VALVONTARAPORTTI 1 (11)

Transkriptio

1 VALVONTARAPORTTI 1 (11) ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PÄIHDE- JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI VUODELTA YLEISTÄ VALVONTATOIMESTA 2013 Ympärivuorokautisten yksityisten sosiaalipalveluiden valvontavastuu aikuissosiaalityössä on aikuisten sosiaalipalvelun päälliköllä ja vastuu käytännön toteutuksesta on delegoitu asunnottomien palveluja koordinoivalle johtavalle sosiaalityöntekijälle. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa (Mtp) valvontavastuu on akuutti-, hoito- ja tukivaiheen palvelupäälliköillä ja valvontakäyntien toteutus on delegoitu neljälle Mtp:n työntekijälle. Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta on kokouksessaan hyväksynyt Espoon Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja aikuisten sosiaalipalveluiden valvontasuunnitelman Valvontasuunnitelma perustuu kunnan lakisääteiseen valvontavelvoitteeseen (922/2011) 6. Valvontaraportissa kuvataan lyhyesti valvonnan piirissä olevat laitokset ja valvonnan laajuus (kappale 2), valvontasuunnitelman tavoitteet (kappale 3), käytännön toteutus (kappale 4), valvontakäyntien aikana tehdyt havainnot (kappale 5), reaktiivinen valvonta ja asiakaspalaute (kappale 6) ja valvonnan kehittämisehdotukset (kappale 7). Tärkeä osuus valvontakäynneillä oli asukkaiden/asiakkaiden kuuleminen, mikä toteutui kaikissa valvonnan piirissä olevissa yksiköissä. Mtp:n / aikuissosiaalityön valvontatiimi on tehnyt ennalta sovitut valvontakäynnit ostopalveluyksiköiden lisäksi myös Espoon kaupungin omiin yksiköihin. 2. VALVONNAN PIIRISSÄ OLEVAT LAITOKSET JA VALVONNAN LAAJUUS Valvonnan piirissä olevat laitokset Espoon alueella sijaitsee 15 ympärivuorokautisesti toimivaa mielenterveys- ja/tai päihdepalveluja tarjoavaa yksikköä (taulukko 1), joista viisi on Espoon kaupungin omaa toimintaa ja kymmenen ostopalveluna tuotettua. Yhteensä valvonnan piirissä olevissa laitoksissa on 471 asiakaspaikkaa, joista kaupungin omissa yksiköissä 188 paikkaa (40%). Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköissä paikkoja on 190 ja päihdehuollon asumispalveluissa 247. Päihdehuollon asumispalveluissa kaikki asukkaat ovat espoolaisia. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköissä on asukkaita myös Helsingistä, Vantaalta, Kirkkonummelta, Lohjalta, Hyvinkäältä, Kauniaisista, Kuopiosta ja Liedosta (tilanne tammikuussa 2014). ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

2 Taulukko 1. Espoossa sijaisevien ympärivuorokautisten päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palveluyksiköiden asukas- ja paikkamäärät Valvonnan kohde / laitoksen tyyppi Vieroitushoito Asumispalvelut/ mielenterveyskuntoutujat Yksiköt: omat / ostetut Asiakas- / asukaspaikkojen lukumäärä -Mtp/Empun vieroitushoito-osasto/ -Espoon A-klinikan vieroitushoitoosasto -Auroranportin palveluasunnot -Eedi As.palvelut Oy Asumispalvelut/ päihdepalvelut Asumispalvelut/ aikuisten sosiaalipalvelut - Esperi,care Oy/Gröndal -Länsituuli Oy(Honkavaara, Lipparinne,Pisa, tukiasunnot) -Pihlajakoti Oy (Särkitie, Kurttila) -Olarinluoman vastaanottokoti, palvelu- ja tukiasunnot -Neppersin huoltokoti -Sepänkylän tukiasuntola -HDL/Kuninkaankallio/ palveluasuminen -HDL/Kuninkaankallio/ tuettu- ja tehostettu tuettu asuminen -Kalliola-settlementti/ Itäviitta-yhteisö 21 16,16, 9, 4 16,9 22, 22,

3 3. VALVONTASUUNNITELMAN TAVOITTEET Valvontasuunnitelman tavoitteet Suunnitelman tavoitteina on turvata espoolaisille päihde- ja asumispalveluja käyttäville mahdollisimman laadukkaat palvelut, tukea palveluntuottajia toiminnan kehittämisessä, auttaa palveluntuottajia tunnistamaan mahdolliset toiminnassa syntyvät riskit ja ennalta ehkäistä niitä, konkretisoida kunnan lakisääteiset valvontavelvoitteet yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) 6 perusteella ja yhdenmukaistaa valvonnan käytännöt ja varmistaa valvonnan kohdentaminen tarkoituksenmukaisiin asioihin. 4. VALVONNAN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS 2013 Valvontakäyntien valmistelutyö Valvontakäynnit tehtiin valvontatiimin laatiman toteuttamissuunnitelman mukaisesti välisenä aikana. Kaikki valvontakäynnit tehtiin työpareittain. Palveluyksiköiden johtajille lähetettiin sähköpostikirje, jossa kerrottiin valvontakäynnin tarkoitus, ajankohta ja valvonnasta vastaavien työntekijöiden yhteystiedot. Lisäksi palveluyksiköitä pyydettiin palauttamaan sähköpostikirjeen liitteenä toimitettu Valviran tarkastuskertomuslomake täytettynä valvonnasta vastaaville henkilöille viimeistään kaksi viikkoa ennen valvontakäyntiä. Tämän lisäksi palveluyksiköiltä pyydettiin etukäteen kopio lääkehoitosuunnitelmasta, omavalvontasuunnitelmasta ja käytössä olevasta hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma lomakkeesta. Mtp:n omissa palveluyksiköissä ei ole laadittu omavalvontasuunnitelmia, eikä tähän myöskään lainsäädäntö velvoita. Lakisääteinen valvontavelvollisuus ei myöskään koske kunnan järjestämiä ympärivuorokautisia päihdetai asumispalveluja, mutta valvontatiimi teki vastaavat tarkastukset myös omiin yksiköihin. Palveluntuottajia pyydettiin kertomaan hyvissä ajoin ennen valvontakäyntiä asiakkaille/asukkaille valvontakäynnin ajankohta sekä varaamaan mahdollisuuden keskusteluun valvontakäynnistä vastaavien kanssa. Tähän tarkoitukseen pyydettiin palveluntuottajaa varaamaan tila, missä keskustelu asiakkaiden/asukkaiden kanssa voi tapahtua häiriöttä. Käyntien painotus oli ennaltaehkäisevissä toimissa. Valvontakäynneillä pyrittiin luomaan kannustavaa ja kehitysmyönteistä ilmapiiriä. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sitä, että valvontakäynneistä vastaava työntekijä ei lähde vain osoittamaan epäkohtia valvottavasta toiminnasta, vaan pyrkii aktiivisesti yhdessä palvelutuottajan kanssa löytämään ratkaisuja havaittuihin puutteisiin ja epäkohtiin toiminnassa ja myös antamaan sopivissa kohdin kannustavaa palautetta hyvin tehdystä työstä. Valvontakäyntien määrä ja valvontaan käytetty aika Valvontatiimi on tehnyt 16 ennalta suunniteltua valvontakäyntiä syksyn 2013 aikana. Käynnit on tehty kaikkiin Espoon alueella sijaitseviin omana tai ostopalveluna tuotettaviin mielenterveys- ja päihdekuntoutujille ympärivuorokautista hoitoa, hoivaa, palveluasumista ja tehostettua palveluasumista tarjoaviin toimintayksiköihin. Lisäksi valvontakäynnit tehtiin osaan tukiasunnoista. 3

4 Yhteen valvontakäyntiin varattiin aikaa kolme tuntia. Valvontakäyntiin ja sen valmisteluun ja valvontakäynnin purkuun matkoineen kului aikaa käytännössä yksi työpäivä / valvontakohde/ työntekijä. Mtp:n ja Aikuisten sosiaalipalvelujen valvontasuunnitelman painopistealueet: a) toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne b) henkilöstö c) toimitilat d) asiakkaan asema ja oikeudet e) asiakkaiden hoito, huolenpito ja kuntoutus f) asiakirjahallinto ja dokumentointi 5. VALVONTAKÄYNNEILLÄ HAVAITTUA A) Toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne (toiminta-ajatus, asiakkaiden sijoittaminen, toiminnan johtaminen, omavalvonta, yhteistyö ja verkostot) Laki yksityisistä sosiaalipalvelujen tuottajista (6 ) velvoittaa kaikki palveluntuottajat laatimaan omavalvontasuunnitelman mennessä. Kaikissa valvonnan kohteena olevissa yksiköissä oli laadittu asianmukaiset omavalvontasuunnitelmat säädettyyn päivämäärään mennessä ja suunnitelma oli joissakin yksiköissä myös päivitetty. Lain 7 1mom:ssa velvoitetaan pitämään omavalvontasuunnitelma julkisesti nähtävillä yksikön tiloissa. Muutamissa yksiköissä jouduttiin antamaan tässä kohdin huomautus, ohjausta ja neuvontaa. Omavalvontasuunnitelma saattoi olla yksikön, pääasiassa henkilökunnan käytössä olevassa kansliassa tai vastaavassa paikassa, mistä asiakkaan/asukkaan/omaisen/läheisen piti erikseen ymmärtää pyytää suunnitelmaa nähtäväksi. Yksityiset palveluntuottajat olivat kokeneet omavalvontasuunnitelman hyväksi työn kehittämisen välineeksi ja omavalvontasuunnitelman käyttö myös kaupungin omissa ympärivuorokautisia asumispalveluja ja päihdehuollon laitoshoitoa tarjoavissa yksiköissä olisi tämän kokemuksen perusteella suositeltavaa. Psykiatristen palvelukotien asiakasprofiilit poikkeavat toisistaan ja sen myötä kuntouttava työote on erilainen. Osassa palvelukoteja kuntoutus ja asuminen ovat enemmän vointia ylläpitäviä, toisissa taas toimitaan aktiivisemmin asukkaiden kuntouttamiseksi ja tavoitteena on pääosin itsenäisempään asumiseen siirtyminen. Hoitopalaverit toteutetaan periaatteessa ns. kolmikantaneuvotteluina, joissa mukana asiakkaan lisäksi on psykiatrisen osaston, palvelukodin ja kaupungin edustaja. Yleensä osastolla pidettävät hoitokokoukset ovat asiakkaan, erikoissairaanhoidon (esh) ja Mtp:n välisiä. Palvelukodeissa pidetään kuntoutussuunnitelmakokouksia, joissa mukana on palvelukodin edustuksen lisäksi asiakas, mahdollisesti lähiomainen/läheinen, kaupungin edustaja ja esh:n edustaja. Osasto ei ole enää mukana tässä vaiheessa, koska asiakkaan hoitovastuu on siirtynyt psykiatriselle pkl:lle. Osassa psykiatrisia palvelukoteja henkilökunta toivoi, että Mtp:n työntekijät osallistuisivat useammin hoitokokouksiin. Muutamassa psykiatrisessa palvelukodissa henkilökunta toivoi tulevista asukkaista myös enemmän tietoa ennen psykiatriseen palvelukotiin sijoittamista. Tieto auttaa parantamaan asiakkaan palvelun suunnittelua ja asiakkaan mahdollisuuksia saada tarpeitaan vastaavaa kuntoutusta 4

5 B) Henkilöstö (vastuuhenkilön kelpoisuus, henkilöstön kelpoisuusvaatimukset, henkilöstömitoitus ja rakenne, henkilöstön osaamisen kehittäminen ja hyvinvointi Mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautisten asumispalvelujen sekä päihdehuollon laitoshoidon valvontaohjelman (Valvira 5:2012) mukaan mielenterveyskuntoutujien asumisyksikön vastuuhenkilöltä edellytetään mielenterveystyöhön soveltuvaa vähintään AMK- tai opistotasoista sosiaali- tai terveydenhuollon koulutusta. Muulla henkilöstöllä pitää olla lähihoitaja- tai mielenterveyshoitajatutkinto (STM suositus 2007:13). Henkilöstöä on oltava vähintään 0,30-0,80 työntekijää kuntoutujaa kohti riippuen kuntoutujien avun tarpeesta. Stm:n henkilöstömitoituksesta antamat valtakunnalliset suositukset vaihtelevat palvelutyypeittäin. Palveluasumisen suositeltu henkilöstömitoituksen minimi on 0,3 ammattihenkilöä/asukas, ja tehostetun palveluasumisen 0,5/asukas. Tuki- ja tuetulle asumiselle ei ole laadittu valtakunnallisia suosituksia henkilöstömitoituksesta. Tavoitteena on, että kaikilla hoitotyöhön osallistuvilla on sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammatillinen koulutus. Perusteluna tälle on muun muassa lääkehoidon asianmukainen hoitaminen ja yksikön kokonaistilanteen hallinta. Lisäksi työvuoron aikana voi sattua yllättäviä tilanteita, jotka edellyttävät ammatillista vastuun ottamista (STM suositus 2007:13). Valvontakäynneillä saatujen selvitysten perusteella kaikkien yksiköiden työntekijöiden ja vastuuhenkilöiden muodolliset kelpoisuusvaatimukset täyttyvät sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain perusteella ( /272). Henkilökuntamitoitus oli lähes poikkeuksetta valtakunnallisten suositusten mukainen. Löytyi myös yksiköitä, joissa henkilökunnan määrä oli suositusten ylärajalla. Henkilöstön osaamista ja koulutustarpeita kartoitetaan pääosin kehityskeskustelujen yhteydessä ja yksiköiden koulutussuunnitelmat laaditaan kehityskeskusteluissa esille nousseiden tarpeiden pohjalta. STM:n täydennyskoulutuksesta antama ohjeistus 2-5 pv vuodessa toteutuu poikkeuksetta. Henkilöstölle tehdään säännöllisesti työhyvinvointikyselyjä, joiden perusteella sovitaan ja toteutetaan tarvittavat kehittämistoimenpiteet. Ryhmätyönohjausta on tarjolla kaikissa työyksiköissä ja poikkeustilanteissa järjestetään myös yksilötyönohjausta. Työterveyshuollon palvelut, jotka sisältävät myös varhaisen puuttumisen mallin, ovat kaikkien työntekijöiden käytettävissä. C) Toimitilat (yhteiset tilat ja esteettömyys, henkilökohtaiset asunnot, turvallisuus ja tapaturmien ehkäisy, kameravalvonta ) Pitkäaikaiseen asumiseen tarkoitetut psykiatriset asumispalveluyksiköt sijaitsevat eri puolilla Espoota. Kolme psykiatrista asumispalveluyksikköä toimii vanhoissa luvulla rakennetuissa omakotitaloissa. Muut psykiatriset asumispalveluyksiköt toimivat vanhoissa pienkerrostaloissa. Eedi Oy:ssa ja Helsingin Diakonissalaitoksen yksikössä kaikki huoneet ovat valtakunnallisten suositusten mukaisia 1h huoneita. Yhteiset tilat ovat viihtyisiä ja avaria. Kaikkien psykiatristen palvelukotien tilat eivät pääosin täyttäneet tämänhetkisten valtakunnallisten suositusten vaatimuksia. Kahdessa psykiatrisessa palvelukodissa asukkaita oli sijoitettu kahden hengen huoneisiin, toisessa jopa puolet asukkaista (10/21). Haastatellut asukkaat kertoivat haluavansa yhden hengen huoneeseen. Asuinhuoneet olivat enimmäkseen pieniä, kooltaan 8-15m2. Toisella palveluntuottajalla on jo uudet ajanmukaiset tilat valmiina muuttoa varten, toinen etsii aktiivisesti uusia tiloja. Muutamassa kohteessa wc-/saniteettitiloja oli riittämättömän määrä asiakasmäärään suhteutettuna. Lyhytaikaiseen laitosvieroitushoitoon tarkoitetut tilat olivat esteettömät ja soveltuivat hyvin toimintaan. 5

6 Kaikki tilat eivät olleet soveltuvia liikuntaesteisille. Löytyi korkeita kynnyksiä, ahtaita ja sokkeloisia käytäviä ja kiipeämistä vaativia rappuja. Sprinklaus puuttui kahdesta omasta ja yhdestä ostopalveluyksiköstä. Asiakasturvallisuuteen liittyvät kysymykset liittyivät psykiatrisissa palvelukodeissa ja osassa päihdehuollon yksiköitä pitkälti paloturvallisuudesta huolehtimiseen ja ensiaputaitoihin. Päihdehuollon yksiköissä, joissa asukkailta ei edellytetä raittiutta, oli panostettu enemmän uhka- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyyn. Turvallisuuskoulutuksen osana osattiin ennakoida uhka- ja väkivaltatilanteita ja tehdä korjaavia toimenpiteitä. Turvallisuuteen liittyviä asioita käsiteltiin myös viikoittain pidettävissä yhteisökokouksissa. Psykiatrinen palvelu- ja tehostettu palveluasuminen on kilpailutettu 2013 ja uudet palveluntuottajia sitovat sopimukset astuivat voimaan Sopimuksessa on määritelty yhden hengen huoneen kooksi vähintään 15m2, kahden hengen huoneen vähintään 20m2 ja saniteettitiloja tulee olla riittävä määrä. Jatkossa asiakkaat sijoitetaan kahden hengen huoneeseen vain, mikäli asiakas itse niin haluaa. Espoon kaupungin omat palveluyksiköt on suunniteltu tarkoitukseensa hyvin soveltuviksi, tilat ovat pääosin esteettömiä ja viihtyisiä. Yhteiset tilat ovat avaria ja oleskeluun kutsuvia. Henkilökohtaiset huoneet täyttävät hyvin nykyiset laatuvaatimukset. Asukkailla on mahdollisuus myös tuoda omia kalusteita huoneeseensa. Kameravalvontaa on yleisissä tiloissa ja piha-alueilla. Yhdessä kaupungin yksikössä asuinhuoneet ovat pieniä ja saniteettitiloja on vähänlaisesti asukastiloissa. Haastatellut asukkaat ovat kuitenkin tyytyväisiä yksikön tiloihin kaikilta osin. D) ASIAKKAAN ASEMA (asiakkaan palvelutarpeen selvittäminen ja palvelun järjestäminen, asiakasmaksut, yhteistyö omaisten ja läheisten kanssa, pakotteet ja rajoitukset, Hoito- ja palvelusuunnitelma/palvelutarpeen selvittäminen ja palvelun järjestäminen Palvelu- ja tehostettuun palveluasumiseen muuttavalle asukkaalle laaditaan palvelusuunnitelma viimeistään neljän viikon sisällä yksikköön saapumisesta. Suunnitelmaan kirjataan hoidon ja palvelun tavoitteet sekä palvelut ja toiminnat, joilla tavoitteiden suuntaan edetään. Yleensä hoito- /palvelusuunnitelman laadintaan osallistuu asiakkaan pyynnöstä myös hänen omaisensa/läheisensä ja ostopalveluissa oman kunnan- ja erikoissairaanhoidon edustaja. Hoito-/palvelusuunnitelma tarkistetaan säännöllisesti, vähintään 6 kk:n välein ja aina, mikäli tilanne oleellisesti muuttuu (Asiakaslaki 7 ). Asiakkaat kertoivat saaneensa pääosin äänensä kuuluviin palvelun suunnittelussa ja arvioinnissa. Asiakasmaksut laitoksissa. Palveluista peritään asiakasmaksu, joka on suuruudeltaan kulloinkin voimassa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa ja -asetuksessa määritelty summa. Valvonnan piirissä olevissa laitoksissa asiakasmaksun / palvelumaksun suuruus vaihtelee. Asiakasmaksun perimisen jälkeen pitkäaikaisessa asumispalvelussa asiakkaalle tulee kuitenkin jäädä omaan käyttöön kuukausittain käyttövara, joka on 15 % nettotuloista, kuitenkin vähintään toimeentulotuen perusosaa vastaava määrä kuukaudessa vähennettynä ruokarahaosuudella (244,90 ) tai toimeentulotuen perusosaa vastaava summa, mikäli asukas hoitaa itse ruokataloutensa ( 480,20 ). Vieroitushoidossa asiakkaalta peritään asiakasmaksu /vrk. MtP:n delegointisäännön mukaan asiakasmaksuista omissa laitoksissa päättää palvelupäällikkö tai laitoksen johtaja ja ostopalveluissa palvelupäällikkö, johtava sosiaalityöntekijä tai sosiaalityöntekijä. Delegointisäännössä määrätyllä viranhaltijalla on oikeus asiakasmaksulain 11 :n mukaan alentaa asiakasmaksua tai jättää se perimättä. Asiakasmaksukäytäntöihin liittyen valvontakäynnillä kävi ilmi, että asiakkaan hoitoon pääsy yksityisen palvelutuottajan palveluun saattaa estyä rästissä olevien asiakasmaksujen vuoksi. 6

7 Edunvalvonta Edunvalvonnan taso ei ole tasalaatuista, vaan on muuttunut sattumanvaraisemmaksi etenkin sen jälkeen, kun osa edunvalvonnasta on alettu ostaa yksityisiltä yrityksiltä. Lisäksi Yleisen oikeusaputoimiston asiakkaalta laskuttama edunvalvontamaksu on 24% (alv) korkeampi, mikäli oikeusaputoimisto on ostanut palvelun ulkopuoliselta toimijalta. Yleisen oikeusaputoimiston Espoon toimipisteen edunvalvontasihteeriltä saadun tiedon mukaan tämä koskee noin 100 espoolaista edunvalvonnan asiakasta. Oikeusministeriön oikeusapu- ja ulosottoyksikön toiminnasta vastaavalta hallitusneuvokselta puhelimitse saadun tiedon mukaan mainittu epäkohta on tunnistettu ministeriössä. Pakotteet ja rajoitukset Valviran selvityksen (2/2013) mukaan päihdehuollossa käytetään yleisesti hoito- ja asumissopimuksia, joiden tarkoituksena on asiakkaan sitouttaminen hoitoon ja yksiköissä sovittuihin tapoihin. Sääntöjen ja sopimusten tarkoituksena on edistää asiakkaan kuntoutumista ja ne ovat siten osa hoidon kokonaisuutta. Sopimuksen allekirjoittaminen on myös voinut olla edellytyksenä hoidon aloittamiselle. Sopimukseen on voitu kirjata myös mahdollisuus rajoittaa henkilön perusoikeuksia esimerkiksi siten, että sopimusrikkomuksen seurauksena henkilö kirjataan ulos yksiköstä. Myös mielenterveyspalveluissa on käytössä vastaavanlaisia suullisia ja kirjallisia sopimuksia, joissa on sovittu esimerkiksi tupakoinnin tai puhelimen käytön rajoittamisesta. Valvonnan piirissä olevissa kohteissa ei sovelleta varsinaisia päihdehuolto- eikä mielenterveyslain mukaisia pakotteita ja rajoitteita. Toisaalta käytössä on yleisesti sopimuksia, sääntöjä ja käytäntöjä, jotka sisältävät rajoittamistoimia kuten liikkumisvapauden rajoittaminen, matkapuhelimien haltuunotto, yhteydenpidon rajoittaminen, alkometri- ja huumetestit ja positiivisesta testituloksesta mahdollisesti seuraavat sanktiot. Edellä mainitut säännöt ja sopimukset ovat kuitenkin muotoutuneet osaksi hoidon kokonaisuutta käytännön kokemuksen kautta ja niillä pyritään ensisijaisesti turvaamaan ja edistämään asiakkaan hoito ja asuminen ja joissakin tilanteissa sääntöjen noudattaminen luo myös turvaa ja jatkuvuutta koko yhteisön toiminnalle. Erityisen tärkeää on, että säännöt ovat kohtuulliset ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittavat sellaisissa asumisyksiköissä, joihin asiakas sijoitetaan asumaan pitkäaikaisesti ja joissa asiakkaat asuvat vuokrasuhteessa. Asiakkaiden kanssa yhteistuumin oli joissakin yksiköissä sovittu, että tupakat säilytetään esim. yksikön kansliassa, mistä asiakas saa savukkeen tahi sovitun määrän savukkeita mukaansa tarpeen tullessa. Perusteena on, että kysymyksessä ei ole sanktiointi, vaan lähinnä asiakkaan terveyden edistäminen. Sen sijaan on syytä arvioida, onko asianmukaista hyvän hoidon ja kuntoutuksen näkökulmasta, että palvelukodissa suoritetaan kaikille asukkaille punnitus ja vyötärön ympäryksen mittaus kerran viikossa, eikä kyse ole lääkärin kanssa sovitusta seurannasta. Perusteena on metabolisen oireyhtymän ehkäisy. Käytäntöä voinee pitää itsemääräämisoikeutta loukkaavana ja nöyryyttävänä silloin, kun kaikkien on siihen rutiininomaisesti osallistuttava. Osassa yksiköitä ei ole lupa oleskella päihtyneenä yleisissä tiloissa. Tällä ehkäistään ennalta väkivaltatilanteiden esiintymistä yksiköissä. Joitakin edellä mainittuja poikkeamia lukuun ottamatta ei asiakkaiden eikä henkilökunnan kanssa käydyissä keskusteluissa tullut ilmi mitään sellaista, joka herättäisi epäilyksen asiakkaiden huonosta kohtelusta, tai muusta hoitoon ja palveluihin liittyvistä vakavista puutteista ja epäkohdista. Nekin yksittäistapaukset, joissa asiakas koki oman kertomansa mukaan saaneensa huonoa ja epäasiallista kohtelua, oli yksikössä sovittu ja selvitetty. 7

8 E) ASIAKKAAN HOITO, HUOLENPITO JA KUNTOUTUS (Omaehtoista elämää tukeva työote, toimintakyvyn ylläpito ja toimintakykyä edistävä toiminta) Valvonnan piirissä olevan palvelukirjon erilaisuudesta johtuen työn tavoitteet yksiköissä poikkeavat toisistaan. Vieroitushoidon aikana pyritään katkaisemaan potilaan päihteidenkäyttö ja ehkäisemään päihteidenkäytön lopettamiseen liittyvät vakavat komplikaatiot. Hoidon apuna käytetään oireenmukaista lääkitystä ja hoidon kesto vaihtelee muutamasta vuorokaudesta pariin viikkoon. Vieroitushoidon aikana tehdään asiakkaalle hoitosuunnitelma. Tukiasumisessa työotteena on asiakkaan toimintakykyä ja omaehtoista elämää edistävä työote. Palveluasumisessa ja tehostetussa palveluasumisessa työote voi olla sekä toimintakykyä että omaehtoista elämää tukeva ja myös toimintaa, millä saadaan estettyä asiakkaan tilanteen muuttuminen haitallisempaan suuntaan. Kaikissa asumispalveluyksiköissä oli laadittu jokaiselle asiakkaille kuntoutussuunnitelman mukainen viikko-ohjelma, jossa oli otettu huomioon myös yksilölliset kehittymistä edistävät asiat ja toimet. Palvelukotien toimintatavat vaihtelevat asiakkaiden tilanteen ja tarpeiden mukaan. Parhaimmillaan palvelukotien työssä on vahva tavoitteellinen ja kuntoutuksellinen ote. Asukkailla on mielekästä ja kehittävää toimintaa päivittäin, kuntoutujien ei anneta laitostua palvelukotiin. Usein näissä yksiköissä asiakaskunta on myös nuorempaa, eikä vahvaa identifikaatiota potilaan rooliin ole tapahtunut. Toimintaa arvioidaan systemaattisesti ja arviointi sekä seuranta oli otettu aidosti kehittämisen välineeksi ja asiakkaat olivat mukana kehittämistyössä. Niissä psykiatrisen että päihdehuollon palveluasumisyksiköissä, joissa asukkaat pääosin ovat iäkkäämpiä ja joissa asukkaiden tilanne on vakiintunut, keskeinen tavoite on toimintakyvyn ylläpito eikä enemmistön kohdalla itsenäiseen elämään valmentava työtapa. Suurella osalla asiakkaista on takanaan pitkiä jaksoja psykiatrisessa sairaalassa tai vuosikymmenten rankka päihteidenkäyttö ja useita laitoskuntoutusjaksoja. Asiakkailla saattaa pitkään jatkuneen päihteidenkäytön aiheuttamia vakavia somaattisia sairauksia, heikentyneet kognitiiviset kyvyt sekä vakavia muistiongelmia. Joitakin epäkohtia lukuun ottamatta kaikissa yksiköissä vallitsi havaintojen ja keskustelujen perusteella hyvä ja avoin työilmapiiri ja toimintaa arvioitiin ja kehitettiin säännöllisesti. Asukkaat kokivat asumisen yksiköissä turvalliseksi ja olivat varsin tyytyväisiä oloihinsa. Asiakashaastatteluissa asiakkaat toivat esiin, että asiakkaat/asukkaat odottavat tarkastettujen yksiköiden henkilöstöltä kuitenkin yleisesti aktiivisempaa työotetta ja enemmän läsnäoloa. Joskus toivotaan apua pyytämättäkin. Psykiatrisilta palvelukodeilta edellytetään, että asiakkailla on mahdollisuus osallistua päivä-, virike- tai työtoimintaan. Tämä toiminta on eri palvelukodeissa järjestetty eri tavoin. Suurin osa palvelukotien asiakkaita osallistuu palvelukodissa järjestettävään päivätoimintaan tai esim. eri järjestöjen tarjoamaan toimintaan palvelukodin ulkopuolella. Vajaalle kolmasosalle espoolaisista palvelukotien asukkaista palvelukoti on järjestänyt päivätoiminnan työsalilla kokoonpano- ja pakkaustöissä. Espoon kaupungin omissa työtoiminnoissa asiakkaille maksetaan ylläpitokorvausta 7-9 / päivä. Yksityisillä työsaleilla asukkaiden saama rahallinen korvaus ei kuitenkaan ole läpinäkyvä, vaan perustuu työntekijän päivittäiseen arvioon osallistujan työsuorituksesta, eikä korvausta aina makseta. Vaihetyön lisäksi työsalilla järjestetty päivätoiminta ei tarjoa mielekkään tekemisen mahdollisuuksia. Asukkaat kulkevat päivittäin työsalille kahdella julkisella kulkuneuvolla omalla kustannuksellaan ja matka palvelukodilta työsalille kestää edestakaisin yli 1,5 tuntia. F) Terveyden- ja sairaanhoito (Lääkehuolto, tartuntatautien ehkäisy, terveydensuojelu ja hygienia) Palvelutuottajat arvioivat, että lääkäripalvelujen saanti terveysasemilla on parantunut aikaisemmasta ja on nyt suhteellisen hyvä. Myös ulkokuntalaiset asiakkaat saavat somaattisen terveydenhuollon palvelut 8

9 lähimmältä terveysasemalta. Henkilökunnan arvion mukaan päihdeasiakkaiden terveyspalveluihin pääsyn ajoittaiset vaikeudet liittyvät useasti asenneongelmiin ja tiedonpuutteeseen. Useimmilla psykiatristen palvelukotien asukkailla on säännöllinen hoitosuhde HUS-aikuispsykiatrian poliklinikalla, muutamien hoito toteutuu terveysasemilla. Lääkehoitosuunnitelmat oli laadittu kaikissa yksiköissä toteutettavan toiminnan tasolla. Omat yksiköt toteuttivat Espoon sosiaali- ja terveystoimen lääkehoidon suunnitelmaa. Potilasasiakirjojen arkistointi ostopalvelulaitoksissa Muutamissa yksityisissä palvelukodeissa säilytetään edelleen poismuuttaneiden asukkaiden potilaskertomuksia. 6. REAKTIIVINEN VALVONTA JA ASIAKASPALAUTTEEN KERUU Miten asiakas voi toimia, mikäli hän haluaa tehdä kantelun tai valituksen Asiakas / asukas voi olla yhteydessä Espoon sosiaali- ja potilasasiamieheen, mikäli hän ei ole saanut jostakin syystä ääntään muutoin kuuluviin. Sosiaali- ja potilasasiamies antaa tarvittavat neuvot ja menettelytapaohjeet jos/kun asukas/asiakas haluaa tehdä valituksen tahi kantelun. Espoon Sosiaali- ja potilasasiamiehen yhteystiedot eivät olleet kaikissa yksiköissä esillä yhteisissä tiloissa näkyvällä paikalla. Tästä asiasta valvontatiimi antoi palautetta, ohjausta ja neuvontaa. Joissakin yksiköissä asiakastiloissa oli selkeästi näkyvillä oman organisaation sosiaali- ja potilasasiamiehen yhteystiedot, mutta ei Espoon kaupungin oman sosiaali- ja potilasasiamiehen yhteystietoja. Vuoden 2013 on tarkastettuja yksiköitä koskien tullut ainoastaan kaksi kirjallista valitusta. Kumpaankin palautteeseen on laadittu kirjattu vastine ja tarvittaviin oikaisutoimenpiteisiin on ryhdytty. Tietoon ei ole tullut vuoden 2013 aikana valvonnan piirissä olevista laitoksista sellaisia epäkohtia, jotka olisivat vaatineet tarkastuskäyntiä paikan päällä. Asiakaspalautteen keruu Tarkastetuissa yksiköissä on ollut käytössä erilaisia asiakaspalautteen ja asiakastyytyväisyyden keräystapoja. Espoon kaupungin omassa vieroitushoitoyksikössä on palautekanavina ollut jatkuvasti käytössä oleva nettipohjainen ja paperiversiona toteutettava Webropol-kysely sekä HappyOrNot -kysely. Webropol-kyselyyn vastauksia saatiin 142 kpl ha HappyOrNot -kyselyyn Lisäksi kuntalaisilla on mahdollisuus antaa palautetta Tekla -järjestelmän kautta. Näitä palautteita tuli 29 kpl ja ne koskivat pääosin muita kun asumispalveluja. Spontaaneja asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta tulleita yksittäisiä palautteita ei ole kirjattu. Palautelaatikkoihin ei ole juurikaan ilmestynyt asiakkaiden palautetta. Joissain yksiköissä asiakaspalautetta ja kehittämisehdotuksia kerätään säännöllisesti viikkokokouksissa ja erillisissä kehittämisilloissa. Systemaattisia asiakastyytyväisyyskyselyjä ei ole tehty. Ostopalveluissa tehdään pääsääntöisesti asiakastyytyväisyyskyselyjä vähintään kerran vuodessa. Joissakin yksiköissä säännölliset yhteisökokoukset toimivat kehittämis- ja palautefoorumeina. Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat tekivät 2012 sosiaalialan koulutusohjelman opinnäytetyönä asiakastyytyväisyyskyselyn ostopalveluna tuotetuissa mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköissä. Kysely toistetaan uudestaan vuonna

10 7. TOIMINNAN KEHITTÄMISTARPEET Valvontatoimi: Sujuvampaan ja tiiviimpään yhteistyöhön liittyvät kysymykset nousivat hyvin keskeisesti esille valvontakäynneillä käydyissä keskusteluissa. Valvonnan keskeisenä haasteena ei ole tiedonpuute valvonnan kohteesta laajassa merkityksessä, pikemminkin päinvastoin. Lainsäädäntö, erilaiset ohjeet ja suositukset asiakkaiden oikeuksista, hyvästä hoidosta ja kohtelusta antavat tietopohjaa valvonnalle. Asiakaspalautekyselyt, henkilökunnan työtyytyväisyyskyselyt ja suulliset kertomukset käytännön elävästä elämästä sekä valvonnan kohteena olevissa yksiköissä säännöllisesti käyvä henkilöstö tuovat jatkuvasti uutta kokemustietoa valvottavalta kentältä. Käytännön yhteistyö ei ole valvontaa, mutta antaa valvontatoimelle arvokasta tietoa asiakkaan/asukkaan asemasta. Haasteena on tämän tiedon systemaattinen hyödyntäminen palvelujen kehittämiseksi. Vuoden 2014 keskeisenä tehtävänä on hyödyntää kaikki käytettävissä olevat palautekanavat ja niveltää valvonta tiiviimmäksi osaksi ostopalvelujen toiminnanohjausta. Lisäksi tavoitteena tulisi olla vertailukelpoisen laadullisen tiedon ja asiakastyytyväisyyttä koskevan tiedon tuottaminen omista ja ostopalveluina järjestetyistä toiminnoista. Toiminnallisia kehittämistarpeita: Psykiatristen palvelukotien työsalien työkäytäntöjen suhteen on syytä arvioida, onko yksityisten työsalien työtoiminnan toteutusta kokonaisuutena pidettävä kohtuullisena. Psykiatristen palvelukotien asukkaiden työsalitoiminnan käytännöt tulee ottaa tarkemman tarkastelun alle ja havaittuihin epäkohtiin on hyvä puuttua. Mielekkään päivä- ja työtoiminnan kehittämiseen tulee panostaa. Päivätoiminta tulee ottaa osaksi tavoitteellista toimintakyvyn ylläpitoa ja toimintakykyä edistävää, omaehtoiseen ja itsenäiseen elämään valmentavaa toimintaa. Vanhuuseläkeikäisten asukkaiden mielekäs päiväohjelma on myös syytä varmistaa, jos palvelutuottaja järjestää päivätoiminnan etupäässä työsalilla ja palvelukodin henkilöresurssit on päivisin sidottu työsalille. Asiakaspalautteiden keruun suhteen ehdotetaan, että luodaan yhtenäiset asiakaspalautteen keräystavat, joka toteutetaan valvonnan kohteena olevissa omissa ja ostopalveluyksiköissä. Yhtenäinen asiakaspalaute tuottaisi vertailukelpoista tietoa kilpailutuksen tueksi, valvontakäyntien tueksi sekä toiminnan laadun jatkuvaksi arvioimiseksi. Samalla voidaan luoda palautteiden käsittelyn yhtenäiset käytännöt sekä sen seuranta, miten epäkohtiin puututaan. Lisäksi saadaan kunnan järjestämisvastuulla olevista sekä itse että ostopalveluina tuotettavista toiminnoista toiminnan tulevaisuuden suunnittelun tueksi terveyspalveluiden tarinankin edellyttämää vertailukelpoista tietoa yksityisestä ja omasta tuotannosta. 10

11 11