M 9424-790 9-9 Rääkkylä,, Varpasalo Lauri J. Pekkarinen 5.5.979 SELOSTUS RÄÄKKYLÄSSÄ VARPASALON JA HIETASAAREN VÄLISELLÄ JÄRVI- ALUEELLA SUORITETUISTA ERILLISTUTKIMUKSISTA KEVÄÄLLÄ 979 Koonnut Lauri J. Pekkarinen
TUTKIMUSTEN AIHE JA TAUSTA Geologisen tutkimuslaitoksen geokemian osasto suoritti keväällä 979 malminetsinnällisiä detaljitutkimuksia jäältä käsin Rääkkylän Varpasalon ja Hietasaaren välisellä järvialueella. Tärkeimmät syyt näiden tarkistusluonteisten tutkimusten suorittamiseen olivat seuraavat : a) Malminetsintää palvelevan maaperätutkimusryhmän (projekti 905) tekemät havainnot moreenin stratigrafiasta ja lohkareiden kulkeutumisesta Rääkkylän alueella koskien erityisesti klassista "Outokumputyyppistä" Kivisalmen malmilohkaretta (liite ). Kyseisen työryhmän selvityksen mukaan (Hirvas & Nenonen 970) Kivisalmen lohkare nimittäin saattaisi olla peräisin lähempää ja kulkeutunut läntisemmästä (länsiluoteesta) suunnasta kuin mitä tähän saakka on uskottu. On kuitenkin huomautettava että, työryhmä ei voinut hylätä kokonaan pohjoisemman (vanhemman) kulkeutumissuunnan mahdollisuutta (ts. peräisin Outokummusta). b) Jos pidetään länsiluoteista (nuorempaa) kuljetussuuntaa todennäköisempänä kuin pohjoisempaa, niin Kivisalmen lohkareen kautta piirretyn edelliseen kuljetussuuntaan liittyvän todenr' näköisyyssektoyin sisään jää mm. Hietasaaren ja Varpasalon länsirannan välinen aeromagneettinen anomalia_ (liite ). c) Geokemian osaston suorittamissa geokemiallisissa esitutkimuisissa havaittiin anomaalisen korkeita Cu- ja Zn-pitoisuuksia mm. Hietasaaressa ja Varpasalon luoteispäässä (liite 2). d) Edellisissä kohdissa mainitut näkökohdat huomioon ottaen geofysiikan osasto suoritti b-kohdassa mainitun aeromagneettisen anomalian täsmennyksen magneettisella ja Slingram-profiilimittauksella. Seitsemän linjan profiilimittauksella (liite 3) paikannettiin likipitäen aeromagneettisen anomalian kohdalla pienialainen magneettinen ja Slingram-anomalia (liite 3), jonka aiheuttaja haluttiin selvittää lisätutkimuksilla.
LISÄTUTKIMUKSET JA TUTKIMUSTULOKSET Anomalioiden syy päätettiin selvittää jäältä käsin tehdyllä geokemiallisella näytteenotolla, ja tämä tehtävä suoritettiin geokemian osaston toimesta. Kivilajien identifiointi kalliosta saaduista palanäytteistä sekä tulosten arviointi tapahtui yhteistyössä malmiosaston kanssa. Tutkimustulokset on koonnut raportiksi Lauri Pekkarinen. Geokemian osaston toimesta suunniteltiin anomalia-alueen kattava iskuporanäytteenottoverkosto (liite 4). Magneettisen ja Slingram-anomalian kohdalla todettiin moreenissa anomaalisen korkeita Cu- ja Zn-pitoisuuksia (liite 5). Moreeninäytteiden soralajitteen perusteella arveltiin korkeimpien pitoisuuksien liittyvän mustaliuskeisiin ja alhaisempien kiilleliuskeisiin (liite 6). Muutamissa paikoissa iskuporakoneen teho osoittautui liian heikoksi. Tästä syystä näytteenottoverkostoa täydennettiin yhteistyössä malmiosaston kanssa suunnitellulla paineilmakairauksella (liite 4). Näytteiden analysointi paljasti samoin kuin edellä anomaalisen korkeita Cu- ja Zn-pitoisuuksia magneettisen ja Slingram-anomalian kohdalla (liite 7). Näytteenotolla kalliosta saatujen palanäytteiden tarkastelu osoitti korkeimpien pitoisuuksien liittyvän "Mulontyyppiseen" mustaliuskee'seen (ks. Selostus geologisen tutkimuslaitoksen malminetsinnäntehostamisesta v.978, koonnut L. Hyvärinen, s. 94) ja mainitut pitoisuudetkin ovat samaa suuruusluokkaa (taulukko ). Myös Ni- ja Co-pitoisuudet ovat samaa suuruusluokkaa (liite 8 ja taulukko ). Alemmat pitoisuudet liittyvät gneissimäiseen, karkeaan kiilleliuskeeseen. Merkillepantavaa on tutkimuskohteen mustaliuskeen alhainen Copitoisuus (liite 8 ja taulukko ), mikä poikkeaa selvästi "Outokumpuassosiaation" kivistä (vrt. Peltola 978). Kaikenkaikkiaan tutkimuskohteen mustaliuskeen arvokiisupitoisuudet (taulukko ) ovat vähäisiä varsinkin, kun ottaa huomioon, että muutamissa näytteissä kuten esim. näytteissä 85903 ja 85908- on-rautakiisuja (etupäässä pyriitti) jopa 5-20 % koko kivestä. Niinmuodoin nämä poikkeavat selvästi "Outokumputyyrpisistä", usein kiisurikkaista kivistä kuten esim. Kivisalmen lohkareesta.
3 TAULUKKO. Hietasaaren anomalia-alueen mustaliuskeen keskimääräiset Co-, Cu, Ni-, Pb- ja Zn-pitoisuudet sekä NiCo-suhde verrattuna Mulon mustaliuskeen ja Kivisalmen lohkareen vastaaviin analyysiarvoihin. Näyte Co Ni Pb Zn NiCo Hietasaaren mustaliuske 7 8 484 244 32 093 (ppm) Mulon II 4 34 6 76 40 308 (ppm) Kivisalmen lohkare (Gtl :n analyysi) 0,30 3,8 0,045? 0,4 (%) N= näytteiden lukumäärä Slingram-anomalian aiheuttajaksi voitiin palanäytetutkimuksen perusteella todeta kiilleliuskeympäristöön sijoittuva mustaliuskekerros, jonka Mulon mustaliuskeen kaltainen kivi runsaasti rautakiisuja ja grafiittia sisältävänä muodostaa johteen. Magneettinen anomalia johtuu otaksuttavasti mustaliuskeen sisältämästä magneettikiisusta mm. näytteet 8590, 85903, 85906, 85907 ja 85909 todettiin selvästi magneettisiksi. Kaikenkaikkiaan voidaan todeta, että Varpasalon ja Hietasaaren välisellä järvialueella suoritetut pedo- ja litogeokemialliset tutkimukset eivät antaneet mitään viitteitä "Outokumputyypin" assosiaation kivistä, josta edellä mainittu Kivisalmen lohkare voisi olla peräisin. Kuopiossa 5. toukokuuta 979 - I Lauri J. Pekkarinen
- 4 - LIITTEET : Liite. Yleiskatsauskartta ; Rääkkylä, :00 000 : Liite 2. Tuloskartta geokemiallisista esitutkimuksista Rääkkylässä, geokemian osasto Liite 3. Magneettinen ja Slingram-profiilikartta Hietasaaren kaakkoispuolelta, geofysiikan osasto Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Liite 8. Iskupora- ja paineilmakairausnäytteenottopisteiden sijaintikartta, geokemian osasto Iskuporanäytteet, moreenin kupari- ja sinkkipitoisuudet, geokemian osasto Moreenin soralajitteen tarkastelu, P. Lestisen selostus, geokemian osasto Paineilmakairaus, kupari- ja sinkkipitoisuudet-, geokemian osasto Paineilmakairaus, koboltti- ja nikkelipitoisuudet, geokemian osasto LÄHTEET : Hirvas & Nenonen, 978. Raportti malminetsintää palvelevista maaperägeologisista esitutkimuksista Rääkkylässä (karttalehti 424) Peltola, E., 978. Origin of Precambrian Copper Sulfi,des of the Outokumpu District, Finland. Economic geology, Vol. 73, No. 4, June-July, 978.
Liite GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS MALMI OSASTO YLEISKATSAUSKARTTA PohJ'akartta ote aeromagneetsesta kantasta 424 RÄÄKKYLÄ :00 000,---, L_-J alue, jolla on suoritettu geokemiallisia ja geofysikaalisia detaljitutkimuksia 0 Kivisalmen "Outokumpu-tyyppinen" malmilohkare Nuoremman äätikkökuljetuksen todennäköisyyssektori ( hirvaksen ja Nenosen mukaan )-
L_-J Detaljitutkimuksia 49 Q 46 Kivisalmen lohkare 70 6 9 5 5 GEOKENIALLINEN ESITUTKINNSKARTTA
Liite 3 695.20 MAGNEETTINEN PROF I I L I KRRT TTR I TTRRKRRVR 00 200m RRRKKYLR HRGNETOHETRI :PROTON-tP2 MITATTU-.979 CH KRYRRN JA HITTRUSLINJRN VALILLA VRSTRR 000.0 CRHHRR PROFIILEJR YHTEENSR : 7 PROFIILIKILOHETREJR YHTEENSR : 5.46 HITTRUSPISTEITR YHTEENSR : 287 022.34249"9 695.20 SLINGRAM PROFIILIKARTTTA ITTRRKRRVR 0 00 200m RRRKKYLR MITATTU -.979 PUN.KRYRR-RE- KOMPONENTTI (PAKSUMPI) SIN -KRYRR=Itl-KOtPONENTTI IKRTKOVIIVAI CH KRTRRN JA HITTRUSLINJRN VRLILLR VASTAA 25 PROSENTTIR PROFIILEJR YHTEENSR : 7 FROFIILIKILOnETKEJR YHTEENSR : 5.46 I HITTRUSPISTEITR YHTEENSR :. 280
7792 ol 85950 7 985779 A ' 8590~.$ 7 985773 7 9B57b 7985778 985777 7 985776 L J 69520 R A A K K Y L A PAlNEILMAKAIRAUS 7955775 7 985774 Numerot 0 8590-8595 859 W 8594(l) Geofys. mittauslinjo 859090 5 903 0 6 Iskuporokonepiste 859080 859050 859070 8596 85900 859(l) 85902 (R' 859 J0 N ti 7985863 - -798579-8592 @--~ -~ 85930 200m. 798576-7985748 Geokemian osasto 20.4.979 N..J. ct (D
Liite 5. -55 6 0 25 5 6-7 -50.58.48.56 d RÄÄKKYLÄ ISKUPORANAYTTEET Cu moreenissa (alimmat näytteet) 55,56 Ls 2 5 5 6 30 58 6 6 9 2 r.94 50 h r > 80 ppm Geolys. o llaustmja -74-7 2 7 6 6 6 80 5 3 6 3.5. 5 4 7 7 N 00 80 y 6 6 7 5 8 3 3-70 U 3 7 5 3 f 4 5 5 0 200m ~ 4 0 5 5 6 0 4 8 t 4 7 6 0 Geokem,an osasto 5.4979-00 -50 ~'6 952Q_ RÄÄKKYLÄ 05-23 -0 - ` ISKUPORANAYTTEENOTTO 02 0 40.55 9 6 9 2 9 2 Zn moreenissa (alimmat näytteet) 9 8 07 7 0 6 0 9 3 4 70-7 5 80 5 70 8 4-3G0 ".20 45.6 h f 300 pp. Geolys, mittouslinla 25 8 00 4 0 02.08 B G 8 9 2 04 35.03 9 3 N 7 9 0 7 4 2 6 6_.72.20.02 85 200 m 7 2.94.75 8 2 6 9 9 9 Geo-.-nor osasto 6 4.979
Liite 6. Rääkkylän moreeninäytteiden soralajitteen tarkastelu Tarkastelu on tehty stereomikroskooppia apuna käyttäen. Va litseva kivilaji soralajitteessa on kii.lleli.uske (tai kiillegneissi). Vähemmässä määrin on happamia syväkiviä ja grafiittipitoista kiilleliusketta, jossa on mukana myös amfibolia. Grafiittipitoisessa kiilleliuskeessa on yleisesti kiisua, lähinnä magneetti- ja rikkikiisua. Yhdessä näytteissä on havaittu myös magnetiittia. Kivilajivaihtelut heijastuvat varsin selvästi moreenin hienoaineksen (alle 0.06 mm) sinkki pitoisuuksissa. Lähes yksinomaan kiilleliusketta sisältävissä näytteissä se on 00-50 ppm (HNO 3 -uutos). Happamien syväkivien lisääntyessä pitoisuus pienenee, grafi.ittipitoisten liuskeiden lisääntyessä suurenee. Näytteissa, joiden sinkkipitoisuus on suurin, soralajite koostuu lähes yksinomaan gra- fiittipitoisista kiilleliuskeista. Kuopiossa 5.4.979 y 4 Pekka Lestinen
Liite 7. RÄÄKKYLÄ PAINEILMAKAIRAUS a Cu ppm kalliossa Q3 4 o Geofys. n tl0uslinja 9730 (jj260 Is4upora%onep~ste te 570 ID 95 m260 D290 ' _JM 500 N (D 5o V m 00 200. Geokemian osasto 20.979 Lisämerkinnät aio 430 kiilieliuske mustaliuske 69520 RÄÄ KKYLA PAINEILMAKAIRAUS -G30 Zn ppm kalliossa m60 Geofy ss mtttausbnto.au 00 300 Iskuporak0n p~sl US 20 @200 ~D 40 f"h 30 ilo m 60 T2 00 0920 A V V m 20 200m t Geokemian osasto 204 979
r Liite 8. -CD 74. s 695 ~Q- RÄÄKKYLÄ PAINEILMAKAIRAUS Ni ppm kalliossa,~, L` 20 260 I60 (D co Geotyz mitlousllnto `' Iskuporokonepiste-- s 78 360 7C 370 6) 5 Goo 0 90 6)52 N 90 200m Geokem,on osasto 204979 Lisämerkinnät 0 e, 4 30 k ii Ileliuske mustat iuske 69520 RÄÄ KKYLA PAINEILMAKAIRAUS 6)28 Co ppm kalliossa 7o A 7 (j`8 6) 27 6) 24 7 6 (D'30 6) 7 22 -(D26' ntt 5- N Geolys. mittouslinja Iskuporokonepisle 6) 30 200. Geokemian osasto 8 5 979