DEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto

Samankaltaiset tiedostot
4 KORKEAMMAN KERTALUVUN LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT. Kertaluvun n lineaarinen differentiaaliyhtälö ns. standardimuodossa on

YKSIULOTTEINEN JÄNNITYSTILA

Äärettämän sarjan (tai vain sarjan) sanotaan suppenevan eli konvergoivan, jos raja-arvo lims

DEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto

2.5. Eksponenttifunktio ja eksponenttiyhtälöt

Oppimistavoite tälle luennolle

RATKAISUT: 15. Aaltojen interferenssi

Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

Rekursioyhtälön ratkaisu ja anisogamia

ja läpäisyaika lasketaan (esim) integraalilla (5.3.1), missä nyt reitti s on z-akselilla:

Lujuusopin jatkokurssi I.1 I. LUJUUSOPIN PERUSYHTÄLÖT

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3

1. osa, ks. Solmu 2/ Kahden positiivisen luvun harmoninen, geometrinen, aritmeettinen ja + 1 u v 2 1

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 352 Päivitetty Pyramidi 4 Luku Ensimmäinen julkaistu versio

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla.

RATKAISUT x 2 3 = x 2 + 2x + 1, eli 2x 2 2x 4 = 0, joka on yhtäpitävä yhtälön x 2 x 2 = 0. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla saadaan

(a) Järjestellään yhtälöitä siten, että vasemmalle puolelle jää vain y i ja oikealle puolelle muut

Matematiikan tukikurssi

Digitaalinen videonkäsittely Harjoitus 1, vastaukset tehtäviin 1-7

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 4 / vko 40

Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 7 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän kuin 7 pistettä, B-osa jätetään arvostelematta.

lim Jännitystila Jännitysvektorin määrittely (1)

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai

Kiinteätuottoiset arvopaperit

3 10 ei ole rationaaliluku.

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2017 Harjoitus 8, ratkaisuista

3 b) Määritä paljonko on cos. Ilmoita tarkka arvo ja perustele vastauksesi! c) Muunna asteiksi 2,5 radiaania. 6p

2 u = 0. j=1. x 2 j=1. Siis funktio v saavuttaa suurimman arvonsa jossakin alueen Ω pisteessä x. Pisteessä x = x on 2 v. (x ) 0.

Suoran yhtälöt. Suoran ratkaistu ja yleinen muoto: Suoran yhtälö ratkaistussa, eli eksplisiittisessä muodossa, on

Tehtävä 1. Voidaanko seuraavat luvut esittää kahden neliön summina? Jos voidaan, niin kuinka monella eri tavalla? (i) n = 145 (ii) n = 770.

Tehtäväsarja I Tehtävät 1-5 perustuvat monisteen kappaleisiin ja tehtävä 6 kappaleeseen 2.8.

Matriisilaskentaa tilastotieteilijöille

S Laskennallinen systeemibiologia

Mat. tukikurssi 27.3.

Solmu 3/ toteutuu kaikilla u,v I ja λ ]0,1[. Se on aidosti konveksi, jos. f ( λu+(1 λ)v ) < λf(u)+(1 λ)f(v) (2)

DEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto

Matematiikan peruskurssi (MATY020) Harjoitus 10 to

3 x < < 3 x < < x < < x < 9 2.

Tarkastellaan ympyräsylinterin käyttäytymistä eri muotoisilla tukipinnoilla. Oletetaan sylinterin vierintävastus merkityksettömäksi.

HY, MTL / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIb, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat. Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat

Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkiratkaisut 5 / vko 12

EX1 EX 2 EX =

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 5, Kevät qad L. 1, C 3,6 10 m m s 10 m 0,6 ev

Luku 4. Derivoituvien funktioiden ominaisuuksia.

Sijoitusmenetelmä Yhtälöpari

Ratkaisu. Ensimmäinen kuten P Q, toinen kuten P Q. Kolmas kuten P (Q R):

Sormenjälkimenetelmät

xe y = ye x e y + xe y y = y e x + e x y xe y y y e x = ye x e y y (xe y e x ) = ye x e y y = yex e y xe y e x = x 3 + x 2 16x + 64 = D(x)

Näytteenottokerran tulokset

Lasketaan kullekin a euron maksuerälle erikseen, kuinka suureksi erä on n vuodessa kasvanut:

Johda jakauman momenttiemäfunktio ja sen avulla jakauman odotusarvo ja varianssi.

MAB7 Talousmatematiikka. Otavan Opisto / Kati Jordan

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

Palaset irroittaa toisistaan voidaan järjestää uudestaan siten, että ne muodostavat seuraavan laisen

Aritmeettinen jono

Mekaniikan jatkokurssi Fysp102

ja siten kyseisen symmetriaryhmä on toinen dihedraaliryhmä (D 2 )

Luento 7 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

1 Eksponenttifunktion määritelmä

Inversio-ongelmien laskennallinen peruskurssi Luento 11 12

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

10. Toisen kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt

3 x < < 3 x < < x < < x < 9 2.

λ x = 0,100 nm, Eγ = 0,662 MeV, θ = 90. λ λ+ λ missä ave tarkoittaa aikakeskiarvoa.

Kuluttajahintaindeksi (KHI) Kuluttajahintaindeksi (KHI) Kysymys Miten mitata rahan arvon muutoksia?

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN SPEKTRIN LASKEMINEN

Mat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit. Yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli. Avainsanat:

Luku 21 Kustannuskäyrät

i ni 9 = 84. Todennäköisin partitio on partitio k = 6, k k

a(t) = v (t) = 3 2 t a(t) = 3 2 t < t 1 2 < 69 t 1 2 < 46 t < 46 2 = 2116 a(t) = v (t) = 50

Matematiikan tukikurssi

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

1. Olkoot f ja g reaalifunktioita. Mitä voidaan sanoa yhdistetystä funktiosta g f, jos a) f tai g on rajoitettu? b) f tai g on jaksollinen?

0 kun x < 0, 1/3 kun 0 x < 1/4, 7/11 kun 1/4 x < 6/7, 1 kun x 1, 1 kun x 6/7,

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 5, Kevät Ideaalisen normaalimoodin pnp-transistorin kollektorivirta on.

Reaalifunktiot 1/5 Sisältö ESITIEDOT: funktiokäsite

4.3 Signaalin autokorrelaatio

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 15: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, roottorin epätasapaino ja alustan liike

y 1 x l 1 1 Kuva 1: Momentti

POIKKILEIKKAUSTEN MITOITUS

Harjoitus 7. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

Rak Rakenteiden lujuusoppi Tentti

Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 3B

Kertausosa. Kertausosa. 3. Merkitään. Vastaus: 2. a) b) 600 g. 4. a)

Kuva 1: Etäisestä myrskystä tulee 100 metrisiä sekä 20 metrisiä aaltoja kohti rantaa.

6.6. Tasoitus ja terävöinti

3 Raja-arvo ja jatkuvuus

( ) < ( ) Lisätehtävät. Polynomifunktio. Epäyhtälöt 137. x < 2. d) 2 3 < 8+ < 1+ Vastaus: x < 3. Vastaus: x < 5 6. x x. x < Vastaus: x < 2

Kompleksiluvut. Johdanto

TRIGONOMETRISTEN FUNKTIOIDEN KUVAAJAT

6. Differentiaaliyhtälösysteemien laadullista teoriaa.

Funktio. Funktio on kahden luvun riippuvuuden ilmaiseva sääntö, joka annetaan usein laskulausekkeena.

MAOL ry 1/2 Lukion kemiakilpailu/perussarja. Lukion kemiakilpailu

dx = d dψ dx ) + eikx (ik du u + 2ike e ikx u i ike ikx u + e udx

Stokastiikan perusteet Harjoitukset 1 (Todennäköisyysavaruus, -mitta ja -funktio)

Transkriptio:

DEE-54 Sähköageettiste järjestelie läösiirto Lueto 7 Sähköageettiste järjestelie läösiirto Risto Mikkoe..4

Läöjohtuise leie osittaisdiffereretiaalihtälö t E g c p Sähköageettiste järjestelie läösiirto Risto Mikkoe..4

D statioääri lähteetö johtuie oisi saoe Ratkaisueetelät Aalttie uuttujie erottaie Graafie Nueerie FEM FDM 3 Sähköageettiste järjestelie läösiirto Risto Mikkoe..4

Muuttujie erottaie Haetaa ratkaisua kahde fuktio tuloa X Y jolloi d X d Y d Y d X Jaetaa puolittai XY:llä X d X d Y d Y d Edellise htälö vase puoli ei riipu :stä eikä oikea puoli :stä. Mitä tää tarkoittaa? 4 Sähköageettiste järjestelie läösiirto Risto Mikkoe..4

Muuttujie erottaie X d X d Y d Y d ja uuttuvat toisistaa riippuatta jote htälö oleat puolet eivät saa riippua :stä eikä :stä ts. iide tät olla joki vakio ± k. Yhtälö o uuttuut kahdeksi tavalliseksi. kertaluvu vakiokertoiiseksi lieaariseksi differetiaalihtälöksi. d X X d d Y Y d k k 5 Sähköageettiste järjestelie läösiirto Risto Mikkoe..4

..4 Sähköageettiste järjestelie läösiirto Risto Mikkoe 6 Esierkki: Määritä oheise lev läpötilajakautua Muuttuja vaihdos jolloi Reuaehdot w L

Muuttujie erottaie - ehdot Hallitsevie htälöide tät olla hoogeeisia oleissa suuissa. Molepie reuaehtoje tät olla hoogeeisia toisessa suuassa jäljelle jäävä suua toie reuaehto saa olla epähoogeeie. k : erkki tät valita site että sillä suualla joudutaa oiaisarvotehtävää. 7 Sähköageettiste järjestelie läösiirto Risto Mikkoe..4

Yhteelaskuperiaate Lieaariset differetiaalihtälöt additiivisuus jolloi eri ratkaisut voidaa laskea htee. ehtävä jaetaa uuttujie erottaisella ratkaistavii osii ja koko ratkaisu o osaratkaisuje sua. Kättökelpoie ös epästatioäärisessä johtuisessa. Mös hallitseva htälö voi olla epähoogeeie. 8 Sähköageettiste järjestelie läösiirto Risto Mikkoe..4

Esierkki Sovella hteelaskuperiaatetta kuva tapauksee site että ratkaisu löt uuttujat erottaalla. 9 Sähköageettiste järjestelie läösiirto Risto Mikkoe..4

Statioääri D johtuisogela ueerie ratkaisu Läöjohtuistehtävä tarkka ratkaiseie o ahdollista ikäli kappalee geoetria o sääöllie ja reuaehdot ksikertaisia. Nueeriset eetelät Eleettieetelä Differessieetelä Sähköageettiste järjestelie läösiirto Risto Mikkoe..4

Differessieetelä Nueerista ratkaisua haetaa aluee diskreeteistä pisteistä. Muodostetaa verkko ja esitetää derivaatat erotusosaääriä. / / / / Sähköageettiste järjestelie läösiirto Risto Mikkoe..4

Differessieetelä / / / /.. Muodostetaa verkko site että = 4..4 Sähköageettiste järjestelie läösiirto Risto Mikkoe

Molekliuoto 4 4 Edellie htälö o voiassa jokaiselle aluee sisällä olevalle solulle lähteetö tapaus. 3 Sähköageettiste järjestelie läösiirto Risto Mikkoe..4

Eergiatasapaio E i E g 4 i q q i Kiiiteää läpövirra suuta soluu päi. q i edustaa läöjohtuista soluje välillä svs kiiitett hde ksikö suuruiseksi. 4 Sähköageettiste järjestelie läösiirto Risto Mikkoe..4

Läpötase q q q q. 5 Sähköageettiste järjestelie läösiirto Risto Mikkoe..4

Läpötase Sijoitetaa edelliset htälöt läpötasapaiohtälöö Ku = q 4 6 Sähköageettiste järjestelie läösiirto Risto Mikkoe..4

Aluee reualla olevat solut Ku aluee reualla oleva solupistee läpötila o tuteato eristett pita kovektio je. Eergiatasapaiohtälö kättö o välttäätötä. 7 Sähköageettiste järjestelie läösiirto Risto Mikkoe..4

Esierkki q q q q Kovektio h h q..4 Sähköageettiste järjestelie läösiirto Risto Mikkoe 8

Esierkki Cot Mikäli läökehitstä ei ole tät edelliste htälöide sua olla olla. Ku = : h 3 h Siis 3 h h..4 Sähköageettiste järjestelie läösiirto Risto Mikkoe 9

Harjoitus Johda kuva ukaisissa tapauksissa aluee reualla oleva solu läpötilaa kuvaava differessihtälö. Sähköageettiste järjestelie läösiirto Risto Mikkoe..4

Esierkki suuruista uuia kätetää suprajohdeageettie läpökäsittel htedessä. Stead-state tilateessa uui kole seiäää pidetää 5 K: läpötilassa ksi seiää o ilavirtauksessa = 3 K ja h = W/ K. Määritä D läpötilajakautua ja pituusksikköä kohti ääritett läpövirta ilavirtauksee. Läöjohtavuus = W/K. Sähköageettiste järjestelie läösiirto Risto Mikkoe..4