VALVONTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 Valitse kohde. 1 (16) VALVONTASUUNNITELMA Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja aikuisten sosiaalipalveluiden valvontasuunnitelma vuosille Sosiaali- ja terveystoimi / Terveyspalvelut / Mielenterveys- ja päihdepalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut / Aikuisten sosiaalipalvelut

2 VALVONTASUUNNITELMA 2 (16) SISÄLLYSLUETTELO VALVONTASUUNNITELMA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT SEKÄ AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT 1. JOHDANTO VALVONNAN KOHTEET Päihdeasiakkaiden laitoshoito Asumispalvelut VALVONNAN TOTEUTTAJAT VALVONNAN PAINOPISTEALUEET LAADUNVALVONTAMENETELMÄT Laadun hallinta ja omavalvonta Valvontakäynti Reaktiivinen valvonta Vuosineuvottelu Asiakastyytyväisyys ja palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuminen Espoon ulkopuolella toimivien sopimuskumppaneiden valvonta Muiden yksityisten asumispalvelujen ja päihdehuollon laitospalvelujen valvonta LAATUPOIKKEAMA VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI. 15 LÄHTEET. 16 LIITTEET 16

3 VALVONTASUUNNITELMA 3 (16) 1. JOHDANTO Kunta vastaa mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautisten asumispalvelujen ja päihdehuollon kuntouttavan laitoshoidon järjestämisestä kuntalaisille. Palvelut voi tuottaa kunta itse, kunnat yhdessä tai kunta/kunnat yhdessä yksityisten palveluntuottajien kanssa. Riippumatta siitä, tuottaako palvelut julkinen vai yksityinen palveluntuottaja, kuntalaisille palvelujen on oltava, yhdenvertaisia, asianmukaisia ja turvallisia. Palvelujen tulee olla myös oikea-aikaisesti, taloudellisesti ja tehokkaasti järjestetyt. Kyseessä olevien palvelujen valvonta kuuluu aluehallintoviranomaiselle sekä sille kunnalle, jonka alueella palveluja tuotetaan. Kunnassa valvontaviranomaisena toimii sosiaalihuollosta vastaava toimielin tai sen määräämä(t) viranhaltija(t). Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottamisessa on kysymys julkisoikeudellisesti ilmoituksen- ja luvanvaraisesta toiminnasta. Tämä valvontasuunnitelma on Espoon mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä aikuisten sosiaalipalvelujen yhdessä laatima suunnitelma siitä, miten kyseiset toimijat Espoossa toteuttavat kunnan valvontavelvoitteen käytännössä. Valvontasuunnitelman tarkoitus on turvata espoolaisille asumis- ja laitoskuntoutuspalveluja käyttäville mahdollisimman laadukkaat palvelut tukea palveluntuottajia toiminnan kehittämisessä auttaa palveluntuottajia tunnistamaan mahdolliset toiminnassa syntyvät riskit ja ennaltaehkäisemään niitä konkretisoida kunnan lakisääteiset valvontavelvoitteet yhdenmukaistaa valvonnan käytännöt varmistaa valvonnan kohdentaminen tarkoituksenmukaisiin asioihin Valvontasuunnitelma on yksi keino edistää kuntalaisten mahdollisuuksia hyvään arkeen. Valvontasuunnitelman avulla nostetaan esiin tärkeitä palvelujen järjestämisen periaatteita; suunnitelmallisuus, systemaattisuus, laillisuus, vastuullisuus, tuloksellisuus ja kumppanuus. Valvontasuunnitelman avulla voimavarat suunnataan keskeisiin, vaikuttavuudeltaan merkittäviin asioihin; henkilöstö, toimitilat, asiakkaan asema ja oikeudet, asiakkaiden hoito, huolenpito ja kuntoutus, asiakirjahallinta ja dokumentointi. Valvontasuunnitelmassa ei erotella julkisia ja yksityisiä palveluntuottajia; palvelujen on oltava kuntalaisille yhdenvertaisia ja asianmukaisia. Painotamme ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä vrt. neuvonta, ohjaus ja seuranta. Tämä valvontasuunnitelma noudattaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston, Valviran, antaman valtakunnallisen valvontaohjelman painopisteitä. Tämän kunnan valvontasuunnitelman lisäksi yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) 6 mukaan yksityisen sosiaalipalvelun tuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki palveluntuottajan tarjoamat sosiaalipalvelut ja palvelukokonaisuudet. Valvontasuunnitelmaa ohjaava keskeinen säädöspohja Suomen perustuslaki 731/1999

4 VALVONTASUUNNITELMA 4 (16) Kuntalaki 365/1995 Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Sosiaalihuoltoasetus 607/1983 Päihdehuoltolaki 41/1986 Mielenterveyslaki 1116/1990 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 922/2011 Asetus yksityisistä sosiaalipalveluista 1053/2011 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annettu laki Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987 Valviran Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma ( 1:2015 ) nostaa palveluntuottajien omavalvonnan kehittämisen vaikuttavaksi sekä ensisijaiseksi laadun ja sisällön valvontamuodoksi, mitä valvontaviranomainen tukee erityisellä ohjauksella. Vuoden 2015 valvontaa kohdennetaan vielä eriytetysti sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Vuosien valvonta perustuu pidemmälle menevään sosiaali- ja terveydenhuollon prosessien integraatioon ja uusiin sote-rakenteisiin. 2 VALVONNAN KOHTEET Espoon kaupunki järjestää päihdehuollon lyhyt- ja pitkäaikaista kuntouttavaa laitoshoitoa ja mielenterveys-, päihde- ja pitkäaikaisasunnottomien asiakkaiden asumispalveluja sekä tuottamalla palveluja itse että ostamalla niitä yksityisiltä palvelutuottajilta. Tässä kappaleessa esitetään lyhyt kuvaus valvonnan kohteena olevien palvelujen sisällöstä ja luonteesta Päihdeasiakkaiden kuntouttava laitoshoito Päihdehuollon kuntouttavalla laitoshoidolla tarkoitetaan lyhytkestoista hoitoa vieroitus- ja selviämishoitoyksiköissä sekä pidempiaikaista päihdehuollon kuntoutuslaitoksissa tapahtuvaa kuntoutusta. Vieroitushoitoyksiköissä on tarkoitus pysäyttää päihteiden käyttökierre ja luoda edellytykset fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle kuntoutumiselle. Vieroitushoito on lyhytkestoista. Espoo järjestää vieroitushoitoa kunnan omana toimintana Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus Empun vieroitushoito-osastolla. Lisäksi vieroitushoitoa ostetaan Ridasjärven päihdehoitokeskus Kerkästä, A-klinikkasäätiön Päihdesairaalasta Järvenpäästä ja Sanaskodista (Lohja).

5 VALVONTASUUNNITELMA 5 (16) Espoossa toimii kunnan itse tuottamana palveluna selviämishoitoasema asiakkaille, jotka päihtymyksen vuoksi tarvitsevat sairaanhoidollista seurantaa, mutta eivät ole sairaalahoidon tarpeessa. Päihdehuollon kuntouttava laitoshoito on lyhytaikaista (alle 3kk) laitoshoitoa. Kuntouttava laitoshoito on tarkoitettu avohoitoa tukevaksi hoitojaksoksi päihdeongelmaisille, osaksi asiakkaan kokonaiskuntoutusta silloin, kun avohuollon palvelut ja vieroitus laitoshoidossa eivät riitä, tai silloin, kun kuntoutuminen edellyttää väliaikaista irrottautumista normaalista elinympäristöstä. Laitoshoitojakso perustuu asiakkaalle tehtävään palvelu- ja kuntoutussuunnitelmaan ja sen pituus määräytyy yksilöllisesti hoidon tarpeen mukaan. Kaupunki ostaa päihdehuollon laitoskuntoutusjaksoja yksityisiltä palvelutuottajilta. Keskeisiä työmuotoja kuntoutuslaitoksissa ovat yksilö- ja ryhmäkeskustelut, terveyden kohentaminen, toiminnallinen kuntoutus sekä laitoshoidon jälkeisen jatkohoidon suunnittelu. A-klinikkasäätiön kriisi- ja vieroitushoitoyksikköä lukuun ottamatta kaikki päihdehuollon laitoskuntoutusta tarjoavat yksiköt sijaitsevat Espoon ulkopuolella Asumispalvelut Asumispalveluja järjestetään sosiaalihuoltolain mukaan palvelu- ja tukiasumisena. Päihdehuollon asumisjärjestelmään kuuluvat lisäksi asunnottomien ensisuojat/ vastaanottoyksiköt. Tukiasuminen voi tapahtua tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa tai keskitetyssä asumisyksikössä. Asukkaat huolehtivat arjen asioistaan pääosin itse, mutta tarvitsevat ohjaajan tukea ja ohjausta joissakin elämänhallinnan kysymyksissä ja asioiden hoitamisessa. Kohdennettu tuki on yleensä tiiviimpää keskitetyissä asumisyksiköissä eli nk. tuetun asumisen asumisyksiköissä. Palveluasumisessa asukkaat saavat päivittäistä tukea, apua ja palveluja omatoimisen suoriutumisen mahdollistamiseksi. Palveluntuottaja järjestää asumiseen liittyvät palvelut (esim. avustaa liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa) sekä asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi tarvittavat palvelut. Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu vaikeasti toimintarajoitteiselle kuntoutujalle, joka tarvitsee jatkuvasti hoivaa ja huolenpitoa sekä ympärivuorokautista tukea. Asuminen on yhteisöllistä asumista ryhmäasunnossa. Tehostetussa palveluasumisessa henkilöstöä on paikalla ympärivuorokauden. Kuntoutujaa avustetaan päivittäisissä toiminnoissa sekä lääkehoidossa. Ensisuojassa/vastaanottoyksikössä pyritään tyydyttämään asiakkaiden välittömät perustarpeet (asunto, ravinto ja terveys), selvittämään huollon tarve ja ohjaamaan muuhun hoitoon. Vastaanottoyksikkö on ympärivuorokautinen palvelukeskus, jonka tavoitteena on parantaa heikoimmassa asemassa olevien asunnottomien elinoloja. Espoon alueella mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja tuotetaan kaupungin omina palveluina Auroranportin tukiasunnoissa ja Aurorakodin palveluasunnoissa. Päihdekuntoutujien

6 VALVONTASUUNNITELMA 6 (16) asumispalveluja tuotetaan omina palveluina Olarinluoman palvelu- ja tukiasunnoissa, Sepänkylän tukiasunnoissa ja Neppersin huoltokodissa. Lisäksi Espoo ostaa sekä mielenterveys- että päihdekuntoutujien asumispalveluja usealta yksityiseltä palvelutuottajalta. 3. VALVONNAN TOTEUTTAJAT Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalvelujen ja päihdehuollon kuntouttavan laitoshoidon valvonta kuuluu Mielenterveys- ja päihdepalveluille ja siitä vastaa erityispalvelujen palvelupäällikkö. Tarkastustoiminnan käytännön toteutuksen erityispalvelujen palvelupäällikkö voi tarvittaessa delegoida alaiselleen. Pitkäaikaisasunnottomien tehostettujen ja tuettujen asumispalvelujen valvonta kuuluu aikuisten sosiaalipalveluille ja siitä vastaa aikuisten sosiaalipalvelujen päällikkö. Tarkastustoiminnan käytännön toteutus on osa aikuisten sosiaalipalvelujen asunnottomien palveluja koordinoivan johtavan sosiaalityöntekijän työtä. Valvontatyö on myös osa aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöiden tehtäviä. Taulukossa 1. on kuvattuna valvontakäyntien suunnitelma valvontakohteista ja yksiköistä, tarkastuskäyntien ajankohta ja tarkastuksesta vastaava henkilö. Kaupungin omat yksiköt on taulukossa kirjoitettu sinisellä tekstillä. TAULUKKO 1. Valvontakäyntien suunnitelma Espoon alueella vuosina Valvonnan kohde Yksiköt/ omat ja ostetut Tarkastuskäyntien ajankohta Tarkastuksen vastuuhenkilö Päihdehuollon kuntouttava laitoshoito Empun vieroitushoito Tarkastuskäynti suoritetaan syksyllä Mtp-erityispalvelujen palvelupäällikkö Asumispalvelut/ Mielenterveyspalvelut tukiasuminen /ASPA palvelut Oy tuki- ja palveluasuminen/eedi Oy Tarkastuskäynnit suoritetaan syksyllä Mtp-erityispalvelujen palvelupäällikkö palveluasuminen/esperi care Oy Palvelukodit 4 kpl/ Länsituuli Oy Palvelukodit 4 kpl /Pihlajakoti Oy Auroranportti Aurorakodin palveluasunnot

7 VALVONTASUUNNITELMA 7 (16) Asumispalvelut/ Päihdepalvelut Kuninkaankallio (palveluasuminen)/hdl Olarinluoman vastaanottokoti ja palvelu- ja tukiasunnot Neppersin huoltokoti Sepänkylän tukiasuntola Tarkastuskäynnit suoritetaan syksyllä Kuninkaankallioon tehdään yhteinen tarkastuskäynti Aikuisten sosiaalipalvelujen kanssa. Mtp-erityispalvelujen palvelupäällikkö Asumispalvelut/ Aikuisten sosiaalipalvelut tukiasuminen/espoon Diakoniasäätiö Kuninkaankallio (tuettu ja tehostettu asuminen) /Helsingin Diakonissalaitos Itäviittayhteisö (tuettu asuminen) /Kalliolan Setlementti Tarkastuskäynnit suoritetaan syksyllä. Kuninkaankallion osalta tehdään yksi yhteinen tarkastuskäynti yhdessä Päihdepalvelujen kanssa. aikuisten sosiaalipalveluja koordinoiva johtava sosiaalityöntekijä Asumispalveluyksikkö Väinölä

8 VALVONTASUUNNITELMA 8 (16) 4. VALVONNAN PAINOPISTEALUEET Espoon kaupunki toteuttaa toiminnan ja laadun valvontaa alueellaan sijaitsevien yksiköiden kanssa. Valvonta on järjestelmällistä, ja se tapahtuu palveluntuottajan kanssa solmitussa sopimuksessa määritellyin ehdoin. Valvontaa tukee Valviran valvontaohjelma. Valvovan viranomaisen ohjaus-, neuvonta- ja tarkastuskäyntien dokumentointiin käytetään Valviran tarkastuskertomuslomaketta. Vuosina valvontaa painotetaan taulukon 2. mukaisesti. TAULUKKO 2. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä aikuisten sosiaalipalvelujen asumispalvelun valvonta TOIMINNAN ORGANISOINTI, TOIMINTAEDELLYTYSTEN TURVAAMINEN JA ASIAKASRAKENNE Valvonta kohdistuu näihin: Vaadittava taso Toiminta-ajatus ja strateginen suunnittelu Toimintayksiköllä on toimintasuunnitelma, johon on kirjattu tarkoin, mille asiakasryhmille palvelu on tarkoitettu, minkälaisiin tarpeisiin palvelulla pyritään vastaamaan ja mitkä ovat palvelun tavoitteet. Asiakkaiden sijoittaminen Sosiaalihuollon järjestäminen perustuu viranomaisen tekemään päätökseen, tai yksityistä sosiaalihuoltoa järjestettäessä sosiaalihuollon ja asiakkaan väliseen kirjalliseen sopimukseen (Asiakaslaki 6 ). Asiakas sijoitetaan yksikköön, josta hän saa tarvitsemansa palvelut. Sijoittamispäätökset tehdään moniammatillisessa työryhmässä, jossa varmistetaan asiakkaan palveluketjun toimivuus ja palvelun saaminen oikeaan aikaan. Asiakkaan palvelutarve selvitetään ennen päätöksentekoa, ja siinä huomioidaan asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa. Erilaisia asiakasryhmiä ja hyvin eri-ikäisiä asukkaita ei sijoiteta samaan yksikköön, sillä he tarvitsevat erilaisia palveluja. Johtaminen Laadunhallinta ja omavalvonta Yhteistyö ja verkostot Asumispalveluyksiköllä on kelpoisuusehdot täyttävä toiminnan vastuuhenkilö, jonka tehtävänkuva on määritelty. Henkilöstö tuntee hoitopaikan kirjalliset suunnitelmat ja ohjeet.

9 VALVONTASUUNNITELMA 9 (16) Asumispalveluyksiköllä on laadittuna omavalvontasuunnitelma, jolle on nimetty vastuuhenkilö. Omavalvontasuunnitelma on julkisesti nähtävänä. Palveluntuottajan yhteistyö kaupungin, asiakkaan, omaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa on säännöllistä ja toimii. HENKILÖSTÖ Valvonta kohdistuu näihin: Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito Henkilöstömitoitus ja rakenne Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi TOIMITILAT Valvonta kohdistuu näihin: Yhteiset tilat Vaadittava taso Vastuuhenkilö on kelpoisuuslain 10 4 momentin mukainen kelpoisuus (soveltuva korkeakoulututkinto, alan tuntemus ja riittävä johtamistaito (väh. 3 v.)) Henkilöstöllä on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuus (272/2005) ja /tai 559/1994 (terveydenhuolto) mukainen kelpoisuus Kuvaus henkilöstörakenteesta ja mitoituksesta. Kaikissa työvuoroissa on koulutettuja työntekijöitä. Hoitohenkilöstöön lasketaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat työntekijät. Yksikössä käytetään tarvittaessa erityisasiantuntemusta. Henkilöstön täydennyskoulutus ja työnohjaus on järjestetty. Henkilöstön työterveyshuolto on järjestetty asianmukaisesti. Henkilöstön hyvinvointia, sairauspoissaolojen ja vaihtuvuuden määrää seurataan. Vaadittava taso Yksiköiden sijoittamista taajama-alueiden ulkopuolelle vältetään. Toimitilat ovat esteettömät ja turvalliset ja mahdollistavat asukkaiden yhteisen toiminnan ja yksilöllisen kuntoutumisen. Henkilökohtaiset asunnot Jokaisella on pääsääntöisesti oma huone. Yhden hengen huoneen pinta-ala vähintään 20 m2, kaksion pinta-ala vähintään 30 m2. Ryhmäasumisessa on lisäksi riittävät yhteiset tilat.

10 VALVONTASUUNNITELMA 10 (16) Turvallisuus ja tapaturmien ehkäisy Kameravalvonta ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Valvonta kohdistuu näihin: Asiakkaan palvelutarpeen selvittäminen Asiakasmaksut Riskit on arvioitu, tapaturma- ja vaaratilanteet on kirjattu ja arvioitu säännöllisesti. Pelastusviranomaisten hyväksymä pelastussuunnitelma ja poistumisturvallisuusselvitys on laadittu ja päivitetty. Kulunvalvonta on asianmukaisesti järjestetty. Kameravalvonnalle on peruste ja asukkaita on informoitu valvonnasta. Kameravalvonnan käytöstä ja henkilötietojen keräämisestä on laadittu rekisteriseloste. Vaadittava taso Asiakkailla on ajantasaiset kirjalliset palvelu- ja kuntoutussuunnitelmat, jonka laadintaa asiakas itse osallistuu, ja jonka laatimisesta, toteutumisesta ja arvioinnista päävastuussa on palveluntuottaja. Asukkailla on tiedossa sosiaali- ja potilasasiamiehen yhteystiedot ja asiakasta neuvotaan muistutus- ja kantelumenettelystä. Asiakasmaksut määräytyvät asiakasmaksulain ja asetusten mukaisesti. Maksuja kohtuullistetaan tarvittaessa. Asiakkaalle jää hänen elämisensä tarpeisiin riittävä käyttövara. Yhteistyö omaisten ja läheisten kanssa Yhteistyö omaisten kanssa on säännöllistä. Pakotteet ja rajoitukset ASIAKKAIDEN HOITO, HUOLENPITO JA KUNTOUTUS Valvonta kohdistuu näihin: Omaehtoista elämää tukeva työote, toimintakyvyn ylläpito ja edistävä toiminta Rajoitteita voidaan käyttää vain tahdosta riippumattomassa hoidossa. Yksikössä voi olla käytäntöjä, sääntöjä ja sopimuksia, jotka on kirjattu. Vaadittava taso Asiakkaalle on järjestetty palveluita ja tukitoimia kuntoutussuunnitelmassa määritellyn mukaisesti Terveyden- ja sairaanhoito Lääkehuolto Yksikön terveydenhuollon palvelut on järjestetty. Asiakkaiden terveydentilaa seurataan säännöllisesti. Asiakkaat saavat tarvitsemansa sairaanhoidon palvelut. Henkilökunnalla on ensiapuvalmius. Tartuntatautien ehkäisemiseksi toteutetaan voimassa

11 VALVONTASUUNNITELMA 11 (16) olevia ohjeita. Yksikössä on STM:N oppaan 2005:32 Turvallinen lääkehoito -mukainen lääkehoitosuunnitelma Asumispalveluyksikössä on kirjalliset, allekirjoitetut ja päivitetyt lääkkeiden jako- ja antoluvat. Tartuntatautien ehkäisy Tartuntatautien ehkäisemiseksi yksikössä toteutetaan kulloinkin voimassa olevia ohjeita. Terveydensuojelu ASIAKIRJAHALLINTO JA DOKUMENTOINTI Valvonta kohdistuu näihin: Asiakirjahallinto ja dokumentointi Toimintayksikön tiloissa on tehty terveydensuojelulain mukainen arviointi. Yksikössä on hygieniaosaamistodistukset (hygieniapassit) Elintarvikelain edellytysten mukaisesti. Vaadittava taso Asumispalveluyksikössä on kirjalliset ohjeet asiakasasiakirjojen laadinnasta, säilyttämisestä ja salassapidosta. Asumispalveluyksikössä on tehty asiakkaan kuntoutuksen kannalta riittävät ja asianmukaiset asiakaskirjaukset Tietosuojavastaava on nimetty ja tietosuojasta on annettu ohjeistus Rekisterinpitäjä on määritelty ja asumispalveluyksiköllä on arkistointisuunnitelma

12 VALVONTASUUNNITELMA 12 (16) 5. LAADUNVALVONTAMENETELMÄT 5.1. Laadunhallinta ja omavalvonta Asiakkaalla on Perustuslain suoma oikeus hyvään sosiaalihuoltoon (Perustuslaki 19 1ja 4mom) ja hyvään kohteluun (Asiakaslaki 4 ). Laadun voi määritellä kyvyksi tunnistaa, määrittää ja täyttää asiakkaiden palvelujen tarve ammattitaitoisesti ja eettisesti kestävällä tavalla, edullisin kustannuksin sekä lakien, asetusten ja määräysten mukaan. Asumispalvelua tulee kyetä kohdentaa ensisijaisesti sitä eniten tarvitseville. Yksityinen palveluntuottaja vastaa siitä, että sen asiakkaalle järjestämä palvelukokonaisuus täyttää sille asetetut laatuvaatimukset. Toimintayksiköllä tulee olla vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että yksikössä toteutettavat palvelut täyttävät niille asetetut vaatimukset. Laadunhallinta on osa arkityön johtamista. Hyvä laatu on keskeinen kilpailutekijä palveluntuottajan arjen toiminnassa ja se parantaa toiminnan tuottavuutta. Laadunhallinnan tavoitteena on asiakastyytyväisyys, kannattava liiketoiminta sekä kilpailukyvyn säilyttäminen ja parantaminen. Laadukas palvelutoiminta on asiakaslähtöistä ja mahdollistaa asiakkaan ja hänen omaistensa osallistumisen palvelua koskevaan suunnitteluun, päätöksentekoon ja arviointiin. Yksityisistä sosiaalipalveluista annettu lain (922/2011) 15 :n mukaan kunnan on toteutettava yksityisten sosiaalipalvelujen valvontaa ensisijaisesti antamalla palvelujen tuottamisessa tarpeellista ohjausta ja neuvontaa palvelujen tuottajalle sekä seuraamalla toiminnan kehitystä yhteistyössä palvelujen tuottajan kanssa. Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) velvoittaa yksityistä palveluntuottajaa laatimaan toiminnan asianmukaisuuden ja laadun varmistamiseksi omavalvontasuunnitelman, joka on pidettävä julkisesti nähtävänä. Palvelutuottajan tulee täyttää sovitut toimintaedellytykset ja arvioida jatkuvasti omaa toimintaansa. Palvelutuottajan omavalvonnan on oltava säännöllistä ja osana toimintayksikön arkea ja omavalvontajärjestelmää tulee arvioida osana valvontatoimintaa. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran antama määräys yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta on astunut voimaan (01/2014 ). Omavalvontasuunnitelmalla tarkoitetaan palvelujen laadun ja asiakasturvallisuuden varmistamiseksi ja parantamiseksi suunniteltujen menettelytapojen kuvausta ja siinä käytettäviä asiakirjoja. Suunnitelma on julkinen asiakirja ja se on pidettävä julkisesti nähtävänä ja sen toteutumista on seurattava. Omavalvonta on jatkuva prosessi organisaation laadunhallintajärjestelmässä sekä havaittujen epäkohtien korjaamisessa. Omavalvonnan tarkoituksena on varmistaa oikeus hyvän sosiaalihuollon, asiakkaan perusoikeuksien sekä sosiaalihuollon toimintaperiaatteiden toteutumiseen. Palveluntuottajalla on oltava sellaiset järjestelmät, joilla mahdolliset puutteet havaitaan ja korjataan välittömästi ja joilla toiminnan riskit tiedostetaan ja luodaan menettelytavat niiden torjumiseksi. Omavalvonta on keskeinen osa yksikön toiminnan kehittämistä ja laadunhallintaa. Se on myös tärkeä osa palvelutoiminnan ennakkovalvontaa, joka ehkäisee valvontaviranomaisen tarvetta puuttua jälkikäteisen valvonnan tai velvoitteiden keinoin toimintayksikön toimintaan. Kunta voi toteuttaa ja seurata oman toiminnan lainmukaisuutta ja asianmukaisuutta tehokkaalla omavalvonnalla. Myös julkisissa sosiaalipalveluissa on suositeltavaa laatia omavalvontasuunnitelma, kuten yksityisissä sosiaalipalveluissa.

13 VALVONTASUUNNITELMA 13 (16) 5.2. Valvontakäynti Espoon alueella sijaiseviin asumispalveluja ja päihdehuollon kuntouttavan laitoshoidon palveluja tuottaviin yksiköihin tehdään ennalta sovittu valvontakäynti pääsääntöisesti kerran vuodessa. Valvontakäynti on aina vuorovaikutteista yhteistyötä palveluntuottajan kanssa. Valvontakäynnillä on mukana valvontakäynnin suorittaja sekä tarkastettavan asumispalveluyksikön edustaja. Ennen ennalta sovittua valvontakäyntiä palveluntuottajalle lähetetään tämän valvontasuunnitelman liitteenä oleva tarkastuskertomuslomake, johon palveluntuottaja kuvaa itse, miten kukin valvonnan kohteena oleva seikka toteutuu yksikössä. Palveluntuottaja lähettää lomakkeen etukäteen valvovalle viranomaiselle ja se käydään läpi valvontakäynnillä palveluntuottajan kanssa. Valvontakäynnillä tavataan ja kuunnellaan asumispalveluissa olevia asukkaita heidän omassa toimintaympäristössään. Valvontakäynnin suorittaja voi ottaa valokuvia tiloista käynnin aikana. Valvontakäynnin suorittaja laatii käynnistään tarkastuskertomuksen, joka annetaan tiedoksi palveluntuottajalle ja aluehallintovirastolle. Tarkastuskertomuksista laaditaan raportti, joka raportoidaan vuosittain sosiaali- ja terveyslautakunnalle Reaktiivinen valvonta Mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja aikuisten sosiaalipalvelujen työntekijän on aina ilmoitettava havaitsemistaan tai tiedoksi saamistaan epäkohdista tai huolestaan valvonnasta vastuussa olevalle henkilölle. Valvonnasta vastaavat henkilöt yhdessä tekevät suunnitelman siitä, miten asiassa edetään. Ensisijaisesti havaittuja epäkohtia selvitetään yhdessä palveluntuottajan kanssa. Saamaansa palveluun tyytymätön asiakas voi tehdä muistutuksen tai kantelun kohtelustaan. Muistutukset ja kantelut osoitetaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen palvelupäällikölle tai aikuisten sosiaalipalvelujen päällikölle. Kirjallisiin ja suullisiin asiakas-, omais- ja sidosryhmäpalautteisiin reagoidaan viivyttelemättä. Suulliset palautteet kirjataan, käsitellään ja ratkaistaan palautteen antajan ja asumispalveluyksikön henkilökunnan kanssa. Kirjallisiin palautteisiin laaditaan vastine viimeistään kahden viikon kuluessa palautteen saapumisesta yhteistyössä asumispalveluyksikön kanssa. Palautteen antajaan ollaan aina yhteydessä myös puhelimitse Vuosineuvottelu Espoon Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä Aikuisten sosiaalipalvelut kutsuvat kerran vuodessa pidettävään vuosineuvotteluun jokaisen palveluntuottajan siten kuin kunkin palvelutuottajan kanssa on erikseen sovittu. Vuosineuvottelussa tehdään yhteenveto kuluneesta vuodesta kummankin osapuolen näkökulmasta. Kaupungin edustajilla on vuosineuvottelussa käytettävissä valvontatoimelle kerääntynyt tieto kuluneelta vuodelta. Vuosineuvotteluissa osapuolet sopivat seuraavan vuoden toiminnan laajuudesta, laadusta ja

14 VALVONTASUUNNITELMA 14 (16) hinnasta ja laativat seuraavan vuoden toteuttamisohjelman. Vuosineuvottelusta tehdään muistio Asiakastyytyväisyys ja asiakkaan mahdollisuus osallistua palvelun suunnitteluun ja toteutukseen Jokaiselle asiakkaalle laaditaan kirjallinen hoito- ja palvelusuunnitelma; asiakas osallistuu aina sen laadintaan. Suunnitelma kirjataan ja se tarkastetaan säännöllisin väliajoin. Asiakkaan niin halutessa myös hänen lähiverkostollaan on mahdollisuus osallistua suunnitelman tekoon. Palveluntuottaja on kuvannut kirjallisesti käyttämänsä asiakaspalautejärjestelmän. Asumispalveluyksikkö osallistuu Espoon kaupungin toteuttamaan asiakastyytyväisyyskyselyyn ja muihin hoidon laadun mittauksiin. Palvelutuottajalla on ohjeet sitä, miten asiakas ja omaiset voivat antaa laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvää palautetta. Palvelutuottajan on kirjattava myös tiedot siitä, miten palautteista ja asiakkailta tulleista muistutuksista saatua tietoa käytetään hyödyksi omavalvonnassa ja toiminnan kehittämisessä. Asiakkailta ja omaisilta saatu palaute käsitellään asumisyksikössä ja tehdään tarvittaessa niihin liittyvät selvitykset ja tarkastukset. Laadunvalvonnalla kehitetään palvelua ja hoidon laatua tiiviissä yhteistyössä palveluntuottajien kanssa. Palveluntuottaja kehittää asiakaspalautejärjestelmää yhdessä Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä Aikuisten sosiaalipalvelujen kanssa Espoon ulkopuolella toimivien sopimuskumppanien valvonta Espoon sosiaali- ja terveystoimen periaatteena ja linjauksena on sijoittaa asumispalveluja tarvitsevat kuntoutujat pääsääntöisesti Espooseen. Joitakin espoolaisia on kuitenkin sijoitettu asumispalveluihin Espoon ulkopuolelle. Päihdehuollon laitoskuntoutusta tarjoavat palvelutuottajat toimivat Espoon ulkopuolella. Sijoitettaessa espoolaisia Espoon ulkopuolelle, palveluntuottajaan ollaan sijoitusvaiheessa yhteydessä. Ennen espoolaisen asiakkaan sijoitusta Espoon ulkopuolelle, palvelutuottajalta pyydetään yksikön toiminnasta laadittu omavalvontasuunnitelma. Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä Aikuisten sosiaalipalvelut eivät tee vuosittaisia valvontakäyntejä Espoon ulkopuolelle, joissa on yksittäisiä asukassijoituksia asumispalveluissa tai laitoshoidossa. Palveluntuottajat lähettävät espoolaisten asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat ja kuntoutumisen yhteenvedot hoidon päättyessä tai vähintään kerran vuodessa Mielenterveys- ja päihdepalvelujen vastuuhenkilölle. Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä Aikuisten sosiaalipalvelut on tarpeen mukaan yhteydessä sijaintikunnan valvontaviranomaiseen Muiden yksityisten asumispalveluiden ja päihdehuollon laitospalveluiden valvonta Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta kuuluu asianomaiselle Valviran aluehallintoviranomaiselle sekä sille kunnalle, jossa palveluja annetaan (Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 17 ja Valviran Valtakunnallinen valvontaohjelma ) Espoolla on vastuu valvoa alueellaan sijaitsevia yksityisiä asumispalveluita ja päihdehuollon laitoksia riippumatta siitä, ostaako Espoo niistä palveluja. Palvelun tulee täyttää lakien ja viranomaismääräysten asettamat vaatimukset, joihin palveluntuottaja on velvoitettu perehtymään.

15 VALVONTASUUNNITELMA 15 (16) 6. LAATUPOIKKEAMA Mikäli valvonnan kohteena olevaan toimintaan kohdistuu valituksia tai siinä ilmenee muuten laatuepäkohtia, selvittää Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tai Aikuisten sosiaalipalvelujen henkilöstö näitä ensin yhdessä palveluntuottajan kanssa. Puutteiden korjaamiseksi Mielenterveys- ja päihdepalvelut tai Aikuisten sosiaalipalvelut antavat palveluntuottajalle ohjeet ja aikataulun tilanteen korjaamiseksi. Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä Aikuisten sosiaalipalvelut ilmoittavat asiasta myös aluehallintoviranomaiselle. Kaupungilla on oikeus purkaa ostopalvelusopimus, elleivät palveluntuottajan palvelut ole sopimuksen mukaisia taikka eivät täytä yhteisesti sovittuja laatuvaatimuksia eikä puutteiden korjaamiseksi ole kohtuullisessa ajassa esitetty hyväksyttävää suunnitelmaa. Valitukset, muistutukset ja kantelut raportoidaan vuosittain terveyspalveluiden laatu- ja potilasturvallisuusraportin kautta terveyspalveluiden johdolle ja sosiaali- ja terveyslautakunnalle. 7. VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Espoon Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä Aikuisten sosiaalipalvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen ja päihdehuollon kuntouttavan laitoshoidon valvonnan tuloksista raportoidaan Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnalle seuraavan vuoden maaliskuussa. Raportissa kuvataan valvonnan kattavuus, tarkastusten määrä, valvontaan käytettyä aika, mahdolliset havaitut puutteet, muistutukset ja valitukset ja niistä seuranneet toimenpiteet. Samalla arvioidaan valvontatoiminnan kehittämistarpeet, joilla on keskeinen merkitys seuraavaa valvontasuunnitelmaa laadittaessa tai päivitettäessä. Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymä arvio ja vai raportti valvontasuunnitelman toteutumisesta ja tarvittavista toimenpiteistä sekä jäljennökset tarkastuskertomuksista lähetetään Aluehallintovirastoon.

16 VALVONTASUUNNITELMA 16 (16) LÄHTEET Valvira: Mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautiset asumispalvelut sekä päihdehuollon laitoshoito, Valtakunnallinen valvontaohjelma , Valvontaohjelmia 5:2012 Valvira: Sosiaalihuollon valvonnan periaatteet, Yleinen osa, Valtakunnallinen valvontaohjelma , valvontaohjelmia 2:2012 Valvira: Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille , valvontaohjelmia 1:2015 Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö (voimaan ) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Sosiaalihuoltoasetus 607/1983 Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta /603 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) LIITE Liite 1. Ohjaus- ja valvonta- sekä tarkastuskäynnin kertomus