Rahoituskriisistä uuteen nousuun Pääjohtaja Erkki Liikanen Eduskunta 1
Teemat 1. Maailmantalous elpynyt mutta epävarmuutta yhä paljon 2. Rahoitusmarkkinakriiseistä toipuminen aina hidasta 3. Suomen talous elpyy vihdoin, mutta haasteet suuria 4. EKP:n rahapolitiikka välittyi Suomessa korkoihin muita maita nopeammin 5. Pankit liian suuria kaatumaan? Pitääkö rajoittaa niiden kokoa vai pienentää kaatumismahdollisuutta? 2
1. Maailmantalous elpynyt, mutta epävarmuutta yhä paljon 3
Maailmantalouden elpyminen eritahtista Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina (oikea asteikko) 125 BKT:n määrä, 1/2000=100 350 120 300 115 250 110 200 105 150 100 100 95 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Lähteet: BEA, ESRI, Eurostat, Kiinan tilastoviranomaiset ja Suomen Pankki. 50 4
Maailmankaupan elpyminen ripeää viime kuukausina rauhoittumisen merkkejä Maailmankauppa Kehittyvien talouksien tuonti Kehittyneiden maiden tuonti 240 Määräindeksi 2000=100 220 200 180 160 140 120 100 80 60 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Lähde: CPB Netherlands. 5
Teollisuuden luottamuksen nousu tasaantunut mutta kasvu jatkuu Euroalueen ostopäällikköindeksi Yhdysvaltain ostopäällikköindeksi Japanin Tankan-indeksi (oikea ast.) 70 Indeksi Saldoluku 50 60 25 50 0 40-25 30-50 20 2004 2005 2006 2007 2008 2009-75 Lähteet: Bloomberg, ISM ja Reuters. 6
Globaalit vaihtotase-epätasapainot jatkuvat Yhdysvallat Saksa ja Japani Muut maat + tilastovirhe Öljyntuottajamaat Kiina ja muut kehittyvät Aasian maat 3 % maailman BKT:stä 2 1 0-1 -2-3 1996 2001 2006 2011 Lähde: IMF WEO April 2010. Vuosien 2010-2015 luvut ovat IMF:n ennusteita. 7
Epävarmuus heijastunut eri markkinoille S&P 500 -osakeindeksi Teollisuuden raaka-aineiden hintaindeksi (ilman energiaa) Raakaöljyn hinta 250 3.1.2006=100 200 150 100 50 0 2006 2007 2008 2009 2010 Lähteet: Bloomberg ja HWWI. 8
2. Rahoitusmarkkinakriiseistä toipuminen aina hidasta; nyt huomio valtionvelkamarkkinoissa 9
Velkakriisin anatomia Velkaantuminen, kiinteistöhintojen nousu, ylikuumeneminen Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma Pankkikriisi, tappiot syövät pankkien omia pääomia Luotonanto tyrehtyy, taantuma syvenee, verotulot vähenevät nopeasti Julkisen talouden velkakriisi 10
Valtionlainojen korkoerot Saksaan kasvaneet Suomi Ranska Kreikka Irlanti Italia Portugali Espanja 12 Prosenttiyksikköä 10 8 6 4 2 0 2008 2009 2010 Lainojen maturiteetti n. 10 vuotta. Lähde: Bloomberg. 11
Valtioiden velkakriisi heiluttanut valuuttakursseja Dollari** Jeni** Euro* Renminbi*** 150 Kauppapainoinen nimellinen valuuttaindeksi, 2.1.2006 = 100 140 130 120 110 100 90 80 70 2006 2007 2008 2009 2010 *Suppea indeksi **TCW-indeksi ***Laaja indeksi Lähteet: EKP ja Bloomberg. 12
Pankkijärjestelmässä yhä runsaasti likviditeettiä Pitempiaikaiset operaatiot (3 kk) Perusrahoitusoperaatiot (1 vko) Ylimääräiset pitempiaikaiset operaatiot (1-12 kk) Maksuvalmiusjärjestelmän käyttö (1 pv) Hienosäätöoperaatiot (1-7 pv) 1 000 Miljardia euroa 800 600 400 200 0-200 -400-600 01/08 05/08 09/08 01/09 05/09 09/09 01/10 05/10 09/10 Lähde: Suomen Pankki. 13
Euroalueen rahamarkkinakorot pysyneet alhaisina 1 kk 3 kk 12 kk EKP:n ohjauskorko 6 % 5 4 3 2 1 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähteet: EKP ja Reuters. Kuvion rahamarkkinakorot ovat euribor-korkoja. 14
3. Suomen talous elpyy vihdoin, mutta haasteet suuria 15
BKT Bruttokansantuote kasvussa 180 1/2000=100 170 160 150 140 130 120 110 100 90 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Lähde: Tilastokeskus. 16
Vienti vetää elpymistä BKT Vienti Yksityinen kulutus Yksityiset investoinnit 180 1/2000=100 170 160 150 140 130 120 110 100 90 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Lähde: Tilastokeskus. 17
Paperi- ja kemianteollisuudessa tilauskanta parantunut, metallissa pohja ohitettu Uusien tilauksien arvo teollisuudessa Paperiteollisuus Kemianteollisuus Metalliteollisuus 150 Indeksi 125 100 75 50 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus. Käyrät kuvaavat uusien tilauksien arvon trendiä. 18
Työllisyys kehittynyt ennakoitua paremmin Työlliset (vasen asteikko) Työttömyysaste (oikea asteikko) 2600 1 000 henkeä % 12 2500 10 2400 8 2300 6 2200 2002 2004 2006 2008 2010 Suomen Pankin kausipuhdistamat luvut. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 4 19
Työkustannukset nousseet Suomessa euroaluetta enemmän 6 Suomi %-muutos edellisestä vuodesta Euroalue 4 2 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Työkustannukset sisältävät palkat ja työnantajien sosiaaliturvamaksut. Lähteet: Eurostat ja Tilastokeskus. 20
Valtiontaloudessa jyrkkä saksiliike Tulot Menot 55 Mrd. euroa 50 45 40 35 30 2003 2005 2007 2009 Lähde: Tilastokeskus. 21
Suomen kansantalouden haasteet suuria Talouden pidemmän aikavälin näkymät heikentyneet Osa kansantuotteen pudotuksesta uhkaa jäädä pysyväksi Ikääntyminen osaltaan heikentää kasvuedellytyksiä jatkossa Paluu aiemmalle BKT:n kehitysuralle edellyttää työn tuottavuuden nostamista ja työn tarjonnan lisäämistä 22
BKT:n vaihtoehtoisia kehitysuria Perusura Hiipuva Suomi Aiempi kehitysura Uudistuva Suomi 240 000 Viitevuoden 2000 hinnoin, milj. euroa 200 000 160 000 120 000 2000 2005 2010 2015 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 23
Uudistuva Suomi Talouden rakenteita uudistetaan Työuria pidennetään alusta ja lopusta ja haetaan ratkaisuja työurien keskeytymiseen. Riittävästä kilpailusta pidetään huolta eri markkinoilla Julkinen talous määrätietoisesti kestävälle pohjalle uudistuksilla nostetaan peruspalvelujen tuottavuutta julkisen talouden vakauttamisesta pitkäaikainen, yli vaalikausien ulottuva suunnitelma Kilpailukyvyn ylläpitäminen yhteinen tavoite Yhteinen raami ja paikallinen sopiminen palkanmuodostuksen lähtökohtina Tuotantomenetykset kurotaan umpeen 24
4. EKP:n rahapolitiikka välittyi Suomessa muita nopeammin korkoihin 25
Uusien yrityslainojen korot matalalla tasolla 6 % EKP:n ohjauskorko 12 kk euribor Uusien yrityslainasopimusten keskikorko Suomessa Uusien yrityslainasopimusten keskikorko euroalueella 5 4 3 2 1 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähteet. EKP, Reuters ja Suomen Pankki 26
6 Uusien asuntolainojen korot Suomessa tuntuvasti euroaluetta alemmat % EKP:n ohjauskorko 12 kk euribor Uusien asuntolainasopimusten keskikorko Suomessa Uusien asuntolainasopimusten keskikorko euroalueella 5 4 3 2 1 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähteet: EKP, Reuters ja Suomen Pankki. 27
Lainamäärät kasvussa Yrityslainat Kotitalouslainat 25 Kannan muutos vuoden takaa, % 20 15 10 5 0-5 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Suomen Pankki. 28
Kotitalouksien velkaantuminen kasvanut 120 % käytettävissä olevasta tulosta % käytettävissä olevasta tulosta 12 100 10 80 8 60 6 40 4 20 2 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 0 Asuntolainat Muut lainat Korkomenot (oikea asteikko) Kulutus- ja opintoluotot Lainat yhteensä, ennuste Korkomenot, ennuste (oikea asteikko) Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 29
Velkaantumisen riskeistä Kotitaloudet: Korkojen nousu, työttömyys ja perhesuhteiden muutokset voivat johtaa velanhoitoongelmiin Riittävät happotestit korkojen nousun ja tulotason muutosten varalta Pankit: Velanhoito-ongelmien yleistyminen voi muodostua uhaksi pankkijärjestelmän vakaudelle Riittävät happotestit myös pankkien etu Kansantalous: Velkaantuminen voi kiihdyttää mm. asuntohintojen nousua ja lisätä talouden haavoittuvuutta erilaisia häiriöitä kohtaan 30
5. Pankit liian suuria kaatumaan? Pitääkö rajoittaa niiden kokoa vai pienentää kaatumismahdollisuutta? 31
Euroopan pankkien stressitesti lisäsi läpinäkyvyyttä Kesän 2010 stressitestin mukaan EU:n pankkijärjestelmä kestää talouden ja rahoitusmarkkinoiden sokkeja 91:stä testatusta pankista 7 jäi alle asetetun pääomarajan Yhteenlaskettu pääomavaje oli 3,5 miljardia euroa Rajan alle jääneiden pankkien on kerättävä lisäpääomia tai turvauduttava julkiseen tukeen Tärkeintä: Testin yhteydessä julkaistiin yksityiskohtaiset tiedot pankkien valtionvelkariskeistä 32
Suomessa toimivat pankit ylittivät stressitestin 6 prosentin rajan reilusti Toteutunut ensisijainen vakavaraisuus 2009, % Ensisijainen vakavaraisuus stressiskenaarion jälkeen 2011, % OP-Pohjola 12,6 12,3 SEB 12,4 10,3 Nordea 10,2 10,1 Danske Bank 11,7 10,0 Handelsbanken 9,1 8,9 33
Mikä muuttuu Basel III:n myötä? Mitä vielä avoinna? Pankkien pääomavaatimukset nousevat Vaaditaan sellaista pääomaa, jolla voidaan korvata tappioita. Siirtymäajan pituus vielä auki. Pankeilta vaaditaan korkeampaa maksuvalmiutta Likviditeetti ja vakavaraisuus kaksosia; asiassa edetään, pitkät siirtymäkaudet. Pankeille asetetaan vähimmäisomavaraisuusastevaatimus 34
Mitä seuraavaksi Baselin uudistuksessa? Vaikutusarvioita analysoidaan Yleisvaikutelma: kielteisiä kasvuvaikutuksia ehkä yliarvioitu Vuoden 2010 loppuun mennessä: Uudistusten sisältö saa muotonsa Vuoden 2012 loppuun mennessä: Suurin osa uudistuksista voimaan, osalle pitkät siirtymäajat 35
Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB) Perjantaina 2.9.2010 syntyi kompromissi järjestelmäriskikomiteaan liittyvästä lainsäädännöstä Euroopan parlamentin äänestys syyskuussa Toiminta alkaa 1.1.2011 ESRB:n tehtävänä on makrovakausvalvonta Euroopan tasolla Järjestelmäriskien analysointi Tarvittaessa riskivaroitukset ja toimenpidesuositukset 36
Kiitos! 37