KA&TALOUS SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK

KA&TALOUS Inflaati, rahaplitiikka ja taludellinen tilanne Sumen Pankki avaa maksuväylän EU-maihin Pankkien nykytila ja näkymät talus- ja rahaliitssa Onk inflaatidynamiikka muuttunut Sumessa? 2 1997 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK

MARKKA & TAIDUS 5. vusikerta/5:e årgången Lehti ilmestyy neljä kertaa vudessa. Tidskriften utkmmer fyra gånger per år. Sisällys Inflaati, rahaplitiikka ja taludellinen tilanne 3 Rist Herrala Sumen Pankki avaa maksuväylän EU-maihin 9 Heikki Kskenkylä ja Jukka Vesala Pankkien nykytila ja näkymät talusja rahaliitssa 13 Tim Tyrväinen Onk inflaatidynamiikka muuttunut Sumessa? 19 EMU-valmistelut etenevät 26 Rahaplitiikan välineet 28 Sumen Pankin uusia tutkimusjulkaisuja 32 Kuvit KI Sumen Pankki Finlands Bank PLlPB 160 00101 HELSINKI 00101 HELSINGFORS Puhelin/Telefn (09) 1831 Telefax (09) 174 sn Timitusneuvst Redaktinsråd Heikki Kskenkylä. puheenjhtajalrdfrande Antti Juusela Ralf Pauli Pentti Pikkarainen Antti Suvant Juha Tarkka Päätimittaja Chefredaktör Sirkka Hämäläinen Timitus Redaktin Sumen Pankin julkaisu- ja kielipalvelut Finlands Banks publikatins- ch språktjänster Tilaukset Beställningar Puh.lTel. (09) 183 2566 Sähköpsti/Elektrnisk pst: x.400: s=publicatins; a=mailnet; p=bfnet; c=fi Internet: publicatins@bf.fi Sumen Pankin Internet-ktisivu Finlands Banks webbaddress http://www.bf.fi Painpaikka/Tryckeri Oy Tri-Offset Ab. 1997 Lehden aineista saa vapaasti lainata, mutta lähde n mainittava. Materialet i tidskriften får anvä ndas fritt med angivande av källa. ISSN 1236-4231 Markka & talus 2/ 97 2

Inflaati, rahaplitiikka ja taludellinen tilanne 30.5.1997 Sumen taludellinen kehitys näyttää sutuisalta työttömyyttä lukuun ttamatta. Kknaistutannn ennustetaan tänä vunna kasvavan 4-5 %, kun kasvun Manner-Eurpan maissa arviidaan jäävän nin puleen tästä. Kasvu Sumessa etenee laajalla phjalla. Viennin lisäksi yksityinen kulutus ja yksityiset investinnit lisääntyvät varsin ripeästi. Myös rakennusinvestinnit vat lähte! Kuluttajien luttamus Sumen taluden myönteiseen kehitykseen n entisestään vahvistunut Ainastaan työttömyyden vähenemisen hitaus n tuttanut pettymyksen. Hintjen kehitys n llut rauhallista, mutta inflaatin ennustetaan kiihtyvän ensi vunna. Mikäli ennustettua npeamman inflaatin tdennäköisyys kasvaa, judutaan harkitsemaan myös rahaplitiikan kiristämistä. sivat. Tämä vastaa myös Sumen Pankissa tehtyä arvita. Kuilu n kuitenkin npeasti kurutumassa umpeen. Se merkitsee, että kapasiteettirajituksia alkaa ilmetä yhä useammilla alilla, ja tällöin kysyntäinflaatin vaara kasvaa. Riski n kuitenkin sitä pienempi, mitä sutuisampi ympäristö n kapasiteettia laajentavil Ie investinneille ja mitä justavammin työmarkkinat vivat neet käyntiin. Vaihttase säilyy ylijäämäisenä, ja inflaatinäkymät vat rauhalliset lyhyellä aikavälillä, jskin inflaatin kiihtymisen riski n kasvanut. Työllisyyskin kasvaa yli 2 prsentin vauhtia, mutta työviman kasvun vuksi työttömyysaste alenee tätä hitaammin. Npeakaan kasvu ei yksinään riitä pistamaan työttömyyttä. Rahataludellisen tasapainn hoijuminen pulestaan vaikeuttaisi työttömyyden vähenemistä npeankin kasvun lissa. Taluskehityksen säilyminen tasapainisena n siksi ensiarvisen tärkeätä. Npeaan taludelliseen kasvuun liittyy tasapainriskejä: hintavakaus saattaa järkkyä ja kasvu muuttua inflatriseksi, vaikka kapasiteetti ei vielä yleisesti ttaen lisikaan täyskäytössä. Tutant- ja työvimakapeikt jillakin alilla saattavat lisätä inflaati-dtuksia ja vaikuttaa hinnitteluun myös niillä alilla, jissa kapeikkja ei le. Useiden kansainvälisten järjestöjen arviiden mukaan tutant n Sumessa vielä jnkin verran vähäisempää kuin tutantmahdljisuudet sitimia. Markka & talus -lehden edellisessä numerssa kustannus- ja hintanäkymien arviitiin jatkuvan rauhallisina ja phjainflaatin pysyvän tänä vunna kahden prsentin tavitteen rajissa. Arvissa pitäydytään edelleen, mutta inflaatin kiihtymisen mahdllisuus n edellä mainituista syistä lisääntynyt. Sumen Pankissa arviidaan phjainflaatin kiihtyvän ensi vunna lievästi kahta prsenttia npeammaksi. Kuluttajahintaindeksin nusu tulee lemaan selvästi yli 2 %, kska asuntjen hintjen nusun vaikutus tulee näkyviin indeksissä ja luttkrkjen laskun alentava vaikutus häviää. Arviitaessa inflaatin säilyvän tavitteessaan keskeisenä kriittisenä lähtökhtana n letus, että ensi vuden palkkaspimukset vat maltilliset ja spusinnussa hitaan inflaatin kanssa. Tämänhetkisten arviiden phjalta rahaplitiikan linjaa ei le syytä muuttaa, mutta mikäli ennustettua npeamman inflaatin tdennäköisyys kasvaa, kiristämistä judutaan harkitsemaan. Markka & talus 2/97 3

% Kuvi 1. Eräiden ERM-valuuttjen pikkeama DEM-keskuskurssistaan Kun valuutta vahvistuu suhteessa Saksan markkaan, käyrä nusee. 5 ~--+-~+---~---r--~---+---+--~ -5 L-.L.- -L-...l- -'-- --'-- -L. ---'------' lka marras julu tammi helmi maalis huhti tuk 1996 1997 1. Irlannin punta 2. Sumen markka 3. Ranskan frangi Sumen raha- ja valuuttamarkkinat vakaat Sumen markka n pysynyt alkuvudesta suhteellisen vakaana ja n edelleen EU:n valuuttakurssimekanismin ERMin vahvimpia valuuttja suhteessa keskuskurssiinsa. Näin n siitä hulimatta, että markka n talvikuukausien vahvistumisenjälkeen heikentynyt hieman Saksan markkaan nähden ja liukunut siten kevään aikana lähemmäksi keskuskurssiaan. Sumen markka n heikentynyt useiden muiden valuuttjen tapaan edelleen myös dllariin nähden. Tukkuun lpussa dllari maksi nin 5.15 markkaa eli nin 50 penniä enemmän kuin vudenvaihteessa. Lähinnä dllarin vahvistumisen vuksi markka n kauppapainisella indeksillä mitattuna heikentynyt nin 3 % vuden alusta. Sumessa pitkät krt vat seuranneet ulkmaisia krkja. Pisin krk laski huhti-tukkuussa hieman eli nin 6.2 prsenttiin. Samalla er Saksan vastaavaan krkn kaventui takaisin 0.3-0.4 prsenttiyksikköön. Myös klmen kuukauden termiinikrt vat lå'!;keneet, mikä viittaa siihen, että markkiniden hieniset dtukset huutkauppakrn nststa vat hiipuneet. Rauhallinen tila ERMissä Tdennäköisyys, että EMU tteutuu aikataulun mukaisesti lisääntyi huhtikuun alussa, kun myös epävirallinen Ecfin-neuvst lisäsi uska siihen. Sen sijaan huhtikuun lpulla tullut ilmitus Ranskan ennenaikaisista vaaleista kasvatti jnkin verran EMU-epäilyjä. Ranskan vaalien ensimmäisen kierrksen tuls ei vaikuttanut kvinkaan paljn raha- ja valuuttamarkkinihin. Frangi heikkeni hieman, ja markkinakrt nusivat jnkin verran. Irlannin punta n llut viime vuden lppupulelta lähtien ERMin vahvin valuutta. Huhtitukkuun vaihteessa Irlannin punta kuitenkin heikkeni Saksan markan suhteen lähes 4 %. Heikkeneminen alki sen jälkeen kun Irlannin valtivarainministeri ttesi, että punnan kurssin lisi hyvä palautua lähemmäksi Saksan markan keskuskurssiaan (kuvi 1). Heikkenemisen jälkeenkin Irlannin punta n ERMin vahvin valuutta. Tukkuun alussa Irlannin keskuspankki nsti rahaplitiikan hjauskrka 0.50 prsenttiyksiköllä 6.75 prsenttiin, Rahaplitiikan kiristämistä perusteltiin npealla taluskasvulla ja inflaatiuhan lisääntymisellä. Histriaansa nähden vähäinen inflaati ja sutuisat inflaatinäkymätjhtivat huhti-tukkuussa rahaplitiikan keventämiseen Espanjassa ja Prtugalissa. Päätöksiin vaikutti myös näiden maiden valuuttjen vahvistuminen ERMissä. Inflaatin hidastuminen n lisännyt krnlaskudtuksia myös Italiassa. Isssa-Britanniassa nstettiin peruskrka ERMin ulkpulisista maista Isssa-Britanniassa tteutettiin dtettu peruskrn nst npeasti tukkuun 1. päivänä timitettujen vaalien jälkeen. Peruskrka nstettiin 0.25 prsenttiyksiköllä 6.25 prsenttiin. Perusteluna li inflaatipaineiden lisääntyminen lähinnä kulutuskysynnän kiihtymisen ja asuntjen hintjen nusun takia. Edellisen kerran peruskrka li nstettu viime vuden lkakuussa. Krnnstn vuksi punta vahvistui päävaluuttihin nähden ja pitkät krt laskivat nin 0.5 prsenttiyksikköä. Krkjen laskuun vaikutti myös Yhdysvaltain vastaavien krkjen lasku. Isn-Britannian uusi hallitus myös lisäsi keskuspankin päätösvaltaa krkratkaisuissa. Aikai- ; semmin keskuspankki timi valtivarainministe- Markka & talus 2/97 4

riön neuvnantajana rahaplitiikassa, mutta krkpäätöksen teki valtivarainministeri. Nyt keskuspankille annettiin peratinaalinen itsenäisyys asettaa krt siten, että valtivarainministeriön määrittelemä inflaatitavite saavutetaan. Yhdysvaltain keskuspankin 0.25 prsenttiyksikön krnnst maaliskuun lpulla li dtettu, ja keskuspankin dtettiin kiristävän rahaplitiikkaansa edelleen tukkuun kkuksessa. Rahaplitiikan lisäkiristämistä ei kuitenkaan tureimpien taluslukujen perusteella pidetty tukkuussa tarpeellisena. Japanin keskuspankin pääjhtaja pulestaan ttesi huhtikuussa, että maan rahaplitiikan tavitteena n taluden elpyminen, jten rahaplitiikan kiristämiseen ei llut välitöntä tarvetta. Tisaalta Japanin krissa n alkanut näkyä nusupaineita, kun valtivarainministeriö n vakuuttanut, että talus n lähtenyt nusuun. ERMin ulkpulisten valuuttjen kurssit vaihdelleet Huhtikuun lpulla pidetyn G7-kkuksen lppulausunnssa variteltiin valuuttjen liian vimakkaista vaihteluista, jtka saattavat jhtaa kaupan epätasap~inn. G7-kkuksen jälkeen dllari vahvistui jenin suhteen vahvimmilleen lähes viiteen vuteen ja Saksan matkan suhteen vahvimmilleen lähes klmeen vuteen. Myös dtukset rahaplitiikan lisäkiristämisestä ja npea spu Yhdysvaltain budjetin tasapainttamiskiistassa vahvistivat dllaria. Saksan markkaan nähden dllaria vahvistivat arvailut EMU-kriteereiden erilaisista tulkinnista. Tukkuun alussa päävaluuttjen kurssikehitys muuttui, kun krnnst-dtukset vähenivät Yhdysvallissa ja lisääntyivät Japanissa. Jeni vahvistui tukkuun alkupulisklla nin 9 % dllariin ja nin 8 % Saksan markkaan nähden. Rutsin ja Nrjan kruunun kurssit Saksan markan suhteen muuttuivat huhti-tukkuussa selvästi Sumen markan kurssia enemmän. Nrjan kruunu heikentyi huhti-tukkuussa nin 5 % Saksan markkaan nähden. Rutsin kruunun kurssi Saksan markkaan nähden n heilahdellut kumpaankin suuntaan. Huhtikuussa kruunua heikensi Rutsin epävarman EMU-kannan lisäksi pelk löysästä finanssiplitiikasta. Kuvi 2. Valtin 10 vuden bligaatiiden krt lka marras julu tammi helmi maalis huhti tuk 1996 1997 1. Saksa 2. Sumi 3. Yhdysvallat 4. Englanti Eurpan ja Yhdysvaltain pitkät krt laskussa Yhdysvaltain krkjen laskun seurauksena ert suhteessa Saksan krkihin kaventuivat EUmaissa (kuvi 2). Etenkin Espanjan pitkät krt laskivat tukkuussa ja vat Irlannin vastaavien krkjen taslla. Era Saksan krkihin n nin 0.7 prsenttiyksikköä. Yhdysvallissa dtukset keskuspankin lisäkrnnstista nstivat huhtikuun alussa pitkiä krkja. Huhti-tukkuun vaihteessa pitkät krt kuitenkin kääntyivät laskuun, kun dtukset rahaplitiikan lisäkiristämisestä vähenivät. Japanissa vahvistuneet krnnst-dtukset vat heijastuneet markkinakrkihin. Japanin pitkä krk nusi huhti-tukkuun aikana nin 0.4 prsenttiyksikköä 2.8 prsenttiin. Sumessa hintjen nusu npeutuu Kuluttajahintaindeksi li. huhtikuussa 1 prsentin edellisen vuden vastaavan ajankhdan indeksiä krkeampi (kuvi 3). Inflaatin lievä kiihtyminen n j pitkään llut dtettua. Maaliskuusta huhtikuuhun indeksi nusi pikkeuksellisen paljn (0.5 %), kska vuden ensimmäisellä neljänneksellä tteutunut asuntjen hintjen nusu kirjattiin kknaan mukaan huhtikuun indeksiin. Luttkrkjen lasku n sittain km- Markka & talus 2/97 5

12 kuukauden muuts % 6 5 4 3 2-1 Kuvi 3. Kuluttajahinnat, \1 11 V2 " ~...... '~, ~ r\r "'\ W ~'\... ~ ~ \- 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1. Kuluttajahintaindeksi. 1990 = 100 2. Phjainflaatiindikaattri. 1990 = 100 pensinut asuntjen hintjen vaikutuksen kuluttajahintjen 12 kuukauden muutkseen. Tämä kmpensiva vaikutus n nyt npeasti häviämässä. Asumiseen liittyvien kustannusten lisäksi yli yhden prsentin vauhtia vat nusseet.jumienja tupakan hinnat sekä terveyden- ja sairaudenhitkustannukset. Muissa tuteryhmissä 12 kuukauden hintjen nusu n llut yleistä hintjen nusua vähäisempää. Phjainflaatiindikaattri li maaliskuussa vain 0.1 % edellisen vuden vastaavan kuukauden indikaattria krkeampi. Phjainflaatiindikaattrin ja kuluttajahintaindeksin suuri er perustuu vertariffi-indeksin kasvuun sekä asuntjen päämakustannusten nusuun. Mlemmat kmpnentit n pistettu phjainflaatiindikaattrista. Asuntjen hintjen vaikutuksen vuksi phjainflaati ei myöskään lähikuukausina tule kiihtymään yhtä npeasti kuin kuluttajahintaindeksi. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin mukaan Sumen 12 kuukauden inflaati li huhtikuussa 0.9 %. Tämän indeksin merkitys n lisääntynyt, kska EMUn inflaatikriteerin täyttyminen mitataan sen perusteella. Hintjen kehityksen rauhallisuus alkuvuden aikana n perustunut siihen, että ulkmaankauppahinnatja tellisuuden tuttajahinnat vat säilyneet vakaina. Myös palkkaliukumat vat pysyne et edelleen maltillisina. Ulkmaankauppahinnista muutamien tuntiraaka-aineiden hinnat vat nusseet, mutta raakaöljyn hinta pulestaan n laskenut. Vientihinnista sellulsan ja paperitellisuuden tutteiden hintjen laskusuuntaus n päättynyt. Yhdysvaltain dllarin vahvistumisesta hulimatta ulkmaankauppahinnista ei dteta tulevan merkittäviä hintapaineita myöhemminkään tänä vunna. Tellisuuden tuttavuuden kasvu säilyy hyvänä, jten tuttajahintjen vakauden vidaan dttaa jatkuvan. Rakentamisen tutantkapasiteetti väheni laman aikana. Yksittäisiä kapeikkja alkaa esiintyä, kun timeliaisuus alalla lisääntyy. Tämä näkyy timitusaikjen pitenemisenä ja hintjen nusupaineina. Kknaisuudessaan rakentamisen hintjen nusu n kuitenkin llut maltillista ja rakennuskustannusindeksi li maaliskuussa 2.1 % edellisvuden vastaavan kuukauden indeksiä krkeampi. Rakennustarvikkeiden hintjen kehitys n kuitenkin llut kvin epäyhtenäistä. Eräiden tutteiden, kuten sahatavaran, hinnat vat lleet erittäin npeassa nusussa, kun taas sähkötarvikkeiden ja muviputkien hinnat vat lleet laskussa. Talnrakentamisen taijushintaindeksin nusu n tistaiseksi llut hyvin maltillista. Asuntjen hintjen jyrkkä nusu n llut dtettu, ja se vidaan selittää suurelta sin reaalisen krktasn laskulla (kuvi 4). Reaalisesti asuntjen hinnat vat nusseet 1980-luvun alkupulen taslle, jlta hintjen raju nusu vunna 1987 alki. Kysynnän ja hintjen elpymisen myötä myös uustutant n käynnistynyt. Alueellinen hintakehitys n llut epäyhtenäistä, ja hinnat vat nusseet lähinna kasvukeskuksissa. Vaikka asuntjen hintjen nusua ei sinänsä vida pitää merkkinä yleisen inflaatiprsessin käynnistymisestä, ajan mittaan sillä vi lla vaikutusta inflaatin sekä inflaati-dtusten että kysyntävaikutusten kautta. Tistaiseksi merkkejä tästä ei le kuitenkaan havaittu. Palkkakehitys n kuluvan spimuskauden aikana pysynyt maltillisena. Kun liukumat vat lleet pieniä, ansikehitys eri aljen välillä n llut tasainen. Hitaan inflaatin ansista myös reaaliansiiden kehitys n llut varsin ripeää. Kysyntäpaineiden hella ensi vuden inflaati riippuu ratkaisevasti tulevasta palkkakehityksestä. Rakenteellista työttömyyttä vähentäviä timenpiteitä tarvitaan, jtta työmarkkiniden pullnkaulat vidaan tulevinakin vusina välttää. Markka & talus 2/97 6

Tutannn kasvu jatkuu npeana Kuluttajien luttamus taluden kehitykseen päätyi huhtikuussa jälleen uuteen ennätykseensä. Kuluttajien mielestä Sumen taludellinen tilanne n khentunut entisestään, ja taluskasvun usktaan jatkuvan hieman vaimentuen myös seuraavien 12 kuukauden aikana. Lähes jka tinen ktitalus piti ajankhtaa edullisena isjen hankintjen tekn. Kknaistutant lisääntyi Tilastkeskuksen kuukausi-indikaattrin mukaan helmikuussa edellisen vuden helmikuun tutantn verrattuna 4.6 %. Maa- ja metsätaluden tutant lisääntyi kknaistutannn tahdissa, rakentamisen hieman npeammin ja kaupan hitaammin. Tellisuustutannn vusikasvu li maaliskuussa Tilastkeskuksen työpäiväkrjatun indeksin mukaan 8.8 %. Tehdastellisuuden kasvu li jpa tätä npeampaa. Kasvun vahvuus maaliskuussa li yllättävää, sillä viime vuden maaliskuun vertailutas li j humattavan krkea. Alkuvuden kasvun hidastumisesta n päästy uudelleen vahvalle kasvu-uralle. Varsinkin metallitellisuuden ja puu- ja paperitellisuuden tutannn kasvu n llut ripeää. Tellisuuden ja työnantajien suhdannetiedustelun mukaan tellisuuden (ml. rakentaminen) suhdannenäkymät vat kuluvan vuden ensimmäisellä neljänneksellä parantuneet entisestään, vaikka vielä ei le saavutettu edellistä, vuden 1994 huippua. Tellisuuden tutant-dtusten, tilauskannan ja varastjen perusteella laskettu luttamusindeksi kasvi sekin lievästi. Tutannn kasvun jatkuminen ei le myöskään lähikuukausina uhattuna, sillä tellisuuden tilauskannan kasvu edellisestä neljänneksestä li suurempi kuin kertaakaan aiemmin kk 1990-luvulla. Tilastkeskuksen työvimatutkimuksen mukaan työttömyysaste n vuden klmen ensimmäisen kuukauden aikana vaihdellut runsaan 15 prsentin tuntumassa. Työttömyys li edelleen suurinta rakentamisessa, jssa työttömiä li vielä lähes klmannes työvimasta. Tärkeintä työmarkkinakehityksessä n kuitenkin llut työllisyyden vakaan kasvun jatkuminen, jka n llut vimakkainta palvelualilla. Työllisten määrä n viime vudesta kasvanut kaikkiaan vajaalla 2 prsentilla. Työministeriön mukaan työttömien työnhakijiden määrä väheni edelleen huhtikuussa. Kausivaihtelusta puhdistettu työttömyysaste laski Indeksi 200 150 100 50 Kuvi 4. Asuntjen hinnat Indeksi 1985 = 100 1l j rq ~ ~ ~ 2 -,~ ~ {l' u f;i ~ II ~ w -~ tt" 1. Pääkaupunkiseutu 2. Kk maa 16.8 prsenttiin. Tellisuustutannn kasvun kiihtyminen n näkynyt myös lmautusten supistumisena. Vaihttaseen ylijäämä edelleen suuri - valtintaluden alijäämä yhä vaikea ngelma Vaihttaseen ylijäämä li viime vunna 3.5 % bruttkansantutteesta. Kauppataseen vielä tätäkin suurempi ylijäämä kmpensi lähinnä päämankrvausten taseen tuntuvaa alijäämää. Tisin kuin yleensä aikaisemmin Sumi n siirtynyt nusukauteen ylijäämäisen vaihttaseen vallitessa. Vaihttase n ylijäämäinen myös tänä vunna. Tammi-maaliskuussa ylijäämää kertyi 3 mrd. markkaa. Hulimatta vientihintjen alenemisesta ja tuntihintjen lievästä nususta kauppataseen ylijäämä li yli klminkertainen vaihttaseeseen verrattuna. Huminarviista n, että huhtikuussa vientihinnat nusivat edelliskuisesta sin dllarin vahvistumisen seurauksena, tuntihinnat sen sijaan alenivat raakaöljyn hinnan laskun myötä. Palvelutase li edelleen lähes tasapainssa, mutta päämankrvausten taseen alijäämä pysyi ulkmaisen velan krkmenjen vuksi suurena. Tukkuun alussa EU-maiden valtivarainministerit ttesivat yksimielisesti, että Sumi ei R Markka & talus 2/97 7

enää kärsi ylisuuresta julkisen taluden alijäämästä. Tästä hulimatta valtintaluden alijäämä n edelleen vaikea ngelma. Valtivarainministeriön lpullisen kassalaskelman mukaan valtintaluden tulalijäämä pieneni 16 mrd. markalla edellisvutisesta ja li 33 mrd. markkaa. Valtin velka li vuden 1996 lpussa lähes 400 mrd. markkaa eli 69.5 % bruttkansantutteesta. Valtintaluden kassatult kasvivat viime vunna 13.5 %. Tul- ja varallisuusvera kertyi viidennes enemmän kuin vunna 1995. Välittömien verjen kertymää lisäsi palkkasumman kasvun hella yhteisöverjen runsas kertymä. Välittömien verjen kasvulukuun vaikutti myös vuden 1995 kaksien vernpalautusten aiheuttama matala vertailutas. Autvern tutt lisääntyi klmanneksen. Valtintaluden muut tult kasvivat myös runsaasti valtin sakkeiden myynnin ja valtin asuntlainjen ennenaikaisten kuletusten seurauksena. Valtintaluden kassament (pl. rahitustalustimet) livat vain runsaan prsentin vuden 1995 menja suuremmat. Säästöpäätösten menja vähentävä vaikutus arviidaan nin 10 mrd. markaksi. Kulutusment kasvivat reaalisesti pari prsenttia. Pulustusvimien hankintament lisääntyivät viidenneksen, ja myös eläkemenjen reaalinen kasvu jatkui. Henkilöstön määrä väheni, mutta henkilöstöment pysyivät nimellisesti ennallaan. Tulnsiirrt ktitaluksille vähenivät työttömyysmenjen supistuessa. Myös tulnsiirrt kunnille supistuivat säästöpäätösten seurauksena. Valtin velan lisääntymisen myötä krkmenjen kasvu jatkui npeana. _ Asiasanat: inflaati, rahaplitiikka ja taludellinen tilanne Markka & talus 2/97 8

Sumen Pankki avaa maksuväylän EU-maihin Rist Herrala eknmisti rahitusmarkkinasast 30.4.1997 S umen Pankin sekkitilijärjestelmä 1, jka tettiin käyttöön maaliskuussa 1991, n yksi ensimmäisistä RTGS-järjestelmistä 1 Eurpassa. Timintaympäristön npean kehityksen takia sekkitilijäijestelmä n suurten muutsten edessä. Sumen EU-jäsenyys, talusja rahaliitn EMUn klmanteen vaiheeseen siirtyminen ja sekkitilijäijestelmän maksurnäärien kasvu edellyttävät muu-' tksia järjestelmän sääntöihin ja tekniseen timintaan. Muutsten seurauksena Sumen Pankin pankeille tarjamat maksuliikepalvelut mnipulistuvat. Kehitystrendit Sumen Pankin sekkitilijäijestelmä liitetään saksi TARGET-järjestelmää eli EU-alueen keskuspankkien yhteistä RTGS-järjestelmää heti TARGETin alittaessa timintansa 1.1.1999. TARGETin käyttööntn myötä Sumen Pankin kautta vidaan välittää eurmääräisiä maksuja npeasti ja turvallisesti muihin EU-alueen maihin 1 Sekkitilijärjestelmää n käsitelty aiemmin Markan & taluden numerssa 4/1995 sekä Bank ffinland Bulletinin numerissa 5/1995 ja 5/1997. 1 RTGS-järjestelmä (Real-Time Grss Settlement system) n maksujärjestelmä, jssa maksut käsitellään ja maksujen välityksessä pankkien välille syntyvät suritteet (= velka tai saaminen maksun saavalie tai vastaan~valle pankille) kirjataan keskuspankin tilille (surittammen) bruttperusteisesti (maksu kerrallaan) ja npeasti. Keskuspankkien yhteistyö EUmaissa, rahaliitn klmannen vaiheen lähestyminen sekä ktimaisen maksu liikkeen tarpeet aiheuttavat merkittäviä muutspaineita Sumen Pankin sekkitili- järjestelmään. Muutsten myötä järjestelmän merkitys ktimaisten maksujen välityksen kanavana ja maksuväylänä Sumen ja muun Eurpan välillä kasvaa. Myös pankkien asiakkaat vivat dttaa nykyistä npeampia ja varmempia maksuliikepalveluja. ja vastaanttaa muiden EUalueen keskuspankkien kautta tulevia maksuja. Pankkien asiakkaat vivatkin dttaa nykyistä npeampia ja varmempia maksuliikepalveluja EUmaiden välisen maksuliikkeen helpttuessa. Rahaliittn ensimmäisinä liittyvistä maista ei le vielä varmuutta, mutta TARGETjäIjestelmään vivat liittyä myös rahaliitn ulkpulisten maiden keskuspankit. TARGETin vaatimien muutsten valmistelu n Sumen Pankissa ja muissa EU-alueen keskuspankeissa j lppusuralla. Työn painpiste nkin siirtynyt valmistelusta muutsten käytännön tteutukseen. Sekkitilijärjestelmän kautta välitettävien maksujen määrä lisääntyy lähivusina merkittävästi. Tällä hetkellä Sumen Pankin sekkitilijärjestelmässä välitettävien maksujen määrä n vielä suhteellisen pieni verrattuna useimpien muiden Eurpan maiden järjestelmien maksumääriin. Maksumäärien vähäisyys jhtuu siitä, että pankit käyttävät nykyisin sekkitilijärjestelmää pääasiassa nettmaksujen selvitykseen3. Nettmaksujärjestelmissä (esim. PMJ ja POPS) pankit lähettävät päivän aikana tisilleen maksuviestejä, ja maksuista pankkien välille syntyvät nettvelvit- 3 Nettmaksujärjestelmä n järjestelmä, jssa maksujen välityksessä pankkien välille syntyvät suritteet kirjataan keskuspankin tilille nettperusteisesti (surite = tietyn maksuryhmän välittämisestä aiheutuva nettvelka muille pankeille tai saaminen muilta pankeilta). Markka & talus 2/97 9

Taulukk 1. RTGS-tapahtumat EU-maissa 1995 Maa RTGS-tapah- Määrä! Määrä! Käyttööntumien määrä. BTK ca~ita ttvusi 1000 kpl (Sumi = 1) Alankmaat 400 1.2 1.2 1985 Italia 46 0.0 0.0 1989 Itävalta 910 4.5 5.2 1989 Rutsi 119 0.6 0.6 1990 Saksa 5500 2.6 3.1 1988 Sumi 110 1.0 1.0 1991 Tanska 349 2.3 3.1 1981 teet suritetaan tietyin aikavälein, esim. kerran päivässä, Sumen Pankin sekkitilijärjestelmässä. Jatkssa pankkien dtetaan alkavan käyttää sekkitilijärjestelmää suurten ja kiireellisten maksujen välityksessä nykyistä enemmän. Esimerkiksi sa suurista ulkmaisista markkamaksuista (lrmaksut), Sumen ja ulkmaiden välisistä maksuista, suurista pikasiirrista (POPS-maksut) sekä arvpaperikaupan maksuista siirtyy Sumen Pankin sekkitilijärjestelmään. Sekkitilijärjestelmän kautta suuret ja kiireelliset maksut vidaan välittää npeasti ja ilman pankkien välille syntyvää vastapuliriskiä. Maksumäärien kasvaminen asettaa aikaisempaa suurempia vaatimuksia sekkitilijärjestelmän timinnalle. Maksuliikkeen sujuvuuden varmistamiseksi Sumen Pankin sekkitilijärjestelmän sääntöjä ja teknistä timintaa kehitetään vastaamaan kasvavien maksumäärien asettamia vaatimuksia. Sekkitilijärjestelmän sääntöjen kehitys Sumen siirtyessä EMUn klmanteen vaiheeseen sekkitilit muuttuvat markkamääräisistä eurmääräisiksi. Pankit tarjavat asiakkailleen siirtymäkauden aikana (1.1.1999-1.7.2002) rinnan eur- ja markkamääräisiä palveluja. Myös sekkitilijärjestelmän säännöt uudistuvat merkittävästi lähivusina. Uudistukset jhtuvat ktimaisen maksuliikkeen ja EU-maiden yhteistyön tarpeista. Muutksilla pyritään ennen muuta aikaisempaa suurempaan justavuuteen, riskittömyyteen ja avimuuteen. Merkittävimmin muuttuvat seuraavat sääntökhdat: 1 Järjestelmään pääsyn ehdt 2 Järjestelmän aukilaika 3 Palveluiden hinnittelu 4 Vakuuksia kskevat säännökset 5 Limiittien määräytymistä kskevat säännökset. Tisen pankkidirektiivin mukainen palveluiden vapaan tarjnnan periaate edellyttää muutksia EU-/ETA-alueen keskuspankki en, myös Sumen Pankin, pääsyehtihin. Palveluiden vapaan tarjnnan periaatteen mukaan pääsy keskeisiin maksujärjeste1miin lisi tarjttava tasapulisin ehdin myös sellaisille EU-/ETA-alueen instituutiille,' jilla ei le timipistettä järjestelmän sijaintimaassa (ns. etäsallistuminen). Etäsallistumismahdllisuus kskee myös keskuspankkien järjestelmiä kuten Sumen Pankin sekkitilijärjestelmää. Etäsallistumismahdllisuuden myötä pankkien kynnys alittaa ulkmainen timinta madaltuu. Sumen Pankin sekkitilijärjestelmän aukilaika pitenee nin 18 tunniksi vurkaudessa. Uudesta aukilajasta tulee yksi EU-alueen pisimmistä. Useissa keskuspankeissa, mm. kaikissa EU-alueen keskuspankeissa, n vireilläjärjestelmien aukilaikjen pidentäminen. Aukilaikjen piteneminen helpttaa maksuliikkeen riskien hallintaa pankeissa. Sumen Pankin sekkitilijärjestelmän sulkeutumisaikaa n suunniteltu myöhennettäväksi syyskuusta 1998 lähtien kl 18.00:aanja vuden 1999 alusta lähtien kl 19.00:ään Sumen aikaa. Rahaliitn alkaessa kaikkien mukana levien maiden keskuspankki en RTGS-järjestelmät sulkeutuvat yhtaikaisesti. Kansallisten RTGS-järjestelmien sulkeutumisajat harmnisidaan rahaliittn kuuluvissa maissa, jtta järjestelmien sulkeutuessa tehtävät rahapliittiset peraatit ajittuisivat samaan ajankhtaan kaikissa näissä maissa. Sekkitilijärjestelmän aukeamisaikaa n suunniteltu aikaistettavaksi nin kl 01.00:een vuden 1998 syyskuusta lähtien. Tällöin n pankkien kanssa svittu tettavaksi käyttöön pankkien maksujärjestelmien (PMJ) lisäclearing nykyisen, kl 15.45 tteutettavan ns. PMJ-clearingin rinnalle. Tämän lisäclearingin kirjaukset tehtäisiin sekkitilijärjestelmään heti sen auettua. Sumen Pankki hinnittelee myös tulevaisuudessa sekkitilipalvelunsa kustannusvastaavuuden periaatetta nudattaen. Eurpan keskuspankit aikvat kuitenkin jiltakin sin yhdenmukaistaa hinnitteluaan. Tästä syystä myös Sumen Pankin tariffeihin n dtettavissa muutksia. Markka & talus 2/97' 10

Kuvi. Sekkitilijärjestelmän liittymäpinnat Sumen Pankki pisti 1.5.1997 alkaen sekkitililimiitin muutksiin liittyvän hallinnllisen lupamenettelyn. Nyt pankit vivat tarpeensa mukaan muuttaa sekkitililimiittiään päivän aikana. Muuts edellyttää riittävien vakuuksien timittamista Sumen Pankkiin. Kehittämällä vakuus- ja limiittiplitiikkaa Sumen Pankki pyrkii helpttamaan pankkien likviditeetin hallintaa. Likviditeetin hallintakeinjen kehittäminen n tärkeää, jtta maksuliikkeen sujuvuus säilyy maksumäärien kasvaessa. Sumen Pankin keskuspankkilutn vakuudeksi hyväksymä materiaali laajenee rahaliitn klmannen vaiheen myötä. EMU-alueen keskuspankkien yhteinen vakuusplitiikka n vielä jiltakin sin täsmentämättä. EMUn valmisteluissa n hyväksytty periaate, jnka mukaan ulkmaisten vakuuksien käytön n ltava mahdllista rahaliitn klmannessa vaiheessa. Näin llen rahaliittn sallistuvien maiden keskuspankit hyväksyvät myös ulkmaista materiaalia keskuspankkilutn vakuudeksi. Sumen Pankin hyväksymä vakuusmateriaali laajenee siten nykyisestä, mikä helpttaa mm. ulkmaisten pankkien timintaa Sumessa. Sumen Pankki vaatii keskuspankkilutlle täysimääräiset vakuudet. Tekniset muutkset Sekkitilijärjestelmän timinta tulee muuttumaan merkittävimmin seuraavilta sin: 1 Swift-käyttöliittymä ktimaisiin pankkeihin 2 Jntusjärjestelmä 3 Liittyminen tisiin keskuspankkeihin (Interlinking) Jatkssa pankkien mahdllisuudet liittyä Sumen Pankin sekkitilijärjestelmään mnipulistuvat, kun nykyisen, PC-svelluksen rinnalle tulee Swift-käyttöliittymä. TARGET-määrittelyjen mukaiset asiakasmaksusanmat lähetetään pankeista jatkssa Swiftin välityksellä. PC-svellus antaa mnipuliset mahdllisuudet tiliaseman seurantaan ja jnjen muunteluun. Swift-liittymän rakentamiseen päädyttiin, kska Sumen Pankin nykyinen työasemasvellus ei ilman muutksia svellu TARGET-standardin mukaisten asiakasmaksujen välittämiseen. Myöhemmin ktimaan sisäisiin ja ulkmaisiin maksuihin vidaan käyttää Swift-standardeihin phjautuvia maksusanmia. Sumen Pankki rakentaa järjestelmässä käsiteltäville maksuille jntusjärjestelmän. Jntusjärjestelmää tarvitaan sellaisia tilanteita var- Markka & talus 2/97 I I

ten, jissa tilinhaltijan sekkitilillä leva kate ei riitä maksujen surittamiseen. Tällöin maksu jää jnn dttamaan, kunnes tilillä n riittävästi käyttövarja. Maksu tteutuu autmaattisesti katteen saapuessa. Tilanteessa, jssa sekkitilijäljestelmän maksumäärät lennaisesti kasvavat, jntuksen järjestäminen n maksujen sujuvuuden kannalta tärkeää. Pankeille taljtaan mahdllisuus maksujnjen katseluun ja muuttelemiseen työasemasvelluksen kautta. Pankit vivat myös pririsida maksut, niille vidaan määritellä aikaisin mahdllinen kirjausajankhta ja maksuja vidaan pistaa jnsta. Lukitustilanteiden (gridlck) purkamiseksi jäljestelmä tarkistaa, vidaank kaikki jnissa levat maksut surittaa yhtaikaisesti. Interlinking yhdistää tulevaisuudessa kansallisten keskuspankkien maksujäljestelmät EUalueella TARGET-jäljestelmäksi. Sumen Pankin n rakennettava valmius käsitellä Interlinkingsanmia. Tämä edellyttää muutksia Sumen Pankin teknisiin järjestelmiin. Interlinking-sanmien käsittely tulee lemaan täysin autmatisitua Sumen Pankissa. Sumen Pankin asiakkaille eli pankeille Interlinking-yhteyden valmistuminen merkitsee lähinnä mahdllisuutta lähettää maksuja muihin Eurpan maihin Sumen Pankin kautta. Sekkitilijärjestelmän merkitys kasvaa EU-keskuspankkien yhteistyö ja ktimaisen maksuliikkeen tarpeet muuttavat sekkitilijäljestelmää varsin merkittävästi lähivusien aikana. EMUn klmanteen vaiheeseen siirtyminen vaatii muutksia sekkitilijärjestelmän sääntöihin ja tekniikkaan. Kasvavien maksumäärien sujuvan käsittelyn varmistamiseksi sääntöjä n mukattava aikaisempaa justavammiksi ja teknistä palvelua laajennettava. Kehityksen seurauksena Sumen Pankin sekkitilijäljestelmän merkitys sumalaisen maksujen välityksen kanavana ja maksuväylänä Sumen ja muun Eurpan välillä kasvaa. Asiasanat: Sumen Pankki, RTGS, TARGET Markka & talus 2/97 12

Pankkien nykytila ja näkymät talus- ja rahaliitssa Heikki Kskenkylä sastpäällikkö Jukka Vesala vs. prjektihjaaja rahitusmarkkinasast 5.5. 1997 V UOSi 1996 merkitsi Sumen pankeille käännettä vittn raskaiden pankkikriisivusien jälkeen (taulukk). Pankkien yhteenlaskettu liikevitt li lähes 5 mrd. markkaa parempi kuin vunna 1995, ja kaikkien suurten pankkien vitt kasvivat. Vuden 1995 tulsta rasittivat erityisesti Kansallis-Osake-Pankin suuret tappikirjaukset (2.4 mrd. markkaa) ennen sen fuusita Unitåksen kanssa Merita Pankiksi. Vuden 1995 pulivälin jälkeen pankkisektrin liiketuls n llut psitiivinen. Pankkien keskimääräinen man pääman tutt vudelta 1996 li 7.5 %, mikä n kuitenkin vasta välttävä kansainvälisessä vertailussa. Pankkien yhteenlaskettu vakavaraisuussuhde parani viime vunna psitiivisen tulksen ansista 12.3 prsenttiin. Vakavaraisuus parani kuitenkin tdellisuudessa tätä enemmän, kska vuden 1996 vakavaraisuus suhdetta hunnsi markkinariskien sisällyttäminen päämavaatimuksiin EU:n direktiivin mukaan. Talletuspankeissa n jäljellä vunna 1992 luttlaman trjumiseksi myönnettyjä valtin päämatdistuksia nin 6.6 mrd. markkaa, jta ilman pankki sektrin vakavaraisuussuhde lisi 10.6 %. lutttappiiden väheneminen tulksen kasvun perusta Pankkien lutt- ja takaustappit vähenivät vunna 1996 nin puleen edellisvutisesta ja nin viidennekseen siitä, mitä ne livat pankkikriisin aikana pahimmillaan. Taustalla n pank~ Lutttappiiden supistuminen ja kulujen leikkaukset vat khentaneet selvästi pankkisektrin kannattavuutta kriisivusien ahdingsta. Myös erinmainen arvpaperikaupan tuls tuki elpymistä vunna 1996. Menestyäkseen suurilla ja yhu!näisillä eurmarkkinilla sumalaiset pankit jutuvat jatkuvasti panstamaan timintansa tehkkuuteen ja laatuun. kien luttkannan laadun lennainen paraneminen. Lutttappikirjaukset vat lleet massiivisia, mutta myös yritysten hyvänä jatkunut kannattavuus ja parantunut mavaraisuus vat vähentäneet pankkien luttriskejä. Luttkannan elpyminen kiihtyi vuden 1996 jälkipulisklla taluskasvun lähdet- tyä nusuun lyhytaikaiseksi Jaaneen suhdannentkahduksen jälkeen. Kknaistutannn vutuinen kasvuvauhti n npeutunut yli 5 prsentin. Luttkannan elpymistä n Taulukk. Rahituskate Muut tutt Tutt yhteensä Timintakulut Pistt Tuls ennen Talletuspankkien* tulskehitys vusina 1992-96, mrd. mk 1992** 1993** 1994** 1995** 1996** 10.7 9.5 20.2 14.9 1.9 lutttappiita 3.4 Lutt- ja takaustappit 14.0 liiketuls -10.6 Taseen lppusumma 688.9 Järjestämättömät saamiset. nett (BIS/LLL) riskipaintetut 38.1 saamiset ja vastuut 404.7 Vakavaraisuus. % (BIS/LLL) 10.7 13.0 9.7 22.7 15.3 1.9 5.5 14.7-9.2 726.8 35.9 488.5 10.7 13.7 12.4 11.1 8.6 8.2 10.4 22.3 20.6 21.5 16.4 15.5 14.3 1.5 1.7 2. 1 4.4 3.4 5. 1 11.2 6.2 3.2-6.8-2.8 1.9 667.8 616.6 601.5 25.4 19.6 12.3 419.5 371.7 380.4 11.7 12.0 12.3 * Liikepankeista knsemit, OKO ja p:t erikseen (Osuuspankkien Keskinäisen Vakuutusyhtiön maksamat krvaukset lutttappiiden vähennyksenä, Osuuspankkien Vakuusrahastn avustukset satunnaisina tuttina: eivät näy liiketulksessa). ** Pl. Siltapankki, Sumen Säästöpankki ja Arsenal. Lähde: Rahitustarkastus. Markka & talus 2/97 13

50 40 30 20 10 Lukumäärä Prs. yks. 6.0 Kuvi 1. Talletuspankkien (empankit) henkilöstön ja knttrien lukumäärä 1... - --- 2... f-!"...... "-... r- ~ r--.. ~ 0 1980 82 84 86 88 90 92 94 96 1. Henkilökunta (vasen asteikk) 2. Knttrit (ikea asteikk) Lähde: Sumen Pankkiyhdistys. Kuvi 2.... Tuhansia Talletuspankkien markka-ant- ja -ttlainauksen krkmarginaali ja 3 kk:n helibrkrk % 2 16... \ 1'11 5.5.J..t 1\ 14 1V 5.0 \ I.r Jr.J"'- 12 ~ U \ ~ 4.5 10 ~ "- ""'- 8 M '"" V'"" \ 6 M 4 """- 2.5 2 2.0 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1. Krkmarginaali (vasen asteikk) 2. Helibr, 3 kk (ikea asteikk) 5000 4000 3000 2000 1000 kiihdyttänyt myös lyhyiden markkinakrkjen lasku vuden 1995 pulivälistä nin 3 prsenttiyksiköllä. Suurin sa pankkilutista (nin 70 %) n sidttu lyhyisiin markkinakrkihinjk suraan tai välillisesti primekrkjen kautta. Pankkien järjestämättömät saamiset vähenivät vunna 1996 yli kaksi kertaa enemmän kuin lutttappiita kirjattiin. Aiemminjärjestämättömät saamiset vähenivät suurin piirtein lutttappikirjausten tahdissa. Pankit saivat viime vunna myös merkittäviä palautuksia aiemmin kirjatuista lutttappiista. Ktitaluksien järjestämättömien luttjen väheneminen n llut yrityssektrin järjestämättömien luttjen vähenemistä hitaampaa mm. suurena pysyneen työttömyyden vuksi. Maksuhäiriöiden painttuminen enemmän ktitalussektriin vähentää lutttappikirjauksia, kska ktitaluksien luttja järjestellään yleisemmin kuin yritysluttja, niiden vakuussuja n suurempi ja vakuutena levan maisuuden arv n kasvanut asuntmarkkiniden elpymisen vuksi. Pankkien järjestämättömät saamiset suhteessa lutt kantaan vat vielä jnkin verran yli nrmaalina pidetyn 3 prsentin tasn. Mikäli talustilanne pysyy hyvänä, tu tas saavutettaneen kuitenkin tänä vunna. Mittava saneeraus n pienentänyt timintakuluja Kaikissa suurissa pankeissa n juduttu saneeraamaan, minkä vuksi pankkisektrin henkilöstön määrä n vähentynyt kaikkiaan nin 40 % ja knttrien lukumäärä yli 30 % huipustaan (kuvi 1). Missään muussa tellisuusmaassa ei le tehty näin suuria leikkauksia. Meritassa n henkilökuntaa ja knttreita vähennetty eniten, kun fuusissa karsittiin Kansallis-Osake-Pankin ja Unitaksen päällekkäisyydet. Pankkien timintakulut vat pienentyneet viipeellä vastaamaan tehtyjä leikkauksia. Lisäksi Merita-fuusista aiheutui merkittäviä kertalunteisia kuluja. Vudesta 1994 pankki sektrin timintakulut vat kaikkiaan vähentyneet nin 2 miljardilla markalla. Markka & talus 2/97 14

Rahituskate supistui, mutta tutt kasvivat arvpaperikaupan vittjen vuksi Pankkien rahituskate pieneni vunna 1996 edelleen vusitaslla. Kate heikkeni luttkannan supistumisen ja krkmarginaalin kaventumisenjhdsta (kuvi 2). Myös valtin päämatdistusten krt (nin 300 milj. markkaa), jtka maksettiin viime vunna ensimmäistä kertaa täysimääräisinä, pienensivät rahituskatetta. Krkmarginaalin kaventuminen n llut seurausta kilpailun kiristymisestä lutnannssa, erityisesti yrityslutissa (kuvi 3), ja lyhyiden markkinakrkjen laskusta. Luttjen keskikrk n seurannut markkinakrkjen laskua talletusten keskikrka npeammin, mikäjhtuu krksidnnaisuuksista. Talletuksista miltei pulet n verttmilla käyttelytileillä, jiden krk ei välittömästi reagi markkinakrkjen muutksiin (kuvi 4). Pankki sektrin rahituskatteen supistuminen pysähtyi kuitenkin lppuvunna 1996. Pankkien krkkulut vat pienentyneet, kska käyttelytilien suus pankkien varainhankinnassa n merkittävästi kasvanut. Määräaikaistalletusten verttmuuden päättyminen asteittain tämän vuden lppuun mennessä n purkanut varja käyttelytileille. Pankit vat myös laskeneet käyttelytilien krkja. Lisäksi lutnkysynnän piristyminen n kääntänyt pankkien markkaluttkannan kasvuun (kuvi 5) ja huntuttisen maisuuden määrä ja sen rahituskustannukset vat vähentyneet. Asuntluttjen kysyntä n lisääntynyt eniten asuntmarkkiniden piristymisen myötä. Arvpaperikaupan katteen suus pankkien muista tutista n keskimäärin varsin pieni, mutta se n vaihdellut humattavasti. Viime vuden kate li pikkeuksellisen hyvä. Se kasvi nin 2.2 rnrd. markkaan edellisvuden 0.5 rnrd. markasta, kska pitkien krkjen lasku nsti merkittävästi pankkien bligaatisalkkujen arva ja pankkien sakekaupat livat humattavan vitllisia (mm. TUKO-mistusten myynnit). Vunna 1995 arvpaperikaupan tuttja vähensivät lisäksi merkittävästi Kansallis-Osake-Pankinja Pstipankin New Yrkin -sivuknttreiden tappit. Pankkien palkkitutt kasvivat vunna 1996 nin 10 % eli nin 5.1 rnrd. markkaan taludellisen aktiivisuuden kasvun ja lutnkysynnän piristymisen vuksi. Muiden tuttjen kasvu % 15 10 5 Mrd. mk 300 250 200 150 100 50 Kuvi 3. Talletuspankkien uusien yritys- ja ktitalusluttjen keskikrk 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1. Yrityslutt 2. Ktitaluslutt Kuvi 4. Talletuspankkien markkamääräiset käyttelytilit ja määräaikaistalletukset 3 ~ - 2 =::::JI ~ - 1 - - 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1. Käyttelytilit 2. Määräaikaistalletukset 3. Markkatalletukset yhteensä - Markka & talus 2/97 15

Mrd. mk 400 300 200 100 Kuvi 5. Talletuspankkien luttkanta 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1. Yrityslutt 2. Ktitaluslutt 3. Muut lutt 4. Valuuttalutt li kaikkiaan niin suuri, että pankkien yhteenlasketut tutt kasvivat rahituskatteen heikkenemisestä hulimatta. Lähiajan näkymät psitiiviset, js myönteinen taluskehitys jatkuu Sumen taluden näkymät vat hyvät, ja taluskasvun ennustetaan jatkuvan npeana. Tämä tukee pankkien elpymisen jatkumista. Vakavaraisuuden vahvistaminen lisikin tärkeää meneillään levalla nusukaudella, jtta pankkien kyky kestää tappiita paranee ja jtta ne vivat tulevaisuudessa irtaantua valtin päämatdistuksista. Lutnkysynnän kasvuun viittåavat ennusteissa mm. ktitaluksien käytettävissä levien tuljen lisääntyminen ja rakennusinvestintien vilkastuminen sekä asuntjen hintjen nusun jatkuminen. Vimakasta lutntn kasvua ei kuitenkaan le näköpiirissä. Ennustettu kiinteistömarkkiniden elpymisen jatkuminen pienentäisi edelleen pankkien haltuun jutuneen mittavan kiinteistömassan aiheuttamaa rasitusta. Myönteinen taluskehitys tukisi myös lutttappiiden vähenemistä edelleen. Pankkien timintakulut supistuvat myös edelleen j tehtyjen saneerauspäätösten ansista. Kska pankkien luttriskit vat pienentyneet humattavasti ennen pankkikriisiä vallinneeseen tilanteeseen verrattuna, selvästi dtettua heikmmalla taluskehityksellä ei lisi tällä hetkellä yhtä suurta vaikutusta lutttappiihin kuin 1990-luvun alussa. Taluskehityksen heikkeneminen vaikuttaisi nyt enemmän pankkien tuttihin ja lisi siten lisäpainetta kulujen leikkaamiseen kannattavuuden ylläpitämiseksi. Tinen tulsten elpymisen uhka n krkmarginaalin kaventuminen edelleen kilpailun vuksi. Vähittäispankkitiminnan katteiden pienentyminen hunntaisi eniten pankkien kannattavuutta. Eurpan integraatin syvenemisen ja ulkmaisen kilpailun kasvun vuksi pankkien n tdennäköisesti speuduttava nykyistäkin kapeampiin marginaaleihin pitkällä aikavälillä. Rahastjenja muiden talletuksille vaihtehtisten varainhankintamutjen vimakas kasvu vi myös jatkssa lisätä pankkien varainhankinnan kustannuksia. Pankkitiminnassa runsaasti speutumistarpeita Rahitusmarkkinilla n nähtävissä maailmanlaajuisesti kehitystrendejä, jtka. mukkaavat kaikkia markkiniden sa-alueita. J 5-10 vuden kuluttua rahitussektri vi näyttää varsin tisenlaiselta kuin tänään. Rahitusmarkkiniden integraatin tiivistyminen EMUn klmannessa vaiheessa ja yhteisen rahan käyttööntt vat keskeisiä muutstekijöitä. Pankkialalla n myös mnia muita, jpa vahvempia muutstekijöitä. Pankkien n arviitava tulevaisuuden timintja, rganisaatirakenteita ja resursseja uudesta näkökulmasta. Tekninen kehitys vaikuttaa lennaisesti pankkien kaikkiin timintihin. Tiettekniikan kehitys sekä sen seurauksena rahituspalvelujen elektrnisituminen mullistavat pankki sektria perusteellisesti. Perinteisen knttriverkstn tarve ja sen pankeille tuma kilpailuetu vat merkittävästi vähentyneet ja vähentyvät edelleen. Rahituspalvelujen kansainvälinen kauppa n laajentunut npeasti raha-, pääma-, valuuttaja jhdannaismarkkiniden tukkutiminnissa ja suuryritysten rahituksessa. Suurimpien pankkien timinnt vat j glbaalistuneet. Vähittäispankkitiminta n sen sijaan tistaiseksi säilynyt paljlti kansallisten rahituslaitsten hallinnassa. 1 980-luvun lpulle asti Sumessa harjitetun krk säännöstelyn ja päämanliikkeiden säännöstelyn purkaminen n lisännyt pysyvästi kilpailua, ja mnia uusia markkinariskejä ja peratiivisia riskejä n syntynyt. Markka & talus 2/97 16

Pankkisektri jutuu kasvavassa määrin kilpailemaan myös taluden muiden timialjen kanssa. Timialaliukumat tulevat laajentumaan edelleen. Vakuutus- ja pankki sektrilla n j nyt samanlaista timintaa, mm. säästöhenkivakuutuksissa ja yksityisissä eläkevakuutuksissa sekä sijitustiminnassa. Mnissa maissa kaupanala n alkanut kilpailla pankkien kanssa ja jpa perustanut itse pankkeja. Tellisuudella n mia rahitusyhtiöitä. Telealan yritykset vat suurissa maissa ryhtyneet tarjamaan maksuliikepalveluja. Ktimaisten vakiintuneiden pankkien aiempi mnpliasema ja suhteellinen etu rahituspalvelujen tarjnnassa vat vähentyneet kaikkialla. Yhteinen raha lisää ulkmaista kilpailua EMU yhtenäistää siihen sallistuvien maiden rahitusmarkkinita entisestään ja kiristää siten kilpailua. EMUn vaikutus tuntuu npeimmin ja vimakkaimmin tukkupankkitiminnassa sekä (suur)yrityksiä palvelevassa pankkitiminnassa. Eurn myötä kataa tärkein kansallisia rahaja bligaatimarkkinita erillään pitänyt tekijä: kansalliset valuutat. Aikaa myöten kansalliset maksu- ja selvitysjärjestelmät sekä kaupankäyntitavat tdennäköisesti yhtenäistyvät. Tällöin vitaisiin j puhua yleiselirppalaisista arvpaperimarkkinista. Markkiniden yhtenäistymisen vuksi vaihtehtisten rahituspalvelujen ja sijituskhteiden tarjnta kasvaa humattavasti, kska niiden myynti maasta tiseen helpttuu paikallisten valuutta- ja krkriskien pistuessa. Lisäksi yhtenäistyvillä markkinilla timivien pankkien suuruuden edut kasvavat merkittävästi, ja suurten kansainvälisten pankkien kilpailu kasvaa. Asiakkaille tämä merkitsee tdennäköisesti rahituspalvelujen hintjen alenemista sekä parempaa ja laajempaa saatavuutta. Rahaliitn myötä raha- ja päämamarkkiniden likviditeetti kasvaa lennaisesti, kun samana valuuttana ilmaistavien rahitusinstrumenttien ja timivien markkinasapulien lukumäärä kasvaa. Sumalaisten sijitukset ulkmaisiin arvpapereihin lisääntyvät, samin ulkmaalaisten sijitukset Sumeen. Sijitussalkkuja hajautetaan aiempaa enemmän yli rajjen euralueelle valuuttariskien vähetessä. Tästä kehityksestä hyötynevät erityisesti pienten maiden arvpapereiden liikkeeseenlaskijat ja sijittajat. Laajat ja likvidit yhtenäiset päämamarkkinat hukuttelevat sumalaisia yrityksiä tdennäköisesti nykyistä selvästi enemmän suraan markkinarahitukseen sekä velkapapereilla että malla päämalla. Tämä pienentää pankkiluttjen ja lisää investintipankkipalvelujen kysyntää. Lisäksi yritysten luttriskilukituksien kysyntä kasvaa. Ktimaisten pankkien liiketiminta tällä alueella lisääntynee, mutta ulkmaiset instituutit tulevat tdennäköisesti kilpailemaan niiden kanssa entistä tiukemmin. Eur-lissa luttriskien hinnittelun merkitys kasvaa, kska mm. kansalliset valuutta- ja krkriskit häviävät. Pankit-lisäävät tdennäköisesti maa yritystutkimustaan, kska laadukkaasta yritystutkimuksesta ja luttriskianalyysistä tulee yhä tärkeämpi menestystekijä kilpailussa. Pankkien kilpailu erityisesti PK-yritysten luttuksesta kiristynee, kska suuret ja tunnetut yritykset hankkivat rahitusta entistä enemmän suraan päämamarkkinilta. Vähittäispankkitiminnassa suurin kilpailupaine tulee lyhyellä aikavälillä edelleen ktimaasta (vakuutusyhtiöt, rahastt ja kauppa). Eur helpttaa ulkmaisten pankkien timintaa selvästi myös vähittäismarkkinilla, muttei välttämättä le kriittinen tekijä laajentumisessa. Mnissa tutteissa n edelleen päästävä lähelle asiakasta. Laajan tarjnnan sijaan ulkmaiset kilpailijat vivat pyrkiä haalimaan itselleen paikallisten pankkien parhaat asiakkaat tai tarjamaan vain jitakin standardituja tutteita (esim. kulutusluttja). Pitkällä aikavälillä eurppalaiset vähittäismarkkinat vivat tki järjestyä merkittävästi uudelleen ulkmaisen tarjnnan kasvun sekä uuden jakelu- ja maksuliiketekniikan myötä. Seuraavat sukuplvet tulevat npeasti maksumaan uuden pankkitekniikan, mikä kiihdyttää muutksia. Pankkitiminnan tehkkuuden merkitys krstuu kilpailun kiristyessä, kska vain tehkkailla pankeilla n edellytyksiä kannattavaan timintaan. Sumen pankkisektrin tehkkuus n parantunut selvästi kahtena viime vutena ja n j-eurppalaista keskitasa. Lähimpien kilpailijiden, muiden Phjismaiden pankkien, tehkkuus n kuitenkin selvästi parempi kuin Sumen. Tehkkuuden lisääminen n siten jatkssakin välttämätöntä. Tämä vi merkitä tarvetta supistaa pankkien knttri en ja henkilöstön kknaismäärää edelleen. Tisaalta tehkkuuden parantaminen edellyttää henkilöstön ammattitaidn Markka & talus 2/97 17

jatkuvaa kehittämistä, ja tällöin erikistuneen henkilöstön suus kasvaa. Sumessa n j tapahtunut merkittäviä rakennemuutksia pankki sektrilla. Osaltaan muutkset livat pankkikriisin aiheuttamia, mutta saltaan myös timinnan tehstamista ja valmistautumista uuteen kilpailuympäristöön EMUssa. Säästöpankkisektrin kutistuminen, Merita-fuusi ja suuspankkiryhmän uudelleenryhmittyminen vat lleet merkittävimmät rakennemuutkset. Ulkmaisten pankkien timinta Sumen markkinilla n kasvanut, tsin vielä lähinnä vain tukku- ja yrityspankkitiminnissa. Rakennemuutkset tulevat tdennäköisesti jatkumaan, kuten esimerkiksi muissakin Phjismaissa. Sääntelyn ja valvnnan näkökulmasta (ml. vertuskysymykset) EMU lisää merkittävästi paineita lisäharmnisintiin Eurpassa, kska eravaisuudet maiden välillä jhtavat entistä helpmmin palvelujen kysynnän ja tarjnnan siirtymiin vähemmän säänneltyyn ja valvttuun ympäristöön. Samalla valvjien kansainvälisen yhteistyön tarve kasvaa. Palvelujen siirtyminen tietliikenneverkkihin n uusi merkittävä haaste valvnnalle. Omistajakntrllin ja markkinakurin merkitys kasvaa kaiken aikaa liiketimintjen mnimutkaistuessa ja riskinttmahdllisuuksien kasvaessa. _ Asiasanat: pankkitiminta, kannattavuus, EMU Markka & talus 2/97 18

Onk inflaatidynamiikka muuttunut Sumessa? Tim Tyrväinen vs. timistpäällikkö kansantaluden sast 9.5.1997 K itjituksessaan Ulkmaankauppa ja inflaati Sumessa Sixten Krkman tdisti vunna 1980, että Sumen inflaati Tällä vusikymmenellä inflaati n vaimentunut maassamme histriallisen hitaaksi. Onk sumalainen inflaatikäyttäytyminen muuttunut? Js n, minkä vuksi ja kuinka pysyvästi? riippui pitkällä aikavälillä ulkmaankauppahintjen markkamääräisestä kehityksestä' jka heijastaa kansainvälisen inflaatin ja valuuttakurssimuutsten vaikutuksia. Kska valuuttakurssimuutkset siirtyivät täysimääräisesti ktimaisiin hintihin ja palkkihin, yhdessä devalvaatissa li j seuraavan siemen. Krkmanin artikkelin käynnistämässä keskustelussa kielenkäyttöön vakiintui uusi termi: "devalvaatisykli". Tussa käsitteessä säännöllisin väliajin tistuvat devalvaatit, kilpailijamaiden inflaatita npeampi ktimainen inflaati, negatiiviset reaalikrt ja vimakkaat suhdannevaihtelut nivutuivat yhdeksi, itseään rukkivaksi ja ylläpitäväksi kehäksi. 1980-luvun lppua khden rahitusmarkkiniden ja päämanliikkeiden vapautuminen alki muuttaa säännösteltyihin krkihin ja kiinteisiin, mutta muutettavissa leviin, valuuttakursseihin perustuvan käyttäytymismaliin ydintä. Patutunut velkaantumishalukkuus purkautui velalla rahitettuun investintien ja kulutuksen kasvuun. Ylikuumeneminen jätti perinnöksi ylivelkaantumisen. Näillä tekijöillä li merkittävä vaikutus siihen luttamuspulaan, jka jhti markan ulkisen arvn rajuun heikkenemiseen vusina 1991 ja 1992. Nyttemmin rahitusmarkkiniden säännöstely n kadnnut kaikista kehittyneistä maista. Glbaalin kilpailun ja hintavakautta tavittelevan talusplitiikan ansista kansainvälinen inflaati n hidas ja sen usktaan sellaisena pysyvänkin. Reaalikrt vat pysyvästi psitiiviset. Laajaa julkista sektria ja sen kääntöpulena levaa kireää vertusta pyritään keventämään mnissa maissa - niin Sumessakin. Eurpassa työttömyys n pysynyt suurena. Sumea tämä ngelma khtasi muita myöhemmin, mutta muita vakavampana. Kun ttaa humin kaiken tämän, ei le ihme, että ktimainen inflaati näyttää mnissa suhteissa erilaiselta kuin ennen. Ensinnäkin Sumen inflaati n llut paitsi histriallisesti hidas myös kilpailijamaiden inflaatita hitaampi j usean vuden ajan. Tiseksi devalvaatisyklin vima näyttää hiipuneen eikä parantunutta hintakilpailukykyä le syöty entiseen tapaan ktimaisia hintja ja kustannuksia nstamalla. Klmanneksi j mnen vuden ajan kaikki ennustajataht vat järjestelmällisesti yliarviineet tulevan inflaatin. Tässä artikkelissa phditaan, nk sumalaisessa inflaatikäyttäytymisessä jkin tdella muuttunut. Ja mikä mahdllisessa muutksessa visi lla pysyvää? Valuuttakurssit ja ktimainen inflaati Devalvaatisyklin minaispiirre li se, että valuuttakurssimuuts välittyy kknaisuudessaan ktimaiseen palkka- ja hintatasn. Merkkinä muutksesta vidaan näin llen pitää sitä, että 1990-luvulla hintakilpailukyky (mitattuna tellisuuden suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla) ei le palautunut aiemmin vallinneeseen pitkän aikavälin tasapainnsa (kuvi 1). Onhan tki myös niin, että js lemme tdistamassa devalvaatisyklin katkeamista ja siis speutumista Markka & talus 2/97 19

Kuvi 1. Tehdastellisuuden yksikkötyökustannuksel yhteisessä valuutassa Indeksi 1981 = 100 200 Lg. ast.... - 140 ~,."...... ~ 80 1;: ~ ~ ~ ~... ~ ~ f( 2 ~ II 20 1965 67 69 71 73 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 1. Sumi 2. Kilpailijamaat YksikköIyökustannusten kasvuvauhdin er kansallisissa valuutissa: Sumi miinus kilpailijamaat prs.-,-,-----,-----,-----,-----..-,-----,-----,-----r-r-r-r-r-r-r-n yks. 5 I-hl---. -5 1---~~~~~~1---1---1---1---1---~ - 10 1---~~~~~r-r-r-r-r-r-r-~~~H _ 15 L-L-L-L-L-L-L-L-L-L-L-L-L-L-~~U 1965 67 69 71 73 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 prs.- Työuömyysasteen er: Sumi miinus OECD-Eurppa yks. 6 1---~~~~~~~r-r-r-r-r-r- 4 1---~~~~~r-r-r-r-r-r-r-r 21---+-+-+-+-+-r-r-+-+-+-+-r-+.. ii--..... rrt -21---+-+-+-+-~+-r 4 1---~~~~~r-r-r ~ L-L-L-L-L-L-L-L-L-L-L-L-L-L-L-L-~ 1965 67 69 71 73 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 "viimeiseen devalvaatin", n täysin lunnllista, että vain sa kurssimuutksesta siirtyy ktimaisiin hintihin ja palkkihin. Tisaalta myös maan ulkmainen velkaantuneisuus liittyy siihen, kuinka vahva kilpailukyky n spusinnussa kansantaluden kknaistasapainn kanssa. Kuten yllä j tdettiin, rahamarkkiniden vapautuessa yritysten ja ktitaluksien velantthalukkuus jhti niiden velkaantuneisuuden vimakkaaseen kasvuun. Kun markka devalvitui, ulkmaan valuutan määräisten velkjen arv Sumen markissa kasvi rajusti. Samalla valuuttakursseja ja inflaatita kskevat paineet ja epävarmuus nstivat krkja Sumessa. Kun myös kansainväliset krt livat krkeat, Sumen velanhitment lisääntyivät 1990-luvun alkupulella npeasti. Velkataakan supistaminen edellytti sillin ja edellyttää edelleen kauppataseelta selvää ylijäämää, minkä vuksi vienniitä vaaditaan vahvempaa kilpailukykyä. Vusina 1992 ja 1993, jllin markan ulkinen arv li heikentynyt rajusti, vä1ittymismekanismi ei näyttänyt timivan vanhaan tapaan. Ulkmaiset tuttajat ttivat hinnittelussaan humin Sumen markkinatilanteen lamaantuneisuuden. Markan kelluessa he varautuivat myös siihen, että ylilyövä devalvituminen ei lisikaan pysyvää. Siksi Sumeen tutujen tavariden valuuttamääräiset hinnat eivät kallistuneet devalvitumista vastaavalla määrällä. Sama näyttää tistuneen myöhemminkin valuuttakurssien heilahdellessa. Muilta sin ei sen sijaan le pitävää näyttöä siitä, että tuntihintjen ja valuuttakurssimuutsten välittyminen sumalaisiin hintihin lisi muuttunut. Ktimaisten yritysten vittmarginaalit vat hitaasti kaventuneet 1980-luvun alkupulelta lähtien - ilmeisesti kilpailun lisääntymisen vuksi. Siksi 1990-luvulla tapahtunut marginaalien kapeneminen näyttää lähinnä tämän trendin jatklta. Inflaati-dtukset Devalvaatisyklimalliin njautuva maailmankuva ja markan heikkeneminen vusina 1991-92 pitivät yllä käsitystä, että ennen pitkää inflaati repeää. Tämä käy ilmi kaikista tun ajan talusennusteista. I Pääsa vusia 1993-94 kskeneista 1 Hukkinen ja Suvant (1997) vat esittäneet katsauksen 1990-luvun inflaatiennusteisiin ja ennustevirheisiin. Markka & talus 2/97 20

ennustevirheistä näyttää heijastaneen vääriä valuuttakurssiletuksia. Oletettiin, että markka jää taslle, jlle se li vuden 1993 alkuun mennessä ajelehtinut. Mutta lik tämä aina syy siihen, että kaikki ennustelaitkset yliarviivat tulevaa inflaatikehitystä? Ei aivan, sillä myöskään laman vaikutusta palkkapaineisiin ei sattu ttaa humin täysimääräisesti. Vanha ajatusmalli jatki elämäänsä, vaikka maailma li uusi. Oppimisprsessi li hidas. Mnet dttivat devalvitumisen purkautuvan ktimaisiin hintihin ja palkkihin siitä hulimatta, että hitaan inflaatin tavite li lyönyt läpi kansainvälisessä talusplitiikassa ja Sumen Pankki li vuden 1993 alussa täsmentänyt tavitteekseen, että inflaati hidastuu pysyvästi nin 2 prsentin taslle. Inflaati-dtukset ylittivät pitkään tteutuneen inflaatin, vaikka keskuspankki li ilmittanut timivansa niin, että valuuttakurssinja ktimaisten hintjen välinen epä- tasapain krjautuisi markan vahvistumisen, ei inflaatin kiihtymisen kautta. Kelluva valuuttakurssi ja markkinaehtisesti timiva rahitusjärjestelmä livat luneet uudet puitteet markan ulkisen arvn ja ktimaisten krkjen vurvaikutukselle, ja markka alkikin vahvistua vuden 1993 alkupulella. Valuuttakurssikehitystä kskeneet virhearvit eivät selitä sitä, että myös vusina 1995 ja 1996 inflaati sittautui ennustettua hitaammaksi. Pieneltä sin ennustevirhettä selittää tuntihintjen dtettua hitaampi nusu. Myös EU-jäsenyyden tuma elintarvikehintjen aleneminen tteutui hieman ennakitua suurempana. Suurimmat virheet tehtiin kuitenkin palkkakehityksen arviinnissa. Tämän taustanahan li se, että tulspimukset vudeksi 1995 slmittiin liitttaslla ja ne nstivat työvimakustannuksia paljn enemmän kuin massatyöttömyyden lissa lisi vitu kuvitella (kuvi 2). Tässä tilanteessa inflaatidtukset saivat ilmaa siipiensä alle. Kun inflaatinäkymien ylle li kasautumassa pilviä, rahaplitiikkaa kiristettiin julukuun 1994 ja kesäkuun 1995 välillä. Vaikka päätösten yhteenlaskettu krkvaikutus li itse asiassa varsin pieni, päätösten saama julkisuus vahvisti käsitystä, että keskuspankki li tsissaan estämässä inflaatin kiihtymistä. Sumen Pankin inflaatitavite täytti tehtäväänsä. Inflaati-dtukset alkivat hellittää. Rahaplitiikan uskttavuuden vahvistumisen lisäksi Kuvi 2. Palkat ja työviman kysyntä Sumessa %,----,----,---,----,,---,----,--, 15 r----r--~~---r--~r----r--~--~ 10 1---:6-1+--::':1 ~LWbL~~~~~uw~~ww~ua~ua~ 1965 70 75 80 85 % 8 6 4 1000 henkeä 30 1. Spimus palkat, yksityinen sektri 2. Kknaispalkat, yksityinen sektri Palkkaliukuma, yksityinen sektri - I I 1\.A 90 95 h(..., V.."... V~ V \.r r 2 1965 20 10 70 75 80 Avinten työpaikkjen määrä --./ 1965 70 Markka & talus 2/97 21 /' ~ 1\ - "\../ 75 80 85 90 95 [~./ \ \"",...- 85 90 95

tähän vaikutti uuden hallituksen situtuminenjulkisen taluden tasapainn parantamishjelmaan. Myös kansainvälinen inflaati jatkui hitaana. Ratkaisevan sysäyksen anti kuitenkin syksyllä 1995 slmittu maltillinen tulspimus, jka ulttuu vuden 1998 alkuun. Inflaati-dtusten väheneminen näkyy selvästi sekä kyselytutkimuksissa että rahamarkkinainstrumenttien hinnittelussa. Tällä hetkellä sekä ktimaassa että ulkmailla usktaan, että Sumen inflaati pysyy aisissa. Yhtenäinen dtusilmapiiri n vahva tae sille, että inflaati-ngelmaa ei synnytetä jatkssakaan. Palkkajustt ja työttömyys Työvimakustannusten maltillinen kasvu, jka n liittynyt devalvaatisyklin hiipumiseen, kert merkittävästä ja tärkeästä muutksesta menneiden vusikymmenten kehitykseen verrattuna. Silti vi kysyä, jhtuuk palkkamaltti sittenkin vain työttömyydestä. Onk maltti kestävää? Kun työllisten "insiderien" työpaikat eivät enää le vaarassa, alkaak ulslyöntipeli? Varmaa vastausta ei vi antaa. Kansallisissa valuutissa mitatut työvimakustannukset alenivat suhteessa kilpailijamaihin nimenmaan vusina 1992-94 eli juuri sillin, kun Sumen työttömyys, jka siihen asti li llut pienempi kuin kilpailijamaissa, räjähti muiden maiden työttömyyttä suuremmaksi (kuvi 1). Sen jälkeen näin mitatut yksikkötyökustannukset Sumessa ja kilpailijamaissa vat kasvaneetjkseenkin yhtä jalkaa. Muuttuuk tilanne, kun Sumen työttömyys vähenee nykytasltaan? J tapahtuneen rakennemuutksen ja kilpailun lisääntymisen vuksi siihen n vaikea uska. Silti pitää muistaa, että palkanmudstusmekanismin institutinaaliset puitteet vat mnilta sin entisellään. Kska ns. insiderkäyttäytymisen' ehdt vat muuttumattmat, ei vi lla varma myöskään siitä, että esimerkiksi vernkevennykset saavat aikaan tivttua palkkamalttia ja sen vahvistamaa työllisyyttä. Työmarkkinihin vaikuttavien rakenteiden ja pelisääntöjen muuttamiseksi ei le tehty kvinkaan paljn. Sumalaisessa työehtspimusjärjestelmässä n perinnepiirteitä, jtka vat ylläpitäneet raken- 2 Insiderkäyttäytymisellä tarkitetaan sitä, että työpaikkansa säilyttäneet insiderit eivät ta (palkkavaatimuksissaan) humin työttömien eli utsiderien etuja. teellista inflaatialttiutta. Tältäkin sin puitteet vat pysyneet jkseenkin muuttumattmina, mikä vi aiheuttaa ngelmia hitaan inflaatin maailmassa. Pekkarinen ja Vartiainen (1995) kutsuvat palkkainflaatita ylläpitäviä piirteitä kertautumis- ja astinlautaminaisuuksiksi. Kertautumisminaisuudella tarkitetaan sitä, että kansantaluden tai spimusalan kknaistuttavuuden kasvun perusteella kaikki palkansaajat saavat yleiskrtuksen riippumatta siitä, nk yksilön ma tuttavuus lisääntynyt tai työtehtävissä tapahtunut tuttavuutta parantavia järjestelyjä. Tämän lisäksi esiintyy rakenteellista liukumaa, jka jhtuu kulutustasn nususta, vaativampiin työtehtäviin siirtymisestä jne. Osa yleisestä tuttavuuden kasvusta, jka palkitaan yleiskrtuksella, jhtuu juuri näistä tekijöistä. Mnet työntekijät palkitaankin tuttavuuden kasvusta kahteen kertaan eli sekä yleiskrtuksella että henkilökhtaisella krtuksella. Astinlautaminaisuudella pulestaan tarkitetaan sitä, että yritystaslla yleiskrtuksesta tulee minimitas, astinlauta, jnka päälle maksetaan liukumaa. Yhdessä kertauturnis- ja astinlautaminaisuudet vat tuttaneet läpi vusikymmenten työvimakustannusten kasvua, jka lisi hitaan inflaatin maailmassa kestämätöntä. Mutta nk tuls väistämättä sama jatkssa? Viime vusien aikana palkkakeskustelussa n tapahtunut rhkaiseva muuts. Realismi ja maltti vat lisääntyneet lukuun ttamatta vuden 1995 liittkhtaisia spimuksia, jiden vaikutukset heijastuivat myös vuden 1996 lukuihin (kuvi 2). Myös palkkaliukuma n pysynyt varsin hitaana. Mikäli taludenpitäjien inflaati-dtukset pysyvät kurissa ja keskenään linjassa, ei siten näyttäisi mitenkään mahdttmalta, että tasapaininen kehitys n sumalaisellakin palkanmudstusmekanismilla saavutettavissa. Tämä n sitä helpmpaa, mitä vähemmän myönteistä krkkehitystä ja sen tukemaa tutannn ja tuttavuuden kasvua vaarannetaan inflaati-dtuksia lietsvilla irtittyrityksillä. Palkka-palkkakytkökset Yksi taluden terveen rakennekehityksen ehdista n se, että palkkarakenne muuttuu vusikymmenten saatssa taluden muiden rakenteiden muuttuessa ja siten, että työviman kysyntä ja tarjnta tasapainttuvat. Palkkainflaati vi li- Markka & talus 2/97 22

sääntyä sen prsessin sivututteena, jlla palkkarakenteen terve muuts pyritään estämään. Sumessa palkat vat nusseet jkseenkin samaa rataa eri timialilla. Palkka-palkkakytkökset vat lleet tellisuudessa niin vahvat, että krkea- ja matalapalkka-aljen ansit vat nusseet pitkällä aikavälillä yhtä jalkaa. Kun matalapalkka-aljen suhteellista asemaa n pyritty vahvistamaan tulplitiikaila, krkeapalkka-aljen palkkareakti n palauttanut npeasti vanhat palkkarakenteet. Näyttääkin ilmeiseltä, että kun institutinaalisilla päätöksillä n yritetty kaventaa palkkaerja, seuraus n llut "markkinavimien" vastareakti. Näihin markkinavimiin kuuluvat sekä vahvjen aljen ammattijäijestöt että työnantajat. Prsessi n llut niin npea, että se n tapahtunut paljlti palkkaliukumien kautta (Tyrväinen 1996). Yritykset kaventaa palkkaerja tulplitiikalla vat siis lisänneet inflaatita. Entiset palkkarakenteet n palautettu, ja slidaarisesta palkkaplitiikasta n jäänyt tulkseksi vain kansainvälisen kilpailukyvyn menetys. Tämä näyttää lleen sa sitä kansallista mallia, jka ylläpiti ktimaista inflaatita ja jhti tistuviin devalvaatiihin. Vaikka prsessi näyttäisi muuttuneen vuden 1991 jälkeen, n vielä ennenaikaista päätellä, nk palkka-palkkakilpailun. perusvima tdella pysyvästi heikentynyt. Varallisuushinnat ja inflaati Vanhassa maailmassa varallisuushintjen - asunnt, pörssikurssit, kanthinnat - muutkset ennakivat yleisten inflaatipaineiden muutksia (Pikkarainen ja Ripatti 1995). Histriallisen aineistn perusteella näistä klmesta kanthinnat livat paras kuluttajahintainflaatita ennustava indikaattri. Kanthintjen kautta metsänmistajat pääsivät mittaamaan uls devalvaatiilla vahvistettua metsäyritysten kannattavuutta. Vahvistuvien suhdanteiden dtus sai myös pörssikurssit nusuun ja asuntmarkkinat vauhtiin. Sitten inflaatitendenssit levisivät muillekin sektreille. Leviäminen li tuls "tartuntataudista", dtusten infektitumisesta. Hitaan inflaatin plitiikka, jka tekee hintavakaudesta dtuksia säätelevän tilan, estää hintahäiriöiden leviämistä alalta tiselle. Liekö tämä syynä siihen, että varallisuushintjen muutkset eivät le heijastuneet yleiseen inflaatiilmapiiriin lähimenneisyydessä? Tästä n esimerkkinä kanthintjen npea nusu ennen taittumistaan vuden 1995 alkupulella. Myöskään pörssikurssien nusu ja asuntjen hintjen kallistuminen eivät le laukaisseet viime kuukausina yleistä inflaatipsyksia J Onk muuts pysyvä, n silti edelleen mahdtnta sana varmasti. Inflaatidynamiikka n muuttunut Tähän artikkeliin n kirjattu lukuisia merkkejä inflaatikäyttäytyrnisen muutksista. Vaikka mnien pysyvyys n varustettu kysymysmerkillä, jistakin muutksista vi kuitenkin lla varma. Ensinnäkään devalvaatisykli ei le timinut vanhaan tapaansa 1990-luvulla, eikä. se enää rahitusmarkkinidenja päämanliikkeiden vapautumisen jälkeen vikaan timia niin kuin ennen. Tiseksi inflaati-dtuksia mukkaava mekanismi n - sittain yllä mainitusta jhtuen - muuttunut. Hinnittelussa ja palkanmudstuksessa inflaatin rli ennakidaan paljn pienemmäksi kuin kskaan sdanjälkeisessä histriassa. Inflaati-dtusten muuttumista n tukenut muiden maiden hidas inflaati. Eurpan maissa myös dtus talus- ja rahaliitn EMUn syntymisestä pitää inflaati-dtuksia vähäisinä. Kaikki, mikä vahvistaa uska hitaan inflaatin pysyvyyteen, tukee palkkamalttia. Sillin tulneuvttelujen tavitteet vidaan asettaa kskemaan reaalipalkkjen kehitystä. Samalla khaa kynnys tulkita samarkkiniden inflaatisysäyksiä enteiksi yleisestä inflaatin kiihtymisestä. Rakenteellinen työttömyys' n Sumessa hyvin suuri (Tyrväinen 1996a). Mikäli inflaatiriski n, se löytyy silti työmarkkinilta. Js riski tteutuu, se jhtuu siitä, että työllisten "insiderien" edunvalvnta elää maa elämäänsä työttömistä "utsidereista" välittämättä. Insiderkäyttäytyrnisen tdennäköisyyttä pienentäisivät työmarkkiniden rakenneuudistukset, jtka vähentävät 3 Sumalaisen kuluttajahintaindeksin teknisen ratkaisun vuksi asuntjen hinnat vaikuttavat indeksiin sillinkin, kun niillä ei le vaikutusta palkansaajien stvimaan. Kska palkkavaatimukset vat perustuneet usein nimenmaan kuluttajahintaindeksin nusuun, vaarana n, että asuntjen kallistuminen vi lisätä kmpensaatipaineita jatkssa, elleivät työmarkkinasapulet saa ttaa ikein humin asuntjen hintjen rlia. 4 Rakenteellisella työttömyydellä tarkitetaan sitä työttömyyttä, jnka kahden pulen työttömyys suhdannevaiheittain vaihtelee. Rakenteellista työttömyyttä vidaan vähentää vain työmarkkinarakenteita muuttamalla (Tyrväinen 1995). Markka & talus 2/97 23

rakennetyöttömyyttä. Ne varmistalslvat, ettei inflaati mudstu työttömyyden vähentämistä vaikeuttavaksi ngelmaksi. Vaikka rahaliitn syntyminen ja erityisesti Sumen jäsenyys vahvistaisivat luttamusta hitaan inflaatin pysyvyyteen, itse hintavakauden vaatimus n EMU-ratkaisusta riippumatn (EMU-asiantuntijaryhmä 1997). Vaatimus syntyy hitaasta kansainvälisestä inflaatista, jnka takana n yhtäältä tärkeimpien maiden pyrkimys vakaaseen taluskasvuun ja tisaalta kiristyvä maailmanlaajuinen kilpailu, jka n yhtä lennainen trendi sekä Sumen että muiden maiden näkökulmasta. Asiasanat: inflaati, inflaati-dtukset, kilpailukyky KiIjallisuutta: Hukkinen, 1. - Suvant, A. (1997) Inflatin frecasts and expectatins. Bank f Finland Bulletin, February 1997, VI. 71, n. 2. Kettelsen, U. - Krtelainen, M. (1996) The Pass-Thrugh fexchange Rate Changes t Imprt Prices. Bank ffinland Discussin Papers 26/96. Krkman, S. (1980) Ulkmaankauppa ja inflaati Sumessa. Kansantaludellinen aikakauskirja 1980:4. Pekkarinen, 1. - Vartiainen, 1. (1995) Millaiseen työehtspimusjärjestelmään? Talus & yhteiskunta 3/1995. EMU-asiantuntijaryhmä (1997) Rahaliitt ja Sumi - taluden haasteet. Valtineuvstn kanslian julkaisusarja 1997/24. Pikkarainen, P. - Ripatti, A. (1995) Rahataluden indikaattreiden merkitys rahaplitiikan suunnittelussa. Markka & talus 2/95. Tyrväinen, T. (1995) Työttömyys ja työmarkkinarakenteet: Mitä muuttaa ja miksi? Sumen Pankin kansantaluden sastn työpapereita 9/95. Tyrväinen, T. (1996) Wh's Driving Wages in Finland? Or is Anyne? Bank f Finland. Discussin Papers 29/96. Tyrväinen, T. (1996a) Mitä kaikkea letkaan aina halunnut tietää NAIRU'sta, mutta et le rhjennut kysyä. Kansantaludellinen aikakauskirja n: 4/1996. Markka & talus 2/97 24

EMU-valmistelut etenevät Huhtikuun pulivälissä ilmestyi valtivarainministeriön EMU-prjektin laatima Sumen kansallinen siirtymäsuunnitelma eurn käyttöönttamiseksi. Suunnitelman mukaista Sumen Pankin siirtymisaikataulua selstetaan tämän kirjituksen alku sassa. Kirjituksen lppusassa käsitellään muutåmia rahitusmarkkinakäytäntöjen harmnisintiin liittyviä asiita. Kansainvälinen sihteeristö 16.5.1997 Siirtymäsuunnitelma eurn käyttöönttamiseksi Valtivarainministeriön talus- ja rahaliitn 3. vaihetta valmistelevan EMU-prjektin julkaisemassa Sumen kansallisessa siirtymäsuunnitelmassa eurn käyttöönttamiseksi esitellään niin julkisen sektrin, yrityssektrin, rahitussektrin kuin kansalaistenkin siirtymisaikatauluja ja -valmisteluja. Sumen Pankki sallistuu kaikkiin valtivarainministeriön EMU-prjektin työryhmiin' ja jhtryhmään. Sumen Pankki siirtyy käyttämään eura heti EMUn klmannen vaiheen alussa kaikissa timinnissaan paitsi maksuvälinehullssa, jssa siirrytään eurn käyttöön eursetelien ja -klikiden liikkeeseenlaskun myötä. Sumen Pankki n talus- ja rahaliitn 3. vaiheessa sa Eurpan keskuspankkijärjestelmää (EKPJ). Kaikki Eurpan keskuspankkijärjestelmän rahapliittiset peraatit - avmarkkinaperaatit, lutt ja talletukset sekä mahdllinen vähimmäisvarantvelvite - vat alusta alkaen eurmääräisiä. Euralueen kansallisissa keskuspankeissa levat tilit muutetaan eurtileiksi, mikä Sumen Pankissa tarkittaa pankkien sekkitilien muuttamista eurmääräisiksi. Eurmääräisten, Työryhmät vat julkisen sektrin työryhmä, kansalaiset-työryhmä, lainsäädäntöryhmä, rahitustyöryhmä, tiedtustyöryhmä ja yritystimintatyöryhmä. rahapliittisten peraatiiden myötävaikutuksella myös pankkien väliset rahan tukkumarkkinat muuttuvat eurmääräisiksi heti 3. vaiheen alussa euralueen mudstavissa maissa. Sumen Pankki timittaa kaikki tilastraprttinsa Eurpan keskuspankille eurmääräisinä heti 3. vaiheen alusta alkaen. Samalla pankki kuitenkin varautuu vastaanttamaan perustiedt laatimiinsa tilastihin jk markka- tai eurmääräisinä, ja se vi siirtymäaikana julkaista niin markka- kuin eurmääräisiä tilastja. Myös Rahitustarkastus vi vastaanttaa siirtymäaikana markkaja eurmääräistä tieta. Sumen Pankin tase julkaistaan eurmääräisenä EMUn 3. vaiheen alusta alkaen. Sumen Pankki lpettaa aikanaan peruskrn, helibrkrkjen sekä klmen ja viiden vuden viitekrkjen nteeraamisen. Näihin viitekrkihin sidttujen spimusten jatkuvuus turvataan kansallisella järjestelyllä ja lainsäädännöllä. Tavitteena rahitusmarkkinakäytäntöjen harmnisinti EMln ja EU-maiden keskuspankkien näkemyksen mukaisesti vastuu markkinakäytäntöjen harmnisinnista n yleensä markkinasapulilla itsellään. EM! ja EU-maiden kansalliset keskuspankit seuraavat kuitenkin tiiviisti keskustelua harmnisinnista ja eurn käyttöön siirtymisestä. Päätehtävä n varmistaa yhteisen rahaplitiikan yhdenmukainen harjittaminen kaikissa euralueen maissa. Markka & talus 2/97 26

Maaliskuun pulivälissä EMI järjesti Frankfurtissa kkuksen, jssa rahitusmarkkiniden etujärjestöt, EU-maiden kansallisten keskuspankkien edustajat ja EMI keskustelivat tarpeesta harmnisida tulevan euralueen markkinakäytäntöjä. Kkuksessa tdettiin mm., että eri EUmaissa nykyisin käytössä levat raha- ja bligaatimarkkiniden krnlaskukaavat pikkeavat maittain tisistaan ja että yhteiseen rahaan siirryttäessä lisi spiva tilaisuus yhdenmukaistaa nämä käytännöt. Harmnisinnin edut vat ilmeiset, sillä sekaannusten ja virheiden mahdllisuus pienenee ja selkeys lisääntyy. Yhdenmukaistamisen ulttamista j lemassa levaan velkakantaan ei pidetty tarpeellisena. Tarpeellisena ei myöskään pidetty harmnisinnin ulttamista pienasiakkaiden talletuksiin. Mudllisen susituksen uusista standardeista lausunee aikanaan jkin markkiniden kannalta pulueetn tah. Kkuksessa keskusteltiin myös eurn valuuttakurssin ilmaisutavasta. Rahitusmarkkiniden etujärjestöt susivat ilmaisua 1 eur = x ulkmaista valuuttaa. Tämä ilmaisutapa n päinvastainen kuin Sumessa nykyisin käytössä leva 1 ulkmainen valuutta = y markkaa -ilmaisu. Humattakn, että vaikka kansallisten rahayksiköiden ja eurn muuntkerrin ilmaistaan kuuden merkitsevän numern tarkkuudella, tämä ei välttämättä tarkita, että myös eurn ja euralueen ulkpulisen valuutan valuuttakurssi nteerattaisiin kuuden merkitsevän numern tarkkuudella. Myös kysymys eurmarkkiniden lmapäivistä (ns. arkipyhistä) n keskeinen. Nykyisin vudessa n vain muutamia sellaisia päiviä, jllin kaikkien EU-maiden rahamarkkinat vat samanaikaisesti kiinni. Päätös eurmarkkiniden aukilpäivistä jhtanee jnkinlaiseen kmprmissiin, sillä tisaalta EU-maissa n mnia puhtaasti kansallisia lmapäiviä. Tämä kysymys liittyy läheisesti myös kysymykseen TARGET-järjestelmän 2 aukilajista. 2 TARGET n maidenvälinen reaaliaikainen bruttperiaatteella timiva suurten maksujen välitysjätjestelmä. ' Markka & talus 2/ 97 27

Rahaplitiikan välineet 31.5. 1997 Sumen Pankin rahaplitiikan tavitteena n vakiinnuttaa inflaati nin kahden prsentin taslle. Se vastaa keskeisten ERM-maiden hintavakauden tavitteita. Sumi liittyi Eurpan uninin valuuttakurssimekanismiin ERMiin 14.1 0.1996. ERMissä mukanal ei muuta rahaplitiikan peruslinjausta, jskin se krstaa valuuttakurssivakauden merkitystä. Ecukeskuskurssi n 5.85424 markkaa, ja sitä vastaava keskuskurssi suhteessa Saksan markkaan n 3.04 markkaa. Sumen Pankki n velvllinen hulehtimaan siitä, että markan kurssi suhteessa muihin järjestelmässä mukana leviin valuuttihin säilyy ERMin mukaisissa ± 15 prsentin vaihteluväleissä. Sumen Pankilla n käytettävissään seuraavat rahaplitiikan välineet: markkinaperaatit, pankkeihin khdistuva vähimmäisvarantvelvite ja Sumen Pankin maksuvalmiusjätjestelmä. Markkinaperaatiilla Sumen Pankki vi vaikuttaa välittömästi masta alitteestaan pankkien maksuvalmiuteen, lyhytaikaisiin rahamarkkinakrkihinja valuuttakurssiin. Rahamarkkinaperaatit tehdään yleensä huutkauppina, ja huutkauppakrn muutkset vaikuttavat välittömästi rahamarkkinakrkihin ja sitä kautta myös pankkien myöntämien luttjen ja talletusten krkihin. Valuuttakaupillaan Sumen Pankki vi halutessaan vaikuttaa valuuttakurssiin. Vähimmäisvarantvelvitteella vaikutetaan yhtäältä keskuspankkirahan kysyntään ja tisaalta pankkien lutnantmahdllisuuksiin. Kska keskuspankkiin talletettaville vähirrllnäisvarannille ei makseta krka, järjestelmä tukee myös keskuspankin kannattavuutta. Vähimmäisvaranttalletusten täyttäminen keskiarvperiaatteen phjalta helpttaa pankkien maksuliikenteen hallintaa. Maksuvalmiusjätjestelmä kstuu keskuspankin tarvittaessa myöntämästä maksuvalmiuslutsta ja keskuspankissa levista ylimääräisistä talletuksista. Yksittäisen pankin kannalta maksuvalmiusjätjestelmän tärkein tehtävä n turvata pankin maksuvalmius yllättävissä likviditeetin vaihteluissa. Maksuvalmiuslutn ja ylimääräisten talletusten krt, jista keskuspankki päättää, mudstavat yleensä ylä- ja alarajan lyhyimmille markkinakrille. Niillä pankeilla, jtka haluavat sallistua Sumen Pankin rahamarkkinaperaatiihin ja käyttää maksuvalmiuslutta, n ltava sekkitili keskuspankissa. Näiden tilien kautta pankit pystyvät hitamaan tehkkaasti ja turvallisesti maksuliikenteensä paitsi Sumen Pankin myös muiden sekkitilinhaltijiden kanssa. Peruskrk, jsta Sumen Pankki päättää, li aikaisemmin tärkeä viitekrk. Se n kuitenkin väistymässä markkinaehtisten krkjen tieltä, ja uusien luttjen ja talletusten krkja määriteltäessä sillä ei juuri le enää käytännön merkitystä. Vähimmäisvarantjärjestelmä Sumen Pankista annetun lain perusteella talletuspankin ja sellaisen ulkmaisen luttlaitksen sivuknttrin, jka Sumessa hatjittaa talletuspankkitimintaa, n pidettävä Sumen PankIssa krtnta vähimmäisvaranta. Vähimmäisvarannn suuruus vi enimmillään lla 5 % varantvelvllisen vieraan pääman määrästä. Varantvelvite määräytyy kuukausittain edellisen kalenterikuukauden viimeisen päivän varantphjan mukaan. Näin määritelty velvite täytetään seuraavan kalenterikuukauden aikana. Varantphjan määräytymisajankhdan ja varantvelvitteen tteuttamisajankhdan välinen viive n siten nin 60 vurkautta. Varantvelvllisuus n prrastettu pankkien varainhankinnan kstumuksen mukaan siten, että mitä likvidimpi jkin erä n, sitä suurempaa varantvelvllisuutta siihen svelletaan. Varantvelvllisuus n 2 % vaadittaessa maksettaville eli likvideille talletuksille, 1.5 % muille talletuksille ja 1 % muille tase-erille. Huhtikuun 1997 lpussa vähimmäisvarantjen summa li 6.6 mrd. markkaa ja paintettu keskimääräinen varantvelvllisuus 1.7 %. Pankit, jilla n sekkitili Sumen Pankissa, vivat täyttää velvitteen siten, että pankin sekkitilin päivittäisten saldjen kuukausikeskiarv n vähintään vähimmäisvarantvelvitteen suurui,nen. Näin pankit vivat käyttää sekkitileillään levia varja maksujen surittamiseen, kunhan vain varjen kuukausikeskiarv tteuttaa varantvelvitteen kuukauden viimeisenä pankkipäivänä. Pankit, jilla ei le Sumen Pankissa sekki- Markka & talus 2/97 28

tiliä tai jtka käyttävät tista pankkia keskuspankkinaan, tallettavat vähimmäisvarantnsa erillisille vähimmäisvaranttileille Sumen Pankkiin. Vähimmäisvarantvelvite kskee seuraavia pankkeja: Aktia Sparbank Ab Banque Indsuez Helsingin sivuknttri Citibank Intematinal plc Finland Branch Den Danske Bank, Helsingin sivuknttri Gyllenberg Private Bank Oy Interbank Osakepankki Merita Pankki Oy Okpankki Oy OP-Ktipankki Oy Osuuspankkien Keskuspankki Oy Pstipankki Oy Skandinaviska Enskilda Banken, Helsingin sivuknttri Svenska Handelsbanken, Helsingin sivuknttri Yrityspankki Skp Oy Alandsbanken Ab Muut suuspankit ja säästöpankit Markkinaperaatit Sumen Pankki vaikuttaa krk- ja valuuttakurssikehitykseen markkinaperaatiillaan eli käymällä valitsemiensa vastapulten kanssa kauppaa arvpapereilla ja valuutilla. Rahamarkkinaperaatit vidaan tteuttaa jk kahdenvälisinä rahamarkkinakauppina tai huutkauppina. Huutkaupat, jissa Sumen Pankki antaa lainaa pankeille, tteutetaan takaisinmyyntispimuksin eli ns. repkauppina, eli lainan vakuutena vat kaupankäynnin khteena levat arvpaperit. Kun Sumen Pankki vähentää pankkien likviditeettiä eli ttaa pankeilta talletuksia, se yleensä myy huutkaupilla mia sijitustdistuksiaan. Määrähuutkaupassa Sumen Pankki ilmittaa etukäteen huutkauppakrn ja pankit vivat jättää tatjuksen haluamistaan määristä. Krkhuutkaupassa pankit jättävät tatjuksen sekä krista että rahamääristä ja Sumen Pankin huutkauppakrk määritetään hyväksyttyjen tarjusten paintettuna keskiarvna. Huutkauppakrk n yhden kuukauden krk, ja se ilmaistaan vutuisena krkna. Lyhytaikaiset markkinakrt myötäilevät huutkauppakrn kehitystä. Huhtikuun 30. päivänä huutkauppakrk li 3.0 %. Rahamarkkinaperaatiiden vastapuliksi Sumen Pankki vi hyväksyä ne vähimmäisvarantvelvitteen alaiset luttlaitkset, jilla Sumen Pankin mielestä n riittävät edellytykset timia vastapulina. Sumen Pankki edellyttää, että vastapulilla n sekkitili Sumen Pankissa, riittävät tekniset valmiudet ja että ne käyvät aktiivisesti ja merkittävästi kauppaa rahamarkkinilla. Surien, kahdenvälisten kauppjen sapulilta edellytetään lisäksi timimista rahamarkkinainstrumenttien markkinatakaajana 1 sekä rahamarkkiniden peli- ja käyttäytymissääntöjen nudattamista. Sumen Pankki vi harkintansa mukaan hyväksyä vastapuliksi myös muita markkinasapulia kuin vähimmäisvarantvelvitteen alaisia luttlaitksia. Rahamarkkinaperaatiiden vastapuliksi n hyväksytty seuraavat pankit: Aktia Sparbank Ab Merita Pankki Oy Osuuspankkien Keskuspankki Oy Pstipankki Oy Skandinaviska Enskilda Banken, Helsingin sivuknttri Svenska Handelsbanken, Helsingin sivuknttri Ålandsbanken Ab Sumen Pankin tekemissä surissa rahamarkkinakaupissa kaupan khteeksi hyväksytään nrmaalisti valtin velkasitumukset ja Sumen Pankin sijitustdistukset. Erityistapauksissa vidaan hyväksyä myös muita rahamarkkinapapereita. Repkaupissa materiaaliksi hyväksytään Sumen Pankin sijitustdistukset, valtin velkasitumukset, Arsenalin velkasitumukset, valtin viitelainat sekä rahamarkkinavastapulina timivien pankkien liikkeeseen laskemat sijitustdistukset. Repkaupissa arvpaperit aliarvstetaan liikkeeseenlaskijanja maturiteetin mukaan seuraavasti: Liikkeeseenlaskija Sumen Pankki valti Arsenal pankit Arvpaperilaji sijitustdistukset velkasitumukset viitelainat velkasitumukset sijitustdistukset Maturiteetti alle yli 12kk 12kk 0 % 0 % 0 % 5 % 5% 5% I Markkinatakaajana timiminen tarkittaa, että vastapuli pystyy antamaan sitvat st- ja myyntinteeraukset kaupankäynnin khteina leville arvpapereille tai valuutille. Markka & talus 2/97 29

Sumen Pankki tekee valuuttakauppja pankkien kanssa ensisijaisesti sillin, kun se haluaa vaikuttaa valuuttakurssiin. Sumen Pankki pyrkii tasaamaan suuret kurssivaihtelut, ja llessaan ERMissä Sumen Pankki n velvllinen hulehtimaan siitä, että markan arv suhteessa muihin järjestelmässä mukana leviin valuuttihin pysyy sallituissa ±15 prsentin vaihteluväleissä. Lisäksi Sumen Pankki vi vaihtaa valtin ulkmailta lainaamia valuuttja markiksi ja myydä valtille lainjen kuletuksiinja krkmaksuihin tarvittavia valuuttja. Valuuttakauppjen vastapulilta Sumen Pankki edellyttää, että ne timivat Sumen markan markkinatakaajina. Surien valuuttaperaatiiden vastapuliksi n hyväksytty seuraavat pankit: Merita Pankki Oy Osuuspankkien Keskuspankki Oy Pstipankki Oy Skandinaviska Enskilda Banken, Helsingin sivuknttri Svenska Handelsbanken, Helsingin sivuknttri Maksuvalmiusjärjestelmä Kaikille vähimmäisvarantvelvitteen alaisille luttlaitksille, jilla n sekkitiliikeus Sumen Pankissa, vidaan hakemuksesta myöntää myös ikeus sallistua maksuvalmiusjärjestelmään. Maksuvalmiusjärjestelmä antaa pankeille mahdllisuuden saada Sumen Pankista jk maksuvalmiuslutta tai krka ylimääräisille talletuksille. Maksuvalmiuslutlle vaaditaan täysimääräinen vakuus ja maksuvalmiuslutsta perittävä krk n sidttu Sumen Pankin huutkauppakrkn. Helmikuun 28. päivänä ma~suvalmiuslutn krk li 5.0 % eli er huutkauppakrkn li 2 prsenttiyksikköä. Maksuvalmiuslutn maturiteetti vi lla 1 päivä tai 7, 14, 21 tai 28 päivää. Maturiteetistaja muista ehdista päättää Sumen Pankki. Lkakuusta 1992 alkaen maturiteetti n llut 7 päivää. Js pankin sekkitilin päivittäisten saldjen kuukausikeskiarv ylittää pankin vähimmäisvarantvelvitteen, pankilla n ns. ylimääräisiä talletuksia. Sumen Pankki vi maksaa näille talletuksille erikseen määräämäänsä krka; helmikuun 28. päivänä krk li 1.0 %. Sumen Pankin maksuvalmiusjärjestelmässä vat mukana seuraavat pankit: Aktia Sparbank Ab Banque Indsuez Helsingin sivuknttri Citibank Internatinal plc Finland Branch Den Danske Bank, Helsingin sivuknttri Interbank Osakepankki Merita Pankki Oy Osuuspankkien Keskuspankki Oy Pstipankki Oy Skandinaviska Enskilda Banken, Helsingin sivuknttri Svenska Handelsbanken, Helsingin sivuknttri Yrityspankki Skp Oy Alandsbanken Ab Sekkitilijärjestelmä Sumen Pankin sekkitilijärjestelmä n keskeinen sa Sumen maksu- ja selvitysjärjestelmää. Siinä suritettavat maksut vidaan jakaa klmeen pääryhmään. Ensinnäkin sen kautta kulkevat Sumen Pankinja pankkien välisistä tapahtumista aiheutuvat liiketimet eli rahaplitiikkaan ja rahahultn liittyvät maksut. Tiseksi järjestelmässä suritetaan pankkien keskinäisiin liiketimiin liittyvät maksut. Klmanteen ryhmään kuuluvat selvitysjärjestelmiin liittyvät maksut, mm. pankkien välisen maksuliikenteen clearingkatteet ja Sumen Arvpaperikeskuksen kaupankäynnin selvitykseen liittyvät maksut. Sumen Pankki vi hakemuksesta myöntää sekkitiliikeuden kaikille vähimmäisvarantvelvitteen alaisille ktimaisille ja Sumeen sijittuneille ulkmaisille luttlaitksille, jtka täyttävät tietyt vähimmäisvaatimukset. Luttlaitksen n ltava Rahitustarkastuksen tai siihen rinnastettavan julkisen valvnnan alainen. Sen tulee täyttää lain mukaiset vakavaraisuusvaatimukset, ja sen mien varjen n ltava vähintään 30 milj. markkaa. Erityisistä syistä Sumen Pankki vi harkintansa mukaan avata sekkitilin myös muille rahitusmarkkinilla timiville instituutiille. Vähimmäisvarantvelvitteen alaisen luttlaitksen sekkitilille vidaan hakemuksesta myöntää päivänsisäinen lutt-ikeus. Kaikkien lutt-ikeuden hakijiden n timitettava Sumen Pankille hjeiden mukainen vakuus kk luttlimiitin määrälle. Tukkuun 1997 alusta lähtien Sumen Pankki lupui sekkitilien päivänsisäisten limiittien muutksiin liittyvästä hallinnllisesta lupamenettelystä. Päivänsisäiseen luttn ikeutetut luttlaitkset vivat tämän jälkeen muuttaa limiittiään ilmittamalla haluamansa limiitin Sumen Pankille ja timittamalla limiitin edellyttämät Sumen Pankin hyväksymät vakuudet. Pankeilla Markka & talus 2/97 30

n näin aiempaa justavammat mahdllisuudet säädellä limiittiään tarpeen mukaan. Sekkitilinhaltijilla n käytössään työ asemasvellus, jka tietliikenneverkn kautta n reaaliaikaisessa yhteydessä Sumen Pankin sekkitilitietkantaan. Työasemien välityksellä tilinhaltijat hitavat itse maksunsa muille Sumen Pankin sekkitilinhaltijille. Sekkitiliikeus n seuraavilla: Aktia Sparbank Ab Banque Indsuez Helsingin sivuknttri Citibank Internatinal plc Finland Branch Den Danske Bank, Helsingin sivuknttri Gyllenberg Private Bank Oy Interbank Osakepankki Merita Pankki Oy Omaisuudenhityhtiö Arsenal Oy Osuuspankkien Keskuspankki Oy Pstipankki Oy Skandinaviska Enskilda Banken, Helsingin sivuknttri SOM, Arvpaperi- ja jhdannaispörssi, selvitysyhtiö Sumen Arvpaperikeskus Oy Sumen Vientilutt Oy Svenska Handelsbanken, Helsingin sivuknttri Yrityspankki Skp Oy Valtiknttri Alandsbanken Ab Peruskrk Sumen Pankin peruskrsta päättää eduskunnan pankkivaltuust Sumen Pankin jhtkunnan tekemän esityksen perusteella. Peruskrk n eräs markkiniden käyttämä viitekrk; nin 17 % talletus- ja nin 17 % luttkannan krista, mutta vain 2.0 % uusien luttjen krista n sidttu peruskrkn (julukuu 1996). Syyskuun 16. päivästä 1996 alkaen peruskrk n llut 4.0 %. Markka & talus 2/97 3 I

Sumen Pankin uusia tutkimusjulkaisuja Sumen Pankin julkaisuista n saatavissa täydellinen luettel sitteesta Sumen Pankki, Asiakirjapalvelut/siterekisteri, PL 160, 00101 Helsinki, puh. (09) 1831. 5/97 Sinimaaria Ranki Mnetary Plicy in the ERM: Internai Targets r External Cnstraints? 1997.62 s. ISBN 951-686-545-3. Sarjajulkaisuja Sarja E ISSN 1238-1691 E:7 Vesa Vihriälä Banks and the Finnish Credit CycIe 1986--1995. 1997. 200 s. ISBN 951-686- 537-2. Keskustelualitteita ISSN 0785-3572 1/97 Peter Nyberg Macrecnmic Aspects f Systemic Bank Restructuring. 1997. 30 s. ISBN 951-686-541-0. 2/97 Anne Brunila Fiscal Plicy and Private Cnsumptin - Saving Decisins: Evidence frm Nine EU Cuntries. 1997.36 s. ISBN 951-686- 542-9. 3/97 Antti Ripatti Limited and Full Infrmatin Estimatin f the Ratinal Expectatins Demand fr Mney Mdel: Applicatin t Finnish Ml. 1997. 30 s. ISBN 951-686-543-7. 4/97 Mika Pösö :- Mikk Splander Estimating Exchange Market Pressure and the Degree f Exchange Market Interventin fr Finland during the Flating Exchange Rate Regime. 1997.24 s. ISBN 951-686-544-5. Idäntaluksien katsauksia ISSN 1235-7405 1/97 Panu Kalmi Ownership Change in Emplyee Owned Enterprises in Pland and Russia. 51 s. 2/97 Niina Paut1a Fiscal Transitin in the Balties. 23 S.; Peter Backe Interlinkages between Eurpean Mnetary Unin and a Future EU Enlargement t Central and Eastem Eurpe. 19 s. 3/97 Iikka Krhnen A Few Observatins n the Mnetary and Exchange Rate Plicies f Transitin Ecnmies. 8 S. ; Iikka Krhnen A Brief Assessment f Russia's Treasury Bill Market. 8 S.; Rasa Dale Currency Bards. 14 s. 4/97 Sergei F. Sutyrin Russia's Internatinal Ecnmic Strategy: A General Assessment. 17 S.; Tatiana Ppva The Cultural Cnsequences f Russian Refrm. 17 S.; Ludmilla V. Ppva - Sergei F. Sutyrin Trends and Perspectives in Sin-Russian Trade. 11 s. 5/97 Juk Rautava Venäjän järjestelmämuuts ja taluskehitys vunna 1996. los.; Iikka Krhnen - Niina Pautla Baltian taluskatsaus 1996. 12 S.; Merja Tekniemi Katsaus lähialueisiin 1996. 11 S. ; Merja Tekniemi Ukrainan taluskatsaus 1996. 10 S. ; Kari Peknen Valk-Venäjän talus vunna 1996. 6 S.; Katri Lehtnen Keski- ja Itä-Eurpan taluskehitys vunna 1996. 13 S.; Tilasttietja. Markka & talus 2/97 32

Julkaisujen tiiviste/miö Keskustel ualitteita Limited and Full Infrmatin Estimatin f the Ratinal Expectatins Demand fr Mney Mdel: Applicatin t Finnish Ml Antti Ripatti 3/97 Tutkimuksessa vertaillaan rajitetun ja täyden infrmaatin estimintimenetelmien tuttamia suppean rahan kysyntäfunktin parametriestimaatteja. Rahan kysynnän tereettinen malli perustuu raha hyötyfunktissa -lähestymistapaan, jssa taludenpitäjä maksimi kulutuksesta ja rahan hallussapidsta riippuvaa dtettua hyötyä. Tarkasteluissa käy ilmi, että eri menetelmin tutetut parametriestimaatit vat pääsin melk lähellä tisiaan. Suurimmat ert löytyvät parametreista, jtka liittyvät rahan määrän speuttamiseen ja sitä kautta rahan määrän lyhyen aikavälin kehityksen kuvaamiseen. Parametriestimaattien välisiä erja kuvataan myös simulintikkein, jtka vahvistavat edellä esitettyjä'jhtpäätöksiä. Suritetuissa testeissä tereettisen mallin tuttamat pikkiyhtälörajitukset tulevat hylätyksi. _ Asiasanat: raha hyötyfunktissa, rahan kysyntä, suppea raha, yleistetty mmenttimenetelmä, suurimman uskttavuuden menetelmä Estimating Exchange Market Pressure and the Degree f Exchange Market Interventin fr Finland during the Flating Exchange Rate Regime Mika Pösö - Mikk Splander 4/97 Tutkimuksessa lasketaan yksikertaista mnetaarista makrmallia apuna käyttäen valuuttamarkkiniden paine ja Sumen Pankin aktiivisuus valuuttainterventiissa neljännesvusittain kellutuksen aikana. Valuuttamarkkiniden painetta mitataan valuuttakurssin muutksena, jka lisi tteutunut, js keskuspankki lisi dtusten vastaisesti pidättäytynyt intervenimasta valuuttamarkkinilla. Keskuspankin interventiaktiivisuutta mitataan keskuspankin valuuttainterventiillaan vähentämän paineen suutena valuuttamarkkiniden kknaispaineesta. Tulsten mukaan paine markan ulkista arva vastaan pieneni kellutuksen aikana. Valuuttamarkkiniden paine li useammin markkaa vahvistavaa kuin heikentävää, vaikka heikentymistai vahvistumispaine ei keskimäärin llutkaan hallitseva. Sumen Pankki tasitti lähes täysin markan vusineljänneksittäisen vaihtelun ylläpitäen sen hidasta hakeutumista khti tasapainaan kellunnan lissa. Vunna 1994 pankki kuitenkin hillitsi enemmän markan heikentymispaineita, kun taas vunna 1996 se reagi herkemmin vahvistumispaineisiin. Lisäksi reaginti vahvistumispaineisiin näyttää vaihdelleen eri aikina, kun taas reaginti heikentymispaineisiin näyttää lleen yhdenmukaisempi. _ Asiasanat: valuuttamarkkiniden paine, valuuttainterventit, kelluvan kurssin järjestelmä Mnetary Plicy in the ERM: Internal Targets r External Cnstraints? Sinimaaria Ranki 5/97 Tutkimuksessa analysidaan rahaplitiikkaan vaikuttaneita tekijöitä valuuttakurssimekanismiin (ERM) sallistuneissa maissa. Taustan tarkasteluille tarjaa keskuspankin päätöksentek-ngelmasta määräytyvä ptimaalinen krk sääntö, jka pulestaan heijastaa keskuspankin käsityksiä rahaplitiikan välineen, krn, käytöstä aiheutuvista kustannuksista sekä nnistuneen suhdanne-hjailun ja vakaiden valuuttakurssidtusten hyödyistä. Valuuttakurssidtusten kautta vidaan tarkastella Saksan rahaplitiikan sekä ERM -putken sisäisten valuutta-kurssiliikkeiden merkitystä muiden ERM-maiden rahaplitiikalle. Tutkimuksen empiiristen tulsten perusteella ERM-maat vidaan jakaa kahteen ryhmään. Ensimmäisessä ryhmässä (Belgia, Tanska, Ranska ja Hllanti) valuuttakurssi n pikennut keskuskurssistaan laajjen vaihteluvälien aikana enemmän kuin aikaisemmin. Samalla Saksan rahaplitiikan suranainen vaikutus n pienenty- Markka & talus 2/97 33

nyt, kun taas ktimaisen krn man histrian merkitys n pysynyt suurena tai jpa kasvanut. Sen sijaan tisessa maaryhmässä (Is-Britannia, Italia ja Espanja) rahaplitiittiset päätökset vat keskeisesti perustuneet valintihin ktimaisten tekijöiden välillä. _ Asiasanat: ERM, reaktifunkti, valuuttakurssit, rahaplitiikka Idäntaluksien katsauksia Currency Bards Rasa Dale 3/97 Tutkimus käsittelee currency bard -järjestelmää rahaplitiikan kiinteiden valuuttakurssien hitperiaatteena. Järjestelmän etuja ja haittja verrataan perinteiseen keskuspankkijärjestelmään. Lisäksi tutkimuksessa kuvataan Virn ja Liettuan currency bard -järjestelmiä tarkemmin. _ Asiasanat: currency bards, Vir, Liettua A Few Observatins n the Mnetary and Exchange Rate Plicies f Transitin Ecnmies likka Krhnen 3/97 Tutkimuksessa tarkastellaan Itä-Eurpan ja entisen Neuvstliitn maiden valuuttakurssiplitiikkaa. Tutkimuksen mukaan maat, jtka vat valinneet kiinteän valuuttakurssin, vat näistä nnistuneet parhaiten taluden vakauttamisessa. Kiinteän kurssin maissa inflaati n llut keskimäärin hitaampi ja kknaistutant lähtenyt aiemmin kasvuun. Saattaa lla, että taluksien vakautuessa kiinteä valuuttakurssi ei le enää yhtä tarpeellinen. _ Asiasanat: rahaplitiikka, valuuttakurssiplitiikka, transititaludet A Brief Assessment f Russia's Treasury Bill Market likka Krhnen 3/97 Artikkeli pyrkii antamaan lyhyen kuvauksen Venäjän sijitustdistusmarkkiniden vlyymistä, krista, markkinita kskevasta lainsäädännöstä sekä jälkimarkkiniden timinnasta. Venäjän sijitustdistusmarkkinat vat kasvaneet muutaman viime vuden aikana merkittävästi, ja sijitustdistukset vat nykyään tärkeä sa Venäjän arvpaperimarkkinita. Lisäksi sijitustdistukset vat tulleet yhä tärkeämmiksi lainantn välineiksi Venäjän valtille. _ Asiasanat: sijitustdistukset, Venäjä, valtinvelka Russia's Internatinal Ecnmic Strategy: A General Assessment Sergei F. Sutyrin 4/97 Artikkelissaan tekijä phtii Venäjän talusuudistuksia kansainvälisten talussuhteiden näkökulmasta. Kirjittajan mukaan Venäjällä ei le llut selkeää pitkän ajan strategiaa kansainvälisissä talussuhteissa, vaan päättäjät vat keskittyneet lyhyen aikavälin manöövereihin. _ Asiasanat: talusuudistus, ulkplitiikka, Venäjä, talusplitiikka The Cultural Cnsequences f Russian Refrm Tatiana Ppva 4/97 Kirjittaja tarkastelee artikkelissaan Venäjän talusuudistusten vaikutuksia kulttuurielämään ja taiteisiin. Kirjittajan mukaan talusuudistukset vat muun muassa jhtaneet kulttuuriin liittyvien palveluiden laadun humattavaan heikkenemiseen. _ Asiasanat: kulttuuri, kulutus, Venäjä Trends and Perspectives in Sin-Russian Trade Ludmilla V. Ppva - Sergei F. Sutyrin 4/97 Kirjittajat käsittelevät Venäjän ja Kiinan välisen kaupan ja sen rakenteen kehitystä kautena 1985-95. Markka & talus 2/97 34

Artikkelin mukaan maiden välinen kauppa n kehittynyt ngelmista hulimatta sutuisasti ja kaupan kehitysptentiaali tulevaisuuden kannalta n merkittävä. Asiasanat: aluetalus, ulkmaankauppa, Venäjä, Kiina Venäjän järjestelmämuuts ja taluskehitys vunna 1996 Juk Rautava 5/97 Artikkelin mukaan lutettavan kknaiskuvan hahmttaminen Venäjän taluden tilasta ja kehityksestä n vielä vaikeaa. Vunna 1996 tutant väheni humattavasti ja myös valtintaluden ngelmat livat plttavat. Samalla kuitenkin inflaatin hidastuminen, valuuttakurssikehityksen aikaisempaa parempi ennakitavuus ja krkjen lasku vat luneet phjan tutannn elpymiselle. Asiasanat: Venäjä, talusuudistus, talusplitiikka, rakennemuutkset, inflaati Baltian taluskatsåus 1996 likka Krhnen - Niina Pautla 5/97 Viime vunna bruttkansantute kasvi kaikissa Baltian maissa. Inflaati hidastui merkittävästi, mutta samaan aikaan palkkjen nusu ulkmaanvaluutassa mitattuna jatkui. Pankki sektrit keskittyivät edelleen. Kaikissa Baltian maissa vaihttase li alijäämäinen, mikä saattaa aiheuttaa ngelmia tulevaisuudessa. Virssa ja Liettuassa yksityistäminen n edennyt npeammin kuin Latviassa. Virssa valtintalus n llut käytännössä tasapainssa, mutta Latviassa ja Liettuassa alijäämäinen. Asiasanat: Vir, Latvia, Liettua, taludelliset katsaukset Katsaus lähialueisiin 1996 Merja Tekniemi 5/97 Katsauksessa käsitellään Luteis-Venäjän talusalueeseen kuuluvien Pietarin kaupungin ja Leningradin läänin sekä Phjis-Venäjän talusalueeseen kuuluvan Karjalan tasavallan taluskehitystä vuden 1996 aikana. Näillä alueilla BKT ja tellisuustutant vat pienentyneet selvästi npeammin kuin kk Venäjällä. Pietarissa tellisuustutannn vähenemisen vastapainna n llut palvelusektrin npea kasvu, mikä n vähentänyt alueen työttömyyttä. Pietarin ja Leningradin alueella panstetaan jatkssa alueen infrastruktuurin ja liikenneyhteyksien kehittämiseen, mikä n tärkeää alueen timiessa Venäjän transitkaupan tärkeänä keskuksena. Myös ulkmaisten investijien khtelua pyritään alueella parantamaan. Katjalassa tellisuustutannn heikkeneminen n jhtunut pitkälti metsä- ja puunjalstustellisuuden vaikeuksista. Kasvusektreiden löytyminen n sittautunut vaikeaksi. Lähialueilla krstuivat vunna 1996 Venäjällä yleiset ngelmat: vertuljen supistuminen ja palkkarästien kasvu. Lähialueyhteistyöhön käytetyt varat vat supistuneet, mutta EU:n ja Venäjän välisten yhteistyöhjelmien myötä n mahdllista lisätä myös Sumen lähialueyhteistyötä. Asiasanat: Pietari, Leningradin lääni, Karjala, taluskehitys, lähialueyhteistyö, liikenne Ukrainan taluskatsaus 1996 Merja Tekniemi 5/97 Artikkelissa tarkastellaan Ukrainan taluskehitystä vunna 1996. Vutta 1996 vidaan pitää selkeästi Ukrainan taludessa itsenäisyyden ajan parhaimpana. Vuden tärkeimpiä saavutuksia livat inflaatin taltuttaminen ja man kansallisen rahan - grivnan - käyttööntt sekä uuden perustuslain hyväksyminen. Yksityistäminen npeutui, ja ulkmaankauppaa vapautettiin. Tisaalta Ukrainan taludessa n edelleen humattavia hulenaiheita. BKT:n pieneneminen jatkuu, harmaan taluden suus n erittäin suuri palkkarästit kasvavat ja vertult supistuvat: Maan sisäinen pliittinen valtataistelu jarruttaa Markka & talus 2/97 3S

talusuudistuksen etenemistä. Kansainvälisen rahituksen kannalta tilanne n tästä hulimatta vuden 1996 alkua parempi, sillä länsimaiset hallitukset ja kansainväliset rahituslaitkset vat päättäneet jatkaa Ukrainan talusuudistuksen tukemista ainakin seuraavien klmen vuden ajan. Asiasanat: Ukraina, taludellinen kehitys, talusplitiikka eivät edenneet aikataulunsa mukaisesti ja valuuttamarkkiniden kehittymistä hidastettiin uusin määräliisin rajituksin. Taluden yksityistämisprsessi ei vieläkään käynnistynyt siinä mitassa kuin useimmissa muissa IVY-maissa, erityisesti Venäjällä. Asiasanat: Valk-Venäjä, talusplitiikka, taludellinen kehitys Valk-Venäjän talus vunna 1996 Kari Peknen 5/97 Yleispliittiset tapahtumat vat Valk-Venäjällä sävyttäneet vimakkaasti talusplitiikkaa ja taludellista kehitystä. Presidentin hjaus n yhä selvemmin alkanut näkyä myös taludellisessa päätöksentessa. Inflaati hidastui merkittävästi vunna 1996. Virallisten tilastjen mukaan tutannn määrä kasvi hieman, mutta muiden lähteiden mukaan se edelleen supistui selvästi, jskin vähemmän kuin edellisinä vusina. Vuden 1996 huhtikuussa Valk-Venäjä ja Venäjä slmivat laajan yhteistyöspimuksen, jnka tavitteena li saada aikaan pitkälle ulttuva pliittinen ja taludellinen integraati maiden välillä. Spimuksen timeenpan n kuitenkin edennyt alun perin tarkitettua hitaammin. Kansainvälisen valuuttarahastn kanssa edellisenä vunna slmittu valmiusluttspimus raukesi vunna 1996 ennen kaikkea siksi, että valmiuslutn ehtna lleet taluden rakenneuudistukset Keski- ja Itä-Eurpan taluskehitys vunna 1996 Katri Lehtnen 5/97 Vimakas taluskasvu jatkui Keski- ja Itä Eurpassa vunna 1996. Työttömyysaste pysytteli edelleen 10-15 prsentissa kk Keski- ja Itä-Eurpassa lukuun ttamatta TSekkiä. Viennin kasvun hidastumisen takia taludellista kasvua ylläpiti ktimainen kysyntä. Suurin sa Keski- ja Itä-Eurpan taluksista kärsi kaksisalijäämistä eli samanaikaisesta budjetin ja vaihttaseen vajeesta vunna 1996. Taluden vakautus jatkui itäisessä Eurpassa. Vuden dramaattisin tapahtuma li Bulgarian taluden ngelmien kärjistyrninen. Näiden ngelmien vuksi tutant laski ja inflaati kiihtyi Bulgariassa hyvin npeasti. Asiasanat: Keski- ja Itä-Eurppa, siirtymätaludet, taluskehitys, työttömyys, vakauttaminen, ulkmaankauppa Markka & talus 2/97' 36

Kuvit 1. Keskeiset tasapainmuuttujat 2. Sumen Pankin valuuttavarant 3. Valuuttatermiinispimukset 4. Sumen Pankin krkja 5. Pankkien maksuvalmiusasema Sumen Pankissa 6. Sumen Pankin maksuvalmiusjärjestelmän krt ja pankkien välinen yön yli -krk 7. Päivittäisiä helibrkrkja 8. Kuukausittaisia helibrkrkja 9. Obligaatikrkja 10. Kti- ja ulkmaisia krkja, päivittäin I 1. Kti- ja ulkmaisia krkja, kuukausittain 12. Kti- ja ulkmaisia krkja, päivittäin 13. Kti- ja ulkmaisia krkja, kuukausittain 14. 10 vuden krkjen er Saksan vastaavaan krkn 15. ERM-valuuttjen pikkeama DEM-keskuskurssistaan 16. ERM-valuuttjen pikkeama DEM-keskuskurssistaan 17. Markan ulkinen arv 18. Saksan markan ja Yhdysvaltain dllarin päivittäiset markkakurssit 19. Rutsin, Nrjan ja Tanskan kruunun päivittäiset markkakurssit 20. Saksan markan ja Yhdysvaltain dllarin kuukausittaiset markkakurssit 21. Rutsin, Nrjan ja Tanskan kruunun kuukausittaiset markkakurssit 22. Eräiden valuuttjen kursseja suhteessa Saksan markkaan 23. Pankkien ttlainaus yleisöltä 24. Pankkien lutt yleisölle 25. Raha-aggregaatit 26. Viitekrkja 27. Pankkien markkaluttkannan krksidnnaisuudet 28. Pankkien uusien markkaluttjen krksidnnaisuudet 29. Pankkien uusien asuntluttjen krksidnnaisuudet 30. Pankkien markkatalletuskannan krksidnnaisuudet 31. Pankkien talletuskannan rakenne 32. Pankkien talletuskrt 33. Pankkien markkamääräisen ant- ja ttlainauksen keski krkja 34. Pankkien uusien ktitalusluttjen keskikrkja 35. Vaihttase 36. Maksutase 37. Sumen ulkmainen nettvelka 38. Valtin velka 39. Osakemarkkinat Markka & talus 2/97 K I

% 5-5 -10 20 1. Keskeiset tasapainmuuttujat 1. BKT, määrän muuts edellisen vuden vastaavasta neljänneksestä, % 2. Kuluttajahinnat, muuts edellisen vuden vastaavasta neljänneksestä, % 3. Työttömyysaste, % 4. Vaihttaseen yli- tai alijäämä, % BKT:sta 5. Kiinteät investinnit, % BKT:sta 15 10 5 20 15 10 5 10 5-5 -10 35 30 25 20 15 10 5 1975 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 Markka & talus 2/97 K2

2. Sumen Pankin valuuttavarant Mrd. mk 70 60 50 40 30 20 10 1. Vaihdettava valuuttavarant 2. Vaihdettava valuuttavarant + termiiniasema Mrd. mk 40 30 20 10-10 -20-30 -40 3. Valuuttatermiinispimukset 1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 1. Sumen Pankin termiinispimukset, valuutan nett-stt 2. Sumalaisten pankkien termiinispimukset sumalaisten asiakkaiden kanssa, valuutan nett-stt 3. Sumalaisten pankkien termiinispimukset ulkmaisten pankkien kanssa, valuutan nett-stt 4. Sumen Pankin krkja % 15 10 5 ~ 1'\ ~ 3 1- - ~ r~ -, ~ h '\ j\ 2 1!"'-'- ~ " 1 '\<J r--' h, ~ ~ r- 1. Maksuvalmiuslutn krk (ennen 3.7.1992 päiväluttkrk ) 2. Ylimääräisten talletusten krk (ennen 2.10.1995 päivätalletuskrk ) 3. Peruskrk Markka & talus 2/97 KJ

Mrd. mk 15 10 5-5 5. Pankkien maksuvalmiusasema Sumen Pankissa, 2 II u~ ~ i II ~ ) l,,, IMI! I.J J~ ill,1lh i\ ftlfr.jji J'~! n., P Ir I? 1 1M, r",, ~ 3 U,!II '1' II ~ k! 1 I ur-- VI VII VIII IX X XI XII II 111 IV V VI 1996 1997 1. Vähimmäisvarantvelvite 2. Vähimmäisvaranttalletukset 3. Maksuvalmiuslutt (-) % 7 6 5 4 3 2 6. Sumen Pankin maksuvalmiusjärjestelmän krt ja pankkien välinen yön yli -krk, -.. 1 1 \II--.. il,! ~ IH\.\Ii W. IT\ A h fl l\" 4.1 ~ WA I 1 3}J 11 f) '!, \J \j "V\, ~~ I J IKi rv~\j 1--.. 2 'fv1 V VI VII VII I IX X XI XII II 111 IV V VI 1996 1997 j 1. Maksuvalmiuslutn krk 2. Ylimääräisten talletusten krk 3. Pankkien välinen yön yli -krk 4. Huutkauppakrk % 4 3 7. Päivittäisiä helibrkrkja 1... 3 ~ 2 " ~ 1 \: V ~... V r ~ ~ ~. '" =--- ~ 1. 1 kuukauden helibrkrk 2. 3 kuukauden helibrkrk 3. 12 kuukauden helibrkrk 2 VI VII VIII IX X XI XII II 111 IV V VI 1996 1997 Markka & talus 2/97 K4

~, % 16 14 12 10 8 6 4 2 8. Kuukausittaisia helibrkrkja 1A ~ \ 2 3 \. " ~ r!'--- ~.<",:e.'.-<' ~.. "' 1992 1993 1994 1995 1996 1997 Kuukausikeskiarvja 1. 1 kuukauden helibrkrk 2. 3 kuukauden helibrkrk 3. 12 kuukauden helibrkrk 9. Obligaatikrkja % 12 10 ~----~3~.----+--~~~~-----r------1-----~ Kuukausikeskiarvja 1. Valtin 5 vuden bligaatiiden tutt 2. Valtin 10 vuden bligaatiiden tutt 8 ~------r---~~r-~r----+-~~~~~----+-----~ 4 2 1992 1993 1994 1995 1996 1997 % 10. Kti- ja ulkmaisia krkja, päivittäin 3 kuukauden krkja 6 5 4 -- ~ ~ 2 r...... 1"'-"-' ~ ""-,.;..,.. """'C 1 -"-A. - r - 3 3 2 VI VII VIII IX X XI XII II 111 IV V VI 1996 1997 JO 1. Helibrkrk 2. Rutsin stibrkrk 3. Saksan markan eurkrk Markka & talus 2/97 KS

% 11. Kti- ja ulkmaisia krkja, kuukausittain 3 kuukauden krkja 20 15 10 5 ~~ 2 - - I "' ~ ~...... 1 ~ 3... - 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1. Helibrkrk 2. Rutsin stibrkrk 3. Saksan markan eurkrk 12. Kti- ja ulkmaisia krkja, päivittäin 10 vuden bligaatikrkja 1. Sumen valti 2.. Rutsin valti 3. Saksan valti VI VII VIII IX X XI XII II 111 IV V VI 1996 1997 13. Kti- ja ulkmaisia krkja, kuukausittain %,-------,-------,-------,-------,-------,-------, 12 b-~1-~r-------+-------+-------+-------~----~ 10 10 vuden bligaatikrkja 1. Sumen valti 2. Rutsin valti 3. Saksan valti 8 6 4 1992 1993 1994 1995 1996 1997 Markka & talus 2/97 K6

14. 10 vuden krkjen er Saksaan nähden prs.yks. 2 ~--~~~~~.--------+--------------------~ 1. Ranska 2. Tanska 3. Sumi 4. Rutsi -1 1996 1997 15. ERM-valuuttjen pikkeama DEM-keskuskurssistaan %,----------------------,----------------------, 1. FRF 2. DKK 3. FIM 4. NLG Käyrä nusee, valuutta vahvistuu suhteessa D-markkaan -5 1996 1997 16. ERM-valuuttjen pikkeama DEM-keskuskurssistaan % 10 5 0 1. BEF 2. IEP 3. PTE 4. ATS 5. ESP 6. ITL käyrä nusee, valuutta vahvistuu suhteessa D-markkaan -5-10 1996 1997 Markka & talus 2/97 K7

Indeksi 96 104 112 120 128 136 144 17. Markan ulkinen arv J ~ L.., J>I\ ~ t~ ~ ~ ~ U 2 3 ~ 1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 FIM' ECU 4.7 5.1 5.5 5.9 6.3 6.7 7.1 Kuukausikeskiarvja 1. Sumen Pankin valuuttaindeksi (vasen asteikk) 2. Ec un markkakurssi 7.6.1991 alkaen (ikea asteikk) 3. Ecun keskuskurssi 14. 10.1996 alkaen (ikea asteikk) 18. Saksan markan ja Yhdysvaltain dllarin päivittäiset markka kurssit mk 4.6 4.8 5.0 5.2 r'" rv \;"\ ~) fh. JV' ~ USD ~ p/' V A ~ DEM ~ -- ",rv ~ A kj" i.h '<.~ v ~ '\ V V I~.~ mk 2.9 3.0 3.1 3.2 Keskikursseja DEM = ikea asteikk USD = vasen asteikk 5.4 VI VII VII I IX X XI XII II 111 IV V VI 3.3 1996 1997 mk 0.65 0.70 0.75 0.80 19. Rutsin, Nrjan ja Tanskan kruunun päivittäiset markkakurssit 1 ft ~ r-.....-... V-V ~ f.i"" V ~ ~ V ~.~ 3 "...,r\..j ~ -- - \,t.. ~ ~ ~ IV,JI,...,. '... "--.r-... Keskikursseja 1. Rutsin kruunu 2. Nrjan kruunu 3. Tanskan kruunu 0.85 VI VII VIII IX X XI XII II 111 IV V VI 1996 1997 Markka & talus 2/97 K8

mk 4.0 4.5 5.0 20. Saksan markan ja Yhdysvaltain dllarin kuukausittaiset markka kurssit,------,-------,-------,-------,------,-------, mk 1----,::---",---+--------+-------+-------+------+----- 1 2.68 H,fl------\H--------+-------+-i-----::l"...~ir_-c::.~~~~ l 3.01 1-------H\----.. ----I'----""Y'--+-------+-------I--'I,,--- 1 3.34 Keskikursseja, kuukausikeskiarvja DEM = ikea asteikk USD = vasen asteikk 5.5 3.67 6.0 1992 1993 1994 1995 1996 1997 4.00 mk 21. Rutsin, Nrjan ja Tanskan kruunun kuukausittaiset markkakurssit 0.6 1--------t-------+-------+~="'_-+------_+_---- 1 Keskikursseja, kuukausikeskiarvja 1. Rutsin kruunu 2. Nrjan kruunu 3. Tanskan kruunu 0.9 I--------t~~----+-------+------~------_+_---- l 1992 1993 1994 1995 1996 1997 Indeksi 80 90 100 110 120 130 22. Eräiden valuuttjen kursseja suhteessa Saksan markkaan....,,-r... - J 4 ~ ~ ~ 3 ~ ~.-ti. ~~ 1 V'" "W" 2 /' ~ r- -- ry-v VI VII VIII IX X XI XII II 111 IV V VI 1996 1997 Indeksi, 7.9.1992 = 100 1. Sumen markka 2. Englannin punta 3. Kriecu 4. Yhdysvaltain dllari Markka & talus 2/97 K9

23. Pankkien ttlainaus yleisöltä %,-------,-------,-------,-------,-------,-------, 5 1. Markkatalletukset 2. Kk ttlainaus Muuts edellisen vuden vastaavasta kuukaudesta, % -5-10 1992 1993 1994 1995 1996 1997 24. Pankkien lutt yleisölle %,-------,-------,-------,-------,-------,-------, ~=_--_+------~------+_----~------~----~ -5 1. Markka-antlainaus 2. Markka- ja valuuttalutt Muuts edellisen vuden vastaavasta kuukaudesta, % -10 r-----~------~~~~f+------_r------~----~ -15 1992 1993 1994 1995 1996 1997 % 20 10 25. Raha-aggregaatit 1. Suppea raha (M 1) 2. Lavea raha (M2) 3. Lavea raha + yleisön hallussa levat pankkien sijitustdistukset (M3) Muuts edellisen vuden vastaavasta kuukaudesta, % -10 1992 1993 1994 1995 1996 1997 Markka & talus 2/97 KlO

26. Viitekrkja %,-------,-------,-------,-------,-------,-------, 14 ~--~~------_+------_+------_r------~----~ 12 10 r-~~~~_i--~~~--~----~~--_j 1. Sumen Pankin klmen vuden viitekrk 2. Peruskrk 3. Pstipankki Oy:n primekrk 4. Osuuspankki ryhmän primekrk 8 ~----_++-~~_r~~--+_~~~------_r----~ 6 4 2 ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ 1992 1993 1994 1995 1996 1997 27. Pankkien markkaluttkannan krksidnnaisuudet % 80 60 40 1. Peruskrksidnnaiset (ennen tukkuuta 1990 myös kiinteäkrkiset) 2. Kiinteäkrkiset 3. Helibrsidnnaiset 4. Sumen Pankin pitkiin viitekrkihin sidtut 5. Primekrksidnnaiset 6. Muut 20 1992 1993 1994 1995 1996 1997 % 80 60 40 28. Pankkien uusien markkaluttjen krksidnnaisuudet 1. Peruskrksidnnaiset (ennen tukkuuta 1990 myös kiinteäkrkiset) 2. Kiinteäkrkiset 3. Helibrsidnnaiset 4. Sumen Pankin pitkiin viitekrkihin sidtut 5. Prlmekrksidnnaiset 6. Muut 20 1992 1993 1994 1995 1996 1997 Markka & talus 2/97 K I I

% 80 60 29. Pankkien uusien asuntluttjen krksidnnaisuuet 1. Peruskrksidnnaiset 2. Kiinteäkrkiset 3. Helibrsidnnaiset 4. Sumen Pankin pitkiin viitekrkihin sidtut 5. Primekrksidnnaiset 6. Muut 40 20 1992 1993 1994 1995 1996 1997 % 80 60 30. Pankkien markkatalletuskannan krksidnnaisuudet 1. Peruskrksidnnaiset 2. Kiinteäkrkiset 3. Helibrsidnnaiset 4. Primekrksidnnaiset 5. Muut 40 20 1992 1993 1994 1995 1996 1997 % 80 60 40 20 31. Pankkien talletuskannan rakenne 1111 11 11 11 111 1111 1;1 11 11 1' 111 11 11 1- IIIIIII II IIIIIIIII IIIIIIIIII III IIIIIIIIIIJII_ 1IIIIII II IIIIIIIII J"' 'J"'JJ" "' ui1t:':',i,i,_ ' 1'~I'W~ 11IWr'IWI I~~I' II IIII I I I I I I I II IIII I II II I I_ 11111 111 11 11 11 11 11 111 11111111 11111 1111111-1992 1993 1994 1995 1996 1997 1. Verttmat sekki- ja käyttelytilit 2. Lähdeverlliset sekki- ja käyttelytilit 3. Muut verlliset sekki- ja käyttelytilit 4. Verttmat määräaikais- ja muut tilit 5. Lähdeverlliset määräaikais- ja muut tilit 6. Muut verlliset tilit 7. Valuuttatilit Markka & talus 2/97 K 12