Numeerinen analyysi Harjoitus 1 / Kevät 2017

Samankaltaiset tiedostot
Numeerinen analyysi Harjoitus 3 / Kevät 2017

Muutoksen arviointi differentiaalin avulla

H7 Malliratkaisut - Tehtävä 1

MS-A0104 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ELEC2) MS-A0106 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ENG2)

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

(0 desimaalia, 2 merkitsevää numeroa).

Funktioiden approksimointi ja interpolointi

Tehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: b) 0 e x + 1

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Reaalianalyysi I Harjoitus Malliratkaisut (Sauli Lindberg)

Matematiikan tukikurssi

Matemaattinen Analyysi

Talousmatematiikan perusteet: Luento 7. Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion, tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 5: Taylor-polynomi ja sarja

x 4 e 2x dx Γ(r) = x r 1 e x dx (1)

Talousmatematiikan perusteet: Luento 17. Osittaisintegrointi Sijoitusmenettely

Numeerinen integrointi ja derivointi

Taylorin sarja ja Taylorin polynomi

Analyysi III. Jari Taskinen. 28. syyskuuta Luku 1

Positiivitermisten sarjojen suppeneminen

3.3 Funktion raja-arvo

VI. TAYLORIN KAAVA JA SARJAT. VI.1. Taylorin polynomi ja Taylorin kaava

Analyysi I (sivuaineopiskelijoille)

13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista. Muodosta viidennen asteen Taylorin polynomi kehityskeskuksena origo funktiolle

Numeeriset menetelmät

Talousmatematiikan perusteet: Luento 8. Tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto

1. Olkoon f :, Ratkaisu. Funktion f kuvaaja välillä [ 1, 3]. (b) Olkoonε>0. Valitaanδ=ε. Kun x 1 <δ, niin. = x+3 2 = x+1, 1< x<1+δ

Numeeriset menetelmät

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 5 Maanantai

Kompleksianalyysi, viikko 5

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Syksy Osoita täsmällisesti perustellen, että joukko A = x 4 ei ole ylhäältä rajoitettu.

(b) Tarkista integroimalla, että kyseessä on todella tiheysfunktio.

Kevät Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos

Potenssi eli potenssiin korotus on laskutoimitus, jossa luku kerrotaan itsellään useita kertoja. Esimerkiksi 5 4 = Yleisesti.

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 2. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 2 () Numeeriset menetelmät / 39

Sarjoja ja analyyttisiä funktioita

Derivaatta: funktion approksimaatio lineaarikuvauksella.

2.2.1 Ratkaiseminen arvausta sovittamalla

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Diskreetti derivaatta

Inversio-ongelmien laskennallinen peruskurssi Luento 3

MS-A0103 / Syksy 2015 Harjoitus 2 / viikko 38 / Ennakot

Ratkaisu: Ensimmäinen suunta. Olkoon f : R n R m jatkuva eli kaikilla ε > 0 on olemassa sellainen δ > 0, että. kun x a < δ. Nyt kaikilla j = 1,...

Luento 9: Yhtälörajoitukset optimoinnissa

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Potenssiyhtälö ja yleinen juuri

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 11. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 11 () Numeeriset menetelmät / 37

y x1 σ t 1 = c y x 1 σ t 1 = y x 2 σ t 2 y x 2 x 1 y = σ(t 2 t 1 ) x 2 x 1 y t 2 t 1

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa I

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta

MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 2. viikolle /

Talousmatematiikan perusteet: Luento 18. Määrätty integraali Epäoleellinen integraali

infoa Viikon aiheet Potenssisarja a n = c n (x x 0 ) n < 1

Epälineaaristen yhtälöiden ratkaisumenetelmät

b) Määritä/Laske (ei tarvitse tehdä määritelmän kautta). (2p)

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

. Kun p = 1, jono suppenee raja-arvoon 1. Jos p = 2, jono hajaantuu. Jono suppenee siis lineaarisesti. Vastaavasti jonolle r k+1 = r k, suhde on r k+1

8 Potenssisarjoista. 8.1 Määritelmä. Olkoot a 0, a 1, a 2,... reaalisia vakioita ja c R. Määritelmä 8.1. Muotoa

1 Rajoittamaton optimointi

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 4. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 4 () Numeeriset menetelmät / 44

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

Numeeriset Menetelmät

sin(x2 + y 2 ) x 2 + y 2

Harjoitus 7 -- Ratkaisut

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Matemaattinen Analyysi

Matematiikan tukikurssi

min x x2 2 x 1 + x 2 1 = 0 (1) 2x1 1, h = f = 4x 2 2x1 + v = 0 4x 2 + v = 0 min x x3 2 x1 = ± v/3 = ±a x 2 = ± v/3 = ±a, a > 0 0 6x 2

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 4 Maanantai

V ar(m n ) = V ar(x i ).

Alkulukujen harmoninen sarja

4. laskuharjoituskierros, vko 7, ratkaisut

Mikrotila Makrotila Statistinen paino Ω(n) 3 Ω(3) = 4 2 Ω(2) = 6 4 Ω(4) = 1

Differentiaaliyhtälöryhmä

Matematiikan tukikurssi

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat

Matematiikan tukikurssi: kurssikerta 12

1.7 Gradientti ja suunnatut derivaatat

Matematiikan peruskurssi 2

Kuinka määritellään 2 3?

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta

MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ

2 exp( 2u), kun u > 0 f U (u) = v = 3 + u 3v + uv = u. f V (v) dv = f U (u) du du f V (v) = f U (u) dv = f U (h(v)) h (v) = f U 1 v (1 v) 2

Differentiaaliyhtälöt I, kevät 2017 Harjoitus 3

f (28) L(28) = f (27) + f (27)(28 27) = = (28 27) 2 = 1 2 f (x) = x 2

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat Funktiojono ja funktioterminen sarja Pisteittäinen ja tasainen suppeneminen

Differentiaali- ja integraalilaskenta

Matematiikan tukikurssi

Numeeriset menetelmät

Talousmatematiikan perusteet: Luento 7. Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion derivointi

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.

Määrätty integraali. Markus Helén. Mäntän lukio

a) Sievennä lauseke 1+x , kun x 0jax 1. b) Aseta luvut 2, 5 suuruusjärjestykseen ja perustele vastauksesi. 3 3 ja

1. a) b) Nollakohdat: 20 = c) a b a b = + ( a b)( a + b) Derivaatan kuvaajan numero. 1 f x x x g x x x x. 3. a)

Transkriptio:

Numeerinen analyysi Harjoitus 1 / Kevät 2017 Palautus viimeistään perjantaina 3.3. Tehtävä 1: Oheinen MATLAB-funktio toteuttaa eksponenttifunktion evaluoinnin. 1 function y = seriesexp ( x ) 2 oldsum = 0; 3 newsum = 1; 4 term = 1; 5 n = 0; 6 7 while newsum ~= oldsum 8 n = n + 1; 9 term = term x / n ; 10 oldsum = newsum ; 11 newsum = newsum + term ; 12 end ; 13 y = newsum ; 14 end a) Tutki kokeellisesti virhettä eri x:n arvoilla välillä x [ 20, 20]. (Oletus: exp(x) on tarkka.) Mitä voit sanoa rutiinin tarkkuudesta, kun todellinen vastaus on suuruudeltaan 10 9? b) Laske absoluuttinen ja suhteellinen häiriöalttius funktiolle f(x) = exp(x). Onko tehtävä häiriöaltis vai onko algoritmi epästabiili? Ratkaisu 1: a) Kokeilemalla näyttäisi siltä että vihe on suurimmillaan luokkaa 10 9. Esimerkiksi pisteessä x = 20 saadaan >> tarkka=exp(-20) tarkka = 2.0612e-09 >> rutiini=seriesexp(-20) rutiini = Tiedostoa viimeksi muokattu: 6. maaliskuuta 2017 1/2

5.6219e-09 >> virhe=abs(tarkka-rutiini) virhe = 3.5607e-09 >> suhteellinen=virhe/tarkka suhteellinen = 1.7275 Rutiinin suhteellinen virhe on siis yli 170 %. b) Funktion absoluuttinen häiriöalttius on C(x) = lim f(ˆx) f(x) ˆx x ˆx x = f (x) = exp(x) ja suhteellinen häiriöalttius K(x) = lim f(ˆx) f(x) ˆx x f(x) x ˆx x = xf (x) f(x) = x. Annetussa alueessa K(x) < 20, joten tehtävä on suhteellisesti stabiili. Tehtävä on myös absoluuttisesti stabiili kun x < 0, sillä tällöin C(x) < 1. Vika ei siis ole tehtävässä vaan siinä että algoritmi on epästabiili. Tehtävä 2: Olkoon y = z 1 + z 2, missä z 1 = (x 2 + 1) 1/2, z 2 = 200 x, x = 100 ± 1. Selvästi luvuille z 1 ja z 2 saadaan virhearviot z 1 = 100 ± 1 ja z 2 = 100 ± 1. Voisimme siis tyytyä arvioon y = 200±2. Todellisuudessa y saadaan kuitenkin yllä annetuilla tiedoilla lasketuksi paljon tarkemmin, sillä virheet luvuissa z 1 ja z 2 kumoavat toisensa. a) Laske luku y virhearvioineen mahdollisimman tarkasti. Virhettä voit arvioida derivaatan avulla: y x dy dx. b) Miten voisit laskea y:n ilman tarvetta evaluoida neliöjuurta tarkasti? Tiedostoa viimeksi muokattu: 6. maaliskuuta 2017 2/2

Ratkaisu 2: Lasketaan y x dy dx = dz 1 dx + dz 2 dx = x(x2 + 1) 1/2 1 = x x 2 + 1 x2 + 1 = x 2 (x 2 + 1) x2 + 1(x + x 2 + 1) 1 2x. 2 Sijoittamalla tehtävän lukuarvot saadaan virhearvio y 1 2 10 4. Toisaalta annetuilla arvoilla y 200.0050. Vastaus virhearvioineen on siis y = 200.0050 ± 1 2 10 4. Ongelmana tässä laskutavassa on että tarkan vastauksen saamiseksi on luku z 1 tiedettävä vähintään neljän desimaalin tarkkuudella. Jos y kuitenkin kirjoitetaan muotoon y = ( x 2 + 1 x) + 200 = x2 + 1 x 2 x2 + 1 + x + 200 = 1 x + x 2 + 1 + 200, niin vastaus saadaan tarkasti vaikka neliöjuuren approksimaatio olisikin epätarkka. Tehtävä 3 ( ): Liukulukuoperaatioille on voimassa virhekaava fl(x op y) = (x op y)(1 + δ), missä op kuvaa jotakin peruslaskutoimituksista (+,,, /) ja δ < ε (kone-epsilon). Tästä seuraa että liukulukujen x 1, x 2,..., x n tulolle on voimassa fl(x 1 x 2... x n ) = x 1 x 2 (1 + δ 2 )x 3 (1 + δ 3 )... x n (1 + δ n ), missä δ i ε, i = 2, 3,..., n. Oletetaan (varsin realistisesti) että (n 1) ε < 0.1 ja määritellään suhteellinen virhe γ > 0 siten että fl(x 1 x 2... x n ) x 1 x 2... x n = γ x 1 x 2... x n. Laske yläraja luvulle γ eli etsi C siten että γ < C (n 1) ɛ. Ratkaisu 3: Tehtävän tiedoilla joten γ = (1 + δ 2 )(1 + δ 3 )... (1 + δ n ) 1, γ (1 + ε) n 1 1. Tämän arvioimiseksi merkitään j = n 1 ja kirjoitetaan ln(1 + ε) j = j ln(1 + ε) < jε. Eksponenttifunktion sarjakehitelmää ja geometrisen sarjan summaa hyödyntämällä saadaan (1 + ε) j < e jε (1 + ε) j 1 < (jε) + (jε)2 + (jε)3 +... ( 2! 3! ( ) ( ) 2 ( ) 3 jε jε jε (1 + ε) j 1 < jε 1 + + + +...) 2 2 2 ( (1 + ε) j 1 < jε 1 + 0.05 ) < 1.06jε. 1 0.05 Tiedostoa viimeksi muokattu: 6. maaliskuuta 2017 3/2

Siispä γ < 1.06(n 1)ε. Tehtävä 4 ( ): [Greenbaum & Chartier 6.3, teht. 5] Oletetaan, että a 0 euroa on talletettu pankkiin, joka maksaa korkoa korolle 5 neljännesvuosittain. Vuoden kuluttua alkuperäisen talletuksen arvo on siis a 0 (1 + 0.05/4) 4. Yleinen kaava, kun korkokertojen lukumäärä on n ja korkoprosentti x, on ( a 0 I n (x), missä I n (x) = 1 + n) x n. a) Määritä I n (x):n suhteellinen häiriöalttius. Onko tehtävä häiriöaltis, kun x = 0.05? b) Määritä lim n I n (x) ja laske funktion I n (x) arvoja, kun x = 0.05 ja n = 1, 10, 100..., 10 k. Kuinka suuri k:n pitää olla, ennen kuin tulokset eivät enää vastaa odotuksia? c) Oletetaan nyt että n on mielekäs ja merkitään z = (1 + x/n). Mikä on tehtävän f(z) = z n suhteellinen häiriöalttius? Jos z:n evaluoinnin virhe on suuruudeltaan 10 16, niin mikä on virheen suuruusluokka z n :lle? Ratkaisu 4: a) Tekijän I n (x) suhteellinen häiriöalttius on K(x) = xi n(x) I n (x) = x ( 1 + ) x n 1 ( n x ) 1 + x n = ( ) n 1 + x. n Saadaan 0.05 K(0.05) = ( ) 1 + 0.05 < 0.05 n Tehtävä ei siis ole ainakaan suhteellisesti häiriöaltis. b) Raja-arvo osoittautuu eksponenttifunktion määritelmäksi: lim I n(x) = lim (1 + x ) n = exp(x). n n n Matlabilla laskien saadaan >> format long >> x=0.05; >> exp(x) ans = 1.051271096376024 >> I=@(n) (1+x/n)^n; Tiedostoa viimeksi muokattu: 6. maaliskuuta 2017 4/2

>> vals=[1:15] ; for k=1:15; vals(k)=i(10^k); end; vals vals = 1.051140132040790 1.051257959948043 1.051269782331887 1.051270964967927 1.051271083242487 1.051271094975911 1.051271095925162 1.051271100712011 1.051271100723838 1.051271100725021 1.051275769317030 1.051229084331091 1.052396831174442 1.045409757483308 1.000000000000000 Funktion arvot näyttäisivät aluksi suppenevan kohti lukua exp(x) kuten pitääkin. Kuitenkin noin indeksistä k = 11 eteenpäin pyöristysvirhe alkaa dominoida, eivätkä funktion arvot enää käyttäydy odotetusti. c) Tehtävän suhteellinen häiriöalttius on K(z) = zf (z) f(z) = nz n z n = n. Jos siis z:n evaluoinnin virhe on luokkaa 10 16 (kone-epsilon), niin z n :n virhe on luokkaa n 10 16. Kun esimerkiksi n = 15 niin saadaan z n :n virheeksi 10 1. Matlab-koodin antamat tulokset selittyvät siis sillä että lukua z ei lasketa tarkasti. Tiedostoa viimeksi muokattu: 6. maaliskuuta 2017 5/2