Kuntien varautuminen Timo Reina Varatoimitusjohtaja ITÄ2017 valmiusharjoitus, Kuopio

Transkriptio

1 Kuntien varautuminen 2020 Timo Reina Varatoimitusjohtaja ITÄ2017 valmiusharjoitus, Kuopio

2 Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus Vuorovaikutus MAAKUNNAT Roolit Yhdyspintakysymykset ja palvelut: esim. hyte, tukipalvelut, oppilashuolto, työllisyys,, kaavoitus, rakentaminen, joukkoliikenne, kotouttaminen, elinvoima,, asuminen, järjestöyhteistyö, osallisuus, johtaminen jne. Vuorovaikutus ja neuvottelumenettely KUNNAT Roolit

3 Julkinen hallinto tänään 295 kuntaa Hallitusohjelma: Yksinkertaistetaan aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet, kunnat). Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen selkeille itsehallintoalueille. 62 Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta Julkinen hallinto vuodesta kuntaa 44 Lomitus, kunnallista paikallisyksikköä Maakuntien liittoa 190 Maaseutuhallintoa Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiota 15 ELY-keskusta 6 22 Pelastuslaitosta 15 TE-toimistoa Aluehallintovirastoa 18 MAA- KUNTAA Luova Valtio Valtio VN.FI

4 Maakunta ja yhteisen varautumisen tehtävät Maakunnan tulee huolehtia alueella toimivien viranomaisten, kuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteiseen varautumiseen liittyvistä tehtävistä: 1) alueellisesti merkittävien riskien poikkihallinnollisen arviointityön järjestäminen; 2) turvallisuuteen vaikuttavien toimintaympäristön muutosten poikkihallinnollisen seuranta- ja arviointityön järjestäminen; 3) varautumisen suunnittelussa tarpeellisen yhteistoiminnan järjestäminen; 4) maakunnan alueen valmius- ja häiriötilanneharjoitusten järjestäminen. Maakunnan tulee ylläpitää yhteistyössä edellä mainittujen kanssa yhteensovittamisessa tarvittavia yhteistyörakenteita. 4

5 Muut tehtävät, ulkoistetut palvelut Maakunnan alueen yhteisen varautumisen osa-alue Maakuntakonserni Ympäristöterveydenhuolto (toimialakohtainen varautuminen) Pelastustoimi (toimialakohtainen varautuminen) SOTE (toimialakohtainen varautuminen) Poliisi, Raja, PLV, muut yhteistoimintatahot Mahdollinen tarve ratkoa edustuksellisuus. Yhteisen varautumisen osa-alueen tehtävät: yhteinen rakenne, yhdessä koottu riskinanalyysi ja ennakoiva turvallisuustilanteen seuranta, valmiussuunnittelun yhteensovittaminen, yhteiset harjoitukset Järjestöt Elinkeinoelämä Kaikki kunnat Muiden maakuntien yhteisen varautumisen osa-alue

6 Kunnat ja maakunnat Tasavertainen kumppanuus, jonka tavoitteena tuottaa palveluja mahdollisimman tarkoituksenmukaisella työnjaolla ja tehokkaasti. Verkostostoista koostuva yhteiskunnassa ei ole perusteltua rakentaa hierakkiota sinne missä niitä ei tarvita. Huomio palvelutuotannon alueelliset erot huomioivaan joustavuuteen, avoimeen yhteistyöhön ja asiakaslähtöisyyteen. Varautumiseen tavoitelähtöistä työskentelyotetta organisaatiolähtöisyyden sijaan. Varautumisessa onnistumista ja tehtäväkohtaista kyvykkyyttä ei ratkaista organisaatio kerrallaan, vaan se tulee ratkaista yhteistä suorituskykyä kehittämällä. 6

7 Yhteisen varautumisen lähtökohdista Kunnat osa kansallista varautumisen ja turvallisuuden suorituskykyä.» Kunta on osa kokonaisturvallisuuden konseptia, ja siten yhteensovittamisen rakenteiden piirissä. Tavoitteena kunnan sijoittaminen tarkoituksenmukaisesti osaksi varautumisen kokonaisuutta maakunnassa. Maakuntatasolla varautumisen suorituskyky perustuu siihen, kuinka hyvin maakunnan alueen suorituskyky on saatu viritettyä tarkoituksenmukaiseen yhteistoimintaan. Kuntien suorituskyky muodostaa keskeisen osan maakunnan alueen varautumisen suorituskyvystä.» Ei edellytä koordinaatiota. ohjausta, mutta yhteensovittamista kylläkin - eli useista asioista sopimista ja tietoisena pitämistä. 7

8 Keskinäinen sidoksellisuus Kunnilla mm. vastuu perusinfrastruktuurin tuottaminen ja ylläpitäminen, joilla suora vaikutus maakuntien varautumiseen. Maakunnassa yhteisen varautumisen osa-alue on kaikkien toimijoiden jakama intressi. Siitä ei voi erottaa mitään osaaluetta, eikä se mahdollista palastelua - toimijoiden keskinäinen sidoksellisuus sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti.» Toiminnan kohteena koko varautumisen ja turvallisuuden kenttä ministeriöistä riippumaton maakunnan omistajuus (silti ministeriöiden on tehtävä oma osansa). Huolehdittava siitä, että maakunnan turvallisuustilanteiden muutosten seurannan sekä operatiivisen tilannekuvan kokoamisella on riittävä yhteys (ei tulisi olla kokonaan erillisiä järjestelmiä, jotta maakunnan tilanteen aikainen tuki voidaan tarvittaessa järjestää). 8

9 KUJA2 (Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta) hyötykartta Tuotokset Välihyödyt Lopullinen hyötytavoite Strateginen tavoite KUNTALIITTO Strateginen taso Palvelujärjestelmä taso Toimijataso Yhteiset työkalut: kuntien ja maakunnan varautumisen yhdyspinta rakentuu yhteisiä työvälineitä hyödyntäen Yhteiset arjen rakenteet: kyetään priorisoimaan ja kehittämään rakenteita Yhteiset prosessit: toteutus Kuja2 toimintamallin mukaisesti Toiminnan kohteena koko varautumisen ja turvallisuuden kenttä Maakuntavalmistelu noudattaa yhteistä rakennetta Maakuntavalmistelussa huomioidaan kaikki yhteistyötahot Varautumisen ja turvallisuuden omistajuus vahvistuu Kriittisten toimintojen jatkuvuus voidaan turvata murrostilanteen yli Luottamusta luova rakenne maakunnan ja kunnan yhteistyöhön Varautuminen toteutetaan yhteisten perusteiden ansiosta tehokkaasti Yhteistyössä toteutuva laaja-alainen turvallisuustilanteiden muutosten seuranta toimii vakioidusti Koko maakunnan alueen varautuminen on yhteensovitettua Maakunnan ja kunnan keskinäisriippuvuus ymmärretään Vakioudut yhteiskäytänteet vahvistavat maakuntien ja kuntien avointa yhteistyötä Maakunta ja kunta kykenevät välittömästi käynnistämään turvallisuustilanteiden edellyttämät toiminnot Varautuminen muodostaa eri turvallisuustilanteet kestävän perustan

10 Miten toimia yhteistyössä vaativassa häiriötilanteessa, jos ei ole yhteistä toimintaympäristön turvallisuusmuutosten seurantaa, joka käynnistää kaikkien osapuolten yhteistoiminnan riittävän ajoissa? työvälineet poikkeavat täysin toisistaan? ei ole yhteistä tapaa toimia, eikä tekemisen tavat eivät ole yhteensovitettavissa? ei ole harjoiteltu yhdessä? ei arvioida ja kehitetä määrätietoisesti yhteistyötä ja yhteistyön tuottamaa suorituskyvyn summaa? ei tunneta luottamusta? 10

11

12

13 Turvallisuussuunnittelu + = Kunta päättää turvallisuudesta I 13 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

14 Turvallisuussuunnittelu + = Kunta päättää turvallisuudesta II Kunnallisessa päätöksenteossa tehdään merkittävä määrä valintoja, jotka joko tuottavat turvallisuutta ja turvallisia palveluja taikka turvallisuusriskejä, jotka realisoituvat välittömästi tai pitkällä aikavälillä. Päätöksentekokoneiston rooli turvallisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä on valtavan keskeinen tuottaen vaikutuksia paikalliselta tasolta valtakunnalliselle tasolle asti. Päätöksenteossa olisi perusteltua arvioida ympäristövaikutusten arviointia vastaavalla tavalla päätöksenteon mahdollisia turvallisuusvaikutuksia? 14

15 Turvallisuussuunnittelu + = Turvallisuuden vaihtokauppa Vastaavalla tavalla, kun kunta tarvitsee turvallisuustoimintojensa suunnittelussa ja mitoituksessa turvallisuusviranomaisen tuottamia tietoja, tarvitsevat turvallisuusviranomaiset kuntien tietoja turvallisuusympäristön muutoksia seuratessaan sekä ennakoidessaan tarvittavia toimenpiteitä. Turvallisuusviranomaisten kuntayhteistyön vaarantuminen merkitsisi epäonnistumista sekä kunnallisen että valtakunnallisen turvallisuustyön tavoitteiden näkökulmasta. 15

16 Kunnat ja maakunnallinen pelastustoimi I Kuntien kannalta tärkeää on varmistaa, että vastavuoroinen yhteistyö pelastustoimen kanssa jatkuu mahdollisimman häiriöttä yli murroskauden ja siitä eteenpäin.» Tunnistetaanko pelastuslaitosten kunnille tuottama koko palvelukokonaisuus ja yhtyeistyön laajuus? Kunnilla tulisi olla jatkossakin mahdollisuus hyödyntää pelastuslaitoksen asiantuntemusta siten, kun maakunta ja kunta asiasta sopivat (vrt. PelL, valmiussuunnittelun tuki).» Asia erityisen merkityksellinen kunnille, joilla ei ole päätoimista varautumisen ammattihenkilöstöä ja jotka ovat vahvasti tukeutuneet pelastustoimen tukeen varautumisen kysymyksissä. Kuntia tulisi kuulla pelastustoimen palvelutasosta päätettäessä. 16

17 Kunnat ja maakunnallinen pelastustoimi II Maakuntalain yhteisellä varautumisella ei kuitata nykyisen PelL:n mukaista kuntien valmiussuunnittelun tukea.» Maakunnan tuki yksittäiselle kunnalle ei liene yhteensovittamisen piirissä?» Sellainen kunta, jonka haavoittuvuus tuottaa merkittävää uhkaa maakuntatason varautumisen näkökulmasta, nousee esille varautumisen yhteensovittamistehtävän puitteissa. Voidaanko maakunnan tuki yksittäiselle kunnalle tässä tilanteessa tulkita yhteensovittamistehtävän toteuttamiseksi?» Voiko yhteensovittaminen tukea yksittäisiä pieniä kuntia, jotka eivät nouse esille riskianalyysissa tai muissa työtä mitoittavissa arvioissa? Mikäli tuki päättyy, heikentää se varautumisen rakennetta.

18 Kuntaliitto tukee muutoksessa Mitä?» Verkostoja» Käytännönläheistä ja tutkittua tietoa» Oppaita» Asiantuntijaneuvontaa Kenelle?» Kunnille» Kuntayhtymille» Alueille» Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta suunnitteleville projektiorganisaatioille Tutustu muutostukeen: tuki Kysy Kuntaliiton asiantuntijoilta sote- ja maakuntauudistuksesta: fi