Teoriasta toimintaan Toimiva lapsi & perhe -ohjelma

Transkriptio

1 1 Teoriasta toimintaan Toimiva lapsi & perhe -ohjelma Salo Tytti Solantaus Lastenpsykiatri Tutkimusprofessori emerita Suomen Mielenterveysseura THL

2 Toimiva lapsi & perhe -ohjelma Lasten suotuisa kehitys Toimivat palvelut

3 Lapsen kehityksen ja pärjäävyyden ekologia Ylisukupolvisuus Palvelujen sirpaleisuus Toimiva lapsi & perhe - ohjelma Lasten suotuisa kehitys Toimivat palvelut

4 Toimiva lapsi & perhe (Tl&p) Tutkimus-kehittämis-implementaatio-ohjelma I Lasten häiriöiden ehkäiseminen, kun vanhemmalla on vaikeaa, v Huomio lapsiin aikuisille suunnatuissa palveluissa Työ lasten kehitysympäristöissä II Monialaisten, monisektoraalisten peruspalvelujen rakentaminen yhteistyössä kuntien kanssa Toiminta THL:ssä 2001-syksy 2013 Jatkuu Suomen Mielenterveysseuran puitteissa Tytti Solantaus ja Mika Niemelä ja sadat ammattilaiset kentällä

5 Laki velvoittaa palveluja Terveydenhuoltolaki ja päihdehuoltolaki velvoittavat aikuisten palveluja ottamaan huomioon potilaan / asiakkaan lasten hoidon ja tuen tarpeen Toimiva lastensuojelu raportti (2013) ja sen toimeenpano-ohjelma velvoittavat levittämään Toimiva lapsi & perhe menetelmät aikuisten palveluihin yli maan

6 Tl&p -työmenetelmäperhe Lapset puheeksi (Lp) keskustelu Lp perheinterventio (6-8 tapaamista, Beardslee) Vertti- vertaistukiryhmät lapsille ja vanhemmille Lapset puheeksi ryhmät psykiatrisissa sairaaloissa Lapset puheeksi Neuvonpito (Lp-neuvonpito) Opaskirjat

7 Palvelujen kehittäminen Pirstaleisista palveluista toimivaan kokonaisuuteen

8 Palvelujen kehittäminen Suomessa Projektikehittämisen vaihe Kehittäminen rajautui tietylle toimialueelle tai työn osaan Kaikilla omat projektinsa Kokonaisuus ei muuttunut, ehkä joskus päinvastoin Oli lähdettävä toimimaan toisin Tytti Solantaus 8

9 KASTE Tavoitteena on, että lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa tuen, avun ja hoidon omissa kehitysympäristöissään (koti, päivähoito, koulu, vapaa-aika) 2. Lasten psykososiaalisten palvelujen kehittäminen perus- ja erityispalveluissa yli sektori-, professio- valta- ja hierarkiarajojen 3. Ehdotus: otetaan suuri ajankohtainen ongelma, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan koko palvelukenttä ts. ongelmaratkaisun kautta muutetaan palveluja Tytti Solantaus 9 19

10 Toimiva lapsi & perhe Kriminaalihuolto Lastensuojelu Perheiden kotipalvelut Perheneuvola Neuvola ja kouluthpalvelut Vanhemman mt ja päihdepalvelut Erikois-sh Lapset vanhemmat Vanhemman ongelmat: terveys päihde-toimeentulo- rikollisuus Päivähoito/ koulu Perusthpalvelut Työvoimapalvelut Toimeentulopalvelut Tytti Solantaus 10

11 Palvelujen kehittäminen:tl&p Kaikkien eri sektorien kehittäminen yhtä aikaa Palvelut viedään lapselle eikä lasta palveluihin 01/17/15 Tytti Solantaus 11

12 Sirpaloituneet palvelut ratkaistavat kysymykset Erilaiset tehtävät ja tavoitteet Erilaiset taustakoulutukset, teoriat, toimintatavat Erilaiset resurssit Erilainen kieli ja ymmärrys Kilpailu asiantuntijuudesta Kilpailu vallasta organisaatiossa ja asiakastyössä Tytti Solantaus 12

13 Muutokseen tarvitaan: Palvelujen kehittäminen Toiminta kaikilla tasoilla Johto, hallinto, asiakastyö, väestö Menetelmät, jotka ovat turvallisia käyttää (ei haittaa) soveltuvat palveluihin ja asiakkaille vaikuttavat toivottuun suuntaan Asiakastyössä Palvelujen kehittämisessä Tytti Solantaus 13

14 Sirpaloituneet palvelut Tl&p -ohjelma Eri lähtökohdista toimivilla palveluilla on oltava yhteinen suunta Lapsen arkipäivän sujuminen lasta tukien on avainkysymys, yhteinen nimittäjä Yhteinen perusmenetelmä (kaksiportainen LP), josta sovellukset eri toimipisteisiin Tytti Solantaus 14

15 Strategia Toimiva lapsi & perhe-ohjelma kunnissa/organisaatioissa Poliittisesti hyväksytty ja kirjattu tahtotila Hallinto- ja vastuujärjestelmä Johtoryhmä: Sos-, terveys-, kasvatus-, sivistystoimet Yksikkötason henkilöön ulottuva vastuu Konkreettiset toimet strategian toteuttamiseksi Asiakastyö: työntekijöiden koulutus sekä kouluttajattajakoulutus Palveluorganisaatioon omat kouluttajat Väestön tietoisuus: paikalliset mediat Tietoisuus uusista toimintatavoista palveluissa, asenteet Tietoisuus lapsen kehityksen haasteista kun perheen elämäntilanne muuttuu Esityksen nimi / Tekijä 15

16 Tl&p:n kuntatyö Kuntatyö alkoi pilotilla Lähti systemaattisemmin käyntiin v Lapissa, Pohjanmaalla ja Imatralla Raahen kuntayhtymä 2012-

17 Raahen kuntayhtymän tilastoja Vuodet Lastensuojelutarpeen selvitykset Aloitetut lastensuojelun asiakkuudet Lähetteet erikoissairaanhoitoon vähentyneet noin kolmanneksella ( )

18 Vaikuttavuusinvestointi / Sitra Suomen mielenterveysseura hakee (SMS) kuntakumppaneita Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitra) vaikuttavuusinvestointi-ohjelmaan tavoitteena on Tl&p ohjelman keinoin tukea lasten ja perheiden hyvinvointia Yhdessä kunnan kanssa sovittuihin tavoitteisiin pyritään vaikuttavuusinvestointi-rahoitusmallin avulla. Jos ei onnistu, riski on sijoittajan, jos onnistuu, kunta maksaa sovitun summan sijoittajalle (engl. impact investing) Yhteys: Kristian.Wahlbeck@mielenterveysseura.fi

19 Lapsen suotuisa kehitys

20 Lapsen suotuisa kehitys Myönteisten mahdollisuuksien realisoituminen, uusien mahdollisuuksien avautuminen suhteessa itseen, muihin, ympäristöön kaikissa kehitysvaiheissa lapsen/nuoren kukoistus omissa puitteissaan Ei edellytä ongelmatonta lapsuutta

21 On kuljettu pitkä ja hieno tie Epidemiologinen riskitutkimus Pärjäävyyden tutkimus Vaikuttamisen tutkimus: interventiot Riski- ja ongelma-ajattelusta Pärjäävyyteen ja vahvuuksiin ongelmien keskellä Toivottomuudesta toivoon ja optimismiin Yksilöistä ja perheistä palvelujärjestelmiin, Toimiva lapsi & perhe 21

22 Lapsen kehityksen ekologia Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa monitahoisen ja -tasoisen ympäristön kanssa jokapäiväisessä kanssakäymisessä syntyy sisäisiä prosesseja, rakenteita, malleja, kykyjä kotona, päivähoidossa, koulussa, kaveripiirissä, jotka ovat niin ollen ovat kehitysympäristöjä 22

23 Yhteiskunta Kulttuuri Naapurusto ja vapaa-aika Päivähoito /koulu Lapsi Koti

24 Yhteiskunta Kulttuuri Naapurusto ja vapaa-aika Päivähoito /koulu Lapsi Koti

25 Vapaa-ajan ympäristöt Kaveripiiri Vanhemmat sisarukset Koti Ruutu Lapsi Päivähoito Koulu Päivähoitaja / opettaja Muut lapset

26 Kaveripiiri Vanhemmat Koti Lapsi Päivähoito Koulu Päivähoitaja / opettaja Ruutu

27 Lapsen kehityksen ekologia Teoreettisista malleista Ekologinen malli (Bronfenbrenner 1979, 2000, 2005 ) Mikro-, meso-, exo- ja makrosysteemit Transaktionaalinen malli (Sameroff, ym) Keskinäisen vuorovaikutuksen malli Transaktionaalinen ekologinen malli Bio-psyko-sosiaalis-ekologinen systeeminen malli (Ungar, Rutter, Masten, Cicchetti, ym) Geenitutkimuksen merkitys 27

28 Geenit x ympäristö Erilaiset kehityksen polut (Developmental trajectories)

29 Geenit x Koti Päivähoito Koulu/oppilaitos/ työpaikka Vapaa-ajan ympäristöt Yhteiskunnan tila Kulttuuri Kehityksen polut

30 Maailmantalouden Ongelmat Suomen 1990-luvun lama Turvaton työtilanne, työttömyys Hintojen ja korkojen nousu Sosiaalisten tukien leikkaus Perhe Turvaton työtilanne ja perheen tulojen väheneminen Pennin venyttäminen Päivähoito ja Koulu Vanhempien mielenterveysongelmat Parisuhde Vanhemmuus Solantaus, Leinonen, Punamäki Dev Psychology 2004:40: Lapsen kehitys ja mielenterveysongelmat 30

31 Tutkimuksen alla Haavoittuvuusgeeneistä herkkyysgeeneihin Muuttaa ajattelua ja toimintaa! Geeni- ja molekyylibiologian tutkimus korostaa ympäristön merkitystä kehitykselle Sekä suotuisalle että ongelmakehitykselle Kehitysympäristöjen merkitys

32 Mikä on kehitysympäristö? Fyysinen, psykologinen ja sosiaalinen ympäristö, jossa lapsi itse on osallisena ja toimijana jolla on sekä itsenäinen merkitys lapsen kehityksessä että yhteisvaikutus muiden kanssa 32

33 Kehitysympäristöt, jatk. Kehitysympäristö osallistuu = on osapuoli lapsen kehityksessä Kehitysympäristön ominaisuudet vaikuttavat vuorovaikutuksen ja lapsen kehityksen toteutumiseen Vuorovaikutus on yhteistä arkista toimintaa sekä iloissa että suruissa Jokaisella kehitysympäristöllä on vastuu omasta osuudestaan lapsen kehitykseen

34 Kehitysympäristön tehtävät (1) (1) Osallistua lapsen kehitykseen, olla osapuoli Kehitysympäristö tuottaa kehitystä Ei ole sama kuin kehityksen tukeminen Jokaisella ympäristöllä vastuu omasta osuudestaan lapsen kehitykseen Päivähoidon / koulun tärkein tehtävä on oma toiminta lapsen kanssa Kasvatuksen kumppanuus vanhempien kanssa, mutta ei vanhemmuutta

35 Nagin ja Tremblay 1999, Tremblay 1999 Noin 80% lapsista puree, tönii, lyö ja potkii toista lasta 2-3 vuotiaana

36

37 Effective Child & Family Programme 37

38 "3-5-vuotiaan käytösongelmat ennustavat käytöshäiriöitä ja väkivaltaisuutta nuoruudessa Rankaiseva kasvatus Kotona, päivähoidossa, koulussa Käytösongelmat 3-5 -v. Huono koulumenestys Nuoruudessa käytöshäiriöt, päihteet väkivalta näpistely Pettymykset sos suhteissa Epäonnistumisia koulussa huonot kaverit

39 Ekologinen lähestymistapa sekä ennaltaehkäisyssä että hoidossa Tukeva kasvatus kotona, päivähoidossa, koulussa Menestyminen koulussa Käytösongelmia 3-5 -v. Onnistumisia ihmissuhteissa Luokkailmapiiri Rakentavia ystävyyssuhteita Integraatio Opiskeluun Työelämään Aikuisuuteen

40 Nagin ja Tremblay 1999 Lapsen myönteisten sosiaalisten taitojen kehittyminen tapahtuu vuorovaikutuksessa johdonmukaisen ja välittävän ympäristön kanssa. Riski jatkaa aggressiivista käyttäytymistä johtuu ympäristön puutteista, ei jostain lapsen ominaisuudesta itsessään

41 Kehitysympäristön tehtävät (2) (2) Ennaltaehkäisy preventio Ongelmien tullen ehkäistä lapsen joutuminen negatiivisille kehityksen poluille Kantaa lasta, kun toisessa kehitysympäristössä on vaikeuksia Ottamalla lapsen tarpeet huomioon arkipäivän toimissa

42 Ennaltaehkäisyn merkitys: ylisukupolvisuus Lapsilla kohonnut vaara mt-, päihde- ja/tai kouluongelmille tai sos. syrjäytymiselle, jos vanhemmalla on Mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia Rikollisuutta Vakava somaattinen sairaus Perheessä on taloudellisia ongelmia Vaikeita parisuhderistiriitoja Kun perheessä on vanhemmuutta rasittavia huolia tai ongelmia TAVALLISEN PERHEEN TAVALLISIA ONGELMIA 42

43 Kansanterveysongelma Norway (Torvik TA, Rongmo K. 2011) Noin 40%:lla lapsista on vanhempi, jolla on diagnosoitavissa oleva mielenterveys- tai päihdeongelma 12%:ssa vanhemmalla vakava häiriö Australia (Maybery, Reupert, Goodyear & Crase, 2009). N %:lla lapsista on vanhempi, jolla on psykiatrinen häiriö (alkuper: mental illness), Toimiva lapsi & perhe 43

44 Niemelä % lapsista kokenut vanhemman syöpäsairauden 21-vuoden ikään mennessä Lasten riski psykiatristen palvelujen käytölle nousee erityisesti, jos vanhemmalla on tai on ollut myös hoitoa vaativia psykiatrista ongelmia, Toimiva lapsi & perhe 44

45 Vankeusrangaistusta suorittavat vanhemmat ja heidän lapsensa Vankien psykiatrinen sairastavuus on huomattavan suurta, myös Suomessa (Joukamaa et al 2010) Elämänaikainen sairastavuus Jokin mielenterveyden häiriö 95%:lla vangeista, Toimiva lapsi & perhe 45

46 Vankeusrangaistusta suorittavat vanhemmat ja heidän lapsensa Lasten riski Pojat: riski käytösongelmille ja epäsosiaaliselle persoonallisuudenhäiriölle Tytöt: riski internalisoiville häiriöille Poikien seuranta 32 vuoden ikään (Murray and Farrington 2005, 2008) Matala koulutustaso, köyhyys, ihmissuhdeongelmat 70% antisos. persoonallisuuden häiriö 50% raportoi itse tehneensä rikoksia, Toimiva lapsi & perhe 46

47 Vanhemmuuden ongelmat, kun vanhemmalla on mt-ongelmia Epäspesifit ongelmat Väsymys, poissaolevuus Arkuus, sosiaalinen eristäytyminen Ärtyvyys, raivokohtaukset, kovakourainen vanhemmuus Spesifit, oireisiin liittyvät ongelmat Itkuisuus, jaksamattomuus, reagoimattomuus Pelot, ahdistus, pakko-oireet Maanisuus, harhat Syömisongelmat Vanhempien kysymys: Miten toimia lapsen kanssa??

48 Lapsi koulussa ja päivähoidossa kun perheessä tai lapsella on vaikeuksia Vetäytyminen Alakulo, itkuisuus, pelot Herkkä pettymyksille yms Keskittymättömyys Levottomuus, käytöksen ongelmat Konfliktit muiden lasten kanssa, aikuisten kanssa Huom: Hyvä koulukokemus suojaa lasta!

49 Lapset päivähoidossa ja koulussa kun vanhemmilla on vaikeaa Päivähoidolla ja koululla on mahdollisuus kannatella lasta Päivähoitajan ja opettajan kysymykset Miten toimia lapsen kanssa, joka.? Miten toimia vanhemman kanssa, jolla on vaikeuksia? Lapset puheeksi keskustelusta tehty sovellukset päivähoitoon ja kouluun: Kodin ja koulun / päivähoidon yhteistyö lapsen arjen tukevoittamiseksi (suojaavat tekijät)

50 Lapset puheeksi- keskustelu: Kysymys kodin ja koulun mahdollisista ongelmista Opettaja: Onko kotona jotain sellaista asiaa, joka minun olisi hyvä tietää, jotta ymmärtäisin lastanne ja osaisin toimia parhaalla mahdollisella tavalla? Vanhemmat: Onko koulussa jotain sellaista asiaa, joka meidän olisi hyvä tietää, jotta me voisimme ymmärtää ja tukea lastamme parhaalla mahdollisella tavalla?

51 Kehitysympäristön tehtävät (3) (3) Korjaava toiminta Auttaa lapsi/nuori takaisin positiivisen kehityksen poluille Arkipäivän sujuminen luo pohjaa myös terapialle Oman korren tuominen lapsen/nuoren hoitoon/kuntoutukseen Vrt Rutterin tutkimus huostaanotetuista lapsista

52 Psykiatristen häiriöiden yleisyys Yli 80% lapsiväestöstä on kärsinyt diagnosoitavasta psykiatrisesta häiriöstä 21- ikävuoteen mennessä (Copeland et al 2011) Kyseinen arvio on alakantissa Mitä tämä merkitsee? Vrt. Integraatioprosessi kouluissa Miten toimin tämän lapsen kanssa? Jokapäiväinen kysymys opettajalle

53 Psykiatrisesta häiriöstä kärsivän lapsen palvelujen kustannukset (Snell et al 2013, Englanti) 5-15-vuotiaitten, psykiatrisesta häiriöstä kärsivien lasten palvelujen käyttö & kustannukset Perusterveydenhuolto, lastentaudit, sosiaalipalvelut, mielenterveyspalvelut, koulu Koulun panostus Opettajan antama monenlainen tuki, neuvottelut vanhempien kanssa yms. Erityisopetus

54 Kustannukset 5-15-vuotiaitten osalta Yhteensä miltei 1,5 miljardia puntaa vuodessa ( lasta) (Itse laskemani) suhdeluvut: Peruspalvelut 1 Lastentautien palvelut 2 Lasten mielenterveyspalvelut 4 Sosiaalipalvelut 4 Opettajan toiminta Erityisopetus

55 Kustannukset 5-15-vuotiaitten osalta Yhteensä miltei 1,5 biljoonaa puntaa vuodessa ( lasta) (Itse laskemani) suhdeluvut: Peruspalvelut 1 Lastentautien palvelut 2 Lasten mielenterveyspalvelut 4 Sosiaalipalvelut 4 Opettajan toiminta 51 Erityisopetus 32

56 Yhteenveto Lapsen/nuoren kehitykseen osallistuvat koti, päivähoito, koulu ja vapaa-ajan ympäristöt Sekä suotuisaan että ongelmakehitykseen Kaikkien tärkein kysymys on, miten toimia lapsen kanssa, jolla itsellään tai perheellä on ongelmia? Miten saada arki sujumaan parhain päin, lasta tukien? 56

57 Tl&p menetelmät Lapsen arkipäivän tukeminen (vuorovaikutus, toiminta) lapsen kehitys! Pärjäävyyden prosessin tukeminen (vahvuudet, haavoittuvuudet)

58 Lapsen kehityksen ekologia Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa monitahoisen ja -tasoisen ympäristön kanssa jokapäiväisessä kanssakäymisessä syntyy sisäisiä prosesseja, rakenteita, malleja, kykyjä kotona, päivähoidossa, koulussa, kaveripiirissä, 58

59 Pärjäävyys Asiat sujuvat, vaikka olisi sellaisia vaikeuksia, jotka usein johtavat ongelmiin Usein on kyseessä profiili vahvuuksista ja haavoittuvuuksista Pärjäävyys syntyy yksilön ja ympäristön arkisessa vuorovaikutuksessa Ei ole yksilön ominaisuus

60 Tl&p menetelmät Lapsen arkipäivän tukeminen (vuorovaikutus, toiminta) lapsen kehitys! Pärjäävyyden prosessin tukeminen (vahvuudet, haavoittuvuudet) Arkipäivän konkretian merkityksen ymmärtäminen Arjen pienet solmukohdat

61 Lapset puheeksi-keskustelu ja Lp-Neuvonpito monialaisissa palveluissa Lapset puheeksi keskustelussa identifioidaan yhdessä vanhempien/lapsen, päivähoidon/ koulun kanssa lapsen/kehitysympäristön vahvuudet ja haavoittuvuudet verkoston toiminnan pohjaksi Lp-Neuvonpito tuo tarvittavat tahot yhteen ja sitouttaa toimijat tehtäviin, joihin jokainen kokee pystyvänsä perhe ja työntekijät samalle viivalle

62 Vaikeuksia traditionaalisissa verkostokokouksissa -1 Vievät paljon aikaa ja vaikea saada kokoon Painotus kielteisissä asioissa Prosessin hallinta vaikeaa, rönsyilevä keskustelu Frustraatiota ja voimattomuuden tunteita sekä työntekijöillä että perheenjäsenillä Perheenjäsenet: Vaara tulla nöyryytetyksi Avuttomuuden tunne Kieltäytyminen jatkosta?

63 Ongelmia verkostotyössä -1 Kommunikaation sudenkuoppia Vanhempi Maija on aiheuttanut näitä ongelmia ja vielä näitäkin ongelmia Työntekijä 1 Työntekijä 2

64 Ongelmia verkostotyössä -2 Kommunikaation sudenkuoppia Vanhempi Maija on aiheuttanut Paljon ongelmia: ja vielä näitäkin ongelmia: Työntekijä 1 Työntekijä 2 Työntekijä No1 No2:lle: Näin vaikeata minulla on! No2 No1:lle: Mutta minulla on vielä vaikeampaa ja olen tehnyt vielä enemmän

65 Ongelmia verkostotyössä -3 Kommunikaation sudenkuoppia Vanhempi Puolustaa lastaan Työntekijä 1 Työntekijä 2

66 Matti kertoo, miten ongelmat voidaan ratkaista!

67 LP-keskustelu ja LP Neuvonpito I Väline lapsen tarpeisiin vastaamiseen eri kehitysympäristöissä II Väline asiakaskohtaisen yhteistyön rakentamiselle Yhteistyö rakennetaan konkreettisten toimien varaan Avaa oven monenlaisille interventioille III Väline myös palvelujen kokonaisvaltaiselle kehittämiselle Palvelee sekä ehkäisevää että korjaavaa/hoitavaa työtä

68 Tutkimus

69 Toimiva lapsi&perhe tutkimus Tytti Solantaus, Juulia Paavonen, Sini Toikka, R-L Punamäki Lapset puheeksi keskustelua ja - perheinterventiota verrattu (aikuispsykiatriassa) Satunnaistettu tutkimus, N 119 perhettä, vanhempi hoidossa masennuksen takia (+ muita mahd dg) Seuranta 1,5 vuotta Solantaus et al. 2006, 2009, 2010; Toikka & Solantaus 2006; Punamäki et al 2013 Siegenthaler et al 2012: 40%! 69

70 1. Menetelmien turvallisuus Aiheutetaanko menetelmillä haittaa? Vanhemman mt- tai päihdeongelman paheneminen kun puhutaan herkistä asioista? Lasten huolten lisääntyminen? Stigmatisoituminen huonommuuden kokemus, syyllisyyden ja häpeän lisääntyminen? Tulos: EI VAARAA, päinvastoin 70

71 2. Menetelmien käyttökelpoisuus? Soveltuvatko menetelmät suomalaiseen palvelu- ja perhekulttuuriin? YDINKYSYMYKSIÄ! Vanhemmat 80-90%: hyvä ilmapiiri, pystyin puhumaan aroistakin asioista 85% lapsista suosittelisi muille lapsille (perheinterv.) Työntekijät pystyivät kouluttautumaan menetelmiin ja 80-90%: työnilo ja motivaatio kasvoivat Tulos: SOVELTUVAT, käyttökelpoisia 71

72 Interventioiden vaikuttavuus 18 kk seurannassa Molemmat vaikuttavia lapsen tunne-elämän ongelmiin ja uusien depressioiden puhkeamiseen Perheinterventio vaikuttavampi lasten depressioon Lp-keskustelulla ja -perheinterventiolla on nähtävästi erilainen vaikutusmekanismi Oletus: perheinterventio toimii enemmän terapeuttisena, kun taas Lp taas voimaannuttaa vanhempia enemmän kuin perheinterventio

73 Tutkittiin lasten attribuutioita mahdollisina vaikutuspolkuna Depressiiviset ajattelumallit liittyvät masennukseen ja lapset oppivat ne (sisäistävät) ne depressiivisiltä vanhemmilta, mikä lisää lasten riskiä masentua (Murray et al 2001) Hypoteesi: perheinterventio parantaa lasten attribuutioita, mikä selittää omalta osaltaan perheintervention vaikutusta 20/07/2012 Tytti Solantaus 73

74 Mediaattorimalli Korjaantuneet Ajattelumallit Interventio Lapsi

75 Odottamaton tulos: depressiiviset ajattelumallit korjaantuivat vain LP-ryhmässä Myönteinen muutos attribuutioissa Lp:ssä Lapset Puheeksi Lasten depress oireet alas (CDI) Emotionaaliset oireet alas (SDQ) 18 kk seurannassa

76 Miksi ei perheinterventiossa? Vastaus liittyy ehkä siihen, miten asia prosessoidaan perheessä Perheinterventio Informaatio annetaan perheistunnossa työntekijän ohjaamana Huom: kaikki lapset paikalla, ammatti-ihmisen ohjaus Vanhemmat saattavat ajatella, että homma hoidettu

77 Antonia Ringbom

78 Miksi pikkuinterventiossa tuli tulos, vaikka lapset eivät edes olleet paikalla? Lapset puheeksi: Vanhemmat joutuvat itse miettimään miten toimia Jäävät itsensä varaan omavaraiseksi Vanhempien pitää ensin prosessoida asia itselleen Saattavat käyttää opaskirjasta enemmän Saattavat yhdistää asiasta keskustelun niihin tilanteisiin, joissa lapsen syyllisyys syntyy Mahdollinen selitys: vanhemmista itsestään tulee muutoksen agentteja (eikä ammattilaisesta)

79

80 Ennaltaehkäisyssä tärkeä elementti on tukea asiakkaiden omaa toimijuutta, kykyä selvitä itse (tulevissakin) vaikeuksissa Myös muissa tutkimuksissa näyttöä siitä, että pitempi ei ole aina parempi

81 Johtopäätökset tutkimuksesta Menetelmät ovat turvallisia Soveltuvat suomalaiseen perhe- ja palvelukulttuuriin Vaikuttavat odotettuun suuntaan Vanhempaa kunnioittava suhtautuminen on tärkeätä sekä asiakkaille että työntekijöille Luo pohjan luottamukselliselle ja vaikuttavalle työskentelylle

82 Lapset puheeksi ulkomailla Koulutetaan ja käytetään Ruotsissa Australiassa (jossa tehty nettikoulutus, Kreikassa Italiassa (alullaan) Japanissa (alullaan) Opaskirjasia on käännetty riikinruotsiksi, norjaksi, islanniksi, tanskaksi, viroksi, liettuaksi, tsekiksi, japaniksi, kreikaksi. Tulossa ranskaksi

83 Lopuksi Lasten ja nuorten kehityksen ymmärtämisessä, edistämisessä ja ongelmien ehkäisyssä tapahtuu paljon Ongelmien ylisukupolvisuutta on alettu ymmärtää paremmin ja on olemassa keinoja ja menetelmiä ehkäistä lasten ongelmia Lasten ja perheiden hyvinvointiin voidaan vaikuttaa!

84 Kiitos! Kuva A Ringbom Tytti Solantaus 84