1 Kotka 24.04.2017 KOTKAN KAUPUNKI kirjaamo@kotka.fi HAMINAN KAUPUNKI kiraamo@hamina.fi PYHTÄÄN KUNTA Siltakyläntie 175, 49220 Siltakylä VIROLAHDEN KUNTA MIEHIKKÄLÄN KUNTA kirjaamo@virolahti.fi Seudun yleiskaavaluonnos Viite: Lausuntopyyntönne 3.4.2017 Asia: Kotkan-Haminan seudun strategisen yleiskaavan luonnos Strateginen yleiskaava toteuttaa perusperiaatteiltaan maakuntakaavan tavoitteita. Maakuntakaavasta poikkeavat oikeusvaikutteiset suunnitteluratkaisut ovat ongelmallisia mm. rantaradan vaihtoehtoisen linjauksen osalta. Rantaradan vaihtoehtoinen linjaus poikkea selvästi voimassa olevan maakuntakaavan linjauksesta. Kymenlaakson Liitto katsoo, että maakuntakaavan ja strategisen yleiskaavan suhteen tulee olla selkeä. Myös strategisen yleiskaavan ja kuntien muiden voimassa olevien yleiskaavojen välinen suhde tulee selkeyttää. Oikeus- ja ohjausvaikutusten osalta kaavaselostusta tulee tarkentaa. Yleistä Strategisen yleiskaavan laadintatyö Kotkan-Haminan seudulla on tervetullutta ja seudun kokonaiskehitystä edistävää. Kymenlaakson Liitto on parhaillaan laatimassa kokonaismaakuntakaavaa. Maakuntakaavatyö on valmisteluvaiheessa. Strategisen yleiskaavan ja kokonaismaakuntakaavan yhtäaikainen työstäminen edistää kaavatasojen yhteistyötä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa. Kymenlaakson Liitto katsoo, että maakuntakaavan ja strategisen yleiskaavan suhteen tulee olla selkeä ja yleiskaava-aineistosta tulla selvästi esiin miltä osin maakuntakaava on yleiskaavan alueella edelleen voimassa. Ratkaisut, jotka edellyttävät valtakunnallista tai maakunnallista tarkastelua tulee ratkaista ensin maakuntakaavassa.
2 Strategisen yleiskaavan alueella on voimassa kuntien yleiskaavoja ja osayleiskaavoja. Kaavaselostuksessa todetaan, että Yleiskaava tulee voimaan päällekkäin kuntien osayleiskaavojen kanssa. Jos merkinnöissä on ristiriitaa, kumoaa seudullinen yleiskaava aiemmin laaditun osayleiskaavan/ yleiskaavan. Strategista yleiskaavaa ei voida em. kaavaselostuksen lauseen tavalla määrätä tulemaan voimaan ristiriitatilanteessa. Näin ollen strategisen yleiskaavan ja muiden alueen yleiskaavojen tulee olla suunnitteluperiaatteiltaan yhteneväisiä tai ristiriitaiset yleiskaavat tulee tarpeen mukaan kumota strategisen yleiskaavan yhteydessä. Strategisen yleiskaavan ja kuntien muiden voimassa olevien yleiskaavojen välinen suhde tulee selkeyttää ja kaavaselostus tältä osin korjata. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja. Strateginen yleiskaavan perusteena käytetään vuoteen 2040 mennessä 120 000 asukasta ja 55 000 työpaikkaa. Tämä tarkoittaisi 35 000 asukkaan ja 25 000 työpaikan lisäystä Kotkan-Haminan seudulle. Lukujen perusteeksi ei kuitenkaan ole esitetty erillisiä perusteluja. Kokonaismaakuntakaavaa ja maakuntaohjelmaa varten on tekeillä selvitys väestö- ja työpaikkasuunnitteesta. Selvitys valmistuu huhtikuussa 2017. Tämän selvityksen mukaan positiivisten skenaarioiden perusteella vuonna 2040 olisi koko maakunnassa 192 800 asukasta ja 76 700 työpaikkaa. Lisäystä vuoteen 2016 nähden olisi näin ollen 15 200 asukasta ja 13 000 työpaikkaa koko Kymenlaaksoon. Strategisen yleiskaavan väestö- ja työpaikkasuunnitetta voidaan täten pitää jopa epärealistisen positiivisena. Yleiskaavamerkinnät on jaettu oikeusvaikutteisiin merkintöihin sekä oikeusvaikutuksettomiin, informatiivisiin/ profiloiviin merkintöihin. Kaikki merkinnät osoitetaan kaavakartalla päällekkäin, mistä johtuen kartan luettavuus on heikko. Oikeusvaikutteisten ja informatiivisten merkintöjen ero on tuotava selvästi esiin, jotta oikeusvaikutteiset asiat korostuvat. Yleismääräykset Strategisen yleiskaavan yleismääräykset rakentamisen ohjauksen, tulvasuojelun sekä viheralueiden osalta ovat maakuntakaavan tavoitteiden mukaisia ja edistävät maakuntakaavan toteutumista. Määräys Maakunnan yhdyskuntarakenteen, liikkumisen ja kuljetusten kannalta merkittävien yhtenäisten tie- ja rataosien parantamistarve tulee selvittää ja mahdolliset parantamistoimenpiteet määritellä. sen sijaan on ohjausvaikutuksiltaan epäselvä. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät asiat tulee ratkaista maakuntakaavassa eikä yleiskaavalla voida antaa maakuntakaavaa velvoittavia määräyksiä tai selvittämisvelvoitetta.
3 Alue- ja yhdyskuntarakenne Strategisessa yleiskaavassa esitetty alue- ja yhdyskuntarakenteen jaottelu neljään luokkaan (keskustatoimintojen alue, intensiivinen taajamatoimintojen alue, taajamatoimintojen alue, pientalovaltainen alue) on maakuntakaavaratkaisua tarkentava ja edistävä. Palvelukeskusten (P-1) määrittely tukee palveluverkon tavoitetilan kehittämistä. Kotkan Hovinsaari on kiinteä osa Kotkansaaren keskusta-aluetta. Kotkan Kaukola-Pihkoo -alueen osoittaminen palvelukeskuksena on perusteltua joukkoliikenteen rengasreitin näkökulmasta, vaikka nykytilanteessa alue on maaseutumaista. Uudet/ tiivistyvät asuinalueet (A-1) sijoittuvat tiiviiden taajamatoimintojen alueille. Erityisesti keskustojen läheisyydessä olevien tiivistettävien A-1-alueiden osalta tulisi harkita onko niiden erillinen esittäminen kaavakartalla tarpeellista (Kotkan Hovinsaari, Katariina ja Karhula), sillä ne liittyvät tiiviinä osana keskusta-alueisiin. Haminan Tervasaaren osalta osoittaminen A-1- alueeksi on perusteltua, kun kyseessä on täysin uusi rakennettava alue. Kaavaselostuksessa oleva avainkohteiden luettelo tukee yhdyskuntarakenteen tiivistymistavoitetta. Kotkan Hietasen alue on osoitettu asuinrakentamisen reservialueeksi. Merkintä edistää maakuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealuemerkinnän periaatteita ja Hovinsaari- Karhula välin kaupunkirakenteellista pitkän aikavälin kehittämistä. Pyhtään kirkonkylän yhdyskuntarakenteen kokonaisuus tulee jatkossa tarkastella yhtenevästi esimerkiksi kirkonkylän osayleiskaavatyön kanssa. Kylien priorisointi palvelukyliin edistää elinvoimaisen maaseudun kehittymistä. Kokonaismaakuntakaavassa tullaan tarkistamaan kyläverkoston maakuntakaavaratkaisu. Liikenne Strategisessa yleiskaavassa on esitetty seudun pääliikenneverkko sekä joukkoliikenteeseen ja kevyeen liikenteeseen liittyvät verkostot ja kehitystarpeet. Lisäksi kaavassa on esitetty rantaradalle vaihtoehtoinen/ rinnakkainen lisäselvityksiä vaativa pääradan linjaus. Valtatie 15 on osoitettu merkittävästi parannettavana kaksiajorataisena valtatienä. Merkintä edistää maakuntakaavan tavoitteita ja tukee yhden maakunnan merkittävimmän liikennekäytävän kehittämistä. Haminan ja Mussalon satama-alueille vievät rautatiet on merkitty sivurata-merkinnällä, mikä on maakuntakaavan teknisluonteinen virhe. Radat ovat osa elinkeinoelämän kuljetusten kannalta tärkeää päärataverkkoa. Merkintä tullaan tarkistamaan kokonaismaakuntakaavatyön yhteydessä ja se tulee korjata myös strategiseen yleiskaavaan. Helsingistä itään suuntautuvan ratayhteyden tutkiminen strategisen yleiskaavatyön yhteydessä on perusteltua ja kannatettavaa. Kymenlaakson Liitto kuitenkin korostaa, että erityisesti valtakunnallista liikenneverkkoa koskevissa kysymyksissä maakuntakaava on ohjeena kuntien kaavoitukselle ja muulle viranomaistoiminnalle, jolla vaikutetaan alueidenkäyttöön. Esitetty vaihtoehtoinen linjaus poikkea selvästi voimassa olevan maakuntakaavan linjauksesta ja se on täältä osin ristiriidassa maakuntakaavan suunnitteluratkaisun kanssa.
4 Yleiskaavassa esitetty linjaus sijoittuisi tiivisti rakennettuihin ympäristöihin kuten keskustaalueisiin ja taajamiin. Maankäyttöristiriidat olisivat vältettävissä käytännössä vain tunneliratkaisuilla. Teknis- taloudellisia edellytyksiä hankkeen toteuttamiselle ei ole tutkittu ja arvioitu riittävästi. Kymenlaakson Liitto katsoo, että vaihtoehtoisen ratalinjauksen perustelut, selvityspohja ja vaikutusten arviointi ovat puutteellisia maankäyttö- ja rakennusasetuksen edellyttämiin vaatimuksiin nähden. Näin ollen vaihtoehtoinen/ rinnakkainen ratalinjaus voidaan esittää strategisessa yleiskaavan asiakirjoissa korkeintaan informatiivisena mainintana. Kotkan kaupunkialueella on esitetty tieliikenteen yhteystarvemerkintöjä väleille Kotkansaari- Halla, Kurittula-Laajakoskentie, Pihkoo-Koivula, Metsola-Hietanen ja Hietanen-Sunila. Joukkoliikenteen yhteystarvemerkintä on osoitettu välille Kotkansaari-Halla-Sunila-Karhula- Kaukola-Pihkoo sekä kevyen liikenteen yhteystarve väleille Kotkansaari-Hovinsaari, Hovinsaari- Jumalniemi, Kotkansaari-Halla, Jylppy-Jumalniemi, Jumalniemi-Sunila ja Kyminlinna-Siikakoski. Nämä kaikki yhteystarvemerkinnät yhdessä edistävät rengasreitin muodostumista Kotkan kaupunkialueelle. Tätä kautta merkintöjen kokonaisuus mahdollistaa joukkoliikenteen kehittämisen sekä edistää kestävää liikkumista ja sitä kautta ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteita. Maakuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealuemerkintä on otettu kokonaisuuden suunnittelussa hyvin huomioon ja maakuntakaavan tavoitteita toteutetaan tältä osin esimerkillisesti. Vesiliikenteen yhteystarvemerkintä on osoitettu Kotkan Hietasen alueen läpi siten, että Hietasesta muodostuisi sen myötä uudelleen saari. Kymenlaakson Liitto katsoo, että ratkaisu on innovatiivinen avaus Kotkan merellisen imagon ja asumisen tukemiseksi. Maakuntakaavassa osoitettua vesiliikenteen yhteystarvemerkintää Kuusankoskelta Suomenlahdelle ei ole huomioitu strategisessa yleiskaavassa ja se tulee ottaa kaavan jatkovalmistelussa huomioon. Viherverkko Strategisessa yleiskaavassa on esitetty pääviherverkko oikeusvaikutuksettomalla viher-, virkistys- tai retkeilyalue -merkinnällä. Merkintä perustuu maakuntakaavaratkaisuun. Kokonaismaakuntakaavatyössä tullaan tarkistamaan erityisesti taajamien ympäristöjen viherverkoston kaavaratkaisu. Maakuntakaavan perusselvityksenä on valmistumassa siniviherrakenteen laajamittainen selvitys. Elinkeinoelämä ja työpaikat Strategisessa yleiskaavassa on tarkasteltu elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä laajalti ja teollisuuden, logistiikan ja satamien alueet laajenemissuuntineen osoitettu kaavakartalla. Eri alueita on lisäksi täsmennetty päällekkäismerkinnöillä ympäristö- ja liikennevaikutusten näkökulmasta. Satamien osalta kaavassa on osoitettu profiloivina merkintöinä eri terminaalityyppien kirjo. Kymenlaakson Liitto katsoo, että satamien sisällä erilaisten satamatoimintojen osoittaminen ei ole kaavakartan asia vaan sataman toimintaedellytykset turvataan asianmukaisella aluevarausmerkinnällä.
5 Teollisuuden pitkän aikavälin laajamittaiset laajenemisalueet on esitetty Kotkan Ristinkalliolla ja Suutarin alueella, Haminan Lelussa sekä Virolahden Vahterikonkankaalla. Lelun alueella laajenemisalue on osoitettu maakuntakaavan mukaiselle puolustusvoimien alueelle. Merkintä tulee tältä osin tarkistaa. Vahterikonkankaan läheisyyden laajenemisalue on osoitettu E18-tien eritasoliittymän ympärille. Laajenemisalueella on yhteensovittamisen tarpeita Salpalinjaan ja - polkuun liittyen. Kymenlaakson Liitto katsoo, että teollisuuden potentiaalinen laajenemisalue on Vahterikonkankaan ja eritasoliittymän välissä. Työpaikka-alue (TP-2) on osoitettu Pyhtään Siltakylässä maakuntakaavan taajamatoimintojen alueelle. Merkinnän sisältö ja alueen kokonaisuus huomioon ottaen ratkaisun voidaan todeta olevan maakuntakaavan periaatteiden mukainen ja toteutuessaan yhdyskuntarakenteen tiivistämistä edistävä. Pyhtään kirkonkylän osalta työpaikka-alueiden ratkaisussa tulee huomioida esimerkiksi Kirkonkylän osayleiskaavan tavoitteet ja valmistelu. TP-4 -merkintä osoittaa työpaikka-alueita, joille voi sijoittaa pienteollisuutta. Merkintää on käytetty Haminassa taajamatoimintojen alueen sisällä. Kymenlaakson Liitto katsoo, että merkintään tulee lisätä suunnittelumääräys, jolla ohjataan pienteollisuuden laatua ja ympäristövaikutuksia erityisesti taajamatoimintojen alueilla. Datakeskusalueita on yleiskaavan luonnoksessa esitetty runsaasti informatiivisina merkintöinä. Vaikkakin merkinnät ovat informatiivisia, Kymenlaakson Liitto katsoo, että datakeskusalueiden sijaintiohjauksessa tulisi tehdä valintoja ja osoittaa kaavakartalla vain ensisijaiset keskusten sijoittamiskohteet. Datakeskusten rakennusmassat ovat niin massiivisia, että niiden sijoittelu maiseman ja rakennuskulttuurin arvoalueille sekä taajamatoimintojen ja asumisen alueille on ongelmallista. Kotkan Pernoonkosken, Korkeakosken ja Karhulanpuiston datakeskusmerkinnät tulisi tästä syystä kriittisesti arvioida tai poistaa. Biotalouden ja uusiutuvan energian mahdollisuuksien huomioiminen strategisessa yleiskaavassa on maakunnan ilmasto- ja energiastrategiaa sekä luonnonvarastrategiaa edistävää. Kokonaismaakuntakaavan laadinnan yhteydessä on tekeillä biotalousselvitys, jonka tuloksia voidaan hyödyntää myös strategisen yleiskaavan jatkotyöstämisessä. Lisäksi Metsätehon tekemä selvitys Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikassa on hyödynnettävissä. Bio- ja kiertotalousalueita on osoitettu informatiivisina merkintöinä. Merkinnän lisäämistä myös Kotkan Ristinkalliolle tulisi harkita alueen kiertotalouspotentiaalin vuoksi. Tuulivoimatuotantoalueet on osoitettu Energiamaakuntakaavan mukaisille alueille sekä olemassa oleville tuulivoima-alueille satamiin ja Mäkelänkankaalle. Lisäksi Energiamaakuntakaavasta korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä poistetut alueet on osoitettu informatiivisena merkintänä potentiaalisiksi tuulivoima-alueiksi. Kymenlaakson Liitto katsoo, että näiden maakuntakaavasta poistettujen alueiden toteuttamiseen liittyy niin paljon epävarmuustekijöitä, että ne tulisi poistaa myös strategisesta yleiskaavasta. Aurinkoenergiantuotantoalueita on osoitettu informatiivisina merkintöinä satama-alueille ja Haminan Mäkelänkankaalle sekä Kotkan Hietaseen. Aurinkoenergian käytön mahdollisuuksien edistäminen on kannatettavaa. Esimerkiksi kattopintojen hyödyntäminen aurinkoenergian tuotantoon on mahdollista myös urbaaneilla alueilla, mutta merkittävien teollisen mittakaavan tuotantolaitosten sijoittaminen kaupunkikehittämisen alueelle on ongelmallista. Näin ollen asiakokonaisuutta tulisi avata erityisesti Hietasen osalta.
6 Strategisessa yleiskaavassa on osoitettu olemassa olevat vesiviljelylaitokset Pyhtäällä ja Virolahdella. Lisäksi on esitetty vesiviljelyyn soveltuva vesialue Virolahden Klamilan edustalle. Vuonna 2014 on laadittu kansallinen vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma. Suunnitelmassa todetaan, että Saaristomeri ja Suomenlahti ovat ekologiselta luokitukseltaan hyvää huonommassa tilassa. Molemmille merialueille kohdistuu ravinnekuormituksen vähentämispaineita, jotta vesien tilassa saavutettaisiin vaadittu hyvä tila. Tämän vuoksi näillä alueilla vesiviljelyn kuormitusta ei tulisi lisätä, mutta nykyiset yritykset voivat keskittää olemassa olevaa tuotantoa isompiin kokonaisuuksiin. Sijainninohjaussuunnitelmassa ei osoiteta lainkaan uusia laitoksia Itäiselle Suomenlahdelle. Klamilan edustan merkinnän vaikutusten arviointia ei ole saatavilla ja näin ollen merkinnän osoittaminen kaavassa on ongelmallista. Kauppa Kaupan mitoitus ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainti on ratkaistu Kauppa ja merialue - maakuntakaavassa. Strategisessa yleiskaavassa ei ole katsottu tarpeelliseksi tarkentaa maakuntakaavan kaupan ratkaisua, joten yleiskaavalla ei ole kaupan ohjauksen osalta oikeusvaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennuslaki on vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjauksen osalta muuttumassa. Kokonaismaakuntakaavan laadinnan yhteydessä on tekeillä selvitys koskien lakimuutosten vaikutusta Kymenlaakson kaupan ratkaisuun. Lakimuutoksen aiheuttamat maakuntakaavan muutostarpeet tarkastellaan kokonaismaakuntakaavan yhteydessä. Matkailu ja virkistys Strategisessa yleiskaavassa on osoitettu matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueita kehittämisperiaatemerkinnällä Pyhtäälle Ahvenkoski-Kaunissaari -alueelle, Mustaviri-Ristisaari -alueelle, Kotkan edustalle, Haminan edustalle, Virolahdella Hurpun alueelle ja Virojoki- Vaalimaa -alueelle sekä Miehikkälässä Pitkäkoski-Lapjärvi -alueelle. Näistä Ahvenkoski- Kaunissaari sekä Kotkan edustan alueet ovat yhteneväiset maakuntakaavan kanssa. Haminan edustan kehittämisen kohdealue kytkee Haminan keskustan ja Tervasaaren alueen saariston virkistys- ja matkailukohteisiin ja edistää maakuntakaavan tavoitteita. Kehittämisen kohdealueen ulottaminen Itäisen Suomenlahden kansallispuiston alueelle niin Pyhtäällä kuin Haminassa ei ole tarkoituksenmukaista. Kansallispuistojen kehittämistä ohjataan niiden käyttöja hoitosuunnitelmien kautta. Miehikkälän kehittämisalue on omaleimainen pienistä yksiköistä muodostuva kokonaisuus ja siten perusteltu. Virolahdella Virojoki-Vaalimaa -alueen matkailullinen kehittäminen kohdistuu erityisesti rajanylityspaikkaan ja ostosmatkailuun ja eroaa näin ollen merkittävästi muista alueista, joten merkinnän perusteluja tulisi harkita. Seudullisesti merkittävät tulevaisuuden matkailun kärkikohteet on osoitettu aluevarausmerkinnällä Pyhtäällä Verssonkankaalle ja Mäntyniemeen Kotkassa Rankkiin ja Kyminlinnaan sekä Virolahdella Hurppuun. Merkinnät ovat Kyminlinnaa lukuun ottamatta maakuntakaavan mukaisia ja maakuntakaavan toteutumista edistäviä. Myös Kyminlinnan osalta merkintä on perusteltu ja alueen kaavaratkaisut tarkistetaan myös kokonaismaakuntakaavan yhteydessä. Kyminlinnan matkailullisen kehittämisen potentiaali on suuri, mutta alueeseen liittyy yhteensovittamisen tarpeita, jotka tulee huomioida jatkosuunnittelussa.
7 Muut seudullisesti merkittävät matkailukohteet on merkitty kohdemerkinnällä RM-1 ja RM-2 luokitellen ne kahteen merkittävyysluokkaan. Kohteiden voidaan todeta olevan pääosin jo olemassa olevia ja luokittelun perusteltu. RM-2 merkinnällä on osoitettu Pyhtäällä ns. Kafe Finlandian levähdysalueet. Levähdysalueiden merkitseminen merkittäviksi matkailukohteiksi ei ole perusteltua. Muilta osin voidaan todeta, että kohteet ovat hyvin eri luonteisia ja kokoisia. Matkailualueet ja kohteet muodostavat verkoston ja kaavaratkaisu tukee seudun matkailupotentiaalin kehittämistä. Virkistys- ja luontomatkailukohteet on esitetty omalla merkinnällään (V). V-kohteita on esitetty Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon Mustaviirin, Ristisaaren, Ulko-Tammion sekä Suuri- Pisin saariin. Kansallispuistojen rajat on myös osoitettu kaavassa. Kymenlaakson Liitto katsoo, että näiden saarikohteiden osalta kansallispuistomerkinnän lisäksi tarkoituksenmukaista olisi osoittaa ne samalla merkinnällä kuin Valkmusan kansallispuisto, jossa on käytetty informatiivista merkintää virkistys/ luontomatkailualue, jonka käytölle suojeluarvot asettavat rajoitteita. Muilta osin V-kohdemerkinnät edistävät maakuntakaavan tavoitteiden toteutumista. Matkailu- ja virkistyskokonaisuuden alla on esitetty myös yhteysalusliikenteeseen ja veneilyyn liittyvät venesatamamerkinnät. Veneilyn runkoväylä kulkee Pohjanlahdelta Suomenlahdelle ja sen itäisin piste on Virojoella. Näin ollen Kymenlaakson Liitto katsoo, että seudullisesti merkittävän, hyvän palvelutason venesatama-merkintä (LV-2) tulisi osoittaa myös Virojoelle. Pyhtään Päkinkalliolle on osoitettu muu seudullisesti merkittävä venesatama (LV-3). Kymenlaakson Liiton tietojen mukaan alue on yksityisessä omistuksessa ja suljetaan yleisestä käytöstä, joten merkintä ei ole alueelle perusteltu. Pyhtäälle on esitetty moottorikelkkareitin yhteystarvemerkintä. Merkinnän päätepiste merellä on Strukan alueella, maisema- ja Natura-alueella. Merkinnän tarve tai yhdistettävät päätepisteet eivät selviä kaava-asiakirjoista. Vaikka kyseessä onkin yhteystarvemerkintä, Kymenlaakson Liitto katsoo, että merkinnän tarve tulee harkita uudelleen. Pyhtään suunnitteilla oleva lentopaikka on osoitettu informatiivisella lentokenttä/ lentopaikkaalue -kohdemerkinnällä. Kymenlaakson Liitto katsoo, että merkinnän osoittaminen tässä vaiheessa ilman taustaselvityksiä ja vaikutusten arviointia on ongelmallinen, vaikka merkintä onkin vain informatiivinen. Lentopaikat ovat lähtökohtaisesti sen luonteisia, että toimintaan voi liittyä merkittäviä vaikutuksia ympäristöön, asumiseen ja maankäyttöön. Vaikutuksiltaan vähintään seudulliset asiat tulee tarkastella maakuntakaavassa ennen kuntatason kaavoitusta. Näin ollen Pyhtään lentopaikka tulee mahdollisesti tarkastella ensin maakuntakaavatasolla. Tämä edellyttää kattavaa tietoa hankkeen luonteesta ja vaikutuksista. Kymenlaakson Liitolla ei tällä hetkellä ole tarkempaa tietoa hankkeen yksityiskohdista ja toiminnan vaikutuksista. Vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen mukaisesti vaikutusten arviointi on keskeinen osa kaavoitusprosessia. Strategisen yleiskaavan kaava-aineistossa ei ole mukana vaikutusten arviointia, mikä vaikeuttaa kaavaratkaisun tarkastelua. Strategisen yleiskaavan jatkovalmistelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota vaikutusten arviointiin.
8 KYMENLAAKSON LIITTO Maakuntahallitus Jaakko Mikkola maakuntajohtaja Ulla Silmäri maakuntahallituksen sihteeri