Lapset puheeksi verkostot suojaksi. Tytti Solantaus Depressiofoorumi Levillä 2011

Transkriptio

1 Lapset puheeksi verkostot suojaksi Tytti Solantaus Depressiofoorumi Levillä 2011

2 Lapset puheeksi Verkostot suojaksi Toimiva lapsi & perhe II Lapissa ja Imatralla

3 Lapset puheeksi miksi? Näkemys lapsesta on muuttumassa Lapsuuden merkitys lapselle itselleen Lapsi elämänsä subjektina Lapsuuden kehitys antaa suuntaa tulevaisuudelle Esim. mielenterveysongelmat ja kehitysvaihe Lapsuudenaikaiset mielenterveyden häiriöt vakavia Aikuisuuden mt-häiriöistä puolet 2/3 alkanut jo alaikäisenä Ennaltaehkäisyn ja vaikuttavan hoidon merkitys korostuu (Lapset = lapset ja nuoret)

4 Lapset puheeksi miksi? Ongelmia Lapsiväestö on näkymätön/ ohitetaan (usein tarkoittamatta) Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen Psykiatrinen hoito on siirtynyt terveyskeskuksiin, Masennuspotilaat hoidetaan terveyskeskuksissa Psykiatrinen epidemiologia Suomessa Tutkimuksen resurssit Lääketutkimus, hoitotutkimus, ym

5 Lapsi/nuori aikuisille suunnatuissa sosiaali-ja terveyspalveluissa Lastensuojelulaki, 1980-luvulta Terveydenhuoltolaki

6 70 Terveydenhuoltolaki Lapsen huomioon ottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa 1. Kpl Raskaana olevien naisten ja syntyvien lasten erityinen suojelu 2. Kpl. Lapsen hoidon ja tuen tarve on selvitettävä ja lapselle on turvattava riittävä hoito ja tuki, kun lapsen vanhempi, huoltaja tai muu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava henkilö saa päihdehuolto- tai mielenterveyspalveluja tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joiden aikana hänen kykynsä huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta arvioidaan heikentyneen

7 Verkostot suojaksi mistä on kysymys?

8 Tutkimuksen edistysaskeleita Lapsen ja nuoren kehityksen ymmärtäminen

9 Geenit, ympäristö, ja psykososiaalinen kehitys ja mielenterveysongelmat Caspi, Moffit, Meaney, Kendler, Rutter, etc Geenien ja ympäristön monitasoinen vuorovaikutus Kendler: mielenterveysongelmissa ei ole puhdasta geneettistä periytyvyyttä POHJA PREVENTIOLLE ja PROMOOTIOLLE Kehityksen ekologia Tytti Solantaus 9

10 Kehityksen ekologia Lapsi/nuori kehittyy vuorovaikutuksessa monitahoisen ympäristön kanssa jokapäiväisestä kanssakäymisestä ja toiminnassa lasten ja aikuisten kanssa syntyy sisäisiä prosesseja, rakenteita, malleja, kykyjä kotona,päivähoidossa/koulussa/oppilaitoksessa, työssä, vapaa-aikana Kehitysympäristöjen ominaisuudet ja olosuhteet vaikuttavat kehityksen toteutumiseen Sekä suotuisaan kehitykseen että ongelmiin 10

11 Ympäristövaikutuksen mekanismit Distaaliset vaikuttajat ( etävaikuttajat ) Proksimaaliset vaikuttajat ( lähivaikuttajat )

12 Proksimaalinen vaikutus kulkee vuorovaikutuksen kautta Vanhemman Mt-ongelmat Parisuhde Vanhemmuus Lapsi Vanhemman Mt-ongelmat

13 Työttömyys Taloudelliset ongelmat Sairaudet Vanhempien jaksavuus ja mielenterv Parisuhde Vanhemmuus Lapsi Syrjintä Muut

14 Työttömyys Taloudelliset ongelmat Pv-hoito Koulu Sos suhteet Vapaa-aika Sairaudet Vanhempien jaksavuus ja mielenterv Parisuhde Vanhemmuus Lapsi Syrjintä Muut

15 Kehityksen ekologia Esimerkki lapsen käytöshäiriöt 2-3-vuotiaana ihminen on agressiivisimmillaan Pureminen, potkiminen, töniminen, lyöminen, lelujen riistäminen toisen kädestä, jne Kirvoittaa aikuisessa rankaisevan käytöksen Epidemiologinen tutkimus: "3-5-vuotiaan käytösongelmat ennustavat käytöshäiriöitä ja väkivaltaisuutta nuoruudessa Mistä on kysymys?

16 "3-5-vuotiaan käytösongelmat ennustavat käytöshäiriöitä ja väkivaltaisuutta nuoruudessa Rankaiseva kasvatus Kotona, päivähoidossa, koulussa Käytösongelmat 3-5 -v. Pettymykset sos suhteissa Epäonnistumisia koulussa Huono koulumenestys huonot kaverit Nuoruudessa käytöshäiriöt, päihteet väkivalta näpistely

17 Ekologinen lähestymistapa sekä hoidossa että ennaltaehkäisyssä Tukeva kasvatus kotona, päivähoidossa, koulussa Menestyminen koulussa Onnistumisia ihmissuhteissa Käytösongelmia 3-5 -v. Luokkailmapiiri Rakentavia ystävyys suhteita Integraatio Opiskeluun Työelämään Aikuisuuteen Pärjäävyys

18 Pärjäävyys, resilience Hyvä kehitys vaikka on olemassa kehitystä vaarantava tekijä / olosuhde Pärjäävyys syntyy yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksesta (Luthar 2007, Rutter 2010) Ei ole yksilön ominaisuus! Verkostojen merkitys

19 Lapsen kehitykseen osallistuvat koti, päivähoito, koulu ja vapaa-ajan ympäristöt, Joita sosiaali-ja terveyspalvelut tukevat Tarvitaan kaikkien näiden yhteistyötä mukaan siis myös päivähoito ja koulu Aika on ajanut ohi monosektoraalisen palvelumallin

20 KASTE Tavoitteena on, että lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa tuen, avun ja hoidon omissa kehitysympäristöissään (koti, päivähoito, koulu, vapaaaika) Lasten psykososiaalisten palvelujen kehittäminen perusja erityispalveluissa yli sektori-, professio- valta- ja hierarkiarajojen 20

21 Kolme aaltoa lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen kehittämisessä I Äitiys-, lasten- ja kasvatusneuvoloiden synty ja kehittäminen luvuilta eteenpäin II Lastenpsykiatrian alueellistaminen Yksiköt keskussairaaloihin III Monialaiset palvelut lapsen ja nuoren kehitysympäristöihin KASTE prosessi Tytti Solantaus

22 Toimiva lapsi & perhe hanke ja -työ

23 Toimiva lapsi & perhe (Tl&p) Tutkimus-kehittämis-implementaatiohanke/THL Lasten häiriöiden ehkäiseminen, kun vanhemmalla on vaikeaa, alkanut v 2001 Aikuisille suunnatut palvelut huomioimaan lapset (Tl&p I) Sekä monisektoraalisten palvelujen rakentaminen perus- ja erityispalvelujen yhteistyöllä (Tl&p II) THL-tiimi Mika Niemelä, projektipäällikkö Marianne Sipilä, projektikoordinaattori Tytti Solantaus, projektin johtaja

24 Toimiva lapsi & perhe I Lapset huomioon aikuisten palveluissa Psykiatria Päihdepalvelut Somaattinen terveydenhuolto Peruspalvelupilotti Työn laajeneminen lasten palveluihin ja lastensuojeluun Työmenetelmät työmenetelmäperhe luotu Tutkimus* menetelmien turvallisuudesta, soveltuvuudesta ja vaikuttavuudesta Juurruttaminen ja siihen strategiat * Solantaus et al 2006, 2009, 2010; Toikka&Solantaus 2006

25 Toimiva lapsi & perhe II Monialaisten palvelujen rakentaminen yhdessä kuntien ja erityispalvelujen kanssa, pilotti Lasten tueksi kotona, päivähoidossa, koulussa, vapaaaikana, kun vanhemmalla on vaikeaa Mielenterveys ja päihdeongelma Vakava somaattinen sairaus Toimeentulon ongelmat Työttömyys Rikollisuus, vankeus Tytti Solantaus

26 Edellyttää syvällisiä muutoksia Työn laajenemista aikuisille suunnatuissa palveluissa Aikuis-näkökulmasta lapsinäkökulmaan Yksilökeskeisyydestä perhekeskeisyyteen Hoidosta ennaltaehkäisyyn Yhteistyöhön päivähoidon ja koulun yms kanssa Monosektorisesta työstä sektorirajojen ylittämiseen ja poistamiseen Edellyttää asenteiden, rakenteiden ja tietotaidon kehittämistä kaikilla tasoilla Tytti Solantaus

27 Edellyttää systeemin muuttamista

28 Systeemin muuttaminen: eri tasot Valtakunnallinen taso: lait, politiikat, budjetti Kunnat/alueet: Strategiat, ohjelmat, vastuutus, budjetointi Organisaatiot: strategiat, infrastruktuuri, resurssit, budjetti Työntekijät: resurssit, osaaminen, asiakastyö Palvelujen käyttäjät: tieto, tarpeet, osallistuminen Väestö: tietotaso Kaikilla tasoilla: tietotaso ja asenteet

29 Työn tulee siis tapahtua kaikilla tasoilla mutta miten se lähtee liikkeelle? Lakien, ohjelmien, strategioiden JA konkreettisen asiakas/potilastyön merkitys Prosessi ylhäältä alas ja alhaalta ylös

30 Strategia Valitaan ongelma, joka on yleinen, ajankohtainen ja vakava ja johon koskettamalla värähtää koko systeemi On oltava yksinkertainen työväline, joka saa muutoksen aikaan / vie työtä kohti päämäärää Konkreettinen työskentely aloitetaan mahdollisimman pian ellei heti

31 Tl&p: Ylisukupolvisuus ja vanhemman ongelmat Päihde- ja mt-ongelmat tavallisia lapsiperheissä Suurin syy huostaanottoihin Syrjäytymisen polku Ylisukupolvisuuden riski Vanhemman vakava masennus: lapsen riski n % Jos myös isovanhemmalla masennus: 70% 12-ikävuoteen mennessä (Weissman et al 2005) Tl&p-tutkimus: noin 50% isovanhemmilla myös psyk ongelmia Tytti Solantaus

32 Vanhemman mt ja päihdepalvelut Lastensuojelu Perheiden kotipalvelut Perheneuvola Vanhemman ongelmat Mt-päihde-toimeentulo Päivähoito/ koulu Erikois-sh Lapset vanhemmat Toimeentulopalvelut Perusthpalvelut Työvoimapalvelut Neuvola ja kouluthpalvelut

33 Palvelujen taso Sektorirajojen ylittäminen ja infrastruktuurin luominen Koulutus ja potilas/asiakastyö

34 Sektoreilla pitkä historia ja painava massa Koulutus ja pohjateoriat Ratkaisut - kieli Toimialojen päämäärät ja Toimintatavat erilaiset Tulosvastuu ja budjetointi Arvostus ja arvovaltakysymykset Ennakkoluulot, stereotypiat Valta ja hierarkia

35 Yhteinen koulutus yli sektori ja hierarkiarajojen Potilas/asiakastyön aloittaminen välittömästi

36 Yhteisen koulutuksen voima: Tl&p -koulutuksessa olleita ammattiryhmiä 1 Psykiatria ja lasten mielenterveyspalvelut Somaattinen terveydenhuolto hoitajat, sosiaalityöntekijät, psykologit, lääkärit Perusterveydenhuolto Neuvola- ja kouluterveydenhoitajat ja lääkärit, terveyskeskuslääkärit, -psykologit ja sosiaalityöntekijät Sosiaalitoimen palvelut Perhetyöntekijät, lastensuojelutyöntekijät, perhekotien ohjaajat, sosiaaliohjaajat Lastentarhanopettajat / päivähoito

37 Tl&p -koulutetuksessa olleita ammattiryhmiä 2 Päihdepalvelut Sosiaalityöntekijät, sairaanhoitajat, sosiaaliterapeutit Ev.lut. Kirkko Diakoniatyöntekijät Yhdistykset: mt-työ; päihdetyö; lastensuojelu Mielisairaanhoitajat, sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat, psykologit,

38 Yhteinen koulutus, kun läpikäyvänä periaatteena on keskinäinen kunnioitus ja arvostus Tutustuminen toisten ajattelumalleihin ja toimintatapoihin Yhteisen tietopohjan luominen Yhteisen kielen kehittyminen Yhteistyön syntyminen Esimerkkejä!

39 Perustyövälineet peruspalveluissa Lapset puheeksi keskustelu (Lp) vanhemman kanssa aikuisten palveluissa, päivähoidossa, koulussa, neuvoloissa ja koulussa Keskustelussa kartoitetaan lapsen vahvuudet ja haavoittuvuudet kotona, päivähoidossa, koulussa ja vapaa-aikana toimenpiteitä varten Manualisoitu, kaikkien saatavilla netistä, Lapset puheeksi neuvonpito (Lp-Np) verkoston rakentamiseksi perheen ympärille Oman sosiaalisen verkoston aktivointi Palvelujen aktivointi

40 Vaikeuksia traditionaalisissa verkostokokouksissa -1 Vievät paljon aikaa ja vaikea saada kokoon Paljon rönsyilevää keskustelua ja painotus kielteisissä asioissa Prosessin hallinta vaikeaa Lasten läsnäoloa/roolia ei ole tarpeeksi mietitty Frustraatiota ja voimattomuuden tunteita sekä työntekijöillä että perheenjäsenillä Perheenjäsenet: Vaara tulla nöyryytetyksi Avuttomuuden tunne Kieltäytyminen jatkosta

41 Ongelmia verkostotyössä -2 Kommunikaation sudenkuoppia Vanhempi Maija on aiheuttanut Paljon ongelmia: Työntekijä 1 Maija on aiheuttanut Paljon ongelmia: Työntekijä 2

42 Ongelmia verkostotyössä -2 Kommunikaation sudenkuoppia Vanhempi Maija on aiheuttanut Paljon ongelmia: Työntekijä 1 Maija on aiheuttanut Paljon ongelmia: Työntekijä 2 Työntekijä No1 No2:lle: Etkö näe miten paljon minä olen tehnyt? Tnt No2 No1:lle: Mutta minä olen tehnyt paljon enemmän

43 Ongelmia verkostotyössä -2 Kommunikaation sudenkuoppia Vanhempi Puolustaa lastaan Työntekijä 1 Työntekijä 2

44 Lapset puheeksi-keskustelu ja Lp- Neuvonpito monialaisissa palveluissa Lapset puheeksi keskustelussa identifioidaan yhdessä vanhempien/lapsen, päivähoidon/ koulun kanssa lapsen vahvuudet ja haavoittuvuudet verkoston toiminnan pohjaksi Lp-Neuvonpito tuo tarvittavat tahot yhteen ja sitouttaa toimijat tehtäviin, joihin jokainen kokee pystyvänsä

45 Jokaiselle omat tehtävät Tämän ja tulevan kokouksen päivämäärä Mihin asioihin halutaan vaikuttaa:---- Osallistuja Toiminta Tehty/ei tehty Sosiaalityöntekijä Psykologi Opettaja Isovanhempi Eno Äiti Lapsi (jos paikalla)

46 Timo: 8v, vaikeuksia käydä koulua, vetäytyy itsekseen, pitää leipomisesta, viriävä kiinnostus urheiluun. Äiti masentunut ja voimaton Osallistuja Sosiaalityöntekijä Opettaja Psykologi Isovanhempi Eno Äiti Timo Toiminta (seuraavat 3 vko) Vie Timon kouluun aamuisin Vastaanottaa Timon joka aamu Keskustelee äidin kanssa torstaisin Tapaa äitiä kerran viikossa Timon iltapäivät keskiviikkoisin Vie Timon urheiluhallille tiistaisin ja torstaisin Leipoo korvapuusteja Timon kanssa sunnuntaisin Keskustelut open kanssa torstaisin Omat viikottaiset käynnit psychologilla Kutsuu ystävän korvapuusteille su

47 Lp-Np Väline yhteistyön rakentamiselle sekä ehkäisevässä työssä että hoidossa/korjaavassa työssä Myös työntekijöiden vastuuttaminen ja sitouttaminen Yhteistyö rakennetaan konkreettisten toimien varaan Avaa oven monenlaisille interventioille Kaikki ovat tasavertaisia vrt hierarkia, valta, vanhempien syyllistäminen, jne Suunta kohti tulevaisuutta Voimaannuttaa sekä työntekijöitä että perhettä Luottamuksen rakentaminen tehtävien kirjaus

48 Työ Lapissa ja Imatralla Yhteistyösopimus kuntien kanssa Sitoutuminen THL: konsultaatio ja koulutustuki Kunnat: strategia/hyvinvointiohjelmat, toiminta, koulutus, asiakastyö

49 Hankkeen kulku Tausta Lapin kunnat ja Imatra olleet aktiivisia koko Toimiva lapsi & perhe- hankkeen ajan Pohja rakenteiden luomiselle Neuvottelut Imatran ja Tervein Mielin Pohjois-Suomessa hankkeen kanssa yhteistyöstä Tl&p II: hankkeen esittely kunnille tammi-helmikuussa 2010 Keväällä 2010 mukaan lupautuvat Imatra, Kittilä, Kolari, Rovaniemi, Sodankylä ja Lapin shp:n psykiatrian tulosyksikkö

50 hankkeen kulku Neuvotellaan kuntien kanssa toimenpiteistä: kuntastrategiat, toimeenpano, koulutus ja kuntalaisten tiedottaminen -> Kuntakierrokset syksyllä 2010 ja keväällä 2011 Syksyllä 2010 koulutusten käynnistäminen rinnakkain strategioiden kirjoittamisen kanssa Ns. pitkä Tl&p -koulutus sekä lyhyempi Lp-Np kouluttajakoulutukset

51 Kouluttaminen Monialaiset koulutusryhmät Menetelmäkoulutus ja kouluttajakoulutus avainhenkilöille Joissakin kunnissa oli jo Tl&p kouluttajia Kouluttajakoulutus kunnan työntekijöille mahdollisuuksien mukaan Kouluttajat: Imatra Lp-Np-kouluttajat 30 Pitkä koulutus Kittilä: 3, Kolari 1, Rovaniemi 5, Sodankylä ja Lapin SHP ei omia kouluttajia Koulutukset toteutettu THL:n ja Tervein Mielin Pohjois-Suomessa hankkeen yhteistyönä

52 Hankkeen eteneminen Strategiatyö: kunnissa lasten huomioinnin merkitys on kirjattu/ kirjataan kuntien lapsiin ja aikuisiin liittyviin strategioihin tai työ on meneillään Toimeenpano: infrastruktuuri rakennettu ja käytännön toimista on sovittu, tai työn alla. Työntekijöiden osaaminen: työ on hyvällä alulla, mutta paljon työtä on vielä tehtävänä Tiedottaminen: kuntalaisia on tiedotettu uusista ehkäisevän ja edistävän työn palveluista useissa lehdissä ja tiedotteissa

53 Joitakin kuntakohtaisia tuloksia Imatra: infrastruktuuri kehitetty pitkälle - Työ on Imatran kaupungin toimenpideohjelmassa - Toimeenpanoa varten koordinaattori - Vastuuhenkilöt sosiaali-, terveys- ja sivistystoimeen - Vastuuhenkilöillä ja koordinaattorilla säännölliset tapaamiset - Eri sektorien työntekijöitä koulutettu - Mielenterveys- ja päihdepalvelut koulutettu ja LpNp systemaattisessa käytössä - Koulun mukaan tulo - resurssikoulu pilotoimaan Tl&p työtä

54 Kittilä Kirjaus Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan Vahvuutena valmius moniammatilliseen työskentelyyn Koulu ja päivähoito vahvasti mukana mt- ja päihdepalvelujen rinnalla Koko kunta läpikoulutettu vuoden loppuun mennessä Valmius tehdä työtä yhteisillä periaatteilla ja työvälineillä eri toimialoilla ja sektoreilla

55 Kolari ja Sodankylä Vahvuutena valmius moniammatilliseen työskentelyyn Asiakastyö alkanut voimalla mielenterveys- ja päihdepalveluissa, myös päivähoidossa ja koulussa Kolari: kouluttaja keskittyy kouluihin tänä syksynä

56 Rovaniemi Vahvuutena aikaisempi koulutus ja työ koskien verkostodialogista työtä Verkostokoordinaattori oli jo valmiina Mielenterveys ja päihdepalvelut koulutettu lähes kokonaan ottamaan lapset huomioon, Koulutettu moniammatillisia ryhmiä (mukana päivähoito, koulu) Tl&p on tilaajasopimuksissa ja tuloskorteissa

57 Tl&p tiimin kokemuksia Kunnissa uskomaton valmius lähteä rakentavaan ja toimivaan moniammatilliseen, ylisektoraaliseen työhön Työ etenee askel kerrallaan pohjan luominen Lapin ja Imatran prosessit ennen Tl&p II-vaihetta Työhön tarvitaan selkeä vastuutus ja infrastruktuuri johtoa myöten sekä Kirjaukset strategioihin ja kuntasuunnitelmiin

58 Valtakunnallinen taso Mieli Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma ja sen toimeenpano Ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisy Toimiva lapsi & perhe on yksi THL:n kärkihankkeista mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi Lastensuojelulaki ja Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen huomioon ottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa 58

59 jatkossa KASTE II Näyttöön perustuvien menetelmien levittäminen Tl&p on valmis kansalliseen levitykseen ja Terveydenhuoltolain 70 pykälän toteuttamiseen Löytyykö halukkaita kuntia? Ottakaa yhteyttä Mika Niemelään,

60 Kiitos! Antonia Ringbom