Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo

Samankaltaiset tiedostot
Varautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina

Turvallisuus ja varautuminen. Vesa-Pekka Tervo Pelastustoimen kehittämispäällikkö Kanta-Hämeen maakuntatilaisuus Hämeenlinna

Alueellinen varautuminen. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Muutostukiklinikka, Alueellinen varautuminen A 3.

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen

M A A K U N TA U U D I S T U S. Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja

M A A K U N TA U U D I S T U S Pelastustoimi ja varautuminen vuonna Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISVARAUTUMISEN TILANNEKATSAUS. Maakuntauudistuksen johtoryhmä

Varautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio

MAAKUNNAN VARAUTUMINEN JA ALUEELLISEN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN

Maakunnan ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja varautuminen. Teppo Heikkilä

Kainuun maakunnan alueellisen yhteensovittamisen rakenteet maakunnan yhteinen varautuminen

Yhteinen varautuminen alueella

Maakunta- ja soteuudistuksen tilannekatsaus varautumisen osalta

Miten maakuntauudistus vaikuttaa pelastuslaitosten palveluihin?

Varautuminen sotelainsäädännössä

Kooste riskienhallinnan valmistelusta

Maakuntien varautumistehtävät ja organisoituminen, esimerkit

Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä Satakunnan maakuntauudistus 1

Kuntien varautuminen Timo Reina Varatoimitusjohtaja ITÄ2017 valmiusharjoitus, Kuopio

Maakuntien varautumistehtävät ja maakuntauudistuksen toimeenpano

Pelastustoimen uudistushanke

Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

Asiakirjasta omistajuuteen

Turvallisuussuunnittelu, varautuminen vai molemmat? Varautumisjohtaja Jussi Korhonen

Lausuntopyyntö STM 2015

KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö STM:n valmiusseminaari

KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö

Maakunnan varautumistehtävien, maakuntakonsernin

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Maakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi. Varautumisjohtaja Jussi Korhonen Maakuntien kriisiviestintäseminaari

Pelastustoimi ja varautuminen vuonna 2019

Pelastustoimen ja varautumisen JTS-simulointi

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet

Varautuminen. Markus Viitaniemi

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALMIUS JA VARAUTUMINEN TULEVAISUUDESSA

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

Valmiusharjoituksesta hyödyt irti Häme17 - Sysmä. Taneli Rasmus

Työskentelyrynko ja teemaehdotuksia Hytealuekierroksen. Keskustelun pohjaksi

Pelastustoimen uudistamishanke

Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen. Hankejohtaja Taito Vainio

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu

KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Varautuminen ja pelastustoimi

Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin

KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö KEHTO-foorumi

MAAKUNTAUUDISTUS VARAUTUMISEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Kansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva

Virva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM

Valmius- ja varautumistehtävien organisointia valmisteleva valmisteluryhmä (alueellisten varautumistehtävien valmisteluryhmä)

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

KUNTAMARKKINAT. Keskushallinnon varautumisen yhteistyö. Johtava asiantuntija Markus Viitaniemi

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston lausunto kokonaisturvallisuuden ja varautumisen sanastoluonnoksesta

1. Perusvalmius on valmiustila, jossa toimitaan normaaliaikana.

Varautumisen paikallisia ja alueellisia toimintamalleja, kommentteja

Varautuminen ja pelastustoimi Uudenmaan maakunnassa. Tero Suursalmi

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025

Sisäisen turvallisuuden strategian ohjausryhmän kokous Ohjausryhmän tehtävät ja kokoonpano

Neulamäen paloasema, lautakunnan huone, Volttikatu 1a, Kuopio

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

Varsinais-Suomen maakunnan pelastuspalveluiden ja varautumisen kehittämisen valmisteluryhmän

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Varautumis- ja valmiussuunnittelman laadinta Fingridissä Pekka Niemi

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO

Hyvinvointi ja turvallisuus - Varautumisen toimintamallin kuvaus. Maakuntauudistus Pohjois-Karjalassa

Maakunnan pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon organisointi sekä varautumisen valmistelun tilanne

Sosiaali- ja terveydenhuolto, turvallisuus ja varautuminen & hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Satakunnan kuntapäivä

2. Kuntien valmiussuunnitelmien lainsäädännöllinen perusta? 3. Mitä tarkoitetaan huoltovarmuudella ja miten sitä toteutetaan?

Aluehallinto uudistuu Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Päijät-Hämeen maakuntauudistuksen varautuminen ja turvallisuus alatyöryhmän kokous

Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Muutos on pysyvää LSSAVIn uusi strategia: Yhteistyöllä yhteiseen tulkintaan hyvästä käytännöstä. Ylijohtaja Jorma Pitkämäki,

Turvallisuuskomitean toiminta 2015

Savonlinnan kaupungin valmiustoiminta Kaupunginjohtaja Janne Laine

Sisäisen turvallisuuden strategia ja kunnat

KUJA-projektien parhaat käytännöt ja opit

Maakuntauudistuksen projektiryhmän valmisteluryhmät

Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset. Valmiusmestari Vesa Lehtinen LAHTI

Varautuminen yksityisessä palvelutuotannossa Valmiusseminaari

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Esko Koskinen

Arjen turvaa kunnissa

1 Työsuunnitelma VM037:00/2016 VM/692/ /2016

Ensihoitopalvelun ja terveydenhuollon päivystyksen uudistus

Lausunto PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO Lausunto PelJ/96/01.00/2018

PELASTUSLAITOKSEN RISKIANALYYSI SOTILAALLISEN VOIMANKÄYTÖN TILANTEESTA

AVAK-malli Keski-Uudellamaalla. Palveluesimies Kati Aaltio, Nurmijärven kunta

Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari. Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus

Valmius ja jatkuvuudenhallinta soterakenteissa Sari Vuorinen. Projektipäällikkö Kuntaliitto

Nykytilakatsaus Pirkanmaan pelastuslaitos

Transkriptio:

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen Vesa-Pekka Tervo

Valmius- ja varautumistehtävien organisoinnin valmisteluryhmä Tehtävät:» laatia ehdotukset yhteiskunnan turvallisuusstrategian toteuttamisen ja häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautumisen koordinaation alueellisen tason järjestämiseksi,» selvittää, vastaavatko nykyiset viranomaisten toimivaltuudet nopeasti kehittyviin ja monitahoisiin vakaviin häiriötilanteisiin sekä» tehdä ehdotukset uudistuksen toimeenpanon edellyttämäksi lainsäädännöksi. 2

Alueellinen varautumisen yhteensovittaminen Malli on rajattu varautumisen yhteensovittamiseen etukäteisvalmisteluiden koordinaatio, ml. valmius- ja varautumissuunnittelu Alueellinen varautumisen koordinaatio koostuu mallissa Alueen yhteisestä varautumisesta Toimiala- ja tilannetyyppikohtaisesta koordinaatiosta Yhteinen varautuminen laaja-alaista, poikkihallinnollista, toimijat ja toimialat kokoavaa kokonaiskuva alueen varautumisesta ei rajoita tai korvaa eri toimialojen varautumisen johtamis-, yhteensovittamis- ja valvontatehtäviä ja -vastuita 3

Yhteisen varautumisen tehtävät Yhteensovittamisen rakenteet: yhteisen varautumisen edellyttämien poikkihallinnollisten koordinaatioryhmien/vast. toiminnan käynnistäminen ja ylläpito Alueellinen riskinarvio: alueellisesti merkittävien riskien poikkihallinnollisen arviointityön johtaminen, Ennakoiva tilanneseuranta ja arviointi: turvallisuuteen vaikuttavien toimintaympäristön muutosten poikkihallinnollisen seuranta- ja arviointityön järjestäminen Valmiussuunnittelun yhteensovittaminen: säännöllisten varautumissuunnittelun yhteensovittamistarkoituksessa järjestettävien yhteisten suunnitteluprosessien toteuttaminen ja kehittäminen (tarkoituksena esim. varmistaa, että eri toimijoiden tehtävät ja roolit ovat erilaisia häiriötilanteita varten määriteltyjä, toimintamallit ovat yhteisesti sovittuja ja suunnitelmat ovat yhteen sovitettuja) Yhteiset harjoitukset 4

Maakunnan rooli varautumisessa Maakunnille valmiuslain 12 :n mukainen varautumisvelvoite omassa toiminnassaan (kuten kunnillakin). Ulkopuolisilta hankintaa koskevissa sopimuksissa olisi huomioitava palvelujen turvaaminen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tämän lisäksi maakunnan tehtäväksi säädettäisiin varautumisen yhteensovittaminen alueellaan.» Yhteensovittamisella tarkoitetaan yhteistyötä, jonka käytännön toteutumisesta vastaisi maakunta. Toimialakohtaisesta varautumisesta säädetään kunkin toimialan omassa lainsäädännössä. 5

Maakuntien suhde kuntiin Maakunnan tulisi huolehtia alueella toimivien viranomaisten, kuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteiseen varautumiseen liittyvistä tehtävistä.» Yhteisistä tehtävistä huolehdittaisiin siltä osin kuin niitä on tarpeen yhteen sovittaa. Maakunnan tulisi ylläpitää yhteistyössä edellä mainittujen kanssa yhteensovittamisessa tarvittavia yhteistyörakenteita.» Näiden tarkoituksena olisi yhteisen alueellisen riskiarvion laatiminen säännöllisesti, varautumisessa tarvittavaa ennakoiva tilanneseuranta ja -arviointi, valmiussuunnitelmien yhteensovittamiseksi tarvittavien tilaisuuksien järjestäminen, sekä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa yhteisten valmiusharjoitusten ja -koulutusten järjestäminen. 6

Valmistelun lähtökohdat Työssä on perusteltua huomioida kuntien keskeinen rooli. Kunnat osa kansallista varautumisen ja turvallisuuden suorituskykyä.» Kunta voi olla osa kokonaisturvallisuuden konseptia yhteensovittamisen puitteissa. Tavoitteena kunnan sijoittaminen tarkoituksenmukaisesti osaksi varautumisen kokonaisuutta maakunnassa.» Onnistumisen mittarina onnistuminen yhteensovittamisessa siten, että rakenteesta muodostuu kaikkia työhön osallistuvia organisaatioita palveleva kokonaisuus, jolla saavutetaan optimaalinen suorituskyky. Maakuntatasolla varautumisen suorituskyky perustuu siihen, kuinka hyvin maakunnan alueen suorituskyky on saatu viritettyä tarkoituksenmukaiseen yhteistoimintaan. Siten kuntien suorituskyky muodostaa keskeisen osan maakunnan alueen varautumisen suorituskyvystä. Ei edellytä koordinaatiota. ohjausta, mutta yhteensovittamista kylläkin - eli useista asioista sopimista ja tietoisena pitämistä. 7

Kiitän mielenkiinnosta, kommentteja? 8 Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö Vesa-pekka.tervo@kuntaliitto.fi Puh. 040 7197150