Kanalintupoikueet metsämaisemassa; Metla-RKTL yhteistyötutkimus Esa Huhta Pekka Helle Ari Nikula & Vesa Nivala
Taustaa Maisemaekologinen tutkimus metsähabitaattien ja maisemarakenteen vaikutuksista metsäkanalintupoikueiden esiintymiseen. Tutkimuskohteina metso, pyy ja teeri Aikaisempia tutkimuksia mm. metson ja pyyn elinympäristöjen ja soidinpaikkojen sijainnista suhteessa maisemarakenteeseen. Lisääntymismenestys hyvin oleellista populaation säilymisessä ympäristössään Tavoitteena löytää metsähabitaatit ja maisemarakenteet, joita poikueet suosivat ja jotka ovat oletettavasti hyviä poikueiden säilymiselle, mikä puolestaan mahdollistaa lintukantojen säilymisen. Tuloksia voidaan käyttää monimuotoisuutta tukevan talousmetsänhoidon kehittämiseen, habitaattien ennallistamiseen, riistanhoitoon yms. Tietotarve suuri talousmetsäluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen sekä ekologisesti kestävän riistanhoidon ja metsästyksen kannalta.
Tutkimusalueet Aineistona RKTL:n riistakolmiolaskennat 1997-2004 68 N 66 N 64 N 62 N Pohjoinen alue 40 082 km 2 Eteläinen alue 50 795 km 2 Alueilla oleellisia eroja maisemarakenteissa Eteläinen alue pirstoutuneempi 164-252 kolmiota vuosittain 243-344 poikuehavaintoa vuosittain 60 N 21 E 24 E 27 E 30 E 26.3.2012 3
Eteläisen alueen maisemarakenne
Pohjoisen alueen maisemarakenne
Menetelmät Pysyvä 12 km (sivu 4 km) riistakolmioreitti. Kanalintupoikueet laskettu 60 m leveältä vyöhykkeeltä 3 laskijan toimesta. Laskentapinta-ala per kolmio 0.72 km 2. Poikueellisia kanalintunaaraita ja niiden määriä käytettiin riippuvina muuttujina.
Menetelmät Poikuehavainnot vietiin paikkatietojärjestelmään digitoimalla kukin havainto (GIS). Jokaisen havainnon ympäriltä habitaatit ja maisemarakenne määritettiin 500 m säteeltä (78.5 ha). Sen lisäksi havaintopisteitä vastaava määrä satunnaispisteitä arvottiin maisemaan. Habitaatit ja maisemarakenne määritettiin näiden ympäriltä vastaavalla säteellä.
Tutkimuksessa käytetyt kolmiot ja havaintomäärät vuosittain. Vuosi Kolmioita yhteensä Poikueellisia kolmioita Poikueiden määrä 1997 230 125 230 1998 208 131 273 1999 218 149 344 2000 223 149 283 2001 255 170 329 2002 164 113 248 2003 173 111 263 2004 175 123 273 Yhteensä 1646 1071 2243 Etelä 692 380 744 (1,08) Pohjoinen 954 691 1499 (1,57)
Esimerkki havaintotapauksista 0 500 1 000 1 500 2 000 M
Menetelmät Habitaatti- ja rakennemuuttujat määritettiin käyttäen satelliittikuvapohjaista (Landsat TM 5) luokiteltua monilähde valtakunnan metsien inventointiaineistoa (ML- VMI10 2005). Aineisto sisältää myös tietoa ei metsäisistä habitaateista kuten teistä, pelloista, asutuskeskuksista yms. erottamaan metsäiset ja ei-metsäiset ympäristöt.
Menetelmät Satelliittiaineisto koostuu rasteritasoista, joiden pikselit kuvaavat puulajikohtaista tilavuutta. Tilavuuksista tuotettiin uudelleen luokiteltu aineisto, joka kuvaa puuston kuutiomääriä, päämetsätyyppejä ja sekametsätyyppejä. Habitaatti- ja rakennemuuttujat laskettiin lopullisesti FRAGSTATS (2.0) ohjelmalla.
Tutkimuksessa käytetyt habitaattimuuttujat (%) Pohjoinen (m 3 /ha) Etelä (m 3 /ha) Avosuo <= 4 <= 4 Hakkuuaukea <= 4 <= 4 Pellot Räme (turvemaa mänty > 60%) > 4 > 4 Korpi (turvemaa kuusi > 60%) > 4 > 4 Kuusimetsä (kivennäismaa ku > 60%) 36-100 61-150 Mäntymetsä (mä > 60%) 36-100 61-150 Sekametsä (mä ja ku < 60%) 36-100 61-150 Taimikko (kivennäismaa) 5-35 5-60 Sekametsätaimikko (turvemaa) 5-35 5-60 Vanhametsä (ei puulajijaottelua) > 100 > 150
Kanalintupoikueiden vaste habitaattimuuttujiin. Askeltava logistinen regressiomalli (poikue vs. satunnaispiste). Estimaatti SE Wald df P Vuosi -0.001 0.014 0.003 1 0.956 Tutkimusalue 0.283 0.109 6.762 1 0.009 Kuusimetsä (%) -2.314 0.839 7.607 1 0.006 Räme (%) 0.602 0.216 7.780 1 0.005 Mäntymetsä (%) 0.666 0.278 5.729 1 0.017 Vanhametsä (%) 1.296 0.219 35.053 1 0.000 Sekametsä (%) 1.933 0.330 34.288 1 0.000
Kanalintupoikueiden vaste habitaattimuuttujiin. Yleistetty lineaarinen sekamalli (poikue vs. satunnaispiste). Suunta P Suunta P Kuusimetsä (P) - < 0.05 Vanhametsä (P) + < 0.001 Kuusimetsä (E) NS Vanhametsä (E) + 0.001 Räme (P) + < 0.01 Sekametsä (P) + < 0.001 Räme (E) NS Sekametsä (E) NS Mäntymetsä (P) + < 0.05 Mäntymetsä (E) NS
Kanalintupoikueiden vaste sekametsätaimikot turvemaalla (poikue vs. satunnaispiste). Estimaatti SE Wald df P Vuosi 0.001 0.014 0.006 1 0.940 Tutkimusalue 0.596 0.065 83.619 1 0.000 Sekametsätaimikko turvemaalla - 1.110 0.477 5.427 1 < 0.05
Kanalintupoikueiden vaste sekametsätaimikot turvemaalla. Yleistetty lineaarinen sekamalli (poikue vs. satunnaispiste). Suunta P Sekametsätaimikko turvemaalla (P) - < 0.001 Sekametsätaimikko turvemaalla (E) NS
Kanalintupoikueiden vasteet lajeittain eri habitaattimuuttujiin. Vanha metsä Seka metsä Mänty metsä Kuusi metsä Metso + + + - + Räme Pelto Avosuo Teeri + - - Pyy + + -
Maisemarakennemuuttujat Metsä-pelto reunatiheys (m/ha) Metsä-avosuo reunatiheys (m/ha) Peltolaikkutiheys (#/100 ha) Avosuolaikkutiheys (#/100 ha) Metsän keskimääräinen laikkukoko (ha) Metsä/metsä-pelto maanpeitto (%) Metsä/metsä-avosuo maanpeitto (%)
Maisemarakenteen indeksimuuttujat 1. Elinympäristön määräindeksi (habitat loss) avomaat, vanhametsä, metsän keskim. laikkukoko 2. Metsämaiseman pirstoutumisindeksi (fragmentation) Metsä-pelto reunatiheys, metsä-avomaa reunatiheys, peltolaikkutiheys, avosuolaikkutiheys, metsä/metsä-pelto maanpeitto, metsä/metsä-avosuo maanpeitto.
Kanalintupoikueiden vaste maisemarakenneindekseihin. Askeltava logistinen regressiomalli (poikue vs. satunnaispiste). Estimaatti SE Wald df P Vuosi 0.001 0.014 0.001 1 0.970 Tutkimusalue 0.487 0.063 59.705 1 0.000 Elinympäristön määrä 0.153 0.031 24.180 1 0.000
Avosuot Open mires 0,7 Grouse brood propability 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0 20 40 60 80 100 % of open mires 26.3.2012 21
Pellot Open fields 0,7 Grouse brood propability 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0 20 40 60 80 100 % of open fields 26.3.2012 22
Metsämaiseman pirstoutuminen 0,2 Less - more fragmented 0,0-0,2-0,4-0,6-0,8 0 1 2 3 Number of broods 26.3.2012 23
Kanalintupoikueiden vasteet lajeittain maisemarakenteen indeksimuuttujiin. Elinympäristön määrä Metsämaiseman pirstoutuminen Metso - Teeri - Pyy -
Kanalintupoikueiden vasteet lajeittain eri maisemarakennemuuttujiin Avosuot (%) Pellot (%) Keskimääräinen metsälaikkukoko Metso + Teeri - + Pyy -
Yhteenveto Kanalintupoikueet suosivat elinympäristöinään vanhaa metsää ja sekametsää. Avohabitaatteja (etelä pellot, pohjoinen avosuot) kuusimetsää, pirstoutunutta metsämaisemaa ja turvemaataimikoita (pohjoinen) vältettiin. Pohjoisessa tärkeää elinympäristöä ympäröivä matrixhabitaatti etelässä elinympäristön pirstoutuminen. Lajikohtaisesti metsähabitaatin määrä korreloi negatiivisesti teereen ja pyyhyn, pirstoutuneisuus metsoon. Metsopoikueet välttivät maisemassa korkeaa metsä-pelto ja (metsäavosuoreunatiheyttä?). Kuitenkin ne suosivat jonkin verran rämeitä. Teeripoikueet välttivät korkeaa metsä-pelto ja pyypoikueet (metsäavosuoreunatiheyttä?). Poikueympäristön määrä tärkeä (pyy, teeri), pirstoutuminen (metso, teeri). Poikueiden telemetriaseurantatutkimus olisi tärkeää! Yhtenäiset, suuret ja vanhapuustoiset sekametsälaikut!
Kiitos