Työpajojen starttivalmennus sosiaalisen kuntoutuksen palvelua juurruttamassa

Transkriptio

1 Työpajojen starttivalmennus sosiaalisen kuntoutuksen palvelua juurruttamassa Kuntamarkkinat Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään juurruttamishanke ( ) / TPY

2 Esityksen rakenne Taustaorganisaation ja hankkeen lyhyt esittely Starttivalmennus mistä on kyse? Starttivalmennuksen levinneisyys Suomessa Starttivalmennus sosiaalisen kuntoutuksen palveluna mitä lisäarvoa se antaa kunnille?

3 Valtakunnallinen työpajayhdistys (TPY) TPY on työpaja-ammattilaisten perustama järjestö (v. 1997), joka kehittää sekä työpajojen toimintaedellytyksiä että niissä työskentelevien ammattitaitoa yhteistyössä työpajakentän ja muiden toimijoiden kanssa mm. kouluttamalla, toteuttamalla kehittämishankkeita, tuottamalla julkaisuja, tekemällä vaikuttamistyötä ja tiedottamalla. Yksi opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämistä nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskuksista. Järjestön jäseninä on noin 230 työpajaa ja sosiaalisen työllistämisen organisaatiota. Perusrahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikkö. Lisäksi TPY:llä on kehittämishankkeita, joita ovat rahoittaneet mm. RAY ja ESR. Startti parempaan elämään juurruttamishanke ( ) on yksi TPY:n hallinnoimista kehittämishankkeista. Rahoittajana RAY. Työpajan matalimman kynnyksen starttivalmennusmallin levittäminen valtakunnallisesti ja juurruttaminen paikalliseen nuorten palveluverkkoon.

4 Starttivalmennus työpajojen matalimman kynnyksen palvelua Se on tavoitteellista ja kokonaisvaltaista toimintaa, jossa painopiste on nuoren arjen taitojen ja elämänhallinnan vahvistamisessa. Uuden sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalisen kuntoutuksen palvelua. Kohderyhmänä ovat heikoimmassa asemassa olevat nuoret, joilla on monenlaisia tuen tarpeita ja yleisesti vaikeuksia kiinnittyä palveluihin. Starttivalmennus on moniammatillista ja monialaista, kokonaisvaltaista, arjenhallinnan vahvistamiseen keskittyvää matalimman kynnyksen toimintaa, joka perustuu sopimuksellisuudelle. Toiminta sekä tukee valmentautujaa auttamaan itseään että optimoi tukiverkostojen yhteistyötä. Toiminnassa huomioidaan valmentautujan elämäntilanne kokonaisvaltaisesti. Starttivalmennusta on kehitetty TPY:ssä pitkäjänteisesti jo vuosien ajan.

5 Starttivalmennus työpajojen matalimman kynnyksen palvelua Starttivalmennuksen työskentelyprosessi koostuu kolmesta vaiheesta: 1) Starttivalmennuksen aloitusvaihe 2) Starttivalmennuksen tavoitteiden mukaisen työskentelyn vaihe 3) Starttivalmennuksen lopetus ja jatkopolkujen vaihe - Jokaiselle nuorelle nimetään jakson alussa omaohjaaja / oma valmentaja. - Jakson alussa nuoren kanssa tehdään henkilökohtainen suunnitelma ja määritellään tavoitteet, joita tarkastellaan säännöllisesti. Nuoret ovat usein palvelussa kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella. - Nuori osallistuu ryhmän toimintaan 1-4 päivänä viikossa sovitusti. - Nuoren tueksi hankitaan tämän tarvitsevat muut kuntoutukselliset palvelut ja motivoidaan nuorta niiden vastaanottamiseen. - Jakson pituus voi vaihdella, kunnes jatkopolku on löytynyt: Keskimääräinen kesto on noin puoli vuotta. Jatkopolkuna usein perinteinen työpaja tai opiskelu. - Jakson jälkeen huolehditaan seurannasta. Starttivalmennuksessa käsiteltäviä teemoja ovat mm. säännöllisen päivärytmin löytäminen ja terveydestä huolehtiminen, sosiaalisten taitojen ja ongelmanratkaisutaitojen opetteleminen, tukiverkostojen rakentaminen Starttivalmennuksessa tavoiteltavia asioita ovat mm. oman elämäntilanteen selkiyttäminen, päivärytmin ja arjen sujumisen vahvistuminen, omien voimavarojen löytäminen, itsenäisyyden lisääntyminen, tulevaisuuden suunnitelmien konkretisoituminen, sosiaalisen verkoston laajentaminen.

6 Työpajatoiminnan ja starttivalmennuksen levinneisyys Suomessa Työpajoja on Suomessa n. 260 kpl. Näistä Valtakunnallisen työpajayhdistyksen jäseninä on n. 230 kpl. Reilulla sadalla paikkakunnalla (n. 107 kpl) toteutetaan starttivalmennusta > määrä kasvusuunnassa Työpajatoimintaan osallistui vuonna 2014 yhteensä valmentautujaa, joista (61 %) oli alle 29-vuotiaita nuoria. (OKM, Työpajatoiminta 2014 raportti) AVI / maakunta Kaikki työpajat Työpajat, missä on Starttivalmennus (matalan kynnyksen palveluna) määrä osuus % Etelä-Suomi % Etelä-Karjala % Kanta-Häme % Kymenlaakso % Päijät-Häme % Uusimaa % Itä-Suomi % Etelä-Savo % Pohjois-Karjala % Pohjois-Savo % Lappi % Lappi % Lounais-Suomi % Satakunta % Varsinais-Suomi % Länsi-Sisä-Suomi % Etelä-Pohjanmaa % Keski-Pohjanmaa % Keski-Suomi % Pirkanmaa % Pohjanmaa % Pohjois Suomi % Kainuu % Pohjois-Pohjanmaa % Suomi yhteensä %

7 Sosiaalinen kuntoutus, jota toteutetaan starttivalmennuksena mitä lisäarvoa kunnille? Sosiaalinen kuntoutus 17, uusi sosiaalihuoltolaki (1301/2014). Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen 2) kuntoutusneuvonta ja - ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen 3) valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan 4) ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin 5) muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet Sosiaalinen kuntoutus asemoituu kuntien sosiaalityöhön. Palvelua tarvitaan yleensä tilanteissa, joissa nuorella on vakavia, pitkäkestoisia ja usein monia samanaikaisia elämänhallinnan ongelmia. Sosiaalisen kuntoutuksen palveluissa on keskeisintä yksilöllinen ja ryhmämuotoinen tuki ja valmennus, jonka avulla edistetään nuorten osallisuutta, elämänhallintaa, vuorovaikutustaitoja, tulevaisuudensuunnitelmia, arjessa selviytymistä ja itsenäistä asumista. Kuntien toteutustavoissa kirjavuutta / ei ole palvelua tarjolla (Kuntoutussäätiö, Selvitys nuorten sosiaalisesta kuntoutuksesta, 2014)

8 mitä lisäarvoa kunnille? Työpajojen starttivalmennuksen tuoma lisäarvo sosiaalisen kuntoutuksen toteuttamiseen Reilulla sadalla paikkakunnalla toteutetaan jo nyt starttivalmennusta, jolla voidaan vastata lainsäädännön uudistukseen. Työpajoilla ja starttivalmennuksessa on totuttu työskentelemään vaikeassa elämäntilanteessa olevien nuorten kanssa ja starttivalmennuksen työskentelymallia on kehitetty vuosien ajan. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien nuorten määrä on kasvanut viime vuosina huomattavasti (vuonna 2014 määrä oli 36%, edellisvuonna 26%). Sektorirajat ylittävä työskentely ja kuntoutuksellisten yksilöllisten palvelujen räätälöinti on arkea. Työmuotoina yksilö ja ryhmävalmennus ja henkilöstöllä vahva osaaminen (v yksilövalmentajista n. 75 % oli joko AMK- tai yliopistotutkinto). Toiminnallisuus ja tekemällä oppiminen vahvuutena. Starttivalmennus mahdollistaa pitkäjänteisen ja kokonaisvaltaisen työskentelyn nuoren kanssa = Aikuinen ja aikaa (omatyöntekijä). Nuorta tavataan säännöllisesti ja usein useamman kerran viikossa, joten kokonaiskuvan saaminen hänen tilanteestaan ja tuen tarpeistaan on helpompaa (pienet ryhmäkoot). Näin tiivis työskentely nuoren kanssa ei usein mahdollistu muissa palveluissa. Starttivalmennuksen aikana nuoren ympärille kootaan tarvittavat palvelut (esim. päihdehoito) ja tuetaan / motivoidaan nuorta palvelujen vastaanottamisessa. Pidetään säännöllistä yhteyttä nuoren viranomaisverkostoon nuoren kuntoutumisen edistämiseksi (tukipalveluita koordinoiva työote). STM:lle tehdyssä raportissa (v. 2014) Selvitys nuorten sosiaalisesta kuntoutuksesta Kuntoutussäätiö nosti työpajojen starttivalmennuksen yhdeksi sosiaalisen kuntoutuksen palveluksi.

9 Otteita nuorten ajatuksista starttivalmennuksesta ennen kuin aloitin pajalla käynnin, niin tunsin itseni yksinäiseksi. Ja minusta tuntui, ettei kukaan oikein ymmärrä minua. Jo heti ensimmäisellä käyntikerralla minulle tuli sellainen olo, että paja on hyvä paikka minulle vielä kahdeksan kuukautta sitten minusta tuntui, että en koskaan voisi elää sellaista elämää kun haluan, tai että edes ansaitsisin hyvän elämän. Tänään tiedän, että tekemällä töitä haaveitteni eteen voin oikeasti saavuttaa ne. en enää ajattele itseäni viiden vuoden päästä varhaiseläkkeellä ja onnettomana jossain kamalassa asunnossa ilman mitään päämäärää (Startti parempaan elämään starttivalmennuksen perusteet julkaisu vuodelta 2012)

10 Kiitos! Lisätietoja: Mea Hannila-Niemelä, projektipäällikkö Pirjo Oulasvirta-Niiranen, projektityöntekijä