KATSAUS TOIMINTAAN AJALTA

Transkriptio

1 (8) KATSAUS TOIMINTAAN AJALTA Maksutuln kasvu yli 16 prsenttia Vakuutettuja lähes , kasvu vuden lpusta nin klme prsenttia Hitkustannustuls erinmainen Timintapääma li miljnaa eura ja se li 14,1 prsenttia vastuuvelasta Situtuneen pääman netttutt li -4,6 prsenttia Eläke-Fennian avainlukuja Vakuutusmaksutul, milj. e 551,3 474,1 968,1 Maksetut eläkkeet, milj. e 357,0 334,1 674,9 Sijitusnetttutt ja arvstuserjen muuts, milj. e 1) -285,2 329,6 237,5 Sijitustutt, % 1) -4,6 5,6 4,0 Vastuuvelka, milj. e 5 771, , ,5 Timintapääma, milj. e 749, , ,3 suhde vakavaraisuusrajaan 1,8 1,9 1,7 suhde vastuuvelkaan 2) 14,1 28,6 22,7 Eläkevarat, milj. e 3) 6 053, , ,5 TyEL-palkkasumma, milj. e 4) 4 357, , ,1 YEL-työtulsumma, milj. e 4) 603,0 551,5 565,6 TyEL-vakuutuksenttajia TyEL-vakuutettuja YEL-vakuutuksenttajia Eläkkeensaajia ) 2) 3) 4) Sisältää mm. sellaiset tulslaskelman krkerät, jita ei kirjata sijitustiminnan tuttihin. Suhdeluku laskettu %:na vakavaraisuusrajan laskennassa käytetystä vastuuvelasta Vastuuvelka ja arvstusert Arvi vakuutettujen kk vuden palkka- ja työtulsummasta

2 (8) Siirt- ja myyntitulkset Alkuvuden siirtkierrsten (1.4., 1.7. ja alkavat vakuutukset yhteensä) salta TyELvakuutusten nettmäärä pieneni 66 kappaletta ja YEL-vakuutusten nettmäärä kasvi 132 kappaletta. Ajalla uusmyynnin kautta saatiin TyEL-vakuutuksia nin kappaletta ja YELvakuutuksia nin Työsuhteita näissä TyEL-vakuutuksissa li nin Fennia-ryhmän ja Lähivakuutus-yhdistysten vahvan paikallisen läsnäln ansista Eläke-Fennian markkinasuus työeläkevakuutusten uusmyynnissä n yhtiön suhteellista markkinasuutta krkeampi.. Vakuutusmaksutul ja eläkemen Eläke-Fenniassa li kesäkuun lpussa TyEL-vakuutettua työntekijää ja YELvakuutettua yrittäjää. TyEL-vakuutuskanta kasvi vuden 2007 lpusta yli työsuhteella. YELvakuutusten määrä kasvi yhteensä vakuutuksella. TyEL- ja YEL-vakuutusten maksutul li yhteensä nin 551 miljnaa eura ja sen ennustetaan nusevan kk vudelta nin miljnaan eurn. Eläkkeensaajia li kesäkuun lpussa henkilöä. Eläkemen li 357 miljnaa eura ja ennuste kk vuden eläkemensta n 724 miljnaa eura. Uusia eläkehakemuksia n tullut edellisvutta enemmän. Merkittävin syy tähän n llut vanhuuseläkehakemusten kasvu. Näiden määrä n ensi kertaa ylittänyt työkyvyttömyyseläkehakemusten määrät ensimmäisen vusipuliskn lpussa. Merkittävä muuts timinnassa li sähköisen eläkekäsittelyjärjestelmän täysmittaisen tutantkäytön alittaminen sekä siihen liittyvät ylimenkauden lisätyöt ja käyttäjäkulutukset. Tukkuussa käynnistynyt työeläketteiden lähettäminen ja siihen liittyvä asiakaspalvelu n sujunut aikataulussa ja suunnitelmien mukaisesti. Kesäkuun lppuun mennessä nin asiakasta li saanut työeläketteensa Eläke-Fenniasta. Merkittävistä muutksista ja uusista haasteista hulimatta, timinta n käsittelyajilla mitattuna sujunut suunnitellusti niin arvilaskelmien kuin eläkekäsittelynkin salta. Sijitusympäristön muutkset Maailmantaluden kasvu heikkeni vuden 2008 ensimmäisellä pulisklla. Etenkin USA:ssa taluskasvu hiipui lähinnä asunt- ja rakentamismarkkinan heikentyessä. Japanin ja euralueen taludet kasvivat vielä khtuullisesti alkuvunna, mutta keväällä tilanne heikkeni selvästi. Läntisten tellisuusmaiden taluskasvuennusteita n krjattu alaspäin kk alkuvuden. Kehittyvien markkiniden taluskasvu hidastui lppukeväästä jnkin verran ja keskeisin ngelma n raaka-aineisiin ja ruan hintaan perustuva inflaatin kiihtyminen. Raprtidut tiedt inflaatista vat sittaneet kiihtymistä glbaalisti, mutta inflaatin ennakidaan kuitenkin maltillistuvan viimeisen vusineljänneksen aikana kska taluskasvu heikkenee ja ns. vertailutas n krkea vudelta Pitkät krt laskivat vimakkaasti alkuvunna taluden kasvudtusten heiketessä, mutta kääntyivät vimakkaaseen nusuun inflaatin ja inflaati-dtusten nustessa. Lyhyet krt vat laskeneet USA:ssa keskuspankin laskiessa hjauskrkaan, mutta Eurpassa EKP sitä vastin nsti lievästi hjauskrkaan heinäkuun alussa. Lyhyet rahamarkkinat eivät edelleenkään timi nrmaalisti ja hulet pankkien tappiista ja lisäpäämitustarpeista niin USA:ssa kuin Eurpassakin jatkuvat. Lutn saatavuus n häiriintynyt merkittävästi.

3 (8) Rahitusmarkkinan tilanne, rahituslaitsten ngelmat ja makrtaluden epävarmuus levensivät luttriskimarginaaleja vuden ensimmäisen vusipuliskn aikana erittäin merkittävästi ja vat pitäneet marginaalit edelleen krkealla taslla. Luttriskimarkkinan kheneminen edellyttää edellä kuvattujen ngelmien ratkaisemista, vaikka nykyinen luttriskimarginaalien tas vastaa j melk heikka makrympäristöä. Hedgerahastjen alkuvuden tutt li lievästi negatiivinen, mutta selvästi parempi kuin sakkeiden. Hegderahastt kärsivät alkuvunna sake- ja luttmarkkiniden myllerryksestä ja hyötyivät vastaavasti vlatiliteetin kasvun tumista mahdllisuuksista sekä raaka-aineiden hintjen nususta. Osakemarkkinat vat lleet laskevalla trendillä makrtilanteen ja yritysten tulskehityksen heiketessä. Alkuvuden aikana Eurpan sakemarkkinat ja kehittyvä Aasia vat lleet heikimpia, USA ja Japani vahvimpia. Rahitussektrin ngelmat ja raaka-aineiden krkea hinta vat lleet alkuvuden trendejä, jskin heinäkuussa alkanut öljyn hinnan lasku ja rahitussektrin tukitimet vat sittain kääntäneet sakemarkkiniden timialakehitystä parempaan suuntaan. Ktimaan kiinteistösijitukset tuttivat edelleen khtuullisesti, mutta taludellinen epävarmuus ja nusseet rahituskustannukset vat Sumessakin kääntäneet kiinteistöjen tuttvaateet nusuun. Tämä tulee laskemaan kiinteistöjen arvja tämän vuden aikana. Muualla EU-alueella ja etenkin Englannissa kiinteistöjen arvt vat j pudnneet reippaasti ja tämä näkyy j välillisten kiinteistösijitusten tutissa. Kiinteistökauppjen vlyymi n myös pudnnut tuntuvasti jhtuen rahituksen vaikeutumisesta ja sttarjushintjen npeasta alentumisesta alle dtettujen myyntihintjen. Yrityslainjen kysyntä liittyen yrityskauppihin ja -järjestelyihin n edelleen vilkasta. Taluden epävarmuus, lainarahituksen vaikeutuminen ja sen jhdsta nusseet krt ja lainamarginaalit vat kuitenkin vähentämässä yritysten investintihalukkuutta jatkssa. Sijitustiminnan tutt ja sijitusallkaati Eläke-Fennian sijitustiminnan kknaistutt li alkuvuden aikana -4,6 prsenttia sijitustiminnan liikekulujen vähentämisen jälkeen. Osakkeita ja vaihtehtisia sijituksia vähennettiin alkuvunna ja niiden suus sijituksista laski 33 prsenttiin. Jukklainjen ja krkrahastjen suus nusi yli kaksi prsenttiyksikköä 33 prsenttiin. Nteerattujen sakesijitusten tutt li alkuvunna -15,8 prsenttia, hedge-fundien tutt -0,7 prsenttia ja jukklainjen tutt -3,2 prsenttia. Eläke-Fennian kiinteistömaisuus kasvi alkuvuden aikana nin 70 miljnalla eurlla 753 miljnaan eurn ja niiden suus allkaatista li lähes 13 prsenttia. Kiinteistöjen tutt li 3,0 prsenttia. Yritysrahituksen lainakanta kasvi alkuvuden aikana nin 73 miljnalla eurlla 311 miljnaan eurn.

4 (8) Eläke-Fennian sijitusallkaati milj. e % milj. e % milj. e % Lainasaamiset 310,9 5,3 221,3 3,6 237,7 3,9 Jukklainat 1 947,3 33, ,2 29, ,1 30,9 jsta krkrahastja 208,3 3,5 549,6 8,8 350,1 5,7 Muut rahitusmarkkinavälineet ja talletukset 992,9 16,8 311,7 5,0 438,8 7,2 Osakkeet ja suudet 1 923,8 32, ,3 51, ,5 46,6 Kiinteistösijitukset 732,8 12,4 648,7 10,4 698,2 11,4 jsta kiinteistösijitusrahastja 121,9 2,1 60,1 1,0 84,3 1,4 Sijitukset yhteensä 5 907,6 100, ,2 100, ,3 100,0 Jvk-salkun mdifiitu duraati 4,6 3,5 5,3 Eläke-Fennian sijitustiminnan netttutt Sijitusten netttutt käyvin arvin, milj. e Situtunut pääma, milj. e Tutt-% situtuneelle päämalle Tutt-% situtuneelle päämalle Lainasaamiset 6,1 262,4 2,3 2,2 4,3 Jukklainat -63, ,3-3,2 0,3 0,5 jsta krkrahastja -23,1 207,3-11,2 3,9 0,6 Muut rahitusmarkkinavälineet ja talletukset 14,7 674,5 2,2 2,0 4,2 Osakkeet ja suudet -264, ,0-10,1 10,3 5,0 Kiinteistösijitukset 21,0 693,0 3,0 5,1 11,1 jsta kiinteistösijitusrahastja 1,0 98,5 1,0 1,5 11,9 Sijitukset yhteensä -285, ,3-4,6 5,7 4,1 Sijitustiminnan khdistamattmat tutt, kulut ja liikekulut 1) 0,5 0,0 0,0 0,0 Sijitustiminnan netttutt käyvin arvin -285,2-4,6 5,6 4,0 1) Sisältää mm. sellaiset tulslaskelman krkerät, jita ei kirjata sijitustiminnan tuttihin.

5 (8) Eläke-Fennian sijitusten riskijakauma ja riskiluvut Markkina-arv Riskijakauma Tutt Vla milj. e milj. e % % Krksijitukset 3 251, ,3-1,5 % Lainasaamiset 310,9 310,9 2,3 % Jukklainat 1 947, ,0-3,2 % 2,8 % Muut rahitusmarkkinavälineet ja talletukset 992, ,4 2,2 % Osakesijitukset 1 139,4 999,1-14,2 % Nteeratut sakkeet 973,7 833,4-15,8 % 15,0 % Private equity sijitukset 69,8 69,8-2,9 % Nteeraamattmat sakesijitukset 95,9 95,9 3,2 % Kiinteistösijitukset 732,8 732,8 3,0 % Surat kiinteistösijitukset 610,9 610,9 3,4 % Kiinteistösijitusrahastt ja yhteissijitusyritykset 121,9 121,9 1,0 % Muut sijitukset 784,4 784,4-0,7 % Hedge-fund sijitukset 784,4 784,4-0,7 % 4,3 % Sijitukset yhteensä 5 907, ,6-4,6 % 5,1 % Markkina-arv sisältää kertyneet krt Riskijakauma = riskin mukaan laskettu (jhdannaisilla ikaistu) Tutt = aika ja rahapaintteisella kaavalla laskettu tutt situtuneelle päämalle (mukautettu Dietz) Vlatiliteetti = kahden vuden kuukausitutista laskettu annualisitu keskihajnta Jukklainjen mdifiitu duraati n 4,59 vutta Sijitusmaisuuden riskillisyyttä mittaava Value at Risk -luku li yhden kuukauden ennustehrisntilla ja 2,5 prsentin tdennäköisyydellä 148 miljnaa eura eli 2,8 prsenttia vakavaraisuuslaskennan vastuuvelasta. Tisin santtuna yli 148 miljnan eurn suuruisia tappiita ennustetaan tapahtuvan keskimäärin yhtenä kuukautena neljästäkymmenestä. Kknaistuls ja vakavaraisuus Sijitustiminnan alkuvuden netttutt kirjanpidssa, 23 miljnaa eura, alittivat vastaavalta ajalta lasketun vastuuvelalle hyvitettävän krn, 123 miljnaa eura, 100 miljnalla eurlla. Arvstusert pienenivät 308 miljnaa eura ja sijitustiminnan tuls käyvin arvin mukaan lukien muut tulslaskelman krkerät li -408 miljnaa eura. Vakuutusliikkeen liikekulut alkuvunna livat 17,4 ja sijitustiminnan 3,2 miljnaa eura. Vakuutusliikkeen liikekulut alittivat vakuutusmaksun hitkustannussat 6,9 miljnalla eurlla. Hitkustannusylijäämä li 28,5 prsenttia. Eläke-Fennian liikekulut painttuvat lppuvuteen, jten ylijäämä ei anna ikeaa kuvaa kk vuden ylijäämästä. Ylijäämän ennakidaan kk vuden salta levan parempi kuin kskaan aiemmin. Vakuutusliikkeen tuls li arvilta 2,5 miljnaa eura. Kknaistulkseksi mudstui -399 miljnaa eura.

6 (8) Eläke-Fennian tulksen mudstuminen, milj. e milj. e Tulksen synty Vakuutusliikkeen tuls 2,5-1,4 3,8 Sijitustiminnan tuls käyvin arvin -408,1 199,2-34,8 + Sijitustiminnan netttutt käyvin arvin 1) -285,2 329,6 237,5 - Vastuuvelan tuttvaatimus -122,9-130,4-272,4 Hitkustannustuls 6,9 3,1 6,6 Kknaistuls -398,8 200,9-24,4 1) Sisältää sellaiset krkerät, jita ei kirjata sijitustiminnan tuttihin Timintapääman suhde vastuuvelkaan li 14,1 prsenttia vastuuvelasta. Timintapääman määrä laski vuden alusta 407 miljnaa eura ja li 749 miljnaa eura Timintapääman suhde vakavaraisuusrajaan parani llen 1,8. Eläke-Fennian timintapääma ja sen rajat % vastuuvelasta 60 % 59,0 % 59,8 % 54,5 % 50 % 47,4 % 40 % 30 % 33,0 % 34,1 % milj. e milj. e milj. e milj. e 30,6 % Timintapääma Timintapääman enimmäismäärä 20 % 697 milj. e 560 milj. e 11,8 % 14,7 % 15,0 % 13,6 % 749 milj. e Vakavaraisuusraja 10 % 8,2 % 8,5 % 7,7 % 0 % 12/03 12/04 12/05 12/06 6/07 12/07 6/08

7 (8) Hallint Eläke-Fennian yhtiökkuksessa valittiin yhtiön hallintneuvstn jäsenet ja tilintarkastajat. Kkuksessa käsiteltiin myös muut yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaiselle yhtiökkukselle kuuluvat asiat. Uusina jäseninä hallintneuvstn valittiin timitusjhtaja Oiva Iisakka, Na Säästöpankki Oy; timitusjhtaja Taun Maksniemi, RTK-Palvelu Oy; timitusjhtaja Erkki Misander, Lähivakuutus-ryhmä; timitusjhtaja Heikki Nikku, Lgica Sumi Oy ja puheenjhtaja Pertti Prkari, Uusi Insinööriliitt UIL. Hallintneuvst valitsi Pertti Prkarin hallintneuvstn vaalivalikunnan jäseneksi vuden 2008 lppuun päättyvälle timikaudelle. Uudelleen hallintneuvstn valittiin timitusjhtaja Taun Jalnen, Sumen Yrittäjien Sypint Oy; timitusjhtaja Jyrki Kaskinen, Raskne Oy; jhtaja Marjaana Valknen, Sumen Ammattiliittjen Keskusjärjestö SAK ry; tellisuusneuvs Kalevi Vurisal, Teknikum Yhtiöt ja timitusjhtaja Stefan Wentjärvi, Blue1 Oy. Eläke-Fennian tilintarkastajina jatkavat Per-Olf Jhanssn, valvntatilintarkastaja, KHT ja Marja Tikka, tilintarkastaja, KHT sekä varatilintarkastajina Tuija Krpelainen, KHT ja Ulla Nykky, KHT. Varatimitusjhtaja, timitusjhtajan sijainen Tarkk Jusi siirtyy työspimuksensa mukaiselle eläkkeelle Tulevaisuuden näkymät Hulimatta rahitus- ja asuntsektrin mittavista ngelmista USA:n talus n välttänyt taantuman ja jatkanut vaimeaa kasvuaan verhelptusten ja rahaplitiikan tukemana. Taluskasvun ennakidaan levan alle tutantptentiaalin, nin prsentin lukkaa sekä vunna 2008 että Kevään aikana n krjattu muiden tellisuusmaiden taluskasvudtuksia selkeästi alaspäin sekä lppuvudelle 2008 että vudelle Etenkin Is-Britannia, Espanja, Irlanti, lppukeväästä Saksa, Italia ja Japani vat heikentyneet. Inflaati mudstaa edelleen uhan. Sijitusten riskipreemiiden leveneminen n llut laaja-alaista sakkeiden ja kiinteistöjen hintjen tullessa alas ja luttriskimarginaalien levetessä. Sijitusten tutn kehitystä n vallitsevassa tilanteessa vaikea ennustaa, mutta sijitustuttjen ennakidaan mudstuvan heikiksi vunna TyEL-vakuutuksissa syksyn 2008 aikana n svittava vakuutusmaksun tassta vuden 2008 jälkeiselle ajalle. Vakuutusmaksun yhteydessä annettavaa tilapäistä alennusta khdistetaan vielä vudelle Uusi vakuutusyhtiölaki ja siihen liittyvät lait tulevat vimaan Vakuutusyhtiölain kknaisuudistuksella vakuutusyhtiölainsäädäntö speutetaan vastaamaan vimaantullutta sakeyhtiölakia. Uusi vakuutusyhtiölaki sisältää myös vakuutustiminnan erityispiirteitä kskevan säännöstön. Uudistukseen liittyen tteutetaan erilliset muutkset lakiin työeläkevakuutusyhtiöistä. Rahitus- ja vakuutusalan valvnta n tarkitus uudistaa vuden 2009 alusta. Asiaa kskevan hallituksen esityksen mukaan Rahitustarkastus ja Vakuutusvalvntavirast yhdistettäisiin Finanssivalvnnaksi, jka timisi Rahitustarkastuksen tavin Sumen Pankin yhteydessä. Finanssivalvnnan tehtävät vastaisivat pääsin nykyisten valvntaviranmaisten tehtäviä ja sen kustannukset katettaisiin pääsin timenpidemaksuilla ja valvnnan khteilta perittävillä valvntamaksuilla.

8 (8) Katsauksen luvut vat tilintarkastamattmia emyhtiön lukuja. Lisätietja antavat: Timitusjhtaja Lasse Heiniö, p Jhtaja, sijituslinja Eeva Grannenfelt, p tai Jhtaja, talus ja HR Irmeli Hein, p