiltä ja yleishyödyllisiltä yhteisöiltä. Riippumatta siitä, tuottaako palvelut julkinen vai yksityinen palveluntuottaja, kuntalaisille palvelujen on oltava yhdenvertaisia, asianmukaisia ja turvallisia. Palvelujen tulee olla myös oikea-aikaisesti, taloudellisesti ja tehokkaasti järjestetyt. Valvonnan yhdenmukaistamiseksi ja palvelujen laadun parantamiseksi Valvira ja aluehallintovirastot ovat laatineet valtakunnallisia valvontaohjelmia sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Valviran Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma 2016-2019 ( Valvontaohjelmia 1:2016 ) nostaa palveluntuottajien omavalvonnan kehittämisen vaikuttavaksi sekä ensisijaiseksi laadun ja sisällön valvontamuodoksi, mitä valvontaviranomainen tukee erityisellä ohjauksella. Uudessa sosiaalihuoltolaissa omavalvonta on säädetty otettavaksi käyttöön kaikissa sosiaalihuollon palveluissa 1.4.2015 alkaen. Vaikka vuosien 2016-2019 valvonta perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon prosessien integraatioon ja tuleviin sote-rakenteisiin. Valvirasta saadun ohjeistuksen mukaan valvontaa tulee toistaiseksi suorittaa noudattamalla vanhan 2012-2014 ohjelman ohjeita ja suosituksia. Ohjelmassa korostetaan, että asiakkaan hoidossa ja kohtelussa on noudatettava ihmisarvoisen asiakkuuden eettisiä periaatteita, joita ovat itsemääräämisoikeus, voimavaralähtöisyys, oikeudenmukaisuus, osallisuus, yksilöllisyys ja turvallisuus. Palvelu, hoito ja pätevän henkilökunnan määrä on mitoitettava asiakkaiden toimintakyvyn ja palvelutarpeen mukaan, samoin kuin tilat ja niiden varustelu. Espoon mielenterveys- ja palvelut sekä aikuisten sosiaalipalvelut ovat tehneet valvonnan toteutuksen tueksi yhteisen valvontasuunnitelman 2015-2017. Valvontasuunnitelma perustuu yksityisten palveluntuottajien osalta kunnan lakisääteiseen valvontavelvoitteeseen (922/2011) ja suunnitelma on hyväksytty Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnassa 19.8.2015. Mielenterveys- ja asiakkaiden asumispalvelujen ja huollon vieroitushoito-osaston valvonta kuuluu Mielenterveys- ja palveluille (MtP) ja siitä vastaa erityispalvelujen palvelupäällikkö. Asunnottomien tuetun asumisen ja tilapäisen asumisen asumispalveluiden valvonta kuuluu aikuisten sosiaalipalveluille ja siitä vastaa aikuisten sosiaalipalvelujen päällikkö. Valvonnan käytännön toteutus oli vuonna 2016 delegoitu Mielenterveys- ja palvelujen kolmelle työntekijälle, aikuisten sosiaalipalvelujen asunnottomien palveluja koordinoivalle asiantuntijalle sekä lasten ja nuorten erityispalvelujen laitoshoidon yksikön palveluohjaajalle. Valvonnan tavoitteina on turvata espoolaisille - ja asumispalveluja käyttäville mahdollisimman laadukkaat palvelut, tukea palveluntuottajia toiminnan kehittämisessä, auttaa palveluntuottajia tunnistamaan mahdolliset toiminnassa syntyvät riskit ja ennalta ehkäistä niitä, konkretisoida kunnan lakisääteiset valvontavelvoitteet yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) määrittämällä tavalla ja yhdenmukaistaa valvonnan käytännöt ja varmistaa valvonnan kohdentaminen ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

tarkoituksenmukaisiin asioihin. Samat tavoitteet koskevat myös soveltuvin osin Espoon kaupungin omia - ja asumispalveluja. Tässä valvontaraportissa kuvataan lyhyesti valvonnan piirissä olevat yksiköt, valvonnan painopistealueet, valvonnan käytännön toteutus, valvontakäyntien aikana tehdyt havainnot, sekä valvontatyön aikana esille nousseet kehittämisajatukset. Tärkeä osuus valvontakäynneillä oli asiakkaiden kuuleminen, mikä toteutui kaikissa valvonnan piirissä olevissa yksiköissä. 1.2. Valvonnan painopistealueet Valvonta on kohdistettu Valviran valtakunnallisessa valvontaohjelmassa määriteltyihin painopistealueisiin seuraavasti: a) toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne b) henkilöstö c) toimitilat d) asiakkaan asema ja oikeudet e) asiakkaan hoito, huolenpito ja kuntoutus (sis. terveyden- ja sairaudenhoito) f) asiakirjahallinto ja dokumentointi 2. TOIMINNAN ORGANISOINTI, TOIMINTAEDLLYTYSTEN TURVAAMINEN JA ASIAKASRAKENNE 2.1 Toiminnan organisointi Mielenterveys- ja palvelut, aikuisten sosiaalipalvelut ja lasten ja nuorten erityispalvelut ovat päättäneet kohdentaa valvonnan yhtenevin käytännöin sekä omiin että ostopalveluyksiköihin. Valvonnan kohteena oleville yksiköille lähetettiin tieto valvontakäynnin ajankohdasta. Palveluyksiköitä pyydettiin palauttamaan Valviran tarkastuskertomuslomake täytettynä valvonnasta vastaaville henkilöille viimeistään kaksi viikkoa ennen valvontakäyntiä. Lisäksi uusia toimintayksiköitä pyydettiin toimittamaan omavalvontasuunnitelma. Yksiköitä pyydettiin kertomaan hyvissä ajoin ennen valvontakäyntiä asiakkaille valvontakäynnin ajankohta sekä varaamaan valvontakäynnin tekijöille mahdollisuus keskustella asukkaiden kanssa häiriöttömässä tilassa ilman henkilökunnan läsnäoloa. Valvontatiimi on tehnyt ennalta sovitut valvontakäynnit ja valvontakäynneistä on laadittu yksikkökohtaiset raportit. Raportit toimitetaan ympärivuorokautisista asumispalveluyksiköistä Etelä-Suomen Aluehallintovirastoon. Yksikkökohtaiset raportit toimitetaan myös niihin kuntiin, jotka ovat sijoittaneet asukkaita ko. yksiköihin. Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) edellyttää myös kunnan sosiaalihuollon toimintayksiköitä tai muita toimintakokonaisuuksista vastaavia tahoja laatimaan toiminnan laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi omavalvontasuunnitelman. Asumispalvelut on jaettu neljään palveluluokkaan; tilapäinen majoitus, tuettu asuminen, palvelu- ja tehostettu palveluasuminen. Tilapäisellä majoituksella tarkoitetaan sosiaalihuollon viimesijaista velvoitetta kiireellisen, lyhytaikaisen asumisen järjestämiseen asunnon puutteesta johtuvassa akuutissa hätätilanteessa. Majoituksen tulee usein järjestyä jopa saman päivän aikana. Tilapäismajoitus on lyhytaikaista ei-vuokrasopimukseen perustuvaa asumista ja päättyy heti, kun asiakas saa oman vuokraasunnon tai hänen asumisensa järjestyy muulla tavoin. Tuettu asuminen on suunnitelmallista, tiivistettyä, viikoittaista tai lähes päivittäistä tukea. Tuetussa asumisessa voi olla tarjolla myös yhteistä ryhmätoimintaa tai työtoimintaa asukkaille. Tavoitteena on tukea asunnottomuustaustaisten asiakkaiden asumista ja elämänhallintaa. Palveluasumisessa asiakkaat saavat päivittäistä tukea, apua ja palveluita omatoimisen suoriutumisen mahdollistamiseksi. Palveluntuottaja järjestää asumiseen liittyvät palvelut (esim. avustaa liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa) sekä asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi tarvittavat 2

palvelut. Palveluasumisessa on tavoitteena yksilöllinen kuntoutuminen kevyempään asumispalveluun tai itsenäiseen asumiseen. Tehostettu palveluasuminen tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja hoivaa ympäri vuorokauden. Tavoitteena on yksilöllinen kuntoutuminen kevyemmin tuettuun tai itsenäiseen asumiseen tai asukkaan elämänlaadun ja toimintakyvyn ylläpitäminen mahdollisimman hyvänä. Espoon kaupungin kriisimajoitusyksikkö Viisikko aloitti toimintansa syksyllä 2016. Yksikkö on tarkoitettu päihteettömien asiakkaiden tilapäiseksi majoitukseksi. Kriisimajoitusyksikön tehtävänä on kehittää, suunnitella ja koordinoida kuntoutuksellista sisältöä yksikön toimintaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa (Sininauhasäätiön Pop Up -asumisneuvontakioski/-kurssit, työttömien terveydenhoitaja, MtP, Talous- ja velkaneuvonta, sosiaalisen kuntoutuksen tiimi, asumisneuvojat, HUS, SRK:n diakoniatyö, Ohjaamo, Vamos ja erilaiset ryhmät). Olarinluoman vastaanottokoti on kaupungin oma asunnottomille ongelmaisille henkilöille tarkoitettu lyhytaikaista asumispalvelua tarjoava ympärivuorokautisesti toimiva yksikkö. Espoon Mielenterveys- ja palvelujen Empussa sijaitsevan vieroitushoito-osaston tarkoitus on akuuttien vieroitusoireiden hoito ja jatkokuntoutuksen suunnittelu. 2.2 Toimintaedellytysten turvaaminen Laki yksityisistä sosiaalipalvelujen tuottajista (922/2011) on velvoittanut kaikkia yksityisiä palveluntuottajia laatimaan omavalvontasuunnitelman 1.9.2012 mennessä. Espoon Mielenterveys- ja palvelujen omavalvontasuunnitelma on laadittu vuoden 2016 aikana. Valvontasuunnitelmat olivat asianmukaisesti asiakkaiden nähtävillä yksiköissä. Harvat asiakkaat olivat tutustuneet omavalvontasuunnitelman sisältöihin. Keskusteluissa nousikin esille tarve laatia tiivistetty versio omavalvontasuunnitelmasta asiakkaiden ja omaisten käyttöön. 2.3 Asiakasrakenne Espoolaisten asiakkaiden ohjaus asumispalveluihin tapahtuu moniammatillisten SAP -työryhmien (Selvitä-Arvioi-Palvele) kautta. Asiakasohjaus kriisimajoitusyksikkö Viisikkoon tapahtuu aikuissosiaalityön, maahanmuuttajapalveluiden- tai sosiaali- ja kriisipäivystyksen- ammattilaisten ohjaamana. Olarinluoman vastaanottokotiin ja vieroitushoito-osastolle asiakas voi hakeutua omaaloitteisesti tai avustettuna. Ulkokuntalaisten sijoituksista vastaa asiakkaiden kotikunnan sosiaalitoimi. Ulkokuntalaisia valvonnan piirissä olevissa yksiköissä on alle 50, kaikki mielenterveyskuntoutujia. Päihdehuollon asumispalveluissa sekä pitkäaikaisasunnottomien asumispalveluyksiköissä kaikki asukkaat ovat espoolaisia. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköissä on asukkaita myös Askolasta, Helsingistä, Hyvinkäältä, Inkoosta, Järvenpäästä, Kauniaisista, Kirkkonummelta, Kuopiosta, Liedosta, Lohjalta, Vaasasta, Vantaalta ja Ylitorniosta. Yhteensä valvonnan piirissä olevissa yksiköissä on 620 asiakaspaikkaa joista, Espoon kaupungin omissa yksiköissä on 234 paikkaa (38% kaikista), ostopalveluissa 386 paikkaa (osa asukkaista muista kunnista). Taulukko 1. Espoossa sijaitsevien mielenterveys- ja kuntoutujien sekä asunnottomien palveluyksiköiden asukas-, paikkamäärät ja asiakasrakenne Valvonnan kohde / laitoksen tyyppi Tuettu asuminen Yksiköt: omat ostopalvelut Auroranportin tukiasunnot Olarinluoman tukiasunnot Sepänkylän tukiasunnot Asiakaspaikkojen lukumäärä 45 41 27 Asiakasrakenne ( / ) Sukupuoli 55% 79% 82% 3

Palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Muu sosiaalihuoltolain mukainen tuettu asuminen Tilapäismajoitus/ Kriisimajoitusyksikkö Tilapäismajoitus/Päihteitä käyttävien asunnottomien vastaanottokoti Vieroitushoito Neppersin tukiasunnot Helsingin Diakonissalaitos Kuninkaankallion asumisyksikön tuettu- ja tehostettu tuettu asuminen Eedi asumispalvelut OY Medivida/Länsituuli OY Pihlajakoti OY yht. Eedi Oy, Asumispalvelut Medivida/Länsituuli Oy Pihlajakoti Oy Etelä-Suomen sijaishuoltopalvelut Essi OY yht. Auroran palveluasunnot Olarinluoman palveluasunnot Esperi Care Oy, Gröndalin hoitokoti HDL-Kuninkaankallion palveluasuminen Eedi asumispalvelut Oy yht. Pelastusarmeija Väinölän asumispalveluyksikkö Kalliolan kannatusyhdistys ry, Itäviitta-yhteisö yht. Kriisimajoitusyksikkö Viisikko Olarinluoman vastaanottokoti Vieroitushoito-osasto 16 70 23 4 13 239 23 45 32 8 108 21+2 i-vallip. 22 21 38 64 168 35 10 45 24 82% 58% 93% 22 + 3 (kriisip.), 80% 16 72% Tuettu asuminen jakautuu karkeasti kahteen kategoriaan, joista toisen muodostaa asunto ensin - toimintamalli, jossa ajatellaan että oma koti tarjoaa parhaan lähtökohdan elämän kuntoon saamiselle. Asunto ensin -toimintamallin mukainen tuettu asuminen ei edellytä päihteettömyyttä. Toiseen kategoriaan kuuluu kuntouttava päihteettömässä miljöössä tapahtuva tuettu asuminen osana pidempää, suunnitelmallista ja tavoitteellista hoitojatkumoa. 3. Henkilöstö 4

Mielenterveys- ja huollon ympärivuorokautisten asumispalvelujen sekä huollon laitoshoidon valvontaohjelman (Valvira 5:2012) mukaan yksityisessä sosiaalihuollon yksikössä on oltava vastuuhenkilö. Vastuuhenkilöltä edellytetään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 10 2 mom mukainen kelpoisuus (tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto, alan tuntemus sekä riittävä johtamistaito.). Ammatillisen asiakastyötä tekevän henkilöstön tehtävissä edellytyksenä on kelpoisuuslain 11 :n mukaisesti tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus. STM:n henkilöstömitoituksesta antamat valtakunnalliset suositukset vaihtelevat palvelutyypeittäin 0,30-0,80. Palveluasumisen suositeltu henkilöstömitoituksen minimi on 0,3 ammattihenkilöä / asukas, tehostetun palveluasumisen 0,5 / asukas ja vieroitushoidossa suositellaan henkilöstömitoitusta 0.8-1.5 ammattihenkilöä / asiakas. Tuetulle asumiselle ei ole laadittu valtakunnallisia suosituksia henkilöstömitoituksesta. Kaikilla hoitotyöhön osallistuvilla tulee olla sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammatillinen koulutus. Ennen valvontakäyntejä tarkistettiin JulkiTerhikistä terveydenhuollon koulutuksen saaneiden muodolliset pätevyydet yksiköistä saatujen henkilöstölistausten perusteella. Osasta jouduttiin pyytämään tarkempia selvityksiä valvontakäynnillä, mutta kaikki todettiin tarkistusten jälkeen muodollisesti kelpoisiksi tehtäväänsä. Henkilöstön mitoitus oli lähes poikkeuksetta valtakunnallisten suositusten tasolla. Palveluntuottajien kohdalla, jotka järjestivät palveluasumista useammassa yksikössä, selvitettiin lisäksi työvuorolistoin ja muilla dokumenteilla henkilöstön työpanoksen jakautuminen eri yksiköiden kesken. Vieroitushoito-osaston osalta henkilöstömitoitus 0,84 sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saanutta työntekijää asiakasta kohden on STM:n suositusten alarajalla. STM:n ohjeistuksen mukaan tulisi vieroitushoidon nykyisellä asiakasprofiililla mitoituksen olla jopa 1,5 työntekijää/asiakas. Olarinluoman vastaanottokodissa (0,48) ja tehostetussa palveluasumisessa (0,48) ammattihenkilöstöä oli alle STM:n suositusten (0,5). Kaikissa huollon asumisyksiköissä ei edellytetä asiakkailta raittiutta, ja näissä yksiköissä uhka- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyyn oli panostettu runsaasti. Turvallisuuskoulutuksen osana osattiin ennakoida uhka- ja väkivaltatilanteita ja tehdä korjaavia toimenpiteitä. Turvallisuuteen liittyviä asioita käsiteltiin myös viikoittain pidettävissä yhteisökokouksissa. 4. Toimitilat Kuntouttavaan asumiseen tarkoitetut asumispalveluyksiköt sijaitsevat eri puolilla Espoota. Päihdehuollon asumispalveluiden sopimukset on solmittu vuosina 2011-2013 (Kuninkaankallio, Itäviitta ja Väinölä). Psykiatrinen palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen on hankintalain mukaisesti kilpailutettu. Sopimuksissa on määritelty yhden hengen huoneen kooksi vähintään 15m2, kahden hengen huoneen vähintään 20m2 ja saniteettitiloja tulee olla riittävä määrä. Sopimuksissa edellytetään myös, että asukashuoneet on mahdollista saada lukkoon ja että asukkaalla on avain omaan huoneeseen ja ulkooveen. Pääosin toimitilat ovat turvallisia ja asianmukaisia. Yhteisiä tiloja on riittävästi ja henkilökohtaiset asunnot ovat viihtyisiä, mutta eivät kooltaan täytä normeja kaikissa yksiköissä. Espoon kaupungin kahdessa ja seitsemässä yksityisessä palvelukodissa tilat eivät sovellu liikuntaesteisille. Osassa oli korkeita kynnyksiä, ahtaita ja sokkeloisia käytäviä ja kiipeämistä vaativia rappuja. Kahdessa yksityisessä tehostetun palveluasumisen yksikössä puolet (10/21) ja toisessa kaksi asiakasta asuu edelleen kahden hengen huoneissa. Muutamassa yksikössä wc-/saniteettitiloja oli riittämätön määrä asiakasmäärään suhteutettuna. 5. Asiakkaan asema ja oikeudet 5

Valvontakäynneillä keskityttiin palvelusuunnitelmiin, asiakkaiden kuulemiseen ja asiakastyytyväisyyskyselyyn. Espoon sosiaali- ja potilasasiamiehen tietojen esillä olossa oli puutteita joissakin yksiköissä, asia josta valvontatiimi antoi tarvittaessa palautetta, ohjausta ja neuvontaa. Kaikessa asumisessa asiakkaan palvelusuunnitelman lähtökohtana ovat asiakkaan omat voimavarat ja niiden tukeminen. Palvelusuunnitelma laaditaan asukkaalle käytännössä 0,5 kk - 3 kk sisällä asiakkaan muutosta asumispalveluun. Suunnitelma tehdään ja tarkistetaan asiakkaan kanssa verkostokokouksissa, joissa mukana on asiakkaan lisäksi hoitovastuussa olevan tahon (esh tai muu), asumisyksikön, kaupungin mielenterveys- ja palveluiden edustaja ja/tai aikuisten sosiaalipalvelujen sosiaalityöntekijä. Asiakkailla on mahdollisuus halutessaan kutsua neuvotteluihin myös läheisiä ja palvelukodeissa pääsääntöisesti rohkaistaankin läheisiä palvelusuunnitelmakokouksiin osallistumiseen. Suunnitelmassa sovitaan ja kuntoutumisen tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteiden suuntaan edetään. Palvelusuunnitelma tarkistetaan asiakkaan kanssa säännöllisesti, sopimuksista riippuen 6-12 kk:n välein ja aina, mikäli tilanne oleellisesti muuttuu (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000). Palvelusuunnitelmaan tekoon ja seurantaan liittyvät käytännöt toimivat sopimusten mukaisesti. Valvontakäyntien yhteydessä kaikissa yksiköissä järjestettiin asiakkaille erillinen kuulemistilaisuus, jossa oli mahdollisuus antaa asiakaspalautetta. Henkilökunta ei osallistunut näihin tilaisuuksiin. Pääsääntöisesti tilaisuuksiin osallistui useita yksiköiden asiakkaita ja keskustelu oli runsasta. Asiakkaat antoivat kiitosta erityisesti omista huoneista tai asunnoista, viihtyisistä tiloista sekä siitä, että tuetussa asumisessa saa mennä ja tulla omilla avaimilla. Myös palveluasumisen asiakkaat arvostivat sitä, että he voivat lähteä asioille vapaasti. Espoon kaupunki edellyttää, että yksiköissä on kirjallisesti kuvattu asiakaspalautejärjestelmä. Tarkastetuissa yksiköissä on ollut käytössä hyvin vaihtelevasti erilaisia asiakaspalautteen ja asiakastyytyväisyyden keräystapoja. Muutamissa yksiköissä asiakaspalautetta kerätään systemaattisesti ja säännöllisesti, esimerkiksi kerran tai kaksi kertaa vuodessa, mutta joissain yksiköissä asiakaspalautteen keruu rajoittuu etupäässä siihen, että asiakas voi antaa palautetta ja kehittämisehdotuksia henkilökunnalle suoraan, yhteisön sisäisissä kokouksissa tai palautelaatikon kautta. Asiakastyytyväisyyskyselyjä on myös tehty opinnäytetöinä. Joissain yksiköissä asiakkaiden osallisuuteen ja vaikuttamismahdollisuuksiin on panostettu taas hyvinkin paljon ja asiakkaat on otettu mahdollisuuksien mukaan lähes kaikkiin yhteisön päätöksentekofoorumeihin. Yhdessä yksikössä asukasedustaja on mm. mukana uuden henkilöstön rekrytoinnissa. Laaja sähköinen asiakaspalautteen keruu toteutettiin syyskuussa 2016 Espoon kaupungin omissa ja ostopalveluna tuotetuissa tuetun-, palvelu- ja tehostetun asumispalvelun yksiköissä. Valvonnan piirissä olevissa yksiköissä ei sovelleta huolto- eikä mielenterveyslain mukaisia pakotteita ja rajoitteita. Käytössä on kuitenkin yleisesti sopimuksia, sääntöjä ja käytäntöjä, liittyen esimerkiksi päihteettömyyteen. Joissakin yksiköissä asiakkaat ja työntekijät ovat laatineet yhdessä säännöt. Kirjalliset säännöt löytyvät yksikön yhteisistä tiloista ja sääntöjen vastaisesta toiminnasta on myös laadittu toimintaohje. Esimerkiksi työtoiminnassa voi yhteisesti sovittuna sääntönä olla se, että työtoimintaan ei osallistuta päihtyneenä. Muutamassa yksikössä on asukkaiden kanssa yhteisesti sovittu, että savukkeet säilytetään yksikön kansliassa, mistä hän saa savukkeen tai sovitun määrän savukkeita mukaansa sopimuksen mukaan. Alkometripuhallukset, huumeseulat ja valvontakameratallenteiden systemaattinen seuranta eivät ole enää käytössä valvonnan piirissä olevissa Espoon kaupungin yksiköissä. Osassa kuntoutujien asumisyksiköitä, joissa päihteiden käyttö on sallittu, asukkaalla ei esim. ole lupa oleskella päihtyneenä yleisissä tiloissa. Tällä ehkäistään ennalta väkivaltatilanteiden syntymistä. Edellä mainitut säännöt ja sopimukset ovat muotoutuneet osaksi hoidon kokonaisuutta käytännön kokemuksen kautta ja niillä pyritään ensisijaisesti turvaamaan ja edistämään asiakkaan hoito, kuntoutus ja asuminen. Monissa tilanteissa nämä sovitut asiat mahdollistavat muiden asiakkaiden oikeuden laadukkaaseen asumiseen ja kuntoutumiseen ja luovat turvaa ja jatkuvuutta koko yhteisön toiminnalle. 6

Espoon kaupungin sopimukset edellyttävät, että psykiatrisessa palvelukodissa asuvalla asiakkaalla on mahdollisuus pyykinpesuun, siivoukseen ja ruoanlaittoon. Lisäksi edellytetään, että asiakasta mm. tuetaan ja opastetaan raha-asioiden hoidossa. Useimmissa asumisyksiköissä käytäntöinä on, että asiakkaat osallistuvat mm. yhteisten välipalojen tekoon ja yhteisön yhteisiin pieniin päivittäisiin arkitehtäviin. Haastatteluissa osa asiakkaista toivoi erilaisia mahdollisuuksia osallistua erilaisiin arjen askareisiin kuten esimerkiksi leivontaan, pieniin korjaustöihin ym. Näiden toiveiden käytännön toteuttamismahdollisuuksista keskusteltiin yksikön johdon kanssa. Sopimusten mukaan asiakkaita kannustetaan ja tuetaan mahdollisuuksien mukaan vastaamaan ja huolehtimaan itsenäisesti omasta lääkehoidostaan. Asumisyksiköiden henkilökuntaa rohkaistiin tukemaan asiakkaiden itsenäisemmän elämän edellytyksiä opastamalla asiakasta lääkehoidossa ja monissa muissa erilaisissa arjen tärkeissä valmiuksissa, esimerkiksi pankkiautomaatin tai sähköisten palveluiden käytössä. Opastuksen ja neuvonnan lisääminen edellyttää asumisyksiköiden henkilökunnalta aktiivista asiakkaan omaa toimintakykyä ja kuntoutumista tukevia ja vastuunottoon rohkaisevia käytännön työtapoja. Asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella asiakkaiden hyvän hoidon ja kuntoutuksen edellytykset toteutuivat pääosin, eikä palveluissa todettu vakavia puutteita ja epäkohtia. Asumisyksiköissä tapahtuvaa päivä- ja työtoimintaa on kehitetty. Päivätoiminta on osa asumisyksiköiden toimintaa ja työtoiminta toteutuu erillisillä työsaleilla. Asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoito niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin on toiminut hyvin ja palvelut ovat olleet hyvin saatavilla. Myös ulkokuntalaiset asiakkaat saavat somaattisen terveydenhuollon palvelut lähimmältä terveysasemalta. Useimmilla psykiatristen asumisyksikköjen asukkailla on psykiatrinen hoitosuhde Jorvin aikuispsykiatrian poliklinikoilla, muiden asiakkaiden hoitovastuu on perusterveydenhuollossa. Lääkehoitosuunnitelmat oli laadittu niissä yksiköissä, joissa sitä edellytetään. Omat yksiköt toteuttivat Espoon sosiaali- ja terveystoimen lääkehoidon suunnitelmaa. 6. Asiakirjahallinto ja dokumentointi Ostopalveluyksiköissä tehdään päivittäiskirjaukset jokaisesta asiakkaasta. Asumisyksiköistä poismuuttaneiden asiakkaiden asiakirjat toimitetaan Mielenterveys- ja palveluihin tai sovitun mukaan muuhun kaupungin palveluun arkistoitavaksi. 7. Toiminnan kehittämistarpeet ja kehittämisajatukset vuodelle 2017 Valvontatiimi nosti kehittämiskohteiksi seuraavat asiat: Valvontakäynneillä yksiköissä tuli ilmi, että palvelusuunnitelmia laaditaan asukkaille vaihtelevin määräajoin, pääsääntöisesti 0,5 kk - 3 kk sisällä asiakkaan muuttamisesta yksikköön. Palvelu- /asiakassuunnitelman laadintaan tulee valmistella yhteinen linjaus siitä, missä ajassa suunnitelmat tulee laatia. Asiakkaiden arjen osallisuus ja yksilölliset tarpeet tulee huomioida asiakkaiden kuntoutuksessa. Espoo-tarinassa, terveyspalveluiden tarinassa että Osallistuva Espoo -kaupunkitasoisessa kehitysohjelmassa tavoitteena on edistää asiakkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia palveluissa. Asiakkaiden omahoitajat tulee olla nimetty ja asiakkaan tulee tietää kuka hänen omahoitajansa on. Espoon sosiaali- ja potilasasiamiehen tiedot tulee olla asiakkaiden tiedossa. 7

Palvelu-/asiakassuunnitelmaa tulisi käyttää nykyistä enemmän työvälineenä. Mikäli toimintakykymittari on käytössä, tuloksia tulisi hyödyntää enemmän palvelu- /asiakassuunnitelman laadinnassa. Perusteltua olisi myös sopia yhteisen toimintakykymittarin käytöstä. Keskusteluissa nousi esiin myös sujuvamman ja tiiviimmän yhteistyön kehittämiseen liittyvät kysymykset. Ostopalveluntuottajat toivoivat Mielenterveys- ja palvelujen järjestävän tilaisuuden, missä kaupungin, erikoissairaanhoidon ja palveluntuottajien edustajat voivat tavata toisiaan. Valvontakäyntien perusteella yhdeksi keskeiseksi haasteeksi ja kehittämiskohteeksi nousee ostopalvelujen laadunhallinnan systemaattisen seurannan puute. Palveluntuottajien kanssa tehdyissä sopimuksissa mainittuja itsenäiseen asumiseen siirtyvien määrää, sairaalahoitojaksojen määrää, asiakaspalautetta ym. laadun tunnuslukuja seurataan yksittäisten asiakkaiden kohdalla. Toimintatapojen systematisoinnilla voidaan saada valvontakin tiiviimmäksi osaksi ostopalvelujen toiminnanohjausta. Positiivisena asiana todettakoon lopuksi se, että edellisten valvontakierrosten aikana havaittuihin epäkohtiin oli valvonnan piirissä olevissa yksiköissä pääosin puututtu ja epäkohdat oli mahdollisuuksien rajoissa korjattu aiempien vuosien tapaan. Valvontatiimin kehittämisajatukset 2017: Palveluntuottajille ilmoitetaan ennakkoon, minkä määräajan puitteissa tarkastuksia tullaan tekemään. Tarkastusten painopiste voisi olla yksikön tavallisen arjen havainnoinnissa ja asiakkaiden sekä henkilökunnan luontevassa vuorovaikutuksessa ja asiakkaiden kuuleminen olisi aiempaa monipuolisempaa. Omavalvontasuunnitelmien hyödyntäminen valvonnassa. Huomioitava jatkossa: Shl 48 :n mukaan työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa esimiehelle sellaisesta työssään havaitsemasta epäkohdasta, mikä saattaa vaarantaa asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisen. Mikäli asia ei korjaannu, tulee hänen ilmoittaa asiasta valvontaviranomaiselle. Kunnan ja yksityisen palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista ja kirjattava asiaan liittyvät menettelytapaohjeet omavalvontasuunnitelmaan. 8