Työpajatoiminnan ABC NUORI2017 27.3.2017 Tampere Susanna Palo Valtakunnallinen työpajayhdistys 27.3.2017
Taustaa Työkokemukseni Koulutukseni Helsingin kaupunki: Nuorisoasiainkeskus 1987-89 kädentaidot, ohjaaja ja 1989-1993 tiedotustiimin kouluttaja Nuorisoasiainkeskus -> Kaupunginkanslia -> Opetusvirasto Sininen Verstas, nuorten työpaja kouluttaja, projektityöntekijä, projektikoordinaattori 1993-2011 vastaava kouluttaja 2011-2012 ja 2014-2016 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry: Tekemällä oppii hankkeen projektityöntekijä 2012-2014 Kouluttaja 10.10.2016 alkaen FM (taidekasvatus, erityispedagogiikka, psykologia) Askartelunohjaaja, Tekstiilisuunnittelun täydennyskoulutus Visuaalisen alan pedagogiset pätevyydet Psykoterapian perusteet koulutus 3.4.2017 2
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry 3.4.2017 3
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten v. 1997 perustama järjestö, jonka tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä edistämällä työpajatoiminnan ja sosiaalisen työllistämisen kehitystä Suomessa vahvistaa toiminnallaan sekä työpajojen toimintaedellytyksiä että työpaja-ammattilaisten osaamista Perusrahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikkö Yhdistys on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämistä nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskuksista 3.4.2017 4
Yhdistyksen toiminta Yhdistyksen palvelut: Jäsenpalvelut: Alueellinen toiminta, tapahtumat ja Koulutukset Tieto ja vaikuttaminen: Vaikuttaminen, Tilastot ja muu tiedontuottaminen, Laatutyö: Sosiaalisen vahvistumisen mittari (Sovari) ja Sosiaalisen työllistämisen laadunarviointi malli (STL) Tukipalvelut: Hallinto ja viestintä nettisivut www.tpy.fi Facebook www.facebook.com/tyopajayhdistys/ Twitter ja Instagram @työpajayhdistys sekä https://blogi.tpy.fi/ 7 työntekijää Toiminnanjohtaja (vs) Anna Kapanen Strategisesta suunnittelusta vastaa 10-henkinen hallitus, jäsenet demokraattisesti valittuja työpaja-ammattilaisia puheenjohtaja Anneli Kiljunen Toiminta valtakunnallista 243 jäsenorganisaatiota 3.4.2017 5
Työpajatoiminnan asemoituminen palvelurakenteessa 3.4.2017 6
Sosiaalisen työllistämisen toimiala on yhteiskäsite tavoitteena on ammattimaisesti ja monialaisessa yhteistyössä vahvistaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymismahdollisuuksia ja työllistää heitä tarjoaa laadukkaita, peruspalveluihin kuuluvia ja niitä täydentäviä - työllistymis- ja koulutuspalveluja, - kuntoutus- ja ohjauspalveluja sekä - työ- ja toimintapaikkoja, jotka tukevat siirtymiä koulutukseen ja työsuhteisiin Sosiaalisen työllistämisen toimialan työtä tehdään erilaisissa yksiköissä. Toimijoilla ei ole yhtenäistä toimintamallia, vaan palvelut rakentuvat paikallisten tarpeiden ja käytäntöjen pohjalta 3.4.2017 7
Työpajatoiminnan asemoituminen työllisyys-, sosiaali-, nuoriso- ja koulutuspolitiikkaan 8
Työpajatoiminnan liitoskohtia Työpajatoiminta asemoituu sosiaalisen työllistämisen toimialalle, välityömarkkinoille palvelujärjestelmän väleihin, sektorien reuna-alueille ja niiden välisille rajapinnoille Nykyaikainen työpajatoiminta asemoituu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa sosiaalialan palveluiden ja nuorisotyön sekä avointen koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastoon OKM Työpajatoiminta täydentää jo olemassa olevia palveluja 3.4.2017 9
Työpajatoiminnan järjestäjät Hallintomuoto tpy:n jäsenorganisaatioissa Kunta 60% Yhdistys26% Säätiö 11% Muu (esim. osakeyhtiö) 3% 3.4.2017 10
Työpajojen rahoitus Rahoitus koostuu useasta tahosta ylläpitäjän osuus (kunnassa hallintokunnittain budjetointi esim. nuorisotoimi, sivistystoimi) valtionavustus työpajatoimintaan 3.4.2017 11
Työpajatoiminnan kattavuus Valtionavulla tuettu työpajatoiminta Manner-Suomessa vuonna 2016 3.4.2017 12
Työpajojen rahoitus Rahoitus koostuu useasta tahosta ylläpitäjän osuus (kunnassa hallintokunnittain budjetointi esim. nuorisotoimi, sivistystoimi) valtionavustus työpajatoimintaan valtionavustus etsivään nuorisotyöhön hankerahoitus (ESR, STEA eli Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus, säätiöt, rahastot) tuotot myytävistä tuotteista valmennuspalveluiden tuotto 3.4.2017 13
Tilastotietoa työpajan rahoituksesta 3.4.2017 14
Työpajatoiminnan perusteet ja käsitteet 3.4.2017 15
Työpaja Valmennus Yhteisö Työ Puutyöt Metallityöt Kädentaidot Tekstiilityöt Gatering Media Taide Teatteri Pesula Siivous Kierrätys Rakennus 3.4.2017 16
Työ + Yhteisö + Valmennus Työpajan yhteisössä tehdään työtä tavoitteellisen valmennuksen menetelmin Työpajan perustehtävänä on valmentaminen TYÖ on VÄLINE valmennukseen ei päätavoite 3.4.2017 17
Työ + Yhteisö + Valmennus Kaks Kättä, Maria Gnosspellius, 2016 Omnian työpajat, Jani Leinonen, 2016 3.4.2017 18
Työ+ Yhteisö + Valmennus Omnian työpaja Maria Gnosspellius, 2016 3.4.2017 19
Työ+ Yhteisö + Valmennus 3.4.2017 20 Nuorten työpajat, Sininen Verstas, Virpi Siira, 2016
Valmentautujat ovat tekijöitä Työn ja valmennuksen avulla valmentautujien osaamista vahvistetaan Yhteisön avulla vahvistetaan osallisuutta työpajan toiminnassa Mennään valmennus edellä: Tavoitteena aina, että valmentautujat tekevät itse vaikka hitaasti ja monta kertaa kuin että valmentaja tekee Joensuun Nuorisoverstas, Maria Gnosspellius, 2016 3.4.2017 21
Työpajojen asiakkaat Valmentautujat & Ohjautuminen työpajalle 3.4.2017 22
Valmentautujat Työttömiä nuoria ja aikuisia, joilta puuttuu ammatillinen koulutus ja/tai työkokemus Ammatinvaihtajia Työ- ja toimintakyvyiltään heikentyneitä työnhakijoita Päihde- ja mielenterveyskuntoutujia Pitkäaikaistyöttömiä Osatyökykyisiä Työmarkkinoille integroitumiseen tukea tarvitsevia maahanmuuttajia 3.4.2017 23
1 110 1 260 1 490 1 660 1 690 1 740 1 870 1 870 1 860 Valmentautujat Valmentautujat ja valmentajat 30 000 2 500 25 450 25 000 20 770 21 460 22 790 22 900 23 170 2 000 Henkilöstö (htv) 20 000 15 000 10 000 5 000 15 340 12 830 8 740 8 210 7 040 7 340 6 600 4 620 18 310 11 300 9 410 7 000 14 260 14 720 13 020 12 990 12 110 12 190 10 860 10 900 7 760 8 470 8 540 8 180 14 730 14 200 11 610 11 560 10 290 8 970 1 500 1 000 500 Työntekijät (htv) Kaikki valmentautujat Nuoret (alle 29) valmentautujat Alle 25 vuotiaat valmentautujat Aikuiset valmentautujat 3.4.2017 0 24 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 0
Työpajoille ohjautuminen Keskeiset valmennuspalveluja tilaavat/ ohjaavat tahot TE-hallinto (TE-toimistot ja TYP eli työvoimanpalvelukeskukset (37%) Oppilaitokset (9,3%) Kunta (27,1%) Sosiaali- ja terveystoimi (15,8%) Mielenterveyspalvelut (2,2%), Etsivä nuorisotyö (9,1%) Muut viranomaiset (1,6%) Kriminaalihuolto (0,6%), Kela (0,8%), Vakuutusyhtiö (0,1%), Armeija (0,1%) Omaehtoisesti (11,4%) Muut palvelut (6,6%) Työpajan tuottamat valmennuspalvelut Työkokeilu, palkkatukityö, työhönvalmennus, työvoimapoliittisessa koulutuksessa Tutkinnon osan suorittaminen (näyttö tai TOP-jakso), oppisopimuskoulutus, TET, JOPO, pajakoulu Kuntouttavassa työtoiminnassa (Kuty) Palveluohjaus Yhdyskuntapalvelu Työkyvyn arviointi tai työkokeilu Palveluohjaus Nuorten kesätyöt, siviilipalvelus 3.4.2017 25
Työpajatoiminnan valmennuksen tasot 3.4.2017 26
Valmennuksen tasot ja tavoitteet Työhönvalmennusta SEINÄTÖN VALMENNUS NIVELVAIHEEN TUKI koulutukseen ja työmarkkinoille siirryttäessä Työvalmennusta ja yksilövalmennusta TYÖELÄMÄÄN VALMENNUS TYÖTAITOJEN, työelämä- ja -yhteisö + koulutusvalm. kehittäminen Yksilövalmennusta ja työvalmennusta KUNTOUTTAVA VALMENNUS TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN kartoittaminen Yksilövalmennusta ja ryhmävalmennusta STARTTIVALMENNUS TOIMINTAKYVYN KARTOITTAMINEN ja asteittainen kuntoutuminen Yksilövalmennusta ETSIVÄ NUORISOTYÖ 27 Palveluohjaus auttaviin tahoihin ja jatkopolkuihin 3.4.2017 27
Valmennuksen tasot ja sopimukset Työhönvalmennusta SEINÄTÖN VALMENNUS Palkkatuki, oppisopimus tai työhönvalmennus Työvalmennusta ja yksilövalmennusta TYÖELÄMÄÄN VALMENNUS Työkokeilu, palkkatuki, mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Yksilövalmennusta ja työvalmennusta KUNTOUTTAVA VALMENNUS Kuntouttava työtoiminta, oppilaitoskohtaiset sopimukset Yksilövalmennusta ja ryhmävalmennusta STARTTIVALMENNUS Kuntouttava työtoiminta, kuntakohtaiset sos.toimen sopimukset ETSIVÄ NUORISOTYÖ 28 Ilman sopimusta palveluohjausta ja tukea alle 29 v. nuorille 3.4.2017 28 28
Valmennuksen tasot Työ- ja työhönvalmennus Yksilö- ja ryhmävalmennus Työhönvalmennusta SEINÄTÖN VALMENNUS Palkkatuki, oppisopimus tai työhönvalmennus Työvalmennusta ja yksilövalmennusta TYÖELÄMÄÄN VALMENNUS Työkokeilu, palkkatuki, mielenterveyskunt. Yksilövalmennusta ja työvalmennusta KUNTOUTTAVA VALMENNUS Kuntouttava työtoiminta, oppilaskoht. sop. Yksilövalmennusta ja ryhmävalmennusta STARTTIVALMENNUS Kuntouttava työtoiminta, kuntakoht. sop. Opiskelu- ja työelämävalmiuksien tukeminen Arjen asioiden ja elämänhallinnan tukeminen 3.4.2017 29 ETSIVÄ NUORISOTYÖ 29 Palveluohjausta ilman sopimuksia
Valmennuksen tasot Etsivä nuorisotyö on yksilöllistä, vapaaehtoisuuteen perustuvaa kokonaisvaltaista palveluohjausta alle 29v. nuorille. Toimivan vuorovaikutuksen ja kohtaamisen kautta pyritään löytämään nuorelle sopivia vaihtoehtoja jatkopolkuihin joko koulutukseen, työelämään tai muihin palveluihin. Starttivalmennus on arjenhallinnan vahvistamiseen keskittyvää matalimman kynnyksen toimintaa. Starttivalmennus voi olla sekä yksilövalmennusta että ryhmävalmennusta ja se sisältää toiminnallisia esim. luovia menetelmiä itsetuntemuksen kehittämiseen ja pienimuotoisia työtehtäviä toimintakyvyn parantamiseen. Keskeistä verkostomainen työote eli tehdään tiivistä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa nuoren hyvinvoinnin lisäämiseksi (esim. sosiaalityö, päihdetyö, asumisen toimijat, kolmas sektori esim. Marttaliitto) 3.4.2017 30
Kuntouttava valmennus on yksilövalmennusta, kun arjen & elämänhallintataidot vaativat kehittämistä sekä ryhmävalmennusta, josta vähitellen voidaan siirtyä työvalmennukseen, opiskelu- tai työelämään. Työelämään valmennus on ennen kaikkea työvalmennusta, jossa työtaidot, työelämätaidot ja työyhteisötaidot yms. paranevat ja siirtyminen koulutukseen tai työhön onnistuu työpajan jälkeen. Työvalmennuksen tukena on yksilövalmennus. Työhönvalmennus on tukea työelämään siirtyville tai työelämässä mukana oleville, jotta työssäolo sujuisi hyvin ja itsenäisyys työn hallitsemiseksi paranisi ja olisi mahdollista vähitellen irtaantua valmennuksesta 3.4.2017 31
Työpajan valmennuksen elementit 3.4.2017 32
Työpajan työvalmennus Arjenhallinta Työelämätaidot & Työyhteisöosaaminen Sosiaalinen vahvistumien Työn ammatillinen osaaminen Työvalmennus Yhteisö + EOAT 3.4.2017 3.4.2017 33 33 33
Työvalmennus Työvalmentaja on oman ammattialansa osaaja ammatillinen koulutus, osaamista & kokemusta alalta Työvalmentaja valmentaa vaikeusasteiltaan erilaisten ammatillisten työtehtävien tekemisessä sekä työelämässä tarpeellisten tietojen ja taitojen hankkimisessa Työvalmennus on päivittäistä tukea valmentautujille 3.4.2017 34
Työvalmennus Työvalmennus perustuu tekemällä oppimiseen Toiminnallisesti lahjakkaita palvelee työpajan tapa opettaa käytännön työtehtäviä ja ammatillisia työtaitoja tekemällä oppimisen kautta Nuorten työpajat, Sininen Verstas, Maria Gnosspellius, 2016 3.4.2017 35
Demonstraation voima Aivotutkimuksissa (Hari, 2007, Iacoboni 2008) on todettu demonstraatioiden olevan tehokkaita oppimistilanteita Katsoessaan toisen ihmisen suoritusta aktivoituvat myös oppijan vastaavat aivolohkot ja oppija samaistuu vahvasti tekijään. Nuorten työpajat, Woodoo-werstas, 2012 27.3.2017 36
Työvalmennus tarjoaa valmentautujalle vaihtoehtoisen tavan oppia ammattitaitoa mielekkäiden työtehtävien kautta Valmentautuja kehittää taitojaan ja kykenee näkemään osaamisensa ja omat edistysaskeleensa työvalmentajan palautteen avulla Omnian työpajat, Jani Laukkanen, 2016 3.4.2017 37
Elinikäisen oppimisen avaintaidot elinikäinen oppiminen ja ongelmanratkaisu vuorovaikutus ja yhteistyö ammattietiikka terveys, turvallisuus ja toimintakyky aloitekyky ja yrittäjyys kestävä kehitys estetiikka viestintä- ja mediaosaaminen matematiikka ja luonnontieteet teknologia ja tietotekniikka aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit 3.4.2017 38
Työvalmennus ja ryhmä Työvalmennus tapahtuu yleensä ryhmässä ja ryhmätyöskentely vaatii ryhmätyötaitoja sekä työvalmentajalta että valmentautujalta Työvalmentaja on osa ryhmää ryhmänvetäjänä vastuussa ryhmästä tehtävänä selittää ryhmän perustehtävä ja tavoitteet työskentelylle -> säännöt, perehdytys, työturvallisuus, työelämän pelisäännöt yms. tehtävänä on edistää ryhmäytymistä -> turvallinen me- henki edesauttaa valmentautujia uskaltamaan kokeilla ja oppia uutta sekä ottamaan vastuuta ryhmän työilmapiiristä 3.4.2017 39
3.4.2017 Nuorten työpajat, Metalli-verstas, 2016 40 Ryhmäytyminen
Valmentaja tasavertaisena osallistujana 3.4.2017 41 Nuorten työpajat, Sininen Verstas, Susanna Palo, 2015
Työpajan yksilövalmennus Työelämätaidot & Työyhteisöosaaminen Arjenhallinta Yksilövalmennus Sosiaalinen vahvistumien Yhteisö Työn tekninen osaaminen Työvalmennus + EOAT 3.4.2017 42
Yksilövalmennus Työvalmennusta tukevaa toimintaa perehdytään valmentautujan elämäntilanteeseen kokonaisvaltaisesti tarjotaan monialaista tukea arjen taitojen ja elämänhallinnan sekä toimintakyvyn parantamiseksi tuetaan tulevaisuuden suunnittelua Nuorten työpajat Sininen Verstas 3.4.2017 Pirjo Pihkala/Virpi Siira, 2011 43
Yksilövalmennus Yksilövalmennuksen määrä työpajajaksolla vaihtelee päivittäisestä kausittain tarjottavaan tukeen Yksilövalmennusta toteutetaan: Yksilötapaamisina sovitusti - akuutisti Ryhmävalmennuksena (vertaisryhmät, starttitoiminta) Monialainen tiimi ja verkostoyhteistyö Palveluohjaus ja valmennussuunnitelmat syntyvät yhteistyössä 3.4.2017 44
Yksilövalmentaja on kohtaamisen ammattilainen hyväksyvä asenne antaa mahdollisuuden luottamuksellisen suhteen syntymiselle > luottamuksen kautta saadaan tarvittavaa tietoa valmentautujasta pyrkii ymmärtämään valmentautujan tilannetta ja näkökulmaa valmentautujan kannalta Yksilövalmentajat ovat pääasiassa sosiaali-/terveys-/opetus- /nuorisoalan ammattilaisia Yhteisöpedagogeja, sosionomeja, toimintaterapeutteja 3.4.2017 45
Valmennusmenetelmät Valmentajan yksilölliset & toiminnalliset menetelmät, jotka auttavat erilaisten tehtävien harjoittelussa, oppimisessa ja itsenäisessä työskentelyssä Tavoitteena tukea onnistumista sekä elämänhallinnan että työvalmiuksien kehittymisessä ja tulevaisuuden suunnitelmien kirkastumisessa Onnistumisen kulttuuri tulee olla kaiken valmentamisen perusteena! 3.4.2017 46
Valmennusmenetelmien tavoite Auttaa valmentautujaa tulemaan tietoiseksi omista ajatuksistaan, tunteistaan, voimavaroistaan, vahvuuksistaan ja unelmistaan Tavoitteena on myös omien ajatusten ja näkemysten jakaminen muiden kanssa eli vuorovaikutustaitojen kehittäminen 3.4.2017 47 Omnian työpajat, Maria Gnosspellius, 2016
Valmennusmenetelmien tavoite Tavoitteena auttaa mahdollisuuksien mukaan valmentautujaa kukoistamaan omien mahdollisuuksiensa mukaisesti Kukoistamisen elementit - Emotionaalinen hyvinvointi (myönteiset tunteet, resilienssi negatiivisia tunteita kohdatessa, tyytyväisyys monella elämän osa-alueella) - Sosiaalinen hyvinvointi (myönteiset ihmissuhteet, sosiaaliset ryhmät, arvostus ryhmässä ja muiden ihmisten arvostaminen) - Psykologinen hyvinvointi (itsensä hyväksyminen ja omien vahvuuksien tunteminen, uskallus haasteisiin ja oman potentiaalin tavoitteluun elämän merkityksellisyys omien arvojen mukaan) 3.4.2017 48
Työpajan valmennuksen elementit Työelämätaidot & Työyhteisöosaaminen Arjenhallinta Yksilövalmennus Sosiaalinen vahvistuminen Yhteisö Työn ammatillinen osaaminen Työvalmennus + EOAT 3.4.2017 49 49
Työpajalla tärkeitä työelämätaitoja Aikataulut & työajat, täsmällisyys, rytmi Siisteys (työtila, oma toiminta) Työvälineiden ja koneiden käyttö & huolto Työilmapiiri / yhteistyötaidot & käytöstavat Työpajan sääntöjen noudattaminen Itsenäinen työskentely / vastuu omista harjoitustöistä ja niiden dokumentoinnista Itsensä ilmaiseminen Ryhmätyöskentely / vastuu omasta osuudesta ryhmän työskentelyssä 3.4.2017 50
Työelämätaitojen harjoittelu Valmentajat keskustelevat työelämätaidoista esim. ajoissa työpajalle tulemisesta ja sen merkityksestä työhön sitoutumiseen Voidaan myös pyytää asiantuntijoita puhumaan asiasta esim. työelämän edustajat eri ammattialoilta Voidaan pelata - Omniassa (Espoon koulutuksenjärjestäjä, jolla on myös työpajatoimintaa) on kehitetty Työtaito-hankkeessa Työtaitopeliä, jonka avulla opetellaan työelämän pelisääntöjä nuorten kanssa - SAK:n työelämäpeli Työelämätaitojen oppimisessa voi olla käytössä myös työelämätaidosta julkaistut infopaketit 3.4.2017 51
Työyhteisötaidot = TYÖ + YHTEISÖ + TAIDOT TYÖ yhteisötaidot liittyvät työhön. Näitä taitoja tarvitsemme, tehdäksemme työmme hyvin ja voidaksemme työssä hyvin. Työ YHTEISÖ taidot liittyvät työyhteisöön, hyvään olemiseen ja tulokselliseen tekemiseen yhdessä muiden kanssa. Ne ovat vaikuttamisen ja vaikutetuksi tulemisen taitoja. Yhteistyön taitoja. Työ yhteisö TAIDOT ovat myös itsensä johtamisen taitoja, joita myös tarvitsemme toimiessamme yhdessä muiden kanssa. 3.4.2017 52
Työyhteisötaitojen kehittäminen Työyhteisötaitojen ja itsensä kehittämisen taitojen vahvistaminen on sekä työ- että yksilövalmentajan työtä -> Valmentautujan oman jaksamisen tukemiseen voidaan vaikuttaa yksilövalmennuksella eli keskusteluilla Jaksamiseen voidaan vaikuttaa myös työvalmennuksella; työn sopiva aikatauluttaminen kuten tauot luovat mielekästä työelämän mallia. Työtehtävät ovat maltillisia, koska työpajan keskeisin työ on valmennus, ei tuotteet 3.4.2017 53
Työpajan valmennusprosessi 3.4.2017 54
PALVELUIHIN OHJAAMINEN Valmennusprosessi työpajalla Työpajalle ohjautuminen, tilannekartoitus OHJAUTUMINEN muihin palveluihin, tilannekartoitus R A KIRJALLINEN SOPIMUS työpajan valmennuspalveluihin osallistumisesta P O R T O I N T I KIRJALLINEN VALMENNUSSUUNNITELMA Alkukartoitus, tavoitteet, keinot, aikataulut ARVIOINTI Suullisen ja kirjallisen palautteen anto Tavoitteiden mukainen VALMENNUS Havaintojen dokumentointi KIRJALLINEN JATKOSUUNNITELMA - SIJOITTUMINEN SEURANTA Koulutus, Työmarkkinat, Tuettu työllistyminen, Itsensä työllistäminen, Muu sijoittuminen, Työttömyys
PALVELUIHIN OHJAAMINEN Valmennusprosessi työpajalla Työpajalle ohjautuminen, tilannekartoitus OHJAUTUMINEN muihin palveluihin, tilannekartoitus R A KIRJALLINEN SOPIMUS työpajan valmennuspalveluihin osallistumisesta P O R T O I N T I KIRJALLINEN VALMENNUSSUUNNITELMA Alkukartoitus, tavoitteet, keinot, aikataulut ARVIOINTI Suullisen ja kirjallisen palautteen anto Tavoitteiden mukainen VALMENNUS Havaintojen dokumentointi KIRJALLINEN JATKOSUUNNITELMA - SIJOITTUMINEN SEURANTA Koulutus, Työmarkkinat, Tuettu työllistyminen, Itsensä työllistäminen, Muu sijoittuminen, Työttömyys
Arviointi valmennuksen eri tasoilla Lähellä työelämää Kuntouttavat palvelut Yhteisö Yhteisö Valmennus Valmennus Työ Työkyky ja ammatinhallinta suhteessa työelämän perusvaatimukseen Työ Toimintakyky suhteessa työelämän perusvaatimukseen 3.4.2017 57
Toimintakyky ja sen arviointi Toimintakyvyn käsite liittyy laajasti ihmisen hyvinvointiin Toimintakykyisyys henkilö selviytyy itselle merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista siinä ympäristössä, jossa hän elää Toimintakyky jaetaan fyysinen toimintakyky päivittäiset perustoiminnot, arkiset askareet, työtaidot kognitiivinen toimintakyky muisti, oppiminen, keskittyminen, ongelmanratkaisut, kielellinen toiminta psyykkinen toimintakyky elämänhallinta, tyytyväisyys, hyvinvointi, mielenterveys sosiaalinen toimintakyky vuorovaikutustaidot sosiaalisissa tilanteissa 3.4.2017 58
Työkyky ja sen arviointi Ammatilliset perustaidot työprosessien hallinta työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta / elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta Ammatillisen ydinosaamisen hallinta ja osaamisen täydentäminen Persoonalliset kyvyt henkilökohtaiset ominaisuudet, joita työssä tarvitaan mm. palvelualttius, joustavuus, vastuullisuus, työmoraali ja etiikka, motivaatio ja työssä jaksaminen vahvuudet & lahjakkuus Työelämän pelisäännöt työyhteisöosaaminen 3.4.2017 59
Valmentautujan itsearviointi Valmentautujan tulee dokumentoida omaa tekemistään, koska sitä kautta hänelle tulee oppiminen, onnistuminen ja osaaminen näkyväksi sekä vahvistuu itsetuntemus Itsearviointi voi tapahtua esim. portfoliotyöskentelyn /työnäytekansion, oppimispäiväkirjan tms. avulla Portfolio voi olla sähköinen tai paperiversio Portfoliotyöskentelyn tulee olla alusta lähtien valmennettua ja siihen on hyvä liittää portfolion sanallista arviointia, esittelyä, ja käyttöharjoituksia esim. työnhakutilanteiden simulointia Luova oppimisympäristö Sinisellä Verstaalla, Susanna Palo 2008 3.4.2017 60
Osaamisen tunnistaminen 3.4.2017 61
PALVELUIHIN OHJAAMINEN Työpajalle ohjautuminen, tilannekartoitus OHJAUTUMINEN muihin palveluihin, tilannekartoitus R A KIRJALLINEN SOPIMUS työpajan valmennuspalveluihin osallistumisesta P O R T O I N T I KIRJALLINEN VALMENNUSSUUNNITELMA Alkukartoitus, tavoitteet, keinot, aikataulut ARVIOINTI Suullisen ja kirjallisen palautteen anto Osaamistodistus Tavoitteiden mukainen VALMENNUS Havaintojen dokumentointi KIRJALLINEN JATKOSUUNNITELMA - SIJOITTUMINEN Oppimisympäristön tunnistaminen, Ammattitaitovaatimukset, Valmennusosaaminen Osaamisen tunnistaminen ja sanottaminen SEURANTA Koulutus, Työmarkkinat, Tuettu työllistyminen, Itsensä työllistäminen, Muu sijoittuminen, Työttömyys
Osaamisen tunnistaminen Työvaltaisessa ympäristössä kertyvän osaamisen tunnistamisesta hyötyvät nuoret, pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset sekä maahanmuuttajat, jotka tarvitsevat tukea työmarkkinoille integroitumiseen Työpajojen toteuttama osaamisen tunnistaminen käsittää: työvaltaisen oppimisympäristön ja sen tarjoamien mahdollisuuksien tunnistamisen yksittäisen valmentautujan osaamisen kasvun tunnistamisen ja sen dokumentoinnin sekä 3.4.2017 63
Osaamisen tunnistaminen työpajalla Osaamisen tunnistamisen tarvittavat materiaalit kannattaa tehdä yhteistyössä paikallisen koulutuksenjärjestäjän kanssa Yhteistyössä voidaan tarkastella millainen on työpajan oppimisympäristö ja mitä osaamista siellä on mahdollista kerryttää suhteessa ammatillisten tutkintojen vaatimuksiin -> oppimisympäristö raportin tekeminen 3.4.2017 64
Oppimisympäristöraportti Oppimisympäristöraporttiin kuvataan työpajan: Ammattialat, joissa osaamisperusteisuus on työelämälähtöistä Esim. työpajan puutyöryhmän valmennuksen sisältöjen vertailu Puutyön perustutkinnon tavoitteisiin (OPS) Ammattialojen rinnalle tulee työpajan valmennuksen kuvaus: - tilat - työvälineet - työmenetelmät eli työ- ja yksilövalmennus 3.4.2017 65 Sallan työpaja, Anne Välimaa, 2016
Osaamistodistus Osaamistodistus voidaan myöntää valmentautujalle työpajajakson aikana kertyneestä osaamisesta oppimisympäristöraportin mukaisesti Mikäli valmentautuja hakeutuu opiskelemaan, niin koulutuksenjärjestäjä voi hyväksyä osaamistodistuksessa esitetyn osaamisen eli tapahtuu osaamisen tunnustaminen Toinen mahdollisuus on, että osaamista vaaditaan vielä näyttö, jonka perusteella osaaminen tunnustetaan 3.4.2017 66
Työpajan onnistumisen edellytys monialainen verkostotyö 3.4.2017 67
Suomen valtio Kunnan päättäjät Rahoittajat Tuotteiden ostajaasiakkaat Kokeilu- ja kehittämishankkeet Kuntoutuksen yhteistyöryhmä Monialainen yhteistyöryhmä Oppilaitokset Koulutuspalvelujen tuottajat TE-palvelut Työllisyyshankkeet Valmentautujan sosiaalinen verkosto Työkeskukset Vakuutusyhtiöt Kuntoutuslaitokset Seurakunta Yhdistykset ja järjestöt Nuorisokodit Asumispalvelut Kunnan vapaa-aikatoimi sivistystoimi tekninen toimi sosiaalitoimi nuorisotoimi liikuntatoimi kulttuuritoimi työllisyyspalvelut terveyspalvelut 3.4.2017 68 Työpaja verkostossa Velkaneuvonta Mielenterveys palvelut Päihdepalvelut Etsivä nuorisotyö Kansaneläkelaitos Verotoimisto Rikosseuraamuslaitos Siviilipalveluskeskus Puolustusvoimat Poliisi Työvoiman vuokrausfirmat Yritykset/ työnantajat Työpankit
Työpajan rooli monialaisessa verkostoyhteistyössä Työpajan on tunnettava paikkakuntansa verkostot ja palvelut -> sekä välitettävä tietoa verkoston jäsenille työpajatoiminnasta Mahdollisuuksien mukaan osallistuminen verkoston toimintaan työpajatoiminnan asiantuntijana Yhteistyö verkoston kanssa auttaa Valmentautujien ohjautumisessa työpajalle Valmentautujan tarvitsemien lisäpalvelujen saamiseen työpajajakson aikana Valmentautujan jatkopolkujen suunnittelussa ja niiden mahdollistamisessa 3.4.2017 69
Työpajojen sijoittumistiedot 3.4.2017 70
Sijoittuminen, vaikuttavuuden mittari Positiivien sijoittuminen työpajajakson jälkeen Koulutus Työ Armeija Äitiysloma (vanhempainvapaa) Eläkkeelle Muuhun ohjattuun toimintaan Sijoittumisesta kertomiseen on erittäin tärkeää asiakastiedon kerääminen ja tallentaminen 3.4.2017 71
Työpajojen sijoittumistiedot 2015 kaikki valmentautujat 3.4.2017 72
Nuorten sijoittumistiedot 2015 3.4.2017 73
Laadullisen vaikuttavuuden mittarit Sovari sosiaalisen vahvistumisen mittari Sovari on työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuuden mittari - TPY:n kehittämä OKM:n rahoituksella - Sovarin käyttäminen on maksutonta Sovari tuottaa vaikuttavuustietoa valtakunnallisesti ja yksikkökohtaisesti 1. Kuinka hyvin työpajatoiminnassa ja etsivässä nuorisotyössä toteutuvat sosiaalisen vahvistamisen periaatteet? 2. Millaisia sosiaalisesti vahvistavia vaikutuksia työpajatoiminnalla ja etsivällä nuorisotyöllä on asiakkaisiin? Sovari perustuu kaikenikäisille valmentautujille työpajalla sekä nuorille etsivässä nuorisotyössä suunnattuihin nettikyselyihin -> tulokset tulevat kerran vuodessa 3.4.2017 74
Sosiaalisen vahvistumisen mittari (Sovari) työpajatoimintaan 1. Työpajatoiminnan arviointi Työtehtävät ja toiminta Yhteisöllisyys ja osallisuus Työ- ja yksilövalmennus 2. Sosiaalisen vahvistumisen arviointi 1. Itsetuntemus 2. Sosiaaliset taidot 3. Arjen asioiden hallinta 4. Opiskelu- ja työelämävalmiudet 5. Elämänhallinta ja tavoitteellisuus 3. Vastaajan taustatietoja: ikä, sp, koulutus, palvelunsaanti 3.4.2017 75
Valmentautujien arvioita työpajatoiminnasta Sovari tulokset 2016 Sovari-tulosten mukaan työpajan työtehtävät tukevat hyvin uuden oppimista ja tuottavat onnistumisen kokemuksia 87 % valmentautujista on saanut onnistumisen kokemuksia 80 % on oppinut työssä uusia taitoja 78 % on saanut kokeilla riittävän monipuolisesti erilaisia töitä Työpajan yhteisössä tuetaan hyvin ryhmään kuulumisen ja hyväksytyksi tulemisen tunnetta 89 % arvioi, että työpajaryhmässä on hyvä yhteishenki 82 % arvioi, että valmentaja tukee ristiriitojen selvittämistä 69 % tuntee itsensä tärkeäksi työpajaryhmässä 69 % kokee saavansa vertaistukea ryhmältä Työpajavalmennusta toteutetaan luottamuksen, välittämisen ja avun antamisen hengessä 91 % valmentautujista luottaa työpajan valmentajiin 90 % kokee, että valmentaja hyväksyy hänet omana itsenään 86 % on saanut kannustavaa palautetta työn tuloksista 86 % arvioi, että valmentajat huomioivat valmentautujia tasapuolisesti 84 % on saanut tukea jatkosuunnitelmiin 83 % kokee saavansa tukea mieltään painaviin asioihin 3.4.2017 76
Onnistumisille saa ja kuuluu hurrata sekä omille että toisten, parhaimmillaan yhteisille! 3.4.2017 77
3.4.2017 www.tpy.fi Tänään TPY:n 20 v. Juhlaseminaari klo 15.30 Maestrossa Tervetuloa!