Lasten rokotukset. HBV - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma. Suomen lasten rokotusohjelma - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma - riskiryhmät

Samankaltaiset tiedostot
Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Kantasolusiirtopotilaiden rokotukset. Sari Hämäläinen Infektiolääkäri KYS

Käytännön asiaa rokottamisesta

3 Rokotukset Suomalainen kansallinen rokotusohjelma Kurkkumätä- ja jäykkäkouristus tehosterokotteet 34

Riskiryhmien pneumokokkirokotukset

Mikä suoja matkailijalle?

Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan

Pneumokokkirokotus miksi ja kenelle

MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA

Ajankohtaista henkilökunnan rokotuksista. Valtakunnalliset keuhkopäivät Tea Nieminen, infektiolääkäri

Lastenneuvolassa annettavat rokotukset

Suomen rokotuskattavuus

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )

Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä

Ajankohtaista rokotuskattavuudesta - Tarttisko tehdä jotain? Infektiotautien torjunta ja rokotukset / asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta.

Rokottaminen ja rokottamalla ehkäistävät taudit

Mitä uusi tartuntatautilaki sanoo? Miksi rokottaminen on tärkeää?

Suoja tuhkarokkoa vastaan saadaan joko sairastetun tuhkarokon tai kahden rokoteannoksen aikaansaamana.

Onko rokotukset kunnossa?

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

Bakteerimeningiitti ja vesirokko/vyöruusu -infektiontorjunnalliset näkökannat. Niina Kerttula infektiolääkäri

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

Opiskelijan rokotukset Taneli Puumalainen

Maahanmuuttajien rokotuksista

Rokotukset lasten tulehduksellisissa reumasairauksissa

Ajankohtaista matkailuterveydestä Eeva Pekkanen ja Katariina Kainulainen

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

Influvac 15 mikrog HA / 0,5 ml injektioneste, suspensio esitäytetyssä ruiskussa , Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Esityksen nimi / Tekijä

Rokottamisen perussääntöjen kertausta. Nina Strömberg, Hanna Nohynek Rokotusohjelmayksikkö Rokotusten ja immuunisuojan osasto THL

Influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella

Henkilökunnan rokotukset. Anneli Harjunpää infektiolääkäri Kymsote

Tutkimus odottaville äideille.

Rokotusten hyödyt ja haitat. Hanna Nohynek THL/ Rokotusten ja immuunisuojan osasto Rokotusohjelmayksikkö Pietarsaari

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi

Rokotukset ovat lapsen oikeus - Miten hyvin lapsiamme suojellaan?

Suomen rokotuskattavuus - aihetta huoleen? Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö Tartuntatautipäivät

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Matkailijoiden rokotukset ja infektioiden esto

Tartuntatautilaki 48 - rokote velvoite, mitä tuo tullessaan? Ylilääkäri Työterveyshuollon erik.lääk Heli Leino

SISÄLLYS. N:o 722. Tasavallan presidentin asetus

Asiantuntijat: Pertti Sormunen, Merit Melin, puhelimitse Terho Heikkinen (klo )

Vesirokko- ja vyöruusurokotteet

Kausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella

Maahanmuuttajien lähipiirin rokotukset Tuija Leino

TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS

Rokotusten epäillyt haitta vaikutukset Suomessa vuonna 2008

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve

Arja Burgos, Tampereen Tartuntatautien valvonta

Tämä rokote sisältää neomysiiniä jäämäaineena. Ks. kohta 4.3

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito

Uudistunut tartuntatautilaki - Mitä rokotuksia neuvolassa työskentelevä tarvitsee?

AMGEVITA (adalimumabi)

Kausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto Turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto

Kokemuksia rokotustietojen keruusta Jonas Sundman

Kausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella

Kausi-influenssarokotus - suositus Suomessa syys- ja talvikaudella

Pandemiarokotussuositus (H1N1 2009)

Pysy terveenä nyt on taas aika ottaa vuoden influenssarokote!

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Lasten rokotusohjelman rokotuskattavuusraportti 2014

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

VALMISTEYHTEENVETO 1

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

ROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

FISC K5 NEUVOLAN ROKOTUSOPAS

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

HIV ja hepatiitit HIV

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos

Kausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella

Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Uusi tartuntatautilaki. Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Transkriptio:

Suomen rokotusohjelma Lasten rokotukset 27.9.2013 Yleinen rokotusohjelma Rota DTaP-IPV-Hib + Rota + PCV DTaP-IPV-Hib + Rota + PCV DTaP-IPV-Hib + PCV MPR Influenssa DTaP-IPV MPR dtap tulossa: HPV Lapset ja Nuoret 2 kk 3 kk 5 kk 12 kk 12-18 kk, ensisijaisesti 12 kk 6-35 kk (vuosittain) 4 v 6 v 14-15 v Suomen lasten rokotusohjelma - riskiryhmät BCG vastasyntyneelle perheessä tuberkuloosia isä/äiti korkean ilmaantuvuuden maasta isällä/äidillä HIV-infektio HBV riskiryhmille TBE Ahvenanmaalaisille Suomen rokotusohjelma - riskiryhmät Influenssa 6-36 kk ikäiset (2007 alkaen) 65 v täyttäneet raskaana olevat krooninen sydänsairaus, keuhkosairaus, diabetes, munuaisen vajaatoiminta, immuunipuutteiset vakavalle influenssalle alttiiden lähipiiri varusmiehet terveydenhuoltohenkilöstö, päiväkotihenkilöstö ym. HBV - riskiryhmät viruksenkantajien vastasyntyneet lapset ja lähikontaktit ruiskuhuumeiden käyttäjien vastasyntyneet ja lähikontaktit (myös HAV) säännöllistä hoitoa saavat verenvuototautia sairastavat (myös HAV) ammattimaiset prostituoidut pistotapaturmissa harkinnan mukaan ulkomailla harjoittelevat terveydenhuoltoalan opiskelijat Muut, rokotusohjelmaa täydentävät rokotteet vesirokko/vyöruusu HPV meningokokki muut matkailijan rokotteet rabies keltakuume japanin aivotulehdus etc etc

Pneumokokkirokotteet - polysakkaridi 23-valenttinen (Pneumovax) kehitetty 1940-luvulla immunogeenisyys aikuisilla kohtalainen teho pneumoniaan vaatimaton Pneumokokkirokotteet - konjugaatti Synflorix (10-valenttinen) Prevenar (13-valenttinen) Suomen rokoteohjelmassa 2010 alkaen (Synflorix) polysakkaridi konjugoitu proteiiniin aktivoi myös T-solut immunogeeninen myös pikkulapsilla kalliimpi Pneumokokkirokotteet - konjugaatti teho vakavia pneumokkki-infektioita vastaan erinomainen Suomessa rokotusohjelman aloittamisen jälkeen vakavat taudit vähentyneet 80% (rokotteen serotyypeille 100%) kansainvälinen meta-analyysi 2013 59-100% teho pneumoniaan kohtalainen teho korvatulehdukseen vaatimaton Pneumokokkirokotteet laumaimmuniteetti USA:ssa ollut huomattava pikkulasten konjugaattirokotusten jälkeen miten aikuiset rokotetaan jatkossa? PS vs konjugaatti; Hot topic pneumokokki on rokotteen kehittelyn suhteen liikkuva maali HPV-rokotteet Gardasil serotyypit 16 ja 18 (syöpä) sekä 6 ja 11 (kondyloomat) annokset 0, 2 ja 6 kk Cervarix serotyypit 16 ja 18 annokset 0, 1 ja 6 kk 16 ja 18 kattavat onkogeenisistä serotyypeistä 75% rokotteessa viruksen kuoren kaltaisia partikkeleita ei lainkaan onkogeenistä genomia HPV-rokotteet teho pitkittyneitä infektioita ja syövän esiasteita kohtaan 95-100% meta-analyysi 2012: RR karsinooma in situ -muutoksille 0.45 serotyypille 16 0.14 serotyypille 18 0.79 muille serotyypeille

HPV-rokotteet - kenelle? annettava ennen altistumista kohderyhmä 11-12 -vuotiaat tytöt Suomessa 11/2013 alkaen rokotusohjelmassa aluksi rokotetaan 1998 syntyneet ja nuoremmat useimmissa maissa rokotetaan vain tytöt hyöty poikien rokottamisesta? Vesirokkorokote elävä heikennetty virus, Varilrix Suositus Suomessa 1-12 v: 1 annos > 13 v: 2 annosta rokote voi aiheuttaa lievän vesirokko-ihottuman perusterveillä turvallinen rokote, joka suojaa erinomaisesti vakavalta taudilta Vesirokkorokotteet suositeltu pitkään >13-vuotiaille ei sairastettua vesirokkoa omakustanteinen rokotteen ottamista kansalliseen rokotusohjelmaan harkittu pitkään ongelmana väestötason vaikutukset,vähenevä luontainen immuniteetti 2010 suositus (THL) ei rokotusohjelmaan 2/2013 suositus (THL) kyllä, rokotusohjelmaan STM ehdottanut VVM ei ole esittänyt määrärahaa hylättiin budjettiriihessä 16.9.2013 Meningokokkirokotteet ACWY-serotyyppien polysakkaridirokotteet käytössä pitkään saatavilla armeijan tarpeisiin ACWY-konjugaattirokotteet (Menveo, Nimenrix) Eurooppaan 2010 teho 95% 1 v rokotteesta 78% 5 v rokottesta pernan puutospotilaat aina konjugaattirokote Meningokokkirokotteet B-serotyyppi Bexsero B-polysakkaridi huono immunogeeni uusi teknologia: neljä proteiini-antigeenia valittu geenitekniikalla myyntilupa Euroopassa 1/2013: Bexsero 11-17 v: 2 annosta aikuisille 1-3 annosta pikkulapsille hyvät vasta-ainetasot usealla eri sheemalla (2-4 pistosta)

Erityisryhmien rokottamien Immuunipuutteiset hematologiset potilaat viralliset suositukset olemassa (THL) eivät kuulu yleiseen rokotusohjelmaan yleensä hoitopaikka maksaa lasten rokotteet elinsiirron saaneet vahvoja immunosuppressiivisia lääkkeitä saavat elävät rokotteet vaarallisia muut turvallisia, mutta teho usein epätäydellinen Vesirokkorokotus immuunipuutteisilla tauti hyvin vaarallinen rokottaminen voi myös olla riski Suomessa rokotetaan lähikontaktit ja suojataan vaikeasti immuunipuutteiset tarvittaessa asikloviirillä ja gammaglobuliinilla jos mahdollista voidaan immunosuppressiivinen hoito tauottaa rokotusta varten BCG rokote HIV-positiivinen äiti annetaan HIV-positiivisen äidin vastasyntyneelle vasta kun tiedetään, että säästynyt tartunnalta infektiovastaanotolla ei anneta raskauden aikana Asplenia Reumapotilaat pneumokki, meningokokki, Hib konjugaattirokotteet influenssa pääsääntöisesti normaali rokotusohjelma taudin vaihe ja lääkitykset aikatauluun tarvittaessa muutoksia voimakkaat immunosuppressiiiviset lääkkeet ja elävät rokotteet riski ennakoi! esim vesirokko

Verenvuototaudit Keskoset Kalenteri-iän mukaan rokotteet aina subkutaanistu ei lihakseen (verenvuotoriski) paikallisoireiden hoito A- ja B-hepatiittirokotteet rokotusohjelman mukainen kohderyhmä BCG vasta, kun 2500g Maahanmuuttajat lapsilla oikeus rokotuksiin turvapaikanhakijat ja muut pakolaiset yleinen rokotusohjelma tarvittaessa nopeutettu aikataulu ennen BCG-rokotusta Mantoux, tb-spot, thorax, TVK Milloin rokottaminen on vastaaiheista? -todelliset vasta-aiheet Voimakas yliherkkyys jollekin rokotteen sisältämälle aineosalle Vakava reaktio aiemman rokoteannoksen jälkeen Selvittelyvaiheessa oleva kouristustauti Immuunijärjestelmän häiriöt elävät, heikennetyt rokotteet Kuume tai kuumeinen infektiotauti rokotusta siirretään 28 Milloin rokottaminen ei ole vasta-aiheista? Milloin rokottaminen ei ole vasta-aiheista? Lieväoireinen infektiotauti, nuhakuume Tartuntataudin itämisaika Tartuntataudin toipilasvaihe Aiemmin sairastettu ko. rokotteella ehkäistävä tartuntatauti Mikrobilääkehoito Krooninen sydän-, keuhko-, maksa- tai munuaistauti Nivelreuma, LED Stabiili neurologinen tauti Kehitysvamma 29 30

Milloin rokottaminen ei ole vasta-aiheista? Allergisten rokottaminen Atooppiset sairaudet, kuten astma, allerginen nuha tai ekseema Ihottuma, rajoittunut ihoinfektio Paikallinen kortikoidihoito Pieniannoksinen systeeminen kortikoidihoito Spesifi allergia rokotteen aineosalle vasta-aihe rokottamiselle -harvinaista Allergia tai atooppinen ihottuma ei vastaaihe rokottamiselle Erityistarve rokottamiselle? 31 32 Raskaana olevien ja imettävien rokottaminen vahingossa annettu elävää taudinaiheuttajaa sisältävä rokotus ei anna aihetta raskauden keskeyttämiseen 33