LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS/toimintakertomus Tehtäväalue: Esi- ja perusopetus KASVUN JA OPPIMISEN LAUTAKUNTA Toiminnan kuvaus: Peruskoulun tehtävänä on luoda yhdessä kotien kanssa vankan perustan lasten ja nuorten kehittymiselle yksilöiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille hyvät perusvalmiudet jatkoopinnoille. Peruskoulun tehtävänä on myös edistää yhdessä vanhempien kanssa oppilaiden oppimista ja hyvinvointia. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: 1. Peruskouluissa annetaan opetusta 4524 tuntia viikossa (1,84 h/oppilas). Peruskoulun alakouluissa annettiin 2508 opetustuntia (1,46 h/oppilas) ja yläkouluissa 1449 opetustuntia (1,89 h/oppilas). Erityisopetustunteja on kaikissa peruskouluissa yhteensä 640 viikkotuntia, Kaikkiaan peruskouluissa pidettiin 4597 opetus- tai muita tunteja, joten opetustuntien määrä kasvoi vuoden 2016 syksyllä. Oppilaskohtainen tuntimääräsuhde sen sijaan alittui (1,82 h/oppilas). Opetustuntien määrän kasvu johtui sekä uudesta tuntijakopäätöksestä että oppilasmäärän kasvamisesta. Uusi tuntijako ja uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen alakouluissa. 2. Laskennallinen opetusryhmien koko on alakouluissa 16,5 oppilasta ja yläkouluissa 18,0. Syksyllä 2016 keskimääräinen ryhmäkoko oli alakouluissa 16,6 oppilasta. Vaihteluväli oli 7 oppilaan ryhmästä (Tarvaalan koulu) 21,5 oppilaaseen (Kirkonkylän koulu). Kuusan koululla laskennallinen ryhmäkoko oli suurin (21,6 oppilasta), mutta Kuusan koulussa on tuntiopettaja jakamassa suuria yhdysluokkia. 3. Erityisopetusta, mukaan luettuna vammaisten lasten opetus, alkuluokka ja joustavan perusopetuksen ryhmät, annetaan 640 viikkotuntia. Tavoite toteutui suunnitellusti. Erityisopetuksen tarve on kasvanut, joten paine opetustuntien kasvulle ovat kovat. 4. Tukiopetusta annetaan 52 viikkotuntia ja koulukerhotoimintaan käytetään 40 viikkotuntia. Tukiopetustunnit toteutuivat suunnitellusti. Opetushallituksen tuki kerhotoiminnalle väheni vuodelle 2016 28.000 euroon. Koulukerhoja pidettiin 1011 viikkotuntia ja 34 kouluviikolle jaettuna 30 viikkotuntia. Tavoitteesta oli tingittävä, koska tukea kerhotoiminnalle oli vähemmän käytettävissä eikä oma resurssi riittänyt korjaamaan tilannetta. Vuoden 2016 kerhotoiminnan kustannukset olivat 45.000 euroa, joten Laukaan kunnan oma osuus oli 17.000 euroa. 5. Peruskouluissa valmistaudutaan uusien opetussuunnitelmien käyttöönottoon 1.8.2016 alkaen. Tämä vuoksi kunta- ja koulukohtaisia opetussuunnitelmia laaditaan lukuvuoden 2015-2016 aikana siten, että perusopetuksen opetussuunnitelma on valmis hyväksyttäväksi keväällä 2016. Samaan aikaan 1.8.2016 peruskouluissa otetaan
käyttöön uusi tuntijako kasvun ja oppimisen lautakunnan päätöksen (22.9.2015) mukaisesti. Perusopetuksen uudet opetussuunnitelmat hyväksyttiin kasvun ja oppimisen lautakunnassa 17.5.2016. Uuden esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien laadinta oli varsin suuri ponnistus. Prosessiin osallistui kaikki opettajat kahden vuoden aikana. Koordinoinnista vastasi Lievestuoreen koulun rehtori Jussi Silpola. Uusi tuntijako otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen, joten kokonaisuudessaan tavoite toteutui suunnitellusti. Uusi tuntijako lisäsi oppilaan saamaa opetusta alakouluissa. Merkittävää oli myös se, että ruotsin kielen opetus alkoi jo kuudennella vuosiluokalla. 6. Jatketaan oppilashuollon kokonaisvaltaista ja moniammatillista kehittämistyötä osana uudistunutta lainsäädäntöä. Uusi oppilashuoltolaki astui voimaan 1.8.2014 alkaen. Laukaan kunnan oppilashuollon toimintaa seuraa laaja-alainen oppilashuollon ohjausryhmä. Sen lisäksi toimii peruskoulualueittain kolme alueoppilashuoltoryhmää, jossa ovat alueen koulut edustettuina. Toiminnan keskiössä ovat koulukohtaiset ja oppilaskohtaiset oppilashuoltoryhmät. Pääpaino on ollut ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Uusia menetelmiä on otettu käyttöön mm. Kirkonkylän koululla, jossa Opetus-ja kulttuuriministeriön tuella keskityttiin oppilaille annettavan varhaisen tuen muotoihin ja uuden toimintamallin luomiseen erityisesti niiden lasten hyväksi, jotka ovat tuen tarpeessa mutta eivät tuen piirissä. Ensisijaisena kohteena olivat 0-2 luokkien oppilaat. Hankkeessa yhden luokanopettajan työpanos suunnattiin siten, että se mahdollisti oppilaiden yksilökohtaisen tapaamisen sekä yksin että vanhempien kanssa käyttäen mm. musiikin soveltaa ja terapeuttista menetelmää, osallistavia menetelmiä, symbolityöskentelyä ja voimavaraistavia menetelmiä. Tehtävä sijoittui kouluterveydenhoitajan, koulukuraattorin ja luokanopettajan välimaastoon ja oli näin ollen heidän kaikkien tukena oppilaiden pulmien selvittämisessä ja hoitamisessa. Kokonaisuutena oppilashuollon resurssit ovat tiukat. Oppilashuoltolain mukaisista päivämäärärajoista on ollut vaikeuksia pitää kiinni ja olemme joutuneet hankkimaan mm. oppimisvalmiustutkimuksia ulkopuolisilta yrityksiltä. Jonot erityisesti koulupsykologeilla ovat pitkät. Kehittämistyöhön ovat sisältyneet myös uuden organisaation mukaisen lasten ja nuorten hyvinvointikeskuksen/perhekeskuksen perustaminen. Suunnittelutyö alkoi keväällä 2016 ja jatkui tiiviinä syksyllä 2016. Laukaa on mukana maakunnallisessa lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa yhtenä sen perhekeskuspiloteista. Perhekeskuksen suunnittelutyötä koordinoi ohjausryhmä, jossa ovat mukana Laukaan kunnan osastojen lisäksi seututerveyskeskus ja Laukaan seurakunta sekä järjestöt. Hyvinvointikeskuksen/perhekeskuksen perustamisen suunnittelu on edennyt hyvin. 7. Perusopetuksen kehittämistoiminnan painopisteenä ovat tieto- ja viestintätekniikka ja uudet oppimisympäristöt, kerhotoiminta sekä esi- ja perusopetuksen oppimaan oppimisen vahvistaminen ja oppimismotivaation kasvattaminen. Kaikkia edellä olevia kehittämistoiminnan painopistealueita on toteutettu valtion erityisavustuksilla. Tieto- ja viestintätekniikan kehittämistä on toteutettu Puhalletaan yhteen hiireen hankkeella, jossa on opettajien koulutus on ollut keskeistä. Lisäksi avustuksella on voitu
uudistaa koulujen tieto- ja viestintätekniikan laitteistoja. Vuoden 2016 lopussa saatiin Opetushallituksen myöntämää erityisavustusta tutoropettajien toiminnan käynnistämiseen yhteensä 36.900 euroa. Avustus on käytettävissä vuoden 2017 loppuun saakka. Oppimisympäristöjen kehittämistoiminta on keskittynyt uusien koulujen rakentamisen yhteyteen. Laukaa oli mukana FCG:n valtakunnallisessa Nova Schola hankkeessa, jossa tarkasteltiin pedagogisia toimintatapoja ja niiden kehittymistä ottaen huomioon mm. digitalisaation merkitys. Kouluihin ja oppimisympäristöihin kohdistuu uudenlaisia vaatimuksia ja haasteita, jotka tulisi huomioida opetuksen organisoinnissa sekä peruskorjaus- ja rakennushankkeissa. Kouluissa ja monitoimitaloissa korostuvat tilojen toiminnallisuus, käyttäjälähtöisyys ja monikäyttöisyys. Laukaassa kohteena ovat olleet Vuonteen ekokoulu ja Lievestuoreen koulun uudisrakennus, joissa molemmissa edellä olevat asiat on otettu huomioon. Koulukerhotoimintaan saatiin Opetushallitukselta 28.000 euron erityisavustus. Kaikkiaan koulukerhoihin käytettiin 45.000 euroa vuoden 2016 aikana. Kohdassa 4 on kerrottu koulukerhotoiminnan laajuudesta tarkemmin. Esi- ja perusopetuksen oppimaan oppimisen vahvistaminen ja oppimismotivaation kasvattaminen on ollut osa laajempaa kokonaisuutta. Siihen on pyritty mm. siten, että opetusryhmät ovat kooltaan alle 25 oppilaan ryhmiä. Oppilashuollon tukitoimilla on myös ratkaiseva merkitys. Samoin ennalta ehkäisevä työ on tärkeää ja mitä aiemmin voimme suunnata oppilaalle tukea, sitä paremmin oppilaan koulunkäynti sujuu ja lisää oppimismotivaatiota. 8. Koulutilojen suunnittelu ja toteutus yhdessä tilapalvelun kanssa. Vuoden 2016 aikana oli käynnissä kaksi merkittävää kouluinvestointisuunnitelmaa. Ekokoulun suunnittelu käynnistyi Tekesin rahoituksella 1.1.2015 ja jatkui aina 31.8.2016 saakka, jolloin Tekesin rahoitus päättyi. Siitä eteenpäin suunnittelutyötä jatkettiin omana työnä noudattaen tilahankkeiden normaalia suunnitteluprosessia. Toinen merkittävä hanke oli Lievestuoreen koulun suunnittelutyö, joka valmistui syksyllä 2016. Hankkeen rahoitus toteutetaan leasing-rahoituksella, jota ei ole aikaisemmin käytetty rakentamishankkeissa. Vuoden 2016 aikana valmistuivat Vihtavuoren koulun muutostyöt, jossa koululle rakennettiin uudet keittiö- ja ruokasalitilat kasvavalle oppilasmäärälle. Lisäksi käynnissä oli Vihtavuoren koulun hankesuunnitelma, jossa varaudutaan tulevien vuosien kasvavaan oppilasmäärään ja uusien tilojen rakentamiseen. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Perusopetuksen toimintatuotot ylittyivät 127.300 euroa. Tuloja saatiin arvioitua enemmän koululaisten iltapäivätoiminnasta, jossa toimintaan osallistuvien lasten määrä on kasvanut. Valtion erityisavustus perusopetuksen kehittämistoimintaan oli myös arvioitua suurempi. Avustusta käytettiin mm. koulujen kerhotoimintaan, koulunkäynnin ohjaajien palkkaukseen ja opetusryhmien pienentämiseen. Nämä toimet toisaalta näkyvät käyttötalouden menoissa kasvaneina henkilöstökuluina. Toimintakuluissa henkilöstökulut alittuivat 490.300 euroa. Vuoden 2016 aikana tehtiin talousarviomuutos, jossa henkilöstökuluja lisättiin 713.000 euroa. Lisäksi talousarvioon tehtiin jaksotettujen palkkojen oikaisuja, jotka perusopetuksen osalta olivat 106.800 euroa. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna henkilöstömenot olisivat olleet 329.500 euroa suuremmat (+ 2,48 %), jota ei voida pitää hyvänä tuloksena. Suurimpana tekijänä ovat oppilasmäärän ja opetustuntien määrän kasvu. Myös talousarvion suunnitteluvaiheessa tehdyt virheet oikaistiin talousarvion muutoksen yhteydessä.
Palvelujen ostoissa tapahtui suurin suhteellinen muutos ja kasvu vuoteen 2015 verrattuna (+ 13,7 %). Muissa kunnissa olevien laukaalaisen oppilaiden määrä on kasvanut ja kotikuntakorvauksia maksettiin aikaisempia vuosia enemmän. Sairaalakoulujen koulupäivien määrä on kasvanut ja v. 2016 oli kaikkinaan noin 700 laskutettavaa koulupäivää (a 190 euroa). Koulukuljetuskustannukset kasvoivat 152.200 euroa v. 2015 verrattuna. Koulukuljetukset kilpailutettiin keväällä 2016 ja uudet sopimukset astuivat voimaan 1.8.2016 alkaen, joten tällä voi olla pieni merkitys kustannusten nousussa. Myös Onerva Mäen koulussa Jyväskylässä (valtion erityiskoulu) olevien laukaalaisten oppilaiden määrä on kasvanut, joten tämä on lisännyt kuljetuskustannuksia. Myös sisäiset kouluruokapalvelun kustannukset olivat 103.000 euroa budjetoitua suuremmat. Materiaalin ostoissa määrärahat ylittyivät 39.200 euroa. Tämä johtuu siitä, että kalustoon käytettiin talousarviota enemmän, koska tieto- ja viestintätekniikan kehittämishankkeessa saatiin valtion erityisavustusta myös laitehankintoihin. Investointiosassa ollutta varausta ei näin ollen tarvittu käyttää kuin 3.200 euroa (varaus 50.000 euroa). Toimintakate oli 0,5 % muutettua talousarvioita suurempi (118.000 euroa). Talouden suunnittelussa on kiinnitettävä enemmän huomiota lähtötietojen oikeellisuuteen ja suunnitteluaikaan. Lukuvuosi vaihtuu kesken talousarviovuoden (1.8.) ja uuden lukuvuoden perusteet ovat usein erilaiset johtuen oppilasmäärän kasvusta. TA/M 2016 TP 2016 Ylitys/alitus % Poikkeama Toimintatulot 716.600 843.967 17,8 127.367 Toimintamenot 22.657.350 22.902.675 1,1 245.325 Toimintakate 21.940.750 22.058.709 0,5-117.959 Graafit: Perusopetuksen kustannukset euroa/oppilas 8 500 8 174 8 229 8 000 8 072 7 500 TP 2015 TA/M 2016 TP 2016 Suoritetiedot: Perustelutietona asetettujen tavoitteiden toteutuminen (suoritetiedot)
SUORITTEET TA/M 2016 TP 2016 Perusopetuksen oppilasmäärä Vuosiviikkotunnit Esiopetuksen oppilaiden määrä kouluissa Esiopetuksen kustannukset /esiopetuksen oppilas Iltapäivätoimintaan osallistuvien oppilaiden lukumäärä Iltapäivätoiminnan ohjaustuntien määrä Kuljetusoppilaiden määrä Koulukuljetuskustannukset /kuljetusoppilas Perusopetuksen kustannukset /oppilas Vuosiviikkotuntien määrä/oppilas Kustannukset /vuosiviikkotunti Kiinteistömenot /oppilas Ruokapalvelumenot /oppilas 2526 4540 140 5539 170 14050 805 1638 8229 1,80 4578 1416 561 2534 4597 132 5985 191 14050 870 1822 8072 1,81 4450 1409 608 Henkilökunnan määrä 31.12. Päätoimiset opettajat (sis. esiopetuksen opettajat) 233 Koulukuraattori 2 Koulupsykologi 2 Koulutoimiston henkilökunta 3