Viite: 1510026585-001 Hattulan kunta HERNIÄINEN HURTTALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 31.5.2016, päivitetty 3.3.2017 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukaan kaavoitustyöhön tulee sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) esitetään asemakaavan laatimisen lähtökohtia ja tavoitteita, kuvataan kaavoituksen eteneminen ja kerrotaan miten osalliset voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja kuinka kaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun aikana. Osallisella on mahdollisuus esittää Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY -keskus) neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa (MRL 64 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan päivittää kaavatyön edetessä. 1
2. Suunnittelualue Asemakaavan muutos koskee Pälkäneentien ja Vanajaveden rannan välistä aluetta Hurttalan kunnanosassa. Suunnittelualue rajautuu etelässä Rinteenkujan eteläpuoleiselle peltoalueelle ja pohjoisessa Vanhankirkontien ja Pälkäneentien risteykseen Penttilän pohjoispuoleisen korttelialueen kohdalla. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 78,4 ha. Vanajaveden laakso on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (Maisema-aluetyöryhmän mietintö II, Mietintö 66/1992; YM/YSO, Valtioneuvoston periaatepäätös 5.1.1995). Asemakaava-alueelle sijoittuu osa valtakunnallisesti merkittävää Vanajaveden kapeikon kulttuurimaisemaa sekä Hattulan vanhan kirkon maisemaa (Rakennettu kulttuuriympäristö, julkaisu 16/1993; Museovirasto, YM). Vanajaveden laakso on yksi Suomen kansallismaisemista (Kansallismaisema, 1993; YM/ALO). Hattulan Pyhän Ristin kirkko on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö (valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi RKY 2009). Herniäisten maisemaa halkoo Pyhänristintie, joka on osa Pyhäristintie-Kalliolantie-Merventien (Hurttala-Parola-Rietoo-Rajala) historiallista tielinjausta. Hurttalan kylä, Pyhän Ristin kirkko ja Pitäjänmakasiini on arvotettu valtakunnallisesti arvokkaiksi sekä Hurttalan entinen pappila, Penttilä, Kärjen huvila ja Herniäinen maakunnallisesti arvokkaiksi kulttuuriympäristökohteiksi. Alueen kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat Hattulan Pyhän Ristin kirkko, Vanha kirkko NNW maarakenteet, Vanha kirkko N, Hurttalan keskiaikainen kylätontti, Herniäisten tiiliruukki ja Herniäisten kartano. Alustava suunnittelualueen rajaus. 2
3. Tavoitteet Asemakaavan ajantasaistamisen tavoitteena on tarkistaa asemakaava-alueen tonttirajat, tehokkuusluvut ja rakennusoikeuden määrä, yhtenäistää asemakaavamerkinnät ja huomioida suojelutarpeet. Tehtävänä on laatia asemakaavan muutos, joka mahdollistaa asuinrakentamisen Hurttalan purettavan koulun tilalle arvokkaaseen kulttuuriympäristöön sopeutuen ja tutkia mahdollisuutta erillispientalojen sijoittamiseen Rinteenkujalle. Tavoitteena on Pälkäneentien liikenneturvallisuuden parantaminen poistamalla katuliittymiä. 4. Suunnittelun lähtökohdat 4.1 Kanta-Hämeen maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Hämeen liiton maakuntavaltuuston 29.11.2004 hyväksymä Kanta- Hämeen maakuntakaava sai valtioneuvoston vahvistuspäätöksen 28.9.2006, joka sai lainvoiman 28.12.2007. Suunnittelualue on osa Vanajaveden laakson ja Vanajaveden kapeikon kulttuurimaisema-aluetta: kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä alue (ma). Suunnittelualue on osoitettu asuntovaltaiseksi taajamatoimintojen alueeksi (A), arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, erityisen merkittävä ja lähivirkistysalueeksi (VL). Hurttalan peltoalue on osoitettu merkinnällä (MT) maatalousalueeksi, merkittävä yhtenäinen peltoalue. Alueella on virkistyskohde, matkailu- tai venesatama sekä kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueella on lisäksi merkinnät kiinteistä muinaisjäännöksistä ja arvokkaasta rakennetusta ympäristöstä. Vanajaveteen on osoitettu laivaväylä, vesimatkailureitti. Suunnittelualueen länsiosassa sijaitsee kantatie 57 Pälkäneentie. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta. 4.2 Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan 11.6.2012. Ympäristöministeriö on 2.4.2014 vahvistanut Kanta-Hämeen asumista, elinkeinoja ja logistiikkaa koskevan vaihemaakuntakaavan 1. Suunnittelualue on osittain valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY) ja sillä sijaitsee kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kantatietä 57 Rahkoila Ojoinen on osoitettu taajamaväyläksi, jota kehitetään liikenneympäristöltään kaupunkimaisena väylänä osana seudun yhdyskuntarakennetta. 3
Ote Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavasta. 4.3 Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Hämeen liiton maakuntavaltuusto hyväksyi 2. vaihemaakuntakaavan 1.6.2015 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 24.5.2016. Vaihemaakuntakaava käsittelee liikennettä ja luonnonvaroja, soiden maankäyttöä ja tuulivoimaloiden alueita. Kaava sisältää myös eräitä liikenteen aluevarausten tarkistuksia. Kaavalla kumotaan myös osia voimassa olevista maakuntakaavoista. Suunnittelualueelle on osoitettu tärkeä tai vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue. Ote Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavasta. 4.4 Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 Hämeen liiton maakuntavaltuusto päätti 23.11.2015 käynnistää maakuntakaavan kokonaisuudistuksen ja maakuntakaavan 2040 laatimisen. Maakuntakaavan 2040 luonnos oli nähtävillä 6.2. 3.3.2017. Suunnittelualueella on merkinnät asuntovaltainen alue (AA), maatalousvaltainen alue (MT), virkistyskohde, matkailukohde tai venesatama sekä tärkeä tai vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue, kantatie sekä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö RKY. Maakuntakaavaehdotusta valmistellaan siten, että se voidaan käsitellä vuonna 2018. 4
Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaavaluonnoksesta. 4.5 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Hattulan oikeusvaikutteinen keskeisten alueiden yleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 11.12.2013 70. Hallinto-oikeus kumosi päätöksellään tilan Ali- Valtari RN:o 2:103 kohdemerkinnän sr/11b, mutta muilta osin hylkäsi valitukset (15/0005/2) 13.1.2015. Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi (AP), uudeksi tai olennaisesti muuttuvaksi pientalovaltaiseksi asunto- (AP), maisemallisesti arvokkaaksi pelto- (MA), hautausmaaalueeksi (EH-srk), lähivirkistysalueeksi (VL) ja venevalkamaksi (LV). 5
Ote Keskeisten alueiden osayleiskaavasta. 6
4.6 Asemakaavat Suunnittelualueella on voimassa useita asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia, joiden ajantasaistamistyö aloitettiin samanaikaisesti keskeisten alueiden osayleiskaavan laatimisen kanssa. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on varattu erillispientalojen (AO), asuinpientalojen (AP), kytkettyjen asuinrakennusten ja rivitalojen (AR), asuin- ja liikerakennusten (ALK), kirkollisten rakennusten- (YK), maatilakeskusten- (AM), opetustoimintaa palvelevien rakennusten (YO) loma-asuntojen (LH)korttelialueiksi sekä hautausmaa- (EH), katu-, maatalous- (MT), puisto- (VP), lähivirkistys- (VP), maantie- (LT), venevalkama- (LV) ja vesialueiksi (W). Ote ajantasa-asemakaavasta. 4.7 Maanomistus Suunnittelualue on pääosin yksityisten sekä Hattulan kunnan ja evankelis-luterilaisen seurakunnan omistuksessa. 7
5. Kaavan vaikutusten arviointi ja selvitykset 5.1 Lähtötietoina olemassa olevat selvitykset Aiemmin laadittuja selvityksiä ja suunnitteluaineistoa: 5.1.1 Kulttuuriympäristö Rakennettu ympäristö Hattulan keskeisten alueiden osayleiskaavan ja asemakaavojen ajantasaistamiseen liittyvä kulttuurihistoriallisten rakennusten arvottaminen. Tmi Lauri Putkonen 22.4.2009. Hämeen alueellinen kulttuuriympäristöohjelma. Hämeen ympäristökeskus. 2000 Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805. Alanen, Timo ja Kepsu Sauli. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki 1989. Kyliä ja kortteleita, Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys, Lauri Putkonen Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys. Ramboll 16.6.2009 (päivitetty 30.9.2009 ja 10.2.2011). Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto. 2003 Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museovirasto, Rakennushistorian osaston julkaisu 16, 1993 (2. painos 1998). (http://www.nba.fi/rky1993/) Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitoksen julkaisuja. N:o 4. 1973 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museoviraston laatima inventointi 2009, www.rky.fi. Vanajaveden laakson maisema, esihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö ja luonto, Marja Mikkola, Heli Jutila, Lauri Putkonen ja Sirkka-Liisa Seppälä, Hämeen ympäristökeskus 2001 Kiinteät muinaisjäännökset Arkeologiset kulttuuriperintökohteet. Matkailu- ja opetuskohteita Hämeessä. Esite 2008. Hämeen liitto, Museovirasto, Hämeen virkistysalueyhdistys. Hattulan arkeologinen perusinventointi, Jyri Saukkonen: Hattulan inventointi 1985 (esihistoriallinen aika) Hattulan kylätonttien rajojen määritys ja maastoarviointi. Leena Lehtinen 06/2009. Kanta-Hämeen muinaisjäännökset. Kanta-Hämeen seutukaavaliitto. 1988 Kanta-Hämeen muinaisrannat. Itämeren varhaisvaiheiden visualisointi. Hämeen liiton julkaisu V:84.2007. Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto. 2001 Vanajaveden laakson perusselvitykset. Esihistoriallisten kiinteiden muinaisjäännösten inventointi, Sirkka-Liisa Seppälä. Inventointiraportti 1999. Hämeen ympäristökeskus. Museovirasto. 5.1.2 Maisema Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I (Maisemanhoito) ja II (Arvokkaat maisema-alueet). Ympäristöministeriö, mietintö 66/1992. 1993 Hämeen maakunnallinen maisemaselvitys. Hämeen liitto. 2003 Kansallismaisemat, Ympäristöministeriö/ALO Kanta-Hämeen perinnemaisemat. Hämeen ympäristökeskus. 2000 Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutuksien arviointiselvitys. Ramboll 17.2.2011. Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet. Ehdotus Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden päivitysinventointi. Koski, K. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 2011. Parolan-Katinalan osayleiskaava, taajamakuva- ja maisemaselvitys, Suunnittelukeskus Oy 1995 Vanajaveden laakson maisema, esihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö ja luonto, Marja Mikkola, Heli Jutila, Lauri Putkonen ja Sirkka-Liisa Seppälä, Hämeen ympäristökeskus 2001 Vanajaveden laakson maisemaselvitys, Hattula, Hämeenlinna, Marja Mikkola, Hämeen ympäristökeskuksen moniste 2002 Vanajaveden laakson maisema, esihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö ja luonto, Marja Mikkola, Heli Jutila, Lauri Putkonen ja Sirkka-Liisa Seppälä, Hämeen ympäristökeskus 2001 5.1.3 Luonto Hattulan luonnonsuojelu, Inventointi ja suositukset toimenpiteiksi, Uotila P., Haapanen A. Ja Uotila M., Hattulan kunta, Luonnonsuojelutoimikunta 1977. 8
Hattulan ympäristön tila, Heli Jutila, Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosaston julkaisuja 1 1998. Hattulan Hurttalan Rantasuon ja Katinalan Pitkäniityn luontoselvitykset, Jutila H. ja K., 2007. Pikkusinisiiven ja muiden uhanalaisperhosten selvityksiä Hattula-Hauho-Hämeenlinna alueella, Faunatica Oy 2004. Vanajaveden kunnostustarveselvityksen kohdealueiden luontoinventoinnit 2015, viitasammakko, pesimälinnusto ja sudenkorennot, Ilpo Kekki, Timo Metsänen, 2015. Vanajaveden vesi- ja rantalinnusto Hattulassa vuonna 1999, Jouko Astor, Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto ja Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry., Ympäristöosaston julkaisuja 8 2000 Vanajaveden rantojen kunnostustarveselvitys, Heini-Marja Huolkko, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, raportteja 39/2012. 5.1.4 Liikenne Hattulan liikennesuunnitelma, Suunnittelukeskus Oy, Hattulan kunta ja Hämeen tie- ja vesirakennuspiiri 1988 Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 2008. Kt 57, mt 3053 ja mt 3061, Liittymän kanavointi ja kevyen liikenteen järjestelyt, Hämeen tiepiiri ja A-Tie Oy 1997 Janakkala-Hämeenlinna-Hattula-Kalvola, Tie- ja katuverkkosuunnitelmat, Viatek Oy, Tie- ja vesirakennushallitus, tie- ja vesirakennuspiiri sekä kunnat, 1988 Toimenpideselvitys Kantatien 57 liikenneturvallisuuden parantaminen Parolan taajaman kohdalla, Hattula, Sito Oy 4.7.2013. 5.1.5 Yhdyskuntatekniikka Janakkalan, Hämeenlinnan ja Hattulan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 1993, Kalpalinna- Ahvenisto-Parolan pohjavesien suojelutyöryhmä Hämeenlinnan seudun vesihuollon yleissuunnitelma, 2008. Hämeen maakunnan haja-asutuksen vesihuollon kehittäminen, Yleissuunnitelma 1997, Maa ja Vesi/Jaakko Pöyry Group Hämeenlinnan seudun pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, Ins.tsto Paavo Ristola Oy 2006. 5.1.6 Ympäristöhaitat Liikenneviraston maanteiden meluselvitys 2012 Pälkäneentien meluselvitys, 1999, Tiehallinto/Hämeen Tiepiiri 5.2 Vaikutusten arviointi Kaavaprosessin aikana arvioidaan kaavamuutoksen toteuttamisen merkittäviä välittömiä ja välillisiä vaikutuksia (MRL 9 ja MRA 1 ). Vaikutusten arviointi perustuu selvityksiin ja muuhun kaavoitustyön aikana saatuun tietoon. Arvioidut vaikutukset kuvataan kaavaselostuksessa. Tässä työssä keskeisimpinä arvioidaan vaikutukset: - yhdyskuntarakenteeseen - maisemaan ja taajamakuvaan - rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin - asumiseen - palveluihin - virkistykseen - tekniseen huoltoon - luonnonoloihin ja luonnon monimuotoisuuteen - luonnonsuojeluun - liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen - terveellisyyteen (melu) - sosiaaliseen ympäristöön - eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä 9
6. Suunnittelutyön osalliset Kaavoitusmenettelyn tulee perustua riittävään vuorovaikutukseen osallisten kanssa ja myös tätä kautta saatavaan asiantuntemukseen (MRL 1 ). Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Alla on lueteltu suunnittelutyön keskeiset osalliset: 1. Kaavan ja sen vaikutusalueen maanomistajat, asukkaat, yritykset ja elinkeinon harjoittajat 2. Hattulan kunnan hallintokunnat 3. Viranomaiset rakennuslautakunta tekninen lautakunta sivistyslautakunta perusturvalautakunta vapaa-aikalautakunta Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hämeen liitto Hämeenlinnan seudullinen ympäristölautakunta Kanta-Hämeen aluepelastuslaitos Museoviraston Hämeenlinnan toimisto Uudenmaan ELY-keskus, liikenne- ja infrastruktuuri vastuualue 4. suunnittelualueella toimivat puhelin- ja sähkö- ja vesiyhtiöt: Fingrid Oyj, Aina Com Oy, Vattenfall, Hämeenlinnan seudun vesi Oy 5. suunnittelualueella toimivat yhdistykset 6. muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään 10
7. Kaavoituksesta tiedottaminen ja osallistuminen Kaavan vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavasuunnitelman näh-tävillä olosta luonnos- ja ehdotusvaiheissa tiedotetaan kunnan ilmoitustaululla, Hämeen Sanomissa sekä kunnan internetsivuilla www.hattula.fi. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä Hattulan kunnan teknisessä toimessa ja kunnan Internetsivuilla. 7.1 Kaavoitustyön aloitusvaihe ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kunnanhallitus on päättänyt asemakaavan ajantasaistamisen käynnistämisestä kokouksessaan 19.11.2007 (Khall 311 ). Asemakaavan ajantasaistamisen käynnistämisestä ilmoitettiin kaavoituskatsauksessa 2008. Kaavan vireille tulosta kuulutettiin 10.9.2008. Yleisötilaisuus pidettiin Juteinitalossa Parolassa 25.6.2008. Tekninen lautakunta päätti asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville ja pyytää siitä lausunnot kokouksessaan 2.9.2008 68. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 11.9. 13.10.2008 MRL 63 mukaisesti kunnan ilmoitustaululla ja internet -sivuilla. Tuona aikana osalliset voivat jättää mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Nähtävillä oloaikana pyydettiin viranomaislausunnot ja saatiin 21 palautetta osallisilta. Kunta voi tarvittaessa neuvotella Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY - keskuksen) kanssa osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) riittävyydestä ja toteuttamisesta. Osallisella on mahdollisuus esittää ELY -keskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. Jos suunnitelma on ilmeisen puutteellinen, ELY -keskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy (MRL 64 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa suunnittelutyön aikana. Jos osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tulee oleellisia muutoksia, niistä tiedotetaan erikseen. 7.2 Kaavaluonnos, valmisteluvaiheen kuuleminen Aloitus- ja valmisteluvaiheen aineiston, osallisilta ja viranomaisosallisilta sekä kunnalta saadun palautteen sekä 17.11.2009 järjestetyn viranomaisneuvottelun tulosten perusteella laadittiin asemakaavaluonnos. Tekninen lautakunta päätti asettaa valmisteluvaiheen kuulemisen aineiston (kaavaluonnos) nähtäville 26.8 8.10.2010 väliseksi ajaksi. Toinen yleisötilaisuus pidettiin Juteinitalossa Parolassa 14.9.2010. Valmisteluvaiheen kuulemisesta saatiin viranomaislausunnot ja 46 mielipidettä. Valmisteluvaiheessa saadun palautteen ja täsmentyneiden kaavan tavoitteiden perusteella valmistellaan uusi kaavaluonnos. Valmisteluvaiheen kuulemisessa kaavaluonnos ja sen valmisteluaineisto pidetään nähtävillä 30 päivä ajan kunnan toimistossa sekä kunnan internet sivuilla. Nähtävillä olosta ilmoitetaan lehtikuulutuksella kunnan virallisissa ilmoituslehdissä, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan www-sivuilla. Nähtävillä oloaikana osallisella on mahdollisuus antaa mielipide kaavaluonnoksesta (MRA 30 ) Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta, kunnan hallintokunnilta sekä muilta tarpeelliseksi katsottavilta osallisilta. 7.3 Kaavaehdotus Asemakaavaluonnos tarkistetaan saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta asemakaavaehdotukseksi ja asetetaan julkisesti nähtäville kunnan ilmoitustaululle ja internet-sivuille 30 päivän ajaksi. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja kunnan hallintokunnilta. Nähtävillä oloaikana osallisella on mahdollisuus antaa muistutus (MRA 27 ). Saadut lausunnot ja mahdolliset muistutukset käsitellään kunnassa ja tarvittaessa järjestetään neuvotteluja. Saatu palaute otetaan huomioon kaavaehdotuksen valmistelussa hyväksymiskäsittelyä varten. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. 11
7.4 Hyväksymisvaihe ja muutoksenhaku Asemakaavan hyväksyy Hattulan kunnanvaltuusto. Kirjallinen ilmoitus asemakaavan hyväksymisestä lähetetään Hämeen ELY-keskukselle ja niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja ilmoittaneet osoitteensa (MRL 67 ). Päätös asemakaavan hyväksymisestä saatetaan yleisesti tiedoksi niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan (MRL 200.2 ). Asemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Mikäli valituksia kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä ei jätetä, kaava saa lainvoiman 30 vuorokauden kuluttua Hollolan kunnanvaltuuston päätöksestä. Asemakaavan voimaantulosta kuulutetaan samalla tavoin kuin hyväksymispäätöksestä. 7.5 Viranomaisyhteistyö Kunnan ja Hämeen ELY-keskuksen kesken on järjestetty kaavoituksen aloitusneuvottelu 27.5.2008, johon kutsuttiin ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä ensimmäisestä valmisteluvaiheen kuulemisesta pyydettiin viranomaislausunnot. Ennen toisen kaavaluonnoksen nähtäville asettamissa järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu. Kaavaluonnoksen valmisteluaineistosta ja kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot asianomaisilta viranomaisilta. Ehdotusvaiheessa järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu. Tarvittaessa kaavatyön edetessä järjestetään työneuvotteluja viranomaisten kanssa. 12
8. Alustava aikataulu Kunkin kaavavaiheen osallistumismahdollisuudet on kuvattu edellisessä luvussa. Kaavan aikataulua päivitetään tarvittaessa suunnittelun edetessä. Vaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) päivittäminen ja toisen kaavaluonnoksen laatiminen Ajankohta Kesäkuu 2016 maaliskuu 2017 2017 2. kaavaluonnos nähtävillä ja yleisötilaisuus Huhtikuu Kaavaehdotuksen laatiminen Kaavaehdotus nähtävillä Kaavaehdotuksen palautteen vastineet Kaava kuntaan hyväksymiskäsittelyä varten Toukokuu Kesä-heinäkuu Elokuu Syyskuu 13
9. Yhteystiedot HATTULAN KUNTA Verkkosivut www.hattula.fi Parolantie 42 13720 Parola etunimi.sukunimi@hattula.fi Tekninen johtaja Juha Prittinen puh. 050 599 3447 Toimistopäällikkö Arja Kauppi Puh. 050 509 0104 KAAVAA LAATIVA KONSULTTI RAMBOLL FINLAND OY Niemenkatu 73 15140 Lahti etunimi.sukunimi@ramboll.fi Yksikön päällikkö Annu Tulonen puh. 040 675 0332 Kaavoitusarkkitehti Pirjo Pellikka puh. 040 532 2380 14