Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä se merkitsee opettajalle ja koululle? Tytti Solantaus 24.4.2014
Esityksen sisältö Kehitysympäristön tehtävät ja opettaja/koulu Lapset puheeksi työ kouluissa Opettajien ja vanhempien yhteinen työväline
Aikaisempi ajattelu lapsen kehityksestä Kehitys jakaantuu hyvinkin itsenäisiin osa-alueisiin Emotionaalinen kehitys Sosiaalinen kehitys Kognitiivinen kehitys Palvelurakenne heijastaa samaa Emotionaalinen kehitys psykiatriset palvelut Sosiaalinen kehitys sosiaalipalvelut Kognitiivinen kehitys koululaitos TÄMÄ ON VANHENTUNUT NÄKEMYS Lapsen kehitystä ei voi jakaa osa-alueisiin
Lapsen kehityksen ekologia Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa monitahoisen ja - tasoisen ympäristön kanssa, jokapäiväisessä arkisessa kanssakäymisessä syntyy sisäisiä prosesseja, rakenteita, malleja, kykyjä kotona, päivähoidossa, koulussa, kaveripiirissä, jotka näin ollen ovat kehitysympäristöjä 4
Mikä on kehitysympäristö? Ympäristö, jossa lapsi itse on osallisena, vuorovaikutuksessa ja toiminnassa muiden kanssa Itsenäinen merkitys lapsen kehitykselle Arkipäiväisen kanssakäymisen, vuorovaikutuksen ja toiminnan laatu kyseisessä kehitysympäristöissä vaikuttaa lapsen kehityksen kulkuun Suotuisaan kehitykseen Epäsuotuisaan kehitykseen, myös psyk häiriöihin 5
Kehitysympäristön tehtävät (1-3) (Koti, varhaiskasvatus, koulu, vapaa-aika) (1) Osallistua lapsen kehitykseen, olla osapuoli (2) Ennaltaehkäisy preventio (2) Lapsen kuntoutumisen tukeminen, kun lapsella on jo ongelmia
Kehitysympäristön tehtävät (1) Osallistua lapsen kehitykseen, olla osapuoli Kehitysympäristö/Koulu tuottaa kehitystä Toteutuu koulussa opettajan opetuksessa ja toiminnassa lapsen kanssa Ei ole sama kuin kehityksen tukeminen Koulu on sosiaalisen kehityksen päänäyttämö
Esimerkki: Sosiaalinen kehitys Noin 80% lapsista puree, tönii, lyö tai potkii toista lasta tai ryövää kädestä tavaroita 2-3 -vuotiaana (Nagin ja Tremblay 1999, Tremblay 1999)
Miten syntyy tutkimustulos "3-5-vuotiaan käytösongelmat ennustavat käytöshäiriöitä ja väkivaltaisuutta nuoruudessa?
Temperamenttisen lapsen kehityksen karikot Rankaiseva kasvatus Kotona, päivähoidossa, koulussa Käytösvaikeudet 3-5 -v. Pettymykset sos suhteissa Epäonnistumisia koulussa Huono koulumenestys huonot kaverit Nuoruudessa käytöshäiriöt, päihteet väkivalta näpistely
Geenien ja ympäristön monitasoinen vuorovaikutus Caspi, Moffit, Meaney, Kendler, Rutter, etc Geenit x ympäristö Erilaiset kehityksen polut Developmental trajectories
Geenit x Koti Päivähoito Koulu/oppilaitos/työpaikka Vapaa-ajan ympäristöt, kaverit, internet Kehitysympäristöt Kehityksen polut
Geenit x Koti Päivähoito Koulu/oppilaitos/ työpaikka Vapaa-ajan ympäristöt, Yhteiskunnan tila Kulttuuri Kehityksen polut
Tutkimuksessa löydettiin ensin ongelmille altistava geneettinen pohja, riskigeenit Sittemmin: kyse onkin geneettisestä rakenteesta, joka herkistää ihmisen ympäristön vaikutuksille Ts. herkkyys huonolle ympäristölle, mutta herkkyys myös hyvälle ympäristölle, jolloin Kehitys voi olla jopa parempaa kuin muilla
Suotuisan kehityksen polku, vaikka alussa on vaikeata Tukeva kasvatus kotona, päivähoidossa, koulussa Käytösvaikeudet 3-5 -v. Onnistumisia ihmissuhteissa Luokkailmapiiri Menestyminen koulussa Rakentavia ystävyys suhteita Integraatio Opiskeluun Työelämään Aikuisuuteen
Nagin ja Tremblay 1999 Lapsen myönteisten sosiaalisten taitojen kehittyminen tapahtuu vuorovaikutuksessa johdonmukaisen ja välittävän ympäristön kanssa. Riski jatkaa aggressiivista käyttäytymistä johtuu ympäristön puutteista, ei jostain lapsen ominaisuudesta itsessään
Kehitysympäristön tehtävät (2) (2) Ennaltaehkäisy preventio Ongelmien tullen ehkäistä lapsen joutuminen negatiivisille kehityksen poluille Kantaa lasta, kun toisessa kehitysympäristössä on vaikeuksia
Ongelmien siirtyminen yli sukupolvien Lapsilla kohonnut vaara mt-, päihde- sekä koulu- ja opillisille ongelmille ja syrjäytymiselle, jos vanhemmalla on Mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia Rikollisuutta Vakava somaattinen sairaus Perheessä on taloudellisia ongelmia Vaikeita parisuhderistiriitoja Kun perheessä on vanhempia rasittavia huolia tai ongelmia, kärsii vanhemmuus ja elämä lasten kanssa 20
Ongelmat ovat tavallisia perheissä Norja, Torvik TA, Rongmo K. 2011 Noin 40%:lla lapsista on vanhempi, jolla on diagnosoitavissa oleva mielenterveys- tai päihdeongelma Arviolta noin 20% perheistä Niemelä 2012 noin 6-7% lapsista kokee vanhemman syöpäsairauden 21-ikävuoteen mennessä, Toimiva lapsi & perhe 21
Lapsi kotona ja koulussa, kun perheessä on vaikeuksia Tunne-elämä Alakulo, itkuisuus, ahdistus, pelot Käytös Vetäytyminen, arkuus, Ärtyvyys, käytösongelmat, aggressiivisuus Oppiminen Keskittymättömyys, oppimisen ja motivaation ongelmat Koti ja koulu: Miten kohdata tämä lapsi, miten toimia hänen kanssaan? Miten toimia yhteistyössä koti/koulu?
Lapsia suojaava tekijä Kun kotona on vaikeuksia, lasta suojaa hyvä suhde opettajaan tunne ymmärretyksi tulemisesta tunne kuulumisesta omaan luokkaan/yhteisöön Näiden mukainen koulupäivä Hyvä koulukokemus
Kehitysympäristön tehtävät (3) (3) Kun lapsella /nuorella on jo ongelmia Auttaa lapsi/nuori takaisin positiivisen kehityksen poluille Vrt Rutterin tutkimus huostaan otetuista lapsista Mielenterveysongelmiin liittyy vahvasti oppimisen erilaiset ongelmat, ja päinvastoin, oppimisvaikeuksiin liittyy mielenterveysongelmia
Psykiatristen häiriöiden yleisyys Yli 80% lapsiväestöstä on kärsinyt diagnosoitavasta psykiatrisesta häiriöstä 21-ikävuoteen mennessä (Copeland et al 2011) Mitä tämä merkitsee? Vrt. Integraatioprosessi kouluissa Miten toimin tämän lapsen kanssa? Jokapäiväinen kysymys opettajalle
Monilla lapsilla ja perheillä on vaikeuksia pitkään Psykiatriset hoidot ovat vievät aikaa, paranemisprosessit ovat hitaita Hoidossakin oleva lapsi on luokassa ja opettajan on toimittava hänen kanssaan päivästä toiseen Se, sujuuko koulupäivä, on ratkaisevaa lapsen kannalta
Lapsen käytös ja olemus kotona, pv-hoidossa, koulussa, vapaa-aikana Ei erityisiä paineita Kun perheessä tai koulussa on ongelmia Lapsella on ongelmia
Lapsen ja aikuisen vuorovaikutus Opettaja koulussa / vanhempi kotona Ai Lapsi kotona ja koulussa
Psykiatrisesta häiriöstä kärsivän lapsen tuottamat kustannukset (Snell et al 2013, Englanti) 5-15-vuotiaitten, psykiatrisesta häiriöstä kärsivien lasten palvelujen käyttö & kustannukset Perusterveydenhuolto, lastentaudit, sosiaalipalvelut, mielenterveyspalvelut, koulu Koulun panostus Opettajan antama monenlainen tuki, opettajan neuvottelut vanhempien kanssa jne jne Erityisopetus
Kustannukset 5-15-vuotiaitten osalta Yhteensä miltei 1,5 biljoonaa puntaa vuodessa (813.000 lasta) (Itse laskemani) suhdeluvut: Peruspalvelut 1 Lastentautien palvelut 2 Lasten mielenterveyspalvelut 4 Sosiaalipalvelut 4 Opettajan moninainen tuki Erityisopetus
Kustannukset 5-15-vuotiaitten osalta Yhteensä miltei 1,5 biljoonaa puntaa vuodessa (813.000 lasta) (Itse laskemani) suhdeluvut: Peruspalvelut 1 Lastentautien palvelut 2 Lasten mielenterveyspalvelut 4 Sosiaalipalvelut 4 Opettajan moninainen tuki 51 Erityisopetus 32
Kustannukset 5-15-vuotiaitten osalta Koululaitos kantaa miltei 90% kustannuksista (Huom. Kodin kustannuksia ei laskettu) Yli puolet tästä koostuu Opettajan kanssakäymisestä oppilaan kanssa sekä oppilaan monitasoisesta tuesta osana koulupäivän arkea Yhteistyöstä kodin kanssa Alle puolet erityisopetuksen kustannuksista
Myös opettaja tarvitsee tukea kasvatustyölleen, ei pelkästään vanhemmat Opettajakin voi uupua, masentua, jne Vrt. 1990-luvun lama ja opettajat Tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kodin ja koulun, opettajan ja vanhempien välillä
Lapset puheeksi työ kouluissa
Lapsen ja aikuisen vuorovaikutus Lapset puheeksi- työn fokus Opettaja koulussa, vanhempi kotona Ai Lapsi kotona ja koulussa
Lapset puheeksi työ kouluissa: oppimisen ja arkipäivän sujuminen Lasten suotuisa kehityksen toteutuminen ja tuki kodin ja koulun yhteistyössä tilanteissa, joissa perheen/lapsen elämässä on paineita Käytännön päämäärät koulussa Lapsen oppimisen ja koulupäivän sujuminen, vaikka lapsella olisi haasteita Opettajan työn helpottuminen ja tukeminen Kodin ja koulun sujuva ja molempia osapuolia kunnioittava yhteistyö lapsen hyväksi
Lapset puheeksi menetelmän tutkimus ja sovellus kouluun Lapset puheeksi- keskustelua on tutkittu psykiatrisissa palveluissa kun vanhempi on ollut hoidossa vähentää lasten ongelmia soveltuu perheille Menetelmää on kehitetty kouluun sopivaksi yhteistyökuntien opettajien ja koulujen kanssa (Solantaus et al. 2006, 2009, 2010; Toikka & Solantaus 2006; Punamäki et al 2013, Siegenthaler et al 2012)
Lapset puheeksi työ kouluissa: oppimisen ja arkipäivän sujuminen 2-portainen Lapset puheeksi toimintamalli Lapset puheeksi keskustelu (Lp) 1-2 tapaamista, opettaja ja vanhempi, jos toinen tapaaminen on tarpeen, mukaan usein th, psykologi, kuraattori Lapset puheeksi Neuvonpito (Lp-Np) Verkostot mukaan (Oppilashuoltoryhmä) tarpeen vaatiessa
Lapset puheeksi keskustelu Opettajan ja vanhemman yhteinen työkalu Tasavertainen keskustelu: kaksi asiantuntijaa Vanhempi tuntee lapsensa kotona Opettaja koulussa Näkemysten eroavuudet eivät ole ongelma, vaan antavat tärkeätä lisätietoa lapsesta Lapsi on usein erilainen kotona ja koulussa, joissa on hyvin erilaiset haasteet Perustason perustavaa 28.4.2014 Tytti Solantaus
Lapset puheeksi keskustelu Vanhemmat voivat tutustua keskustelurunkoon etukäteen, jolloin asiat eivät tule yllätyksenä Myös yhdessä lapsen kanssa Lapsi voi olla mukana, mutta on oltava varma, että keskustelu on lasta rakentava ja kannustava Vanhemmat päättävät, onko lapsi mukana 28.4.2014 Tytti Solantaus
Lapset puheeksi keskustelu Käydään läpi lapsen arkielämää kotona ja koulussa Auttaa vanhempia ja opettajaa tunnistamaan lapsen, perheen ja koulun VAHVUUDET ja HAAVOITTUVUUDET Luodaan toimintasuunnitelman miten kotona ja koulussa panostetaan lapsen vahvuuksiin tuetaan haavoittuvuuksissa Kunkin oman roolin/työnkuvan puitteissa! 28.4.2014 Tytti Solantaus
Vahvuus Lapset puheeksi menetelmässä VAHVUUS on asia joka menee tavanomaisesti ei edellytä erityisiä saavutuksia, lahjakkuutta, erityistaitoja voi liittyä lapseen tai kehitysympäristöön Perustuu pärjäävyyden (resilience) määritelmään 28.4.2014 Tytti Solantaus
Haavoittuvuus Lp-keskustelussa (1) asia joka on jo ongelma, mutta (2) myös tilanne, joka voi johtaa ongelmiin usein haavoittuva yhtälö lapsen/nuoren omien ominaisuuksien kanssa ja perhe- tai koulutilanteen Arka lapsi ja eristäytyvä, masentunut vanhempi Vauhdikas lapsi ja uupunut opettaja Masentunut lapsi ja vaihtuvat sijaiset koulussa 28.4.2014 Tytti Solantaus
Esimerkkejä lokikirjasta Miten kuvailisitte perhettänne? Miten kuvailisit koulua? Minkälaisia koulu ja tämä luokka on nimenomaan tätä lasta ajatellen?
Esimerkkejä lokikirjasta Minkälainen lapsi on mielialaltaan? Vahvuus: lapsen mieliala on pääsääntöisesti myönteinen ja tunneilmaisu on rikasta. Haavoittuvuus: vallalla on alakulo, ahdistus, pelokkuus, ärtyvyys, kiukku; tunneilmaisu on kapeaa tai lapsi ei ilmaise tunteitaan Huoltajat Vahvuus Haavoittuvuus Opettaja Vahvuus Haavoittuvuus
Esimerkkejä lokikirjasta 12. Minkälainen lapsi on toiminnaltaan ja käyttäytymiseltään kotona ja koulussa? Vahvuuksia ovat kyvyt olla myönteisessä kanssakäymisessä sekä aikuisten että lasten kanssa, innostua uusista asioista, nauttia yhteisistä toimista, tutustua erilaisiin ihmisiin, kyky pitää rakentavasti omia puoliaan ja tehdä sovinto konfliktin jälkeen jne. Haavoittuvuuksia ovat vetäytyminen kanssakäymisestä, vaikeus sanoa ei vaikka haluaisi, riidanhaluisuus, hallitsemattomat raivonpurkaukset Huoltajat Vahvuus Haavoittuvuus Opettaja Vahvuus Haavoittuvuus
Kysymys kodin ja koulun mahdollisista ongelmista Opettaja: Onko kotona jotain sellaista ongelmaa, joka minun olisi hyvä tietää, jotta ymmärtäisin lastanne ja osaisin toimia parhaalla mahdollisella tavalla? Vanhemmat: Onko koulussa jotain sellaista ongelmaa, joka meidän olisi hyvä tietää, jotta me voisimme ymmärtää ja tukea lastamme parhaalla mahdollisella tavalla?
Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelmalla tarkoitetaan konkreettisten toimien sopimista. Sovitaan, kuinka lapsen arkipäivässä tuetaan löydettyjä vahvuuksia ja miten toimia mahdollisten haavoittuvuuksien kohdalla. Opettaja toimii oman toimenkuvansa ja resurssiensa mukaisesti!
Neuvonpito Lp:n jälkeen toteutetaan tarvittaessa Lapset puheeksi neuvonpito (Lp-Np) verkoston rakentaminen lapsen ympärille Kouluterveydenhuolto ja oppilashuolto Perheen ja lapsen oman sosiaalisen verkosto Tarvittavien muiden palvelujen, srk ja vapaaehtoistyön aktivointi Opiskelijahuoltokokous voidaan järjestää Neuvonpidon rakenteella ja kirjata ko. ohjeistuksen mukaisesti
Lapset puheeksi työskentely ja keskustelu On vapaaehtoinen vanhemmille Lokikirja saatavana netissä, Vanhemmat päättävät mitä ja miten paljon he kertovat perheensä asioista Tarkoituksena lisätä opettajan ymmärrystä lapsesta Keskustelussa vanhempi tekee merkintöjä omaan lokikirjaansa, jonka hän vie kotiin. Opettajan lokikirjaa ei säilytetä. Vain toimintasuunnitelma arkistoidaan (vanhemman luvalla)
Lapset puheeksi keskustelun toteuttamisen vaihtoehdot, jotka ovat muotoutuneet yhteistyössä koulujen kanssa - 1. LP-keskustelu käydään kaikkien oppilaiden vanhempien kanssa. Pyritään lapsen suotuisan kehityksen vahvistamiseen, ongelmien ehkäisemiseen niiden alkujuurilla. Vaihtoehdon etuna on LP-yhteistyön syntyminen osana lapsen normaalia koulunkäyntiä. Se kannustaa yhteydenpitoon matalalla kynnyksellä jatkossakin. Joissakin kouluissa LP-keskustelu on yhdistetty vanhempain varttiin.
Lapset puheeksi keskustelun toteuttamisen toinen vaihtoehto Vanhemmille kerrotaan mahdollisuudesta toteuttaa LP keskustelu, kun perheessä tai koulussa on tilanteita tai muutoksia, jotka tuovat paineita lapsen elämään tai kun lapsella itsellään näyttää olevan vaikeuksia. Työskentelyn piiriin tulevat vain ne lapset, joiden vanhemmat tai opettaja päättävät ehdottaa keskustelua. Pääpaino ongelmien ehkäisyllä ja siinä reagoidaan lapsen tilanteeseen myöhemmin kuin ensimmäisessä vaihtoehdossa.
Lapset puheeksi keskustelun toteuttamisen kolmas vaihtoehto. LP keskustelu käydään vasta, kun lapsella on jo selviä ongelmia. Pyrkimyksenä on lapsen hoidon ja kuntoutuksen tukeminen ja lapsen kehityksen saaminen takaisin omalle normaalipolulleen. Tässä vaiheessa ei ole enää kyse ongelmien ehkäisystä, vaan lapsen kuntoutuksesta.
Lapset puheeksi työ kunnissa Pyrkimyksenä rakentaa palveluista, vapaaehtoistyöstä ja perheen/lapsen omasta verkostosta toimiva kokonaisuus lapsen suotuisan kehityksen turvaamiseksi kotona, päivähoidossa ja koulussa (vrt. uusi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, Lastensuojelulaki)
Lapset puheeksi keskustelu palvelujärjestelmässä Aikuisten ja lasten sosiaali- ja terveys palvelut tiedon antaminen suojaavien tekijöiden suhteen Koti Lapsen arkipäivä Vanhemman ja päivähoitajan/ opettajan jaettu ymmärrys lapsen elämäntilannetta kohtaan Päivähoito, koulu, harrastukset mitä minä teen lapsen kanssa toimiessani Ei ole terapiaa Ei ole perhetyötä
Toimiva lapsi & perhe työ kunnissa Mukana noin 30 kuntaa, joissa työhön on sitoutunut Varhaiskasvatus ja koululaitos Koko perusterveydenhuolto ja aikuisten mt-ja päihdepalvelut johtoa myöten Kaikki sosiaalipalvelut mm. lastensuojelu, perhepalvelut, aikuisten sosiaalipalvelut (toimeentulopalvelut), työvoima-palvelut Seurakunta ja vapaaehtoisjärjestöt
Ja nyt keskustelua!
Kiitos! Antonia Ringbom