SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO XVIII VUONNA 1918 STATISTIQUE DES INDUSTRIES ANNÉE 1918 H ELSINKI 1922,

SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO XVIII A TEOLLISUUSTILASTOA 35 VUONNA 98 STATISTIQUE DES INDUSTRIES ANNÉE 98 o H ELSINKI 922, v a l t o n e u v o s t o n k r j a p a n o

Okasuja. Correctons. Tekstssä.: sy. 7 rv 2 alhaata on, ptää olla A rvo,000-rnarkon. Taulu lttessä: sv. 34 sar. 5 rv 8 alhaalta on tonneja 93 459, ptää olla 552. > > 95 569 > 2 662. > 46 on pellavatehtaan kutomossa käytetty, omaa valmstetta oleva lanka m erktty sarekkeeseen 5, ptää olla sarekkeessa 9. 57 on m erktty skareja 03 03 mlleä ja 8 24 800 mk., ptää olla 20 59 mlleä ja 4 583 800 mk. > on m erktty paperosseja 584 84 mlleä ja 83 34 800 mk., ptää olla 667 30 8 mlleä ja 86 945 800 mk. *

Ssällys. Table des matères. T e k s t. (Sv. 40). Texte. (Pages 40). Sv. P a g. Johdanto... Observatons prélmnares... Suomen teollsuus vuonna 98: Yleskatsaus... 2 Les ndustres fnlandases en 98: Coup d œl général... 2 Metallteollsuus... 7 Industres des métaux... 7 Kv-, sav-, las-, hl-'ja turveteollsuus.. 8 Industres de la perre, de l argle, du verre, du charbon et de la tourbe... 8 Kemallsten latteden valmstusteollsuus 8 Fabrcaton de produts chmques... 8 Terva-, öljy-, kum- ja muu senlaatunen Industres du goudron, de l hules, de la teollsuus... 9 gomme etc... 9 Nahka- ja karvateollsuus... 9 Industres du cur et du pol... 9 Kutomateollsuus... 0 Industre textle... 0 Paperteollsuus... 2 Industre du paper... 2 Puuteollsuus... 5 Industre du bos... 5 Ravnto- ja nautntoaneteollsuus... 7 Industres des comestbles et exctants.. 7 Valastus-, vomansrto- ja vesjohtoteollsu u s... 2 Eclarage, transmsson d énerge, servse d eau... 2 Graafllnen teollsuus... 2 Industre graphque... 2 Edellsn ryhmn kuulumaton teollsuus.. 2 Industres non rapportabes aux groupes précédents... 2 Työpakkojen omstajat... 2 Les proprétares des entreprses... 2 Työntekjät... 24 Ouvrers... 24 Moottort... 27 M oteurs... 27 Työpakkojen tuotantoarvo ja työntekjän lukumäärä... 27 Valeur des produts des leux de traval et nombre de leurs ouvrers... 27 Tomnnassa sattuneet keskeytykset 27 Interruptons de l a c tv té... 27 Aakkosellnen luettelo selostetusta tehtasta 29 Lste des catégores de fabrques dont trate la présente statstque... 29 Résumé franças... 8 Résumé franças... 3 Lste des noms d ndustres employés dans les tableaux... 38 Lste de noms d'ndustres employés dans les tableaux... 38

Taulultteet. Tableaux. (Sv. 6). Taulu. Katsaus maan teollsuustomntaan Sv. : kaupungttan ja khlakunnttan.. 2 2. Katsaus maan teollsuustomntaan teollsuuslajttan... 0 3. Teollsuudessa käytetyt moottort, höyrykattlat ja sähkögeneraattort 22 4. Teollsuuden kuluttamat raakaaneet ja sen tu o tte e t... 34 Rahapaja... 58 Kontrolllatos... 60 (Pages 6). P ag. Tableau. Tableau synoptque des entreprses ndustrelles dans les vlles et les ballages du pays... 2 2. Les entreprses ndustrelles groupées par genres d ndustres <... 0 > 3. Moteurs, chaudères à vapeur et générateurs d electrcté employés par l ndustre... 22 4. Matères premères et produts machevés employés et produts fabrqués... 34 L a M onnae... 58 L e Contrôle des métaux p réceu x... 60

Johdanto. Vuoden 98 teollsuustlasto lm estyy entsestään suurest supstettuna. Supstukset evät johdu stä, että puheenalanen vuos vapaussotamme johdosta muodostu m. m. teollsuudellemme avan pokkeuksellseks, vaan on julkasua supstettu yksnomaan säästä väsyyssystä. Tuo ylenen pyrkmys mahdollsmman suureen säästäväsyyteen valtonvarojen käytössä, anto Kauppa- ja Teollsuushalltuksen Tlastotomstolle aheen tehdä ehdotuksen vuosttasen teollsuustlastojulkasun supstamseks. Tällön lähdettn stä peraatteesta, että van tärkemmät teollsuustomntaa valasevat tedot ol saatava vuosttan julksuuteen, kun sen sjaan vähemmän tärkeät sekat ol käskrjotuksna sälytettävä Tlastotomstossa, jossa ntä vovat saada käytettävkseen ne, jotka ykstyskohtasempa tetoja tarvtsevat. Tlastotomston tekemät muutosehdotukset, jota Kauppa- ja Teollsuushalltus puols, valtoneuvosto vahvst päätöksellään henäkuun 4 p:ltä 92. Tämän mukasest on nyt jä tetty pos seuraavat tähän saakka julkastun teollsuustlaston taulut: Taulu. Yleskatsaus maan teollsuustomntaan läänttän, taulu 3. Teollsuustomnta ykstyskohdttan maan kaupungessa ja khlakunnssa, taulu 5. Teollsuuslkkeet, ryhm tettynä tuotannon bruttoarvon sekä omstajen mukaan, taulu 6. Teollsuuden alalla tom va henklökunta, taulu 8. Työpakkojen omstajat, taulu 9. Työpakkojen omstajat jaettuna hedän omstamensa työpakkojen luvun mukaan, taulu 0. Työpakat, ryhm tettynä valmstuksen arvon ja työntekjän luvun mukaan, taulu. Työpakat, jossa e ole tehty työtä koko vuotta ja taulu 2. Työpakossa tapahtuneden keskeytysten syyt. Nämäkn taulut, kuten jo manttn, edelleenkn valmstetaan suunnlleen entsessä muodossa ja käskrjotuksna sälytetään Kauppa- ja Teollsuushalltuksen Tlastotomstossa. Esllä olevassa julkasussa on ss jäljellä entsestä kolmestatosta taulusta van seuraavat neljä: ) taulu n:o 2, kutenkn ensmäsen taulun posjättämsen johdosta täydennettynä skäl, että stä käy lm myöskn teollsuuden palveluksessa oleva muu henklökunta; 2) taulu n:o 4, täydennettynä entsen kuudennen taulun posjättämsen johdosta nn, että stä käy teollsuuslajttan lm erkseen mes- ja erkseen naspuolset työntekjä t sekä kumpaakn sukupuolta olevat 8 vuotta nuoremmat työntekjät; 3) taulu n:o 7 sekä 4) taulu n:o 3. Ne tedot, jotka taululttenä on jätetty julkasematta, on kylä kästelty esllä olevan julkasun tekstosastossa samaan tapaan kun akasemmnkn, osttan jonkn verran entstä laajemmnkn. Julkasun kokoa on saatu supstumaan tuntuvast myöskn sten, että on käytetty mahdollsmman taajaa ladontaa nn hyvn taululttessä kun tekstosastossakn. Teollsuustlasto v. 98.

Suomen teollsuus v. 98. Yleskatsaus. On tsestään selvää, että vuos 98 sotavuotena ol teollsuudelle varsn onneton. Jo edellsen vuoden jälkpuolskolla anaset lakot ja ylenen epävarmuus olvat omansa lamauttamaan teollsuustomntaa. Sodan akana joutu stten suur osa tehtasta kokonaan sesomaan. Kapnallset takavarkovat nstä suuren määrän joko hedän suunnttelemaan tuotantotarkotuksa ta muta tarpetaan varten. Kon 50 000 teollsuustyöntekjää joutu sodan akana työttömäks. Täm ä ol kapnallslle eduks skäl, että työstä vapautunut mesväk vetn rntamalle. Kapnan johdosta menetettyjä työpävä on laskettu olleen n. 3.9 mljoonaa. Täten menett teollsuus vähentyneen tuotannon muodossa laskelmen mukaan 65 762 400 mk. Lsäks teollsuuslatokset joutuvat monenlasten hävtysten johdosta suurest kärsmään. On laskettu, että suoranaset vahngot nousevat kakkaan 53 927 700 markkaan. Tästä tulee: rakennusten osalle... 4 946 000 mk. koneden ja kalustojen osalle... 5 574 500 raaka-aneden ja puol va m. osalle... 8 45 000 > valmsteden osalle 28 06 300, tarkemmn määrttelemättömät vahngot... 6 885 900 Yhteensä tul teollsuuden tappoks suoranasen vahngonteon ja tuotannon vähentymsen vuoks 9 690 00 Yleskatsauksen koko teollsuustomntaan puheenalasena vuonna sekä 5:nä lähnnä edellsenä vuonna antaa seuraava taulukko: 93 94 95 96 97 98 ; Työpakkoja... luku 4 708 5 023 4 982 4 694 4 390 4 098 lsä vs... 6 35 4 288 30 292! *... % 3.5 6.7 0.8 5.8 6.5 6.7! Työntekjötä... luku 09 229 06 08 00 905 09 900 05 699 82 47! lsävs... 6 487 3 48 5 76 8 995 4 20 23 228! *... % 6.3 2.9 4.9 8.9 3.6 22.o: Käyttövomaa... tel. hev. v. 30 252 338 583 364 535 379 742 386 86 385 382 ls ä v s... 25 283 28 33 25 952 5 207 79 479: *"... % 8.9 9. 7.7 4.2.9 0.4; Palkkaus...,000-markon 07 760.7 00 297.5 06 252.0 50 777. 222 73.7 265 480.5 > ls ä y s... 9 726.4 7 463.2 5 954.5 44 525. 7 936.6 +42 766.8!..... % 9.9 6.9 5.9 4.9 47.7 + I 6. Raaka-aneden koko arvo,000-mark. 369 303 7 346 0.o 402 82.4 653 640.2 728 472.8 665 587.0! > lsäys > 45 694.9 23 202.7 56 720.4 250 88.8 74 832.6 62 885. s: s> > /0 4. 6.3 6.4 62.3 29.8 8.6 j Kotmasa raaka-aneta,000-mark. 36 622.3 28 64.3 0 5.8 29 58.0 55 73.0 77 408.l ' > lsäys 8 0.4 8 458.0 7 652.8 9 070.8 26 50.0 +2 677. % 5.3 6.2 3.8 7.3 2(2 + 3.9: Kotm. puolv.teollsuust.,000-mark. 77 695.8 74 269.8 99 45 4 95 480. o 252 368.4 255 035.4 s> lsäys 5 856.0 3 426.0 2^875.6 96 334.6 56 888.4 + 2 667.0; >> % 8.2 4.4 29.9 97.2 29. + l. Ulkomasa raaka-aneta,000-mark. 54 985.6 43 666.9 9364.2 328 579.2 320 373.4 23343.5 s> > lsäys 2 728.5 38.7 49 497.3 35 45.0 8 205.8 87 229.9' *> >> /0 6.4 7.6 34.4 70. 72. 27.2! Tuotannon bruttoarvo..,000-mark. 657 267,9 6244.-2 768 656. 325 063.7 478 994.0 458 55.8 > >> lsäys 59 42. -3623.7 47 5.9 556 407.6 53 730.3 20 838.2 % 9.9 0.5 23.8 72.4.6.4

3 Vuoden 98 luvut osottavat, että teollsuustomnta on tänä vuonna ollut vähäsempää kun v. 97. Tuotannon bruttoarvo esm. ol.4% penemp kun edellsenä vuonna runsaasta hntojen noususta huolmatta. Työpakkojen lukumäärä, työntekjän keskmääränen luku sekä tuotannon bruttoarvo er läänessä sekä erkseen kaupungessa ja maaseudulla ovat seuraavat: lään Uudenmaan... Turun ja Porn... Hämeen... Vpurn... Mkkeln... Kuopon... Vaasan... Oulun... työpakkoja luku % 582 783 589 624 29 420 58 300 4.3 9. 4.4 5.2 5. 3 0.3 4.2 7.3 työntekjötä luku % 6 934 627 7 828 3 07 63 5 298 7 85 3 64 20.r, 9. 7 2.6 5. 9 2. o 6.4 9.5 4. 4 tuotantoarvo,000-markon 0 333 42. s 253 723.3 32 62.0 229 02. s 8 83.3 76 85.7 6 232.3 73 8. 22. 7.4 2.4 5. 7.3 5.3. 5. o K oko maa 4 098 00. o 82 47 00. o 458 55.8 00. o Kaupungt... 45 27.9 4 568 50. 4 876 772. o 60. Maaseutu... 2 953 72. 40 903 49.6 58 383.3 39.9 Työntekjötä on tänä vuonna van hukan enemmän kaupungessa kun maaseudulla. Vertaamalla toselta puolen työntekjän lukumäärää ja tuotannon bruttoarvoa pävänä tammkuuta 98 henkkrjohn m erkttyyn väestöön, sekä toselta puolen työntekjän lukumäärää tuotannon bruttoarvoon, saadaan seuraavat suhdeluvut: työntekjötä tuotantoarvo tuotantoarvo lään /0:na koko asukasta työntekjää väestöstä koht koht Uudenmaan...... 4.23 833 9 689 Turun ja P o r n...... 3.23 506 5 594 Hämeen...... 4.88 856 7 535 V purn...... 2.43 424 7 52 M k k e ln...... 0.80 90 273 K u o p o n....58 222 4 506 Vaasan... 35 20 63 Oulun.......3 227 20 082 K oko maa...... 2.50 458 7 68 Kaupungt...... 9.4 2 l 987 2 092 Maaseutu.......49 22 4 24 Tuotantoarvo asukasta ja työntekjää koht osottaa nousua vuoteen 97 verrattuna van kaupungessa, kuten seura vasta vertalusta lmenee. Tuotantoarvo asukasta koh t: v. 97. v. 98 lsäys. K oko m a a...... 466 458 8 ---.7 / /o K a u p u n g t...... 842 987 45 7.0 M aaseu tu...... 239 22 27.3 Tuotantoarvo työntekjä! koht: K oko m a a...... 3 99 7 68 3 690 26.4 % K a u p u n g t...... 4 275 2 092 6 87 47.8 > M aaseu tu...... 3 644 4 24 570 4.2

4 Seuraavassa taulukossa valastaan työntekjän lukumäärää sekä tuotannon bruttoarvoa vuosna 97 ja 98 er teollsuusryhmssä: Työntekjötä. Tuotannon bruttoarvo. Teollsuusryhmä. 07 luku. 98 luku. erotus luku.! /. 97 000 markon. 98 000 markon. erotus 000 mar- kon. j /. M alm nnosto... 348 79 69 48.6 93.5 46.4 - f 24.9 + 23. Sulatot ja metallen ja lostuslatokset... 4 588 3 766 822-7.9 95 97.0 90 648. 5268.9 5.5 Konepajat... 2 958 2 539 9 49 42.9 223 357.8 62 653.2 60 704.6 27.2 Henomp koneteollsuus 72 79 93 54. 907.2 97.8 + 0.6 +.2 Kv-, sav-, las-, hlja turveteollsuus... 6 522 6 946 + 424 + 6.5 4 088.8 42 60.7 + 52.9 + 3.7 Kemallsten lateden valmstusteollsuus.. 2 0 828 83 9. 32 477.8 38 405.2 + 5 927.4 + 8.3 Terva-, öljy-, kum- ja muu sell. teollsuus.. 479 427 52 0.9 24 765.9 22 304. 2 46.8 9.9 Nahka- ja karvateollsuus 3 758 3 59 239 6.4 04 458.2 67 387.4 + 62 929.2 + 60.2 Kutomateollsuus... 6 840 4 403 2 437 4.5 239 237.3 260 475.7 +2 238.4 + 8.9 Paperteollsuus... 328 0 776 2 652 9.7 263 056.7 200 649.3 62 407.4 23.7 Puuteollsuus... Ravnto- ja nautntoane- 9 27 5 098 4 029 2. 52 089. 40 828.8 260.3 7.4 teollsuus... 279 7 704 3 575 3.7 242 755.8 252 585.0 + 9 829.2 + 4.o Valastus-, vomansrtoja vesjohtoteollsuus. 450 453 + 3 + 0.2 27 757.3 34 556.5 + 6 799 2 + 24.5 G-raaflllnen teollsuus.. 3 527 3 560 - f 33 + 0.9 28 689.2 40 839.8 + 2 50.6 + 42.4 Edellsn kuulumaton teollsuus... 2'2 94 8 8.5 277.5 2 47.8 + 870.3 + 68. YhteensäjlOo 69ö! 82 47 23 228 22.0 478 794.o l 458 55.8 20 638.2 l.<; Huom attavaa tuotantoarvon lsäystä (60.2 /o) on havattavssa nahka- ja karvateollsuudessa sekä graafllsossa teollsuudessa, kun sen sjaan konepajojen ja paperteollsuuden luvut osottavat suurta teollsuustomnnan penentymstä. Maksettujen palkkojen, työntekjää koht tulevan keskmääräsen palkan sekä työntekjää koht tulevan tuotantoarvon määrät er teollsuudenhaarossa ovat seuraavat: Teollsuusryhmä. Palkat, 000-markon. Palkkaa työntekjää koht, mk. Tuotantoarvo ; työntekjää koht, mk. M alm nnosto... 84. 028 6 40 ; Sulatot ja metallen jalostuslatokset... 2 405.3 3 294 24 070 ; Konepajat... 77 44.6 t 74 2 972 Henomp koneteollsuus... 345.2 4 320 68 : Kv-, sav-, las- ja turveteollsuus... 2 328.2 775 6 35 Kemallsten latteden valmstusteollsuus... 3 827.0 2 09 2 009 Terva-, öljy-, kum- ja muu sellanen teollsuus.... 346.5 3 53 52 234 I Nahka- ja karvateollsuus... 2 775.9 H63 47 557 Kutomateollsuus... 34 54.2 2 398 8 085! Paperteollsuus... 26 40. 2 450 20 422 Puuteollsuus... 4 93.2 2 728 9 328 : Ravnto- ja nautntoaueteollsuus... 8 984.9 2 464 32 7S6 : Valastus-, vomansrto- ja vesjohtoteollsuus... 8 845. 6 087 23 783 Graafllnen teollsuus... 4 38.6 4 022 ; 472 ; Edellsn kuulumaton teollsu u s... 569.6 2 936 j 07 r Kakk teollsuudet 265 480.5 3 29 7 68

Erttän melenkntosta on tarkastaa, kunka nopeast työntekjän palkat kussakn teollsuudenhaarassa ovat nousseet. Tätä nousua osottavat seuraavat vertausluvut, jotka on saatu työntekjän keskmääräsä vuospalkkoja vertaamalla vuodon 93 vuospalkkohn, mtkä on m erktty = 00. Luvut ovat seuraavat: V. 93 9 95 96 97 98 Sulatot ja metallen jalostuslatokset.... 00 95 2 36 23 28 K o n e p a ja t... 00 0 20 56 22 484 Henomp koneteollsuus... 00 3 34 84 32 420 K v-, sav-, las- ja turveteollsuus... 00 92 0 32 20 90 Kemallsten latteden valn, teoll... 00 2 7 73 209 322 Terva-, öljy, kum- j. m. s. teoll... 00 0 03 35 92 286 Nahka- ja karvateollsuus... 00 98 3 26 93 330 Kutomateollsuus... 00 02 05 30 27 302 Paperteollsuus... 00 9 99 23 89 233 Puuteollsuus... 00 9 93 27 97 29 Ravnto- ja nautntoaneteollsuus... 00 02 04 29 70 244 Valastus-, vomansrto- ja vesjohtoteoll. 00 9 94 7 235 373 Graafllnen teollsuus... 00 97 02 4 8 274 Edellsn kuulumaton teollsuus..... 00 25 88 272 200 325 Kakk teollsuudet 00 90 09 39 209 30 Työpalkat ovat, kuten luvusta näkyy, hyvn epätasasest kohonneet er teollsuuden haarossa. Htanta on nousu ollut sellasssa teollsuuksssa, joden tuottelta maalmansodan johdosta ulkomaset markknat sulkeutuvat, kuten ol lata paper- ja puuteollsuuden. Metallteollsuudella sen sjaan ennen Venäjän vallankumousta ol nousukaus suurten sotatarvetlauksen johdosta, ja nässä teollsuudenhaarossa palkat nousvat varsn nopeast. Kemallnen teollsuus on maalmansodan akana jonkun verran kehttynyt, mtä todstaa myöskn työpalkkojen huomattava nousu. Sen sekan valasemseks, mssä määrn Suomen teollsuus käyttää ulkomasa ja kotmasa raaka-aneta sekä puolvalmsteta, on laadttu souraava yhdstelmä: Käytettyjen raaka-aneden ja puolvalmsteden arvo: ulkomasa: kotmasa: koko arvo: 000-m:kon /0 000-m:kon /0 000-nukon. M a lm nnosto... 00.2 00. o 00.2 Sulatot ja metall. jalostuslatokset... 946.:. 2.7 42 987.3 78. 3 54 933.8 M a su u n t... 25.0.2 2 3.7 98.8 2 56.7 Ahjotaonta-, mellotus-, martn- ja valsslatokset... 2 345. 0.2 20 667.7 89.«23 02.8 K o n e p a ja t... 25 670.8 53.7 22 35.0 46. : 47 805.8 Henom p koneteollsuus... 48. 25.4 4.4 74.«89. r. K v -, sav-, las-, h l- ja turveteollsuus 4 368. 2 45.6 5 29.7 54.4 9 587. 0 Lastehtaat... 728. o 74.4 596.0 25.0 2 324. o Kemall. latteden valm. teollsuus... 7 075.7 42.0 9 78.9 58.0 6 857.o Terva-, öljy-, kum- j. m. s. teollsuus.... 7 866. 4 Ol.o 4 833. a 38. 2 699.9 Nahka- ja karvateollsuus... 7 240.6 6.0 97 727.2 93. 04 967.8 Nahkateht. ja nahkurntyöpajat.. 3 558.9 7. 7 42 486.7 92.3 46 045.«Jalkne tehtaat... 2 670.5 5. 4 46 547.0 94.6 49 27.5 Kutomateollsuus... 6 789.8 57. 46 40.9 42.9 08 200.7 Vllatehtaat... 30 59.2 60.7 9 740.4 39.3 50 259.«Puuvllatehtaat... 3 944.7 98.7 90.5.3 4 35.2 Pellavatehdas... 4 534. 2 94.8 25.0 5.2 4 785.2 Trkoon- ja sukankutomot... 438.2 6.4 6 44. 4 93.6 6 852.6

Käytettyjen raaka-aneden ja puolvalmsteden a rvo: ulkomasa: kotmasa: koko a rvo : 000-m:kon l0 000-m:kon /0 000-m:kon Paperteollsuus...... 4 967-r. 6.2 77 60. o 83.8 92 568.:, Puuhomot ja pahvtehtaat 2.3 6 239.0 97.7 6 62. Selluloosatehtaat...... 4 679.7 24.8 42.6 75.2 8 89.3 Papertehtaat...... 8 974.5 9.2 37 748.8 80.8 46 723. s Puuteollsuus...... 4 35.:. 6.8 58 79.4 93. 2 63 034. s Sahat ja höyläämöt...... 43 33.:. 00. o 43 33.5 Puusep. ja Juonekaluteht.... 529. 22. r> 5 253.7 77.5 6 783.0 Rulla-, rullanemäs- ja nappulateht. 2 42.5 00.9 2 42.5 Ravnto- ja nuutmtoaneleottsns... 85 872.7 63. 9 48 500.4.36. 34 373. Makkaratehtaat....0 9 553. 7 99. o 9 649.7 Jauho- ja suurmomylyt..... 5 209.:. 46.2 7 689.7 53.8 32 899.2 Lepom ot...... 6 33.2 37. 0 372.2 62. l 6 703.4 Sokertehtaat... 96. s 347. 8 3.7 9 358.0 T u p a k k a teh ta a t... 86. o 5 043. 2 3.4 37 673. a Valastus- y. m. teollsuus...... 874.9 29. -s 2 057- :> 70.2 2 932. 4 Oraaf llnen teollsuus...... 883.5 5. 4 5 609.4 94.6 6 492. fl M uu teollsu u s...... 223.3 26.:, 68.7 73.:. 842. o K akk teollsuude...... 23343.5 35. o 432 443.:, 65. o 665 587.0 Tässä suhteessa, on maalmansodan puhjettua tavattavssa h u o m attavaa srtymstä, sllä kun ulkomaalasten raaka-aneden ja puolvalmsteden arvo ol velä- v. 96 50.3 % ja v. 97 44.o %, ol se v. 98 van 35. o %. Seuraava taulukko valasee stä suhdetta, mkä valltsee maksettujen työpalkkojen sekä käytettyjen raaka-an ed en ja puol valmsteden välllä toselta p uolen sekä valmstusarvon välllä toselta puolen, t. s. edellset laskettuna prosentessa valmstusarvosta: Raaka-aneden ja Valmstus Palkkaa puolvalmst. arvo: arvo: 000-m:kon. /0 000-m:kon. / /o ()00-m:kon. Malmnnosto... 84. 6. 00. 2 8. 7 I 46. Sulatot ja metall. jalostuslat... 2 405. 3 3.7 54 933. s 60. k 90 648. Konepajat... 77 44.«47.«47 805. 8 29.4 62 653. 2 H enom p koneteollsuus... 345. 2 37. 6 89.5 20.6 97.8 K v -, sav-, las-, h l- ja turveteotts. 2 328.2 28.9 9 587. 9 22.5 42 60.7 Kemall. latteden valm. teollsuus.. 8 827.0 0. o 6 857. 6 43.9 38 405. 2 Terva-, öljy-, kum- j. m. s. teollsuus 346.:. 6. o 2 699.9 56.«22 304. Xahka- ja karvateollsuus... 2 775.9 7. «04 967.8 62.7 67 387.4 Kutomateollsuus... 34 54.2 3. 3 08 200.7 4. 5 260 475.7 Paperteollsuus... 26 40. 3.2 92 568. 5 46. 200 649. s Puuteollsuus... 4 93.2 29.3 63 6-34.9 44.8 40 828.8 Ravnto- ja nautnloaneteoll/suus... 8 984.9 7. 5 34 373. 53. 2 252 585. Valastus- y. m, teollsuus... 8 845. 25.«2 932.4 8. 5 34 556. 5 <Iraafllnen teollsuus... 4 38.6 35.«6 492. 9 40.4 40 839.«M u u teollsuus... 569. 6 26. 5 842.0 39. 2 2 47.8 Kakk teollsuudet... 265 587. o 8. 2 665 587. o 45. o 458 55.8 Kuten ylläolevasta näkyy, menot palkkohn ja raaka-anesn olvat er teollsuudenhaarossa hyvnkn er suuret tuotannon bruttoarvoon verraten. K akk teollsuudet mukaan ottaen työntekjän palkat tekvät 8.2 % ja raaka-aneet 45.6 % tuotannon bruttoarvosta el yhteensä 03.8 %. V u o n n a 95 vastaavat luvut olvat 3.8 % ja 52.4 % el yhteensä 06.2 %, vuonna 96.4 % ja 49.2 %, yhteensä 60.7 % ja v. 97 5. l % ja 49.3 % el yhteensä 64.4 %. Tuotannon arvo ss vuonna 98 kohos vähemmän kun työpalkat. Seu sjaan raaka-aneden arvon ja tuotannon bruttoarvon suhde ol vuosna 96 ja 97 avan sama.

M etallteollsuutta (mhn kuuluu 4 ensmästä teollsuuden haaraa) valasee seuraava taulukko: Vuonna.! _..,,..., ) Käyttövoma, ) Työntekjötä., ^ ^ y Palkkaus, 000-m:kon. Työpakkoja. Kaaka-aneden arvo, 000-m:kon. Tuotantoarvo, 000-m:kon....! 93... 275 5 969 ' 20 763 9 746.2 3 37.3 75 674.7 : 94... 307 6 955 23 262 20 864.s 39 487.8 78 389.0 I 95... 30! 9 870 24 923 29 250o 66 067. 42 523.9 96... 340 j 25 697 30 072 48 734.8 38 830.3 30 087.7 97... 342, 27 066 3 36 72 332.7 48 98. 323.4 98... 366 6 563 55 729 90 349.2 03 029.3 255 365.6 M etallteollsuuden työpakat jakaantuvat tasten om stajen m ukaan seuraavaat: työpakkoja, työntekj. tuotantoarvo. y k styset henklöt... 47 365 8 54 500 osuuskunnat 6 66 735 000 osake- ja m uut yh tö t...... 206 2 586 207 579 800 v a lto... 7 2 546 27 536 200 Metalltehtassa on käytetty seuraavat määrät ulkomasa ja kotmasa malmeja sekä muokattuja ja muokkaamattoma metalleja (taulu 4): Ulkomasta ] Kotmasta Yhteensä. määrä, tonna. arvo, 4 4 tmunr- määrä, määrä,.u U U _l l U l l. I J. IOU O flo. UT uu nll r.... kon. tonna. \ kon. ; tonna. arvo, X P(ln.Tnor. U U lu t t l kon. Järvmalma... 837 9.9! 837 9.9 Vuorm alm a... 2 259 50.4 4 074 297.7! 6 333 348. Takkrautaa... 5 305.2 4 368.4! 5 06.3 3 537.7 04.5 7 906. R o m u a... 6 5 4284.3 65 4 284.3 Rautaa ja terästä (kakka lajeja) 7 787 3 302.6! 83 822) 38 083.6 9609 5 386.2! K ultaa... kg 275 2 092.0; 275 2 092. o ; Hopeaa... kg 2 2 956. o; 22 9.76.0 Muta m etalleja... 5 598.0 74.0 6 339.0! Koneenosa, putka ja putkenosa v. m... 4 658.f! 065.4 5 324.0 Ulkomanen tuont on vuonna 98 ollut: Torn. Metalleja ja metallteoksa. 43 06.f Koneta, moottoreja, latteta y. m.... 35 02.4 Rautamalma 980 42. r, Takkrautaa... 049 30. R om u a... 0. 6 0.8 Kankrautaa ja muotorautaa... 2 437 5 226. e Maanvljelyskoneta... 485 5000.5 Mejerkoneta 74 5. Sähköteknllsä koneta 448 7 564.6 Erlasa koneta ja koneenosa... 22 036.2 Taulussa 4 ovat metallteollsuuden tuotteet estetyt ykstyskohtasest.

vme K v-, sav-, las-, hl- ja turveteollsuus. Täm än teollsuusryhmän kehtys kuutena vuonna on ollut seuraava: ) Työntekjötä. K äyttövom a, tel. lev. v. Palkkaus, 000-markou..!! Työ- Vuonna. pakkoja. Raaka-aneden arvo, 000-markon. Tuotantoarvo, 000-markon. 93... 357 0 842 7 975 0 33.0 5 944.9 28 347.0 94... 332 8923 246 7 648.0 3 88.8 2850.4 j 95... 286 7 654 0 459 7 837.9 3 398. 278.8 96... 268 8 007 0 420 9 877.9 9 473.4 33 636.3 97...! 258 6 522 9 78 2 267.6 023.8 4 088.8 98... 237 6 946 8 336 2 328.9 9 587.9 42 60.7 Kolmessa tähän kuuluvassa luokassa, nmttän kvlouhoksssa, kvenhakkaamossa ja kvenhomossa, tltehtassa sekä turvepehkutehtassa, e lasketa käytetylle raaka-anelle: kvelle, savelle ja hekalle sekä turpeelle, mtään arvoa. Täm än teollsuuden tärkemmät ryhm ät ovat tltehtaat ja lastehtaat. Tltehtaden kehtys näkyy souraavasta:! Vuonna. ' _.,... ; K äyttövom a, : Työntekjötä..,,, (, Palkkaus, tel. lev. v. 000-markon.,.! Valmstettu tlä 000-ssa. Työpakkoja. Tuotantoarvo, 000-markon 98 70 3 484 329 2 38.2 06 288 577.5 94 45 2 594 3 784 660.6 76 455 3 533.2 95. 2 79. 2 844 023.9 49 957 2 455.4 96. 04 799 3 88 : 524.8 40 043 3 876.0 97. 98 795 3 085 2 953.8 42 466 7 42.5 98 79 320 2 589 2 423. 22 295 6 265.8 Lastehtasta ovat vastaavat luvut seuraavat: Vuonna. Työ I ; m ^,..., Käyttövom a, palkkaus, Kaaka-ane- Tuotanto-! pak Työntekjötä.,., ;.,. den arvo, arvo. koja. 000-markon. 000-markon.! 93. 4 672 678 909.4 73.8 5 565. 94. 4 60 596! 563.6 68.2 4 924.4! 95. 3 228 482 63.7 779.0 3 96.8 96. 2 48 492 398.9 734.:: 6 649.8 ; 97. 6 33 600 ; 2 443.0 2 567.6 0 04.6 98 6 990 599 2 260.8 2 324.0 80.2 K oko teollsuusryhmässä jakautuvat työpakat erlastu omstajen kesken senraavast: työpak työntek tuotantoarvo, koja. jötä. 0C0-m:kon ykstyset henklöt... 77 323 6 092.6 osuuskunnat... 25 389 457.6 osake-ja muut y h t ö t... 34 5 39 35 789. 5 kunnat... 95 27.0 Kemallsten latteden valm stusteollsuus. Kemalls-teknllnen teollsuus on mellä maalmansodan puhjettua jonknverran kehttynyt. Stä edustaa vuonna 98 44 ty ö pakkaa, jossa on 828 työntekjää ja joden tuotantoarvo on 38 405 200 mk. Nästä on 9 tultkkutehtaassa yhteensä 938 työntekjää ja tuotantoarvo 6 426 900 mk. Vuonna 97

ol näden tuotantoarvo 2 462 800 mk. Muden teknokemallsten tehtaden valmstusarvo on huomattavast kohonnut, nmttän 708 000 markasta 27 240 400 markkaan. V. 93 ol kemalls-teknllsen teollsuuden palveluksessa van 925 työntekjää, nstä 606 tultkkutehtassa. Terva-, öljy-, kum - ja m uu- senlaatunen teollsuus. Tälläkään teollsuudella, johon vuonna 98 kuulu 43 työpakkaa, 427 työntekjää ja 22 304 00 mk:n tuotantoarvo, d ole huomattavampaa merktystä. Suurn tuotantoarvo on sappua- ja suopatehtassa, nousten 6 985 600 mk:aan. Nahka- ja karvateollsuus. ollut seuraava: Tässä ryhmässä on kehtys kuutena vme vuonna, Vuonna. Työntekjötä. j Käyttövom a, ; teh. hev. v. L t.. Palkkaus, Raaka-ane- 000-markon. den arvo, 000-markon. Työpakkoja. Tuotantoarvo, 000-markon. 93. 70 2 879 3 006 363.7 22 43.3 30 557.2 94 85! 2 956! 298 3 84.4 9 73.5 30 04.7 95.... 07 3 834 330 4 774.4 40 28.0 6 586 4 96. 23 4 527 3 57 6 282.4 55 070. 84 390.8 97. 84 3 758 3 570 7 967. s 68 550. 04 485.2 98 94 : 3 59 3 996 2 775. 04 967 o 67 387.4 Nahkatehtasta j a n a h k u r n t y ö p a j o s t a o v a t v a s t a a v a t l u v u t s e u r a a v a t : Vuonna. Työ- pak- j koja. j Työntekjötä. Käyttövom a,! teh. hev. v. Palkkaus, L000-markon. Raaka-aneden arvo, 000-markon. Tuotantoarvo, 000-markon. 93 44 : 459 854 724.7 5 76 5 9 82.7 94. 55! 500 2 083 728.:) 3 375.4 20 227. 95. 63: 674 2 02 2 092.5 2 432.8 33 280.4 j 96. 7 ; 867 3 57 2 854. 26 70.8 43 07.3 97. 3 545 2 366 3 596.3 32 896.5 8 706.0 98. 39 329 2 76 5 252.3 46 045.f 85 399.9 J a l k n e t e h t a s t a t a a s e n o v a t v a s t a a v a t l u v u t: Vuonna. Työntekjötä. K äyttövom a, teh. hev. v. Palkkaus, 000-markon llaaka-aneden arvo. 000-markon. Työ- : pakkoja. Tuotantoarvo, X000-markon. 93. 6 60! 036 269.0 : 645.6 9 620.9 94. 8 5 728 206.2 5 687. 8 580.7 95. 29 858 899 2 408.6 7 879.5 26 52.2 96. 37 2 366 044 3 08.5 27 7.5 38 994.7 97. 33 869 054 3 848.6 3 530.2 47 398.5 98. 40 737 088 5 784.6 49 27.5 70 243.4 Nahkatehtaden ja nahkurntyöpajojen luvun suureen lsääntymseen on vakuttanut se, että v. 97 otettn mukaan huomattava määrä nahkurntyöpajoja, jotka olvat kasvaneet nn suurks, että ntä e entsä mttaputa käyttäen votu jättää tlastosta pos. Sodan alkuvuosna on kumpaankn yllä estetystä teollsuusryhmstä sota suurest vakuttanut, nllä kun ol suura tlauksa Venäjän valtolta. Vallankumouksen vakutukset ulottuvat näden teollsuuksen tomntaan, joka edellsestä vuodesta on tuntuvast penentynyt, kuten lähnnä työntekjän määrää osottavsta luvusta käy lm. Teollsuustlasto v. 98. 2

Omstajan mukaan jakautuvat nämä ryhmät seuraavast: työ- työn- tuotantoarvo, pakkoja. tekjötä. 000-m:kon. ykstyset henklöt... 25 727 28 23.2 osuuskunnat... 4 74 73.3 osake- ja muut yhtöt 65 2 78 38 442.«Nahkatehtassa ja nahkurntyöpajossa sekä jalknetehtassa käytettyjen u lk o masten vuoten, nahkojen ja taljojen yhtenen arvo on 2 49 600 mk (0 73 200 mk vuonna 97), kotmasten 78 63 900 mk (46 004 600 mk vuonna 97) el yhteensä 80 33 500 mk. (56 735 800 mk vuonna 97). Vuoten ja taljojen sekä nstä valmstettujen teosten tuonnn arvo ol vuonna 98 van 6 57 528 mk. Nahkasten jalknetten, puolvalmtkn mukaan luettuna, tuont on vme vuosna ollut: m a a r ä, kg'. arvo, mk. 93. 3 623 2 24 263 94. 99 499 680 522 95. 7503 534 0 96. 50 830 364 402 97. 73 282 3 532 490 98 77 527 2 045 88 Kutom uteollsuus. on ollut seuraava: Koko tämän teollsuudenhaaran kehtys kuutena vme vuonna Työ Vuonna. pak Työntekjötä. koja. ' Käyttövom a, Palkkaus. dell arvo. I 000-markon. arvo,.000-markon. 93. 6 4 92 22 487 83.5 4447.7 77 025.5 94. 45 5 555 22 780 2 546. 38 30.4 76 32.3 95. 62 5 672 24 563 3 09. 4 973.8 92 67. 96. 70 6 533 24 05 7 773.9 86 903.3 68 800.5 97. 78 6 840 25 274 28 986.6 8 07.o 239 237.3 98 82 ; 4 403 27 080 34 54.2 08 200.7 260 475.7 Vllatehtaden kehty s näkyy seuraavasta: Työ Vuonna. pak Työntekjötä. Käyttövoma, Palkkaus, den arvo, arvo, koja. OOO-markon. 000-markon. 93. 30 I 3 354 5 04 2 792.8 4 279.9 22 76.8 94. 29 : 3 369 5 236 2 738.7 527.5 20646.8 95. 26 2 950 5 273 2 647.5 9 849,5 20476.7 96. 26 3 295 4 263 3 80.6 22 090.7 47 28.5 97. 27 3 589 4428 6 465.5 37 24.5 7 644.9 98 26 304 6 266 8 032. o 50259.6 97 009.5

Puuvllatehtasta saamme seuraavat luvut: Vuonna. Työntekjötä. Käyttövom a, teh. hev. v. Palkkaus, 000-markon. Työpakkoja. Raaka-aneden arvo, 000-markon. Tuotantoarvo,! 000-markon. 93... 7 7 274 4 09 5 926.6 5 33 a 35 692.5! 94... 7 737 4 244 5 468.2 4 022.o 346.2 95... 7 7 64 4 238 54. 4 90.4 37 005.4 96... 7 09 4 435 7 337.2 34 924.3 65 932.5 97... 7 258 3 939 2 69.4 39 288.2 92 72.2 98... 9 6 223 4 657 2 932.5 435.2 7 706.2 Maamme anoasta pelavatehtaasta ovat vastaavat luvut seuraavat: Vuonna. Työntekjötä. K äyttövom a. toh. hev. v. Palkkaus, 000-markon. Työpakkoja. Raaka-aneden arvo, 000-markon. Tuotantoarvo, 000-markon. 93... 457 865 003.9 4 88.3 5 99.0 94... 66 845 376.4 2 532.4 6 327.2 95... 707 3 75 793.5 3 622.9 9 426.4 96... 97 3 75 2 86.5 6 287.6 6 809.9 97... 880 4 250 3 300.6 9 295.9 20 78.2 98... 668 4 250 4 669.6 4 785.2 22 49.0 Julkastakoon tässä v e lä s a m a t luvut trkoon- j a s u k a n k u t o n t o s t a : Vuonna. Raaka-aneden arvo, 000-markon. Työpak Työntekjötä. K äyttövom a. koja. teh. hev. v. j c I Palkkaus, 00-markon. Tuotanto- j arvo, 000-markon. =! 93... 7 93 490 870. 2 839.2 5 23.9 94.... 20 333 459! 078.3 3 759.9 6 977.9 95... 9 275 462 089.7 3 654.8 8 399.6! 96... 2 389 43 39.4 6 437.3 665. > 97... 20 360 497 2 5.4 8 603.4 7 239.5 98... 2 928 237 956.0 6 852.6 6 43.! Vlla-, puuvlla- ja pellavatehtassa käytetty; en tärkempen raaka-aneden kulutus näkyy seuraavasta yhdstelmästä: Vuonna. Puuvllaa: Vlaa, tekovllaa, mkkavlaa ja ryysyjä ulkomasta ulkomasta kotm asta yhteensä ------------- -- ---...... ------------ ' tonna. 000-markon. tonna. 000 m arkon. L000-martonma.! kom.,. tonna. 000 m arkon. 93... 7 948 3 938.6 737 5 523.8 78: 377.8 2 455 6 90.6 94... 7 20 3 20.2 478 4 48.9 877 723.4 2 355 6 205 3 95... j 6 743 3 472.6 902 2 426.8 2 549: 5 346. 3 45 7 772.9 : 96... 8 987 32 838.7 2 53 0 286.7 2 005 : 5 87.4 4 536 658. 97... 7 53 36 085.6 2 332 8 820. 836 072.9 468 28 993.0 98... 993 877.6 223 25 845.9 282 7 356.0 2 505 43 20.9

2 Vuonna. Pellavaa, rohtma, hamppua ja jutea y m.: ulkomasta kotmasta yhteensä..... ---------- ------.--- ------- --- ------ ^... 000-mar. l UOO-mar- 000-rnartonn a. la/ma. tonna. kon. kon. kon. 93... 2 522 2 637.0 292 279.3 2 84 2 96.3 94... 2 435 2 286.5 263 245. 2 698 2 532.4 95... 3 235 3 372.5 265 250.4 3 500 3 622.9 9(... 3 86 5 926.5 22 243.4 4 037 669. 97... 303 8 88.6 24! 32.6 3 34 93.2 : 98....... 480 4 274.9 4 25.0 594 4 525.9 Nässä tehtassa valmstettn ja käytettn lankaa seuraavat klossa lmotetut määrät: Omassa kehrää- Omassa kutomössä valms- Stä Ostettua lankaa mossa käytettettu lanka. myyty. ulk. kotm. yht. ty lanka. Vllatehtassa.... 940 980 457 562 9 22 89 046 98 258 483 48 Puuvllatehtassa 2 6 893 442 285 89 834 4 900 94 734 674 608 Pellavatehtassa 42 853 466 77-676 082 Tärkempen kehruuaneden tuont on samona vuosna ollut seuraava: Xukkavllaa ja Lampaanvmaa: Puuvajaa: Pellavaa: vllakarkketa: Vuonna. ----- - UOU-mar- I 000-mar- OOO-mar- T OOU-marto n u. to n a. tonna. kon. kon. kon. kon.! 93... 866 3 898.9 80 99. ä 8 454 6 908.2 2 432 2 890. 94... 725 3 262.0 528 788.5 6 63 3 262. 3 85 4 493.4 95... 948 4 790.9 36 89.9 8 62; 25 86.3 5 533 6 97.2 96... 2 56 7 976.5 59 26.0 957 46 807.8 687 2 539.4 97... 2 329 35 357.7 64 484.7 3 956 26 92.2 3 777! 3 28.& 98... 349 6 02. - - 57. 3 929.0 Langan ja rhman sekä nuoranpunojantuotteden tuonnn arvo nous vuonna 98 39 982 markkaan sekä kudoksen arvo 39 742 853 markkaan. Edellsen tavararyhmän ventarvo ol 0 872 mk ja jälkmmäsen 58 66 mk. Kutomateollsuuden kakk tehtaat jakautuvat erlasten omstajen kesken seuraavast: t.yö- työn- tuotantoarvo, pakkoja, tekjötä. 000-m:kon. ykstyset henklöt 8 5 25 763. 2 osuuskunnat 2 7 234.2 osake- ja muut yhtöt. 99 3 27 233 478. a Paperteollsuus. Ivoko tätä teollsuudenhaaraa slmälläptäen 0 kehtys kuutena vme vuonna ollut seuraava:! Työ Itaaka-ane- Tuotanto- Vuonna...,,..... ; utuvojna, xutvvauo, pak Työntekjötä.,,.!,,. tlen arvo, arvo, ' teh. hev. v. OUO-markmn. koja. 000-markon. 000-markon.! 7 20 ; 3 030.0 49 57. 0 355.7 93...! 34 2 380! 94... ' 34 2 496 8 775 2 024.0 48 57. 0477.4 95... 39! 2 496 28 430 3 5. 60 828.9 3 27.2 96... 47 4 070 I 3503 ; 8 258.6 6 542.0 283 004.2 97... 4 3 428 37 237 26 644.8 2 06.6 263 056.7 98... ' 44 0 776! 27 945 ' 26 40. 92 568.5 200 649.5

Puuhomosta ja pahvtehtasta ovat vastaavat tedot seuraavat: l Vuonna. Työntekjötä. Käyttövoma, teh. hev. v. Palkkaus, 000-markon. Työpakkoja. Raaka-aneden arvo, 000-maxkoln. Tuotantoarvo, 000-markon. 93... 45 3 237 7274 3 393.8 8 323.3 9 65.0 94... 45 3 059 73 62 2 889.7 7 772.5 8 550.6 95.... 43 2 984 73 896 3 05. 8 98. 20 87.3 96... 47 3 475 895! 4 429.6 8 354.2 4086.5 97... 45 3 248 72 998 6 380.8 5 726.2 40368 2 98... 44-3 50 76 655 7 040.7 6 62. 4040.8 Selluloosatehtasta taasen ovat m antut luvut seuraavat: Vuonna. Työntekjötä. Käyttövoma, teh. hev. v., Palkkaus, 000-maxkon. Työpakkoja. Raaka-aneden arvo, 000-markon. Tuotantoarvo, 000-markon. 93... 7 2 758 3 452 3 54.3 H 278.6 24 479.4 94... 8 2 777 2 843 3 053.6 202.6 26 225.8 95... 9 2 582 7 25 3 028.8 3 747.3 3 047.9 96... 9 2 782 7 858 4 30.8 28 042.6 58 823.3 97... 8 2 544 20 386 5 489 5 23 20.2 5 75.7 98... 7 92 5 880 55.8 8 89.3 46 593.7 Papertehtasta ovat nämä lu vu t seuraavat: Vuonna. Työntekjötä. Käyttövoma, teh. hev. v. Palkkaus, 000-markon. Raaka-aneden arvo, 000-markon. Työpakkoja. Tuotantoarvo, 000-markon. 93... 25 4 67 3 02 4 673.0 27 9.8 5453. 94... 25 4 857 30 908 470. 26 647.9 50 74.9 95... 27 5 078 36 88 5 39.9 33 857.7 70 55.7 96... 26 584 35 23 7 7.7 6 480.3 67 942.5 97... 26 5 332 42 75 283.6 72 392.4 53 869.9 98... 25 3 49 34 568 8 733.x 46 723.3 92 464.8 Puuhomossa sulluloosa- ja pahvtehtassa sekä papertehtassa kulutetut raakaaneet ja puolvalmt teollsuustuotteet näkyvät seuraavasta yhdstelmästä: vuonna. j! m8 Homaputa: Selluloosaput-a: Puuvanuketta: Paperkarkketa: kotmasa kotmasa kotmasta kotmasa OOO-markon. m8 000-markon. tonna. 000-markon. tonna. 000-markon. 93... 779 95 6 2.2 535 569 6 629.0 35 3 9 650.6 708 33.5 94... 769 03 6 69.0 437 876 7 07.8 26 4 9 562.«74 28 5 95... 837 775 7 006.8 289 920 7,895.2 42 638 296.2 794 33.4 96... 93 405 222.0 44 686 4 207.8 77 263 24 687.8 664 32.0 97... 807 893 3 03.5 690 57 2 940.2 4 034 23 620.9 832 0.4 98... 43 662 38. 45 259 0 73. 52 406 7 076. 38 207.4

Vuonna. y y s y j ä : Selluloosaa: Olkvanuketta: ' ulkc masa kot nasa yhteensä kotmasta ulkomasta. : tonna. 000-mar - tonna. 000-mar- tonna. kon. kon. 000-markon. tonna. 000-markon.,. 000-mar- fcna.,., kom. 93... 2 463 99.0 2 284 265.2 4 747 84.2 67 865 4440.7 25 49.2!! 94... 2 884 957.6 848 20.3 4 732 67.9 66 300 4 23. 82 33.3 95... 3 3 277.0 2 058 239.6 57 5 ÎÜ.6 75 699 7 735 2 76 33.8 96... 3 264 3 08.2 233 333.3 4497 3 44.'. 74 945 28 305.0 395 28.9 97... 2 00 2 735.9 597 2.9 3 658 3 857.8 64 828 35 305.7. 0.4: 98... 085 602. 396 426.3 48 2 029. o 27 823 22 239.2 Kuutena vmeks kuluneena vuonna ovat kakk paperteollsuutta varten tarvttaven raaka-aneden hnnat yleensä nousseet, joka käy lm seuraavassa estetystä keskhnnosta : Homa- Selluloosa- Puu- Ryysyt puut puut vanuke ulkom. kotn. n3:ltä. tonnlta. tonnlta. tonnlta. 93...... 7: 96 4: 32 7: 43 373: 2 6: 94...... 8:02 4: 94 75: 8 332: 04 3: 80 95...... 8: 36 6: 2 79: 9 40: 2 6: 42 96...... 2: 05 9: 92 39: 27 952: 25 270: 32 97...... 6: 8: 74 207: 4 327: 46 702: 50 98....... 26: 22 24: 50 325: 84 477: 4 076: 52 Puuhomojen ja pahvtehtaden, selluloosa- ja papertehtaden tuotantoarvot ovat olleet seuraavat (ykstyskohtasemmat tedot taulussa 4):! Vuonna. Puuvanuketta. kuvaa! märkää Puupahva: ruskeata valkosta lyysypahva: Papera: tonna, j tonna. tonn:a. tonna. tonna. tonna. 93.. 4ÖG85 3 950 26 52! 30 203 2 64 67 63 94. 4 6G2 0 39 257 349 590 63 47 : 95.. 54 <)G;! 09 969 6 906 36 37 740 85 887 96.. 55 740 3 746 24 264, 32 739 034 96 977 ' 97.. 33 474' 7 99 9 423, 2 66 655 55 405 I 98. 33 225; 65 854 3 395 9 575 698 60 402 Sulfaattselluloosaa: Sulfttselluloosaa: Vuonna. valkastua va kalsen.! valkastun, märkää kuvaa valkastua valkase m. märkää valkasem. kuvaa tonna. tonna. ^ tonna. tonna. tonna. tonna. 93. 69 3 407Î 602 23 667 27 3 29 5 94 7 268 2 582 4575 30 099 34 657 9 05 : 95. 202 2 24 4 326 27 892 43 367 25 740! 96. 264 4 776 5369 38 52 30 209 29 87 97. 5 537 26 542 28 3 746 98. 699 5 33 3 203 2 559 893 23 578 Paperteollsuudessa käytetystä raaka-anesta tah puolvalmstesta tuodaan maahan yleensä anoastaan ryysyjä. Tämän tuonnn suuruus kuutena vme vuonna on ollut: Vuonna 93... 4 83 tonna, arvoltaan 254 92 mk 94 3 305 > 99 62

vuonna 95...... 3 820 tonna, arvoltaan 26 006 mk ' 96.... 6 434 3 27 23 > 97... 3 460 3 806 439 > 98 288.. 34 79 Paperteollsuuden tuotteden vent on ollut seuraava: : Vuonna. tonna. märkää hottua 000-markon. tonna, ooo-m ar- tonna. kon P u u v a n u k e t t a: kuvaa märkää k e m allsta ; 000-markon. kuvaa tonna. ooo-mar- : kon.! 93... 9059 407.?; 40386 3 643.7 375 285.8 73 89 49.9 94... 4 898 220.4 23 08 2 079.8 6 272 564.5 62 720 2 45.9 95... 656 32.8 38 282 3 828.2 2 395 335.2 59 03 6 548.9 96... 0 639 383.7! 36 453 9 3.5 4 257 92.0 49 866 27 426.4 ' 97... 424 827.9 23 506 8 227. 6 825 2 074.4 270 4 05.9 98... 23 852 6 787.4 3 825 4 535.7 2 726 204.9 35 063 26 560.4 Vuonna. P a h v a: P a p e r a: Paperteoksa: puusta, ryysystä.. ooo-nmr- 000-mar- tonma. kon. kon. kon. tonna. 93... 53 730: 8 33.6! 2 5.3 45 635 43 505.6 220 974. 94... 46 952 7 373.4 j 40; 0.0 36 595 42 406.5 897 978.8 95... 37 457 6 742.2 365 09.4 46 989 67 980. 874 835.7 96... 48 457! 7 547.6, 498 99.3 5998! 82 004.0 630 3 785. 97... 7 666 7 9.4^ 363 8.7 4 300 70 933.6 730 486.4 98... 725 5 323.9' 23 72, 40 965.8 336 935.5. Paperteollsuuden työpakat jakautuvat erlasen omstajan kesken seuraavast: työ- työn- tuotantoarvo, pakkoja, tekjötä. 0l)0-m:kon. ykstyset henklöt... _ 24 795 8 087. osake- ja muut yhtöt 9 9 948 92 326.«valto 33 235.«Puuteollsuus. Ivoko tämän teollsuuden kehtys näkyy seuraavast! yhdstelmästä: Vuonna. 000-markon. Työ tr.. K ayttovom.. a,!, Palkkaus,. Raaka-anepak Työntekjötä.....,.. uen arvo, koja. In h. hev. v. 000-markon.... 000-markon.,. I j Tuotantoarvo, 000-markon. J 93...... 740 34 23 53 039! 3942.7' 2 802.4 728.8! 94... 756 3 37 58 662! 26 649.?: 98 58.5 49 455.3; 95... 662 23 022 56 475! 9 936.6' 6944.3 7 92.2 96... 553 2 300 52 653! 25 435.3, 7 90.2 47 532.9 97... 50 9 27 48 396! 35 280.8 77 366.8 52 089. 98... 465 5 098 45 85 j 493.2 63 034.9 40 828.8!

Puuteollsuudessa on saholla ens sja. Nden kehtystä valasee seuraava yhdstelmä! ; Työ- Vuonna. pak- koja. Työntekjötä. Käyttövoma, teh. hev. v. Palkkaus, 000-markon. Baaka-aneden arvo, 000-markon. Tuotantoarvo, 000-markon. 9 3... 60 9 4... 599 9 5..., 50 9 6... 375 97... s 37 98... 279 27 528 25 5 6 764 3 357 2 252 9 746 43 034 48 46 392 408 36 838 34 672 25 79.6 20 738.2 353.5 4 358. 20 854.6 24 5.2 03 525.8 89 749.6 57 843.6 49 99.8 54 994.3 43 33.6 48 66.5 30 27. a 90 862.7 98 962. m 99 966.2 87 232.6 Sahateollsuus on teollsuuksstamme enten saanut tuntea sodan vakutusta, maastavent kun on ollut kokonaan pysähdyksssä. Seurauksena tästä sekä senvuoks, että lautatarhat pan tä yttyvä t sahatulla tavaralla, ovat monet' sahat katsoneet olevansa pakotettuja vuos vuodelta yhä supstamaan työntekjän määrää ja rajottamaan tuotantoa. Suur osa sahosta on kokonaan sesauttanut työt. Näden sekkan vakutukset tulevat selväst näkyvn työpakkojen ja työntekjän lukumäärän vähentymsessä maalmansodan puhkeamsesta lähten. Osttan johtuu työpakkojen huomattava vähennys myöskn stä, että penet kottarvesahat on jä tetty pos, ne kun evät ole teollsuusyrtyksä sanan varsnasessa merktyksessä. Tämä vakuttaa hyvn vähän muhn taulussa manttuhn lukuhn. Sahattujen tukken lukumäärä on ollut,: Vuonna 93 40 632 900 kpl. Vuonna 96... 4 972 66 kpl. 94... 3 5 570 > > 97 0 292 98 95... 20 677 8 98 6 608 467 Valmsteden ykstyskohtanen jako näkyy taulusta 4. Puden ja puuteosten koko vennn arvo sekä tämä arvo prosenttena maan koko vennn arvosta on kuutena vm e vuonna ollut: Arvo %'nn koko 000-m:kon. ventarvostn. Vuonna 93... 227 339 56.6 > 94... 8 55 42.o 95... 36 309 4.2 96... 70 963 4.3 97... 73 55 6.7 98... 45 862 20.2 Erlasten puutavaran ventmäärät ovat olleet: Vuonna. va nstämattoma. m3 Puuaneta, honkasa ta kuussa: vestettyjä ta osttan lankkuja. battensa.! lautoja, sahattuja. m3 m3 m3 m8 muta sahattuja ja puoleks jalostettuja. m8 Puuaneta muta kotmasa puulajeja. m8 Puuteoksa. tonna. 93... 305 098 295 98 52 206.07 633,89279 568 808 876 288 5 34 94... 2209 339 30 64 99 736 590 382 79 040 234027 86 479 7 288 95... 087 454 46 246 4 605 6 884 9 602 5 677 984 924 28 086 96... 2 04 924 4 969 3 624 3 290 26 4 3470 632 936 33 657' 97... 649 94 5 748 5 938 58 6 786 6 528 7 400 8 48 98... 96 445 8 399 2 839 54 725 9377 6296 82 288 5 974

Lähnnä sahoja on puusepän ty ö p a jo lla ja huonekalutehtalla hu om attavam p sja puuteollsuudessa. N den kehtystä valasee seuraava yhdstelm ä: Vuonna. Työpakkoja. Työntekjötä.! Käyttövom a, teh. hev. v. Palkkaus, 000-markon. Kaaka-aneden arvo, 000-markon. T uotantoarvo, 000-markon. 93... 63 2 37 2 693 3 04.6 3 466.8 8 72.6 94... 75 2 67: 3 003 2 577.8 3 27.5 7 462. 95... 82, 2 64 2 825 2 834.0 475.3 0 209. 96... 89 2 506 2 883: 3 88.3 8 323. 68.2 I 97... 92 255 3 546 5 534. l 7 036.5 942.3 98... 93 88 287 6 934.4 6 793. 2 220. o Lopuks estettäköön velä va sta a vat lu vu t rulla-, rullanenäs- ja nappulatehtasta- Vuonna Työntekjötä. K äyttövom a, teh. hev. v. Palkkaus, 000-markon. Työpakkoja. Raaka-aneden arvo, 000-markon. Tuotanto - arvo, 000-markon. 93... 4 2 659 5 050 2 96. 2 705. 6 865.9 94... 3 2 237 4 974 76.0 2 23.8 5 42.4 : 95... 4 2 55 53 2 022.6 2 425.5 7 448.9 96... 5 2 45 5 746' 2 424.7 3 243.5 8 582.6, 97... 4 8 4 73 3 387. 3 66.2 972. 98... 8 22 4 335 2 403. 2 42.5 8 359.2 Puuteollsuuden työp ak at jakautuvat om sta jän mukaan seuraavast: työ- työn- tuotantoarvo pakkoja. tekjötä. 000-m:kon. ykstyset henklöt... 54 949 4 756.3 osuuskunnat... 5 20 74. 2 o s a k e -ja m uut y h t ö t 297 2386 8 045.3 kunnat 2 30. o v a lto... 8 725 7 823. Ravnto- ja nautntoaneteollsuus. V ero m yllystä e lm oteta työn tek jä n palkkaa ekä jauhettavaks jätety n ja jauhetun vljan arvoa. K o k o täm än teollsuusryhm än kehtys näkyy seuraa vasta: Vuonna. Työpak Työntekjötä. Käyttövoma, Palkkaus, den arvo, arvo, koja. 000-markon. 000-markon. 93... 2 69 928 42 905 9 594.4 92 469.9 34 670.9 ; 94... 2 97 448 45 836 95. 83 639.2 24 603.4 95... 2 962 99 49 060 9 737.9 00477. 47 497.3 90... 2 734 2 709 49 000 3 296.6 40255.4 225 58. j 97... 2 445 279 529 9 355.0 3 704.3 242 755.8 98... 268 7 704 45 856 8 984.9 34 373. 252 585.0 Teollsuustlasto v 98. 3

Erkseen s o k e r t e h t a s t a v a s t a a v a t l u v u t o v a t s e u r a a v a t : Vuonna. Työpalkkoja. Työn tekjötä. K äyttövom a, Palkkaus, Kaaka-aneteh. hev. v. 000-markon. den arvo, 000-markon. T uotantoarvo. 000-markon. 93 6 822 2 474 200.9 3 355.! 35 968.6 94.... 0 785 2 495 047.8 28 626.7: 33 05.9 95. 743 2 485 94.5 28 34. s 34 844.! 96 6 77 2 547 9.5 4 299,9 52 88. 97. 6 54 2 87' 52.5 24 279. 33 629.8 98 4 342! 865 40.2 9 358 o 23 88.2 Tupakkatehtaden kehtys on ollut seuraava: Vuonna. pak Työntekjötä. Käyttövom a, Palkkaus, (Ien arvo. arvo, koja. 000-markon. 000-markon. 93 22 3 597 84b; 2 845.0 498.0 28 004.4, 94... 2 3 239! 865 2 730.2 0 793. 26 587.5 95. 3 462 874 3 223.6 4 40. 29 926. 96 403 87 4 643.0 2 776.6 49 798.5: 97... I 7 42 869 8 992.0.30 556.3 83 540.o 98... S 8 2 990 596 9 667.7 3,7 673.2 03 562.6 Sokertehtassa 0 k ä y te tty 2 032 320 kg raakasokera, arvo 9 00 200 mk. Samana vuonna ol tuont 2 855 050 kg ja sen arvo 23 895 003 mk. Tuotan to nousee 2 50! 840 kloon sokera, jonka arvo on 20 880 400 mk. K aram ell-, m arm elaat-, kaakao- ja suklaatehtassa on kulutettu van ulkomasta sokera 2 557 800 markan arvosta. K a lja - ja olutpanm ossa on kuntona määrät: vm e \'uoma kulutettu m altata seuraavat K a j a p a n m o s s a Vuonna. ulkomasa kotmasa yhteensä, tonna. 00t)-m:kon. tonna. 000-m:kon. tonna. 000-m:kon. ; 93 597. 208.3 I 543.5 553.0 94. 872.4 30. 723.0 636.0 95... 439.5 727.6 004.6 492.7 2 444. 220.3 96... 880.8 784.8 69.8 359.6 2 505.5 2 44.4 97.... 36.2: 2 843.2 62.2 90.9 523.4 3 034.l 98... 232.9 337.; 28.2 003.2 50. 2 340.3 0 u t p a n m o s s a : Vuonna. ulkomasa kotmasa yhteensä tonna. j 000-m:kon. tonna. 000-m:kon. tonna. 000-m:kon. 93 979.8 342. 3 497.9 94.0 94.... 682.8 657. 649.4 22.0 2 332.2 878.l! 95.... 86.8 386.5 350.0 65.8 66.8 552.3 96.... 633. 77.7 269.3 46. 902.4 323.8 97.... 999.8 2 629.8 84.2 07.8 2 84. 3 70.7, 98. 58.n 04.8 40.3 623.5:

Seuraavasta aneen kulutus a tuotanto: yhdstelmästä näkyy palovnapolttmojen ja hvatehtaden raaka- Käytetty rusta, ohraa ja kauraa Vuonna. ulkomasta kotmasta yhteensä j tonna. 000-m:kon. toma, 000-m:kon. tonna. 0 0 0 -m:kon.. 93... 326.6. 3 98.8 592.3 4 863.9 98.9 94...... ; 98.7 374.9' 3 878.7 756.0 5 860.4 30.9! : 95... 853. 582.5 72. 4 067. 030.9;.96... 979.2 409.6 28.8 4 94. 508. o 97... 2 088. 256.9, 260.0 3 69.3 2 348.' 98... 322.8 543.7 322.3 543.7 V u o n n a. K äytetty massa: ulkomasta tonna. 000-markon. Valmstettu: raaka- polttoväkvnaa, väkvnaa, hvaa, tonna. 000-ltron. I 000-lttron. Koko tuotannon arvo, 0 0 0 -markon. 93... 4 895.4 92.9 5 292.-2 9.7 ') 08.3 4 668.g! 94... 4 39.8 87. 5 459.4 2.8 27.0 4 854.9 95... 255.3 60.5 276. 73.7 279.7 4 67.2 96... 345. 97.8 502.6 777.0 [ 470.3 3 978. 97... 247. 205.o 870.2! 485.3 970.4 5 327.7 98... 35.8 44.3 333.8.3 92.5 3 436. Kulutetun raakatupakan (tupakanlehten ja varsen) määrää sekä tuotannon suuruutta tärkemmssä tuotantolajessa valasevat souraavat luvut: Käytetty raakatupakkaa :. Valmstettu : Vuonna. tonna. 000-markon. skareja, mlle. paperosseja, mlle. toppa- ja suutu pakkaa, tonna. nuuskaa, tonna. 93... 3 806.7 9 93. 69 290 838 654 32. 36.2 94... 3 622.5; 9 440.6 68 092 776 534 330.:).374.7 95... 3 9.0 2 2.2 06 492 2 600 579' 398.2 379.8 96... 4 962.7 7 55.4 66 449 3 683 909; 277 a 367.9 97... 4 907. 24 028. o 48 056 2 78 284 056.x 332.8 98... 2 469.e 32 493 2 20 59 70 733' 56 ; 220. o Tupakan tuont on kuutena vme vuonna ollut seuraava: Vuonna. Valmstamatonta lehttupa lkaa : tonna. 000-markon. Valmstamatonta varstupakkaa : tonna. 000-markon. kg. Skareja : ; 000-markon. 93... 3 760.5 7 59.5 525.9 68.2 8 29; 82.2; 94... 4 284. s 8475. 557.0 67.9 93 9.3 ' 95... 5 435.6; 5 332.3 787.3 353.2 5 228 229.! 96...! 6 24.0 9 730.3 566.0; 368.3 33 046' 875. : 97... 4 083.5 9 483.6 262.7 80.4 48 027 2 40.4 9 8... 373.5).3 450.7 44.5 34.7 7 302! 572.6 a) Shen lsäks 520 000 paketta.

Vuonna. Paperosseja : 000-mar- fcg-, kon. Ppputupak kaa:.. 000-martonna. kon. Nuuskaa:. 000-martonma.,. kom. Koko arvo, 000-markon. 93... 40.8 26.3 250.2.0 3.9 8 336.8 94... 2 687 26.9 20.3 93.0 0.2.0 9 083.2 95... 25 506 39.9 44.4 465.t 0.5 2.3 6 702.2 96.... 92 775 3 874.4 74.9 2 487.0 0.0 0. 27 308.2 97... 86 607 3 464.3 34.7! 7 897.9 0.03 0.3 34 058.0 98... 6 493 88.9 0.8 64.«- 46.5 Jos valmstettuhn määrn lsätään tuonnn määrä ja stä vähennetään vennn määrä, nn saadaan oman maan kulutus. Täten saadaan vuodelta 98 seuraavat luvut, jollon 200 skarn on edellytetty panavan yhden klon ja 000 paperossn yhtä paljon: Skareja. Paperosseja. Ppputupak- Nuuskaa, mlle. mlle. kaa, tonna. tonna. Valmstettu... 20'59 70 733 56.«220. o Tuotu... 460 6 493 0.8 Yhteensä 2 979 708 226 57.4 220. o V e t y... 5 854 Kulutettu 2 964 I 707 372 57.4 220. o K oko kulutuksen arvo taasen saadaan seuraavalla tavalla: Valmstuksen a r v o... 03 562 600 mk Tuotujen skaren arvo 572 600 > paperossen arvo 88 900 Tuodun ppputupakan y. m. arvo...... 64 600 > nuuskan arvo... Yhteensä 04 288 700 mk Vennn arvo Kulutuksen arvo 49 300 mk 04 238 400 mk Maan koko väklukua slmälläptäen tulee tästä määrästä 32 mk 7 p. asukasta koht. Ravnto- ja nautntoaneteollsuuden työpakat jakautuvat omstajen mukaan seuraavast: työpak- työntek- tuotantoarvo, koja. jötä. 000-markon. ykstyset henklöt 377 2 639 59 924.3 osuuskunnat... 68 454 5 859.2 osake- ja muut yhtöt... 593 4 577 76288.9 kunnat... 20 22 26.0 valto... 0 2 386.f Valton ja kunten työpakat ovat veromyllyjä.

Valastus-, vom ansrto- 'a vesjohtolatokset. Täm än teollsuusryhmän kehtystä valasee seuraava taulukko: Vuonna. Työntekjötä. Käyttövoma, tel. hev. v. Palkkaus, 000-markon. : Työ- ( pakkoja. Raaka-aneden arvo, Tuotantoarvo, 000-markon. 000-markon. 93.....! 73 253 38 8 2 044. l 88.6 : 734.9, 94..... 96 40 50 375 2 083.5 75.4 470.5 95..... 06 209 60 766 848.3 736.4 3 38.3 96.....! 07 258 69 654 2 393.2 23.3 9 035.3 97... m 95 450 72 22 5 546.8 964.0 27 757.3 98..... 98 453 66 332 8 845. 2 932.4 34 556.5 Kulutetun raaka-aneen arvon ovat lmottaneet anoastaan kaasulatokset. Erlasten omstajen kesken jakautuvat työpakat seuraavast: työpak- työntek- tuotantoarvo, koja. jötä. 000-markon. ykstyset henklöt... 5 4 24.3 osake-ja muut y h t ö t... 55 574 4 525.7 k u n n a t... 37 86 9 507.3 valto... 4 282. n Valton työpakka on kaasulatos. Graalllnen olleet seuraavat: teollsuus Täm än teollsuusryhmän olot ovat kuutena vme vuonna Vuonna. Työp ak koja. Työntekjötä K äyttövom a, teh. hev. v. Palkkaus, Raaka-ane- 000-markon., arvt. 000-markom. Tuotantoarvo, 000-markon. 93... 3 459 720 5 077.9 4465.4 3 79.7 94.... ' 52 3 330 865 4 729.3 4 387.6 2 983.7 95....! 54 3 25 949 4 798.8 4 894.5 4 8.3 96... 54 3 362 796 5 637. 7 657.2 9 452.3 97... 44 3 527 779 9 379.4 537.9 28 689.2 98.... 37 3 560 805 4 38.6 6 492.9 40 839.8! Kulutetun papern alt oks on lmotettu 3 23 500 mk. Valton omstamat kaks työpakkaa ovat Valtoneuvoston krjapano - maan suurn svlkrjapano ja Suomen Lemakonttor, jossa kartta-, post- y. m. merkt panetaan. Edellsn ryhmn kuulumaton teollsuus. Tällä vmesellä ryhmällä o ole suurempaa merktystä, ja shen kuuluu anoastaan muutama ajoneuvotehtata, lelutehtata y. m. Työpakkojen omstajat. Taulussa 5, joka on jätetty julkasematta, ovat työpakat ryhm tetyt läänttän, kaupungt ja maaseutu erkseen, omstajansa ja tuotantoarvonsa suuruuden mukaan. Tuotantoarvonsa mukaan jakautuvat teollsuuslatokset ja nden työntekjät seuraavast: Kaupungt: Maaseutu: Koko maa: työpakk. työnt. työpakk. työnt. työpakk. työnt. lmottamatta... 26 336 900 3 459 926 3 795 alle 5 000 mk. 9 8 9 8 o 000 20 000 34 67 04 20 38 377 20 000 50 000 > 7 832 83 978 354 2 80

Kaupungt: Maaseutu: Koko maa: työpakk. työnt. työpakk. työnt. työpakk. työnt. 50 000-00 000 mk.. 9 66 78 850 369 3 466 00 000-500 000.. 437 7 96 334 8 693 77 5 889 500 000-,000 000.. 4 4 274 99 5 32 23 9 586 000 000 mk ja enemmän.. 72 27 47 36 8 220 308 45 367 Yhteensä 45 4 568 2 953 40 903 4 098 82 47 Ensmaseen ryhmään, työpakkohn, joden tuotantoarvoa e ole lmotettu, kuuluvat epätsenäset korjaustyöpajat ja verom yllyt. Jos vertaa ylläoleva lukuja vastaavn lukuhn edellsltä vuoslta, huomaa lukujen säännöllsest laskevan sellasten työpakkojen ryhmssä, joden tuotantoarvo on 5 000 ja 50 000 markan välllä, kun ne taas ovat huomattavast kohonneet nssä, joden tuotantoarvo on 000 000 markkaa ta stä enemmän. Täm ä rppuu lähnnä rahan arvon alentumsesta. Erotukset er ryhmssä käyvät lm seuraavsta luvusta: Valmstusarvo: Työpakkoja: Työntekjötä: 96. 97. 98. 9«. 97. 98. 20 000- - 50 000 mk 438 455 354 4 02 3 39 2 80 50 000 00 000 400 390 369 4 86 4 298 3 466 00 000 500 000 622 735 77 7 60 6 092 5 889 500 000 000 000 92 27 23 3 73 3 64 9 586 000 000 mk ja enemmän 257 293 308 62 873 63 64 45 367 Sen sekan valasemseks, montako työntekjää tulee keskmäärn kutakn teollsuuslkettä koht edellämantussa er ryhmssä, saadaan seuraavat luvut: Tuotantoarvo: Työntekj Tuotantoarvo: Työn tekj. tvopakk. koht. työp. koht. lm otta m a tta......' 2.0 00 000 500 000 m k... 20.«alle 5 000 m k...... 9. s 500 000 000 000 45.0 5 000 20 000... 47.3 20 000 50 000 >... 7.o 50 000 00 000...... O.t Kakk lkkeet 20. Omstajen mukaan jakautuvat teollsuuslkkeet seuraavalla tavalla: Omstajat... ^ p u n g t : Maaseutu: Koko maa: J työpakk. tyont. työpakk. työnt. työpakk. työnt. Ykstyset h e n k lö t... 482 5 226 ' 569 5 57 2 05 0 797 Osuuskunnat... 38 526 8 743 29 269 Osake- ja muut yhtöt.... 575 32 8 64 33 677 739 65 858 Kunnat... 38 862 2 28 59 990 V a lto... 2 2 773 8 784 30 3 557 Yhteensä 45 4 568 2 953 40 903 4 098 82 47 Jos jätämme pos ne verrattan harvat latokset, jotka kuuluvat osuuskunnlle, kunnlle ja valtolle, nn jakautuvat ykstysten henklöden sekä osake- ja muden yhtöden omstamat lkkeet er tuotantoryhmssä seuraavast: lmottamatta Tuotantoarvo:. Ykstyset henklöt: työpakk. työntek.... 239 Osake- ja muut yhtöt : työpakk. työntekj. 5 4 o KK alle 5,000 m k... 36 8 ' 29 5 000 20 000...... 67 805 52 35 20 000 50 000 >...... 25 642 24 077 50 000 00 000...... 90 l 25 59 2 056 00 000 500 000 >...... 276 3 370 448 870 500 000 000 000 >...... 3 780 70 8 398 000 000 mk ja enemmän... 26 538 264 39 922 Yhteensä 2 05 0 797 739 65 858

Tästä näkyy osake- ja muden yhtöden sekä ykstysten henklöden omstamen lkkeden eroavasuus. Samalla kun jälkmässsä on keskmäärn 5. 8 työntekjää, on vastaava luku edellsssä 50.2. Ykstysten henklöden ja yhtöden omstamen lkkeden eroavasuutta teollsuus! a jettan valasee seuraava taulukko: ' Y kstyset henklöt. 0 sake- ja m uut yhtöt. Teolsuuslaj. Työntekjötä. Tuotantoarvo, 000-markon. Työpakkoja. Työp ak koja..työntekjötä. Tuotantoarvo, 000-markon. Malmnnosto... 9 79 46.4 Sulatot ja metallen jalostuslatokset... 80 638 907.5 55 3 09 80 775.5 Konepajat... 64 688 9 233. 46 9 276 24 94.0 Henomp koneteollsuus.... 3 39 73.9 3 40, 743.9 lv-, sav-, las-, hl- ja turveteollsuus... 77 328, 6 092.6 34 o 39 35 789.5 Kemallsten latteden valm. teollsuus... 456 2 758.«32 32; 33 962.2 Terva-, öljy-, kum- v. m. s. teollsu u s... 77! 2 893.8 32 350[ 9 40.3 Nahka- ja karvateollsuus.... 25 727, 28 23.2 65 2 78j 38 442.9 Kutomateollsuus... 8 5 25 763.2 99 3 27 233 478.3 Paperteollsuus... 24 795 8 087. 9 9 948 92 326.6 Puuteollsuus... 54 949 4 756.3 297 2 386 8 045.2 2 639 59 924.3 593 4 577 76 288.9 Ravnto- ja nautntoaneteollsu u s... 377 Valastus-, vomansrto- ja vesjohtoteollsuus... 5 4 24.3 55 574! 4 525.7 Graafllnen teollsuus... 27 254 2 60.o 00 2 990 34 992.8 Edellsn kuulumaton teollsuus... 2 83 87.9 7 52! 388.9 Yhteensä 205 0 797 7 028.2 739 65 858J 205 230.6 Osuuskunten, kuntan ja valton merktys teollsuustomnnan harjottajna on varsn vähänen, kuten seuraavat luvut osottavat. Osuuskunnat. Kunnat. Valto. Teolsuuslaj. Työpakkoja. Työntekjötä. Tuotantoarvo, 000-markon. Työpakkoja. Työntekjötä. Tuotantoarvo, 000-markon. Työpakkoja. Työntekjötä. Tuotantoarvo, 000-markon. Sulatot ja m etallen jalostuslatokset... 3 37 765. Konepajat... 8 29 909.9-7 2 546 27 536.2 K v-, sav-, las-, hl- ja turveteollsuus... 25 38! 457.«95 27.0 _ K em allsten latteden valm. te o lls u u s... 5 690.0 Nahka- ja karvateollsuus.... 4 74 73.3. - K utom ateollsuus... 2 7 234.2 Paperteollsuus...... 33 235.«Puuteollsuus... 0 26 74.2 2! 30. o 8 725 7 823. R avnto- ja nautntoaneteoll. 68 454 5 859.2 20 22! 26.0 0 2 386.0 Valastus-, vom ansrto- ja vesjohtoteollsuus... _ 37. 86 9 507.2. 4 282.3 Graafllnen teollsuus... 8 30 968.7,! 2 86 2 277.8 E dellsn kuulumaton teoll.. 59 57.0 [ t Yhteensä 29 269 2 73.2 59 990 9 934.2 30 3557 40 23.6

Er omstajaryhmen merktystä teollsuudessamme valasee yllä oleven absoluuttsten lukujen lsäks seuraava taulukko, josta teollsuuslajttan käy lm, montako prosentta kussakn omstajaryhmässä työntekjän luku ol työntekjän koko määrästä sekä montako prosentta valmstusarvo ol valmstuksen koko arvosta. Teollsmslaj. Työntekjät Vona työpakossa, jota omstvat ykstyset henklöt. yhtöt.. osuuskunnat. kunnat. valto. Yhteensä. Tuotannon bruttoarvo Vona työpakossa, jota omstvat M a lm n n o sto... löo.o IOO.o IOO.o IOO.o Sulatot ja m etallen jalostusla- ' tokset... 0.9; 82..0 IOO.o lo.o 89. 0.9 IOO.o Konepajat... 5.5 74.0! 0.2' 20.-; ^IOO.o 5.7 76.8 0.6 6.9 IOO.o H enom p k on eteo llsu u s... 49.4! 5 0.g IOO.o 8.9 8 I. IOO.o, K v-, sav-, las-, hl- ja turveteollsuus... 9«; 74.ol 5.6.4 IOO.o 4.3 84.0. 0.6 IOO.o: Kem allsten latteden valm teollsuus... 24.9] 72.3 2.8 IOO.o 7.2 88.4 4.4 IOO.o Terva-, öljy-, kum- j. m. s. te o l lsuus... I 8.0 82,o IOO.o 3.o 87.0 IOO.o Nahka- ja karvateollsuus... 20.7 77.2 2. IOO.o 6.9 82.7 0.4 IOO.o : K u tom äteollsu u s... - 9.8' 0.5 IOO.o 9.9 89.6 0.5 IOO.o Paparteollsuus... 7.4 92.3 0. S IOO.o 4.0 95.9 o. IOO.o: Puuteollsuus... 2.9 82.0 0.2 0. 4.8; 00.0 0.5 83.8 0. (0.0 2) 5.6 IOO.o Ravnto- ja nautntoaneteollsuus 34.3 59.4 5. 0.3 O. IOO.o 23.7 69.8 6.3 (0.04) 0.2 IOO.o Valastus-, vom ansrto- ja ves- johtoteollsuus... 0.9 39.5 0.6: IOO.o (.7 42.0 56.5 0.8 IOO.o GraafUlnen teollsuus... 7. 84.0 3.7 5.2 IOO.o G 3 85.7 2.4 5.6 IOO.o Edellsn kuulumaton teollsuus. '42.8 26.8 30.4 IOO.o 55.3 I 8. 26.6 IOO.o ykstyset henklöt., yhtöt osuuskunnat. Kakk teollsuudet 3. 79.9.;'.2 4.,} IOO.0II.7 82.6.0.4 2.8 IO0.0 kunnat. valto. Yhteensä. Nämä suhdeluvut osottavat, että osake- ja muden yhtöden rnnalla muut yrttäjäryhmät valtakunnat) teollsuudessa ovat varsn vähäpätösä. Teollsuustyöväen koko määrästä tul yhtöden osalle 79.9 % ja koko teollsuustuotannon bruttoarvosta 82.6 %. Työntekjät. Snä julkasematta jätetyssä taulussa, joka akasemmassa tlastojulkasussa ol Gmtena; on teollsuusla jttan tetoja osttan työntekjän todellsesta luvusta nnä neljänä er ajankohtana, josta tetoja annetaan, osttan työntekjän kä- lssosto* Työntekjän todellnen lukumäärä ol: Mehä: Nasa: Yhteensä: luku. muutos. luku. muutos. luku. muutos. p:nä tam m k... 58 083 29 79 87 874 > huhtk... 35 34 39. 2 % 20 52. 3. % 55 835 36.5 % enäk... 47 398-3 4.2 24 742 20. «72 40 29.2 > lokak... 53 38-2.5 25 60 3.5 78 928 9. 4 > 'työntekjän lukumäärä kaupungessa ja maaseudulla ol: Kaupungt: Maaseutu: luku. muutos. luku. muutos p:nä tammk... 47 833 40 04 huhtk... 30 364 36.5 25 47-36.4 henäk... 37 963-2 5.o 34 77 34.2 lokak... 39 '760-4.7 39 68 4.6

Luvusta lmenee selväst sodan tuhosa vakutus teollsuustomntaan. Rntamalnjan er puollla muodostu teollsuustomnta sangen erlaseks, kuten työntekjän todellset luvut läänttän tarkastettuna osottavat. Työntekjän luku ol seuraava: Tammk. Huhtk. Muutos. Henäk. Muutos. Lokak. Muutos. p:nä. p:nä. % p:nä. 0/ h p:na. /o Uudenmaan lään 20 267 8 640 57.4 4 803-7.3 5 966-7. 9 Turun ja Porn > 5 355 806-23. 2 338-4. :> 3 837 2. H äm een 9 483 2 329 36. 7 6 72 35. e 7 777 6.4 Vpurn > 5 09 6 03 60.2 0 3 7.7. 3 673 32. g Mkkeln 44 456 ]. «674-5.0 I 66 0.8 Kuopon > 5 233 4 70 0. o 5 264..8 5 252 0.2 Vaasan > 7 675 7 568.4 7 525 0. G 6 976-7. 3 Oulun > 3 329 3 33 - (!. 3 53 6. o 3 786 7. s Er läänen välllä on olemassa selvä ero. N. s. Valkosessa Suomessa teollsuustomnta jatku kapnanajankn lman huomattava muutoksa vuoden er akona. Sen sjaan snä osassa valtakuntaa, joka ol kapnallsten hallussa, varsnanen suurteollsuus pysähty kokonaan het sodan puhjettua. Vähäsessä mttakaavassa harjotettu teollsuus, jossa ol van harvoja työntekjötä, saatto määrätyssä tapauksssa jatkaa keskeytymättä tomntaansa. Kakkalla ol stäpats sellasen teollsuushaaran kun ravntoteollsuuden alalla pakko jatkaa tomntaa, mkäl sellaseen sunkn ol mahdollsuuksa, Seuraavat luvut osottavat lähemmn, paljonko er teollsuudenhaarossa ol työntekjötä kunkn vuosneljänneksen alussa ja mllasa muutoksa lukumäärässä on ana edellseen vuosneljännekseen verraten tapahtunut: Metallt. (4 ens. teoll, ryh.) K v-, sav-, las-, hl- ja 20 574 9 82 52. 3 4 929-52.9 7 87 9.7 turveteollsuus... 3 768 2 07 45. o 5 937-86.7 6 29 3. 2 Kemallsten latt. valm. t. 2 027 42 43. 7 030 - - 9. 8 430-38. Terva-, öljy-,kum - y.m.s. t. 38 242 36. 385 -- 59. 392.8 Nahka- ja karvateollsuus 3 434 2 320 33. 4 3 30-42.7 3 709 2. l Kutomateollsuus... 6 560 3 448 8.8 2 636 6. o 723-7.2 Paperteollsuus... 3 062 5 992 54. 8 72 36.+ 76 36. 8 Puuteollsuus... 3 889 0 056 27.0 3 476 34.o 4 689 9. o Ravnto- ja nautntoanet. 8 9 6 97 22. -! 7 74.. 7 6 584 -- 8. 2 Valastus-, vomansrto- ja vesj ohtoteollsuus.. 443 327 8. o 526 5. o l 496 2.0 Graafllnen teollsuus.. 3 639 2 333 35. 9 3 380 44. 9 3 502 - - 3.6 Edellsn kuulumaton teoll. 86.66 0.8 85.4 227-22.7 Työntekjän käsuhteta valasevat seuraavat luvut: alle 5 vuoden... 5 7 vu o ta a t... 8 v. tä yttä n eet... m 3 h e t : 97. 98..0 % 6. 3 92.7-7 % 7. 2 9. > Tammk, Huhtk. Muutos. Henäk. Muutos. Lokak. Muutos. p:nä. p:nä. /o p:nä. 0 /o p:nä 0 to- / nas- e t : 97. l - % 9.5 89. 4 > 98..8 % 9. 9 8 8.3 > kakk 97. / L.0 7. 3 > 9.0 t v ö n t. : 98. 7 "! ' /O 8. 2 > 90. l Yhteensä 00. o % 00. o % 00.o % 00.o % 00.o 0 00.o % Sotatarpeden lsääntynyt valmstus ja puute mespuolssta työntekjöstä on sotaakäyvssä massa johtanut shen, että sodan akana nasa on entstä suuremmassa määrässä ryh d ytty käyttämään teollsuuden palveluksessa. Melläkn vodaan havata huo- Teollsuustlasto v. 98.

m ättävä lsäys naspuolsen työvom an käyttämsessä, kuu ernäsllä alolla on turvauduttu naspuolseen työvom aan suuremmassa määrässä kun akasemmn. V. 94 ol näet nastyöläsä van 27.7 %, mutta jo v. 96 3.4, v. 97 32. ja v. 98 34.7 %. Sen sekan valasemseks, kunka alakäset ja naspuolset työntekjät jakautuvat er teollsuuksen mukaan, on laadttu seuraava yhdstelmä: 8 v. nuorempa: luku. % Nasa: luku. % Kakk työnt.: luku. Malmnnosto... 8 4.5 79 Metallteollsuus... 546 9.4 908 5. 5 6 384 K v -, sav-, las-, h l- a turveteollsuus... 363 9.6 2 006 28.9 6 946 Tltehtaat... 97 7. 355 26.9 320 Kaakel-, porsln- ja fajansstehtaat.... 2 4.5 92 4. 4 464 Lastehtaat... 262 26. 5 84 8.6 990 Turvepehkutehtaat... 863 3.2 40 4.2 2 770 Muut... 20 8. 6 35 9.6 402 Kemallsten latteden valm.-teollsuus... 76 9.0 65 63.8 828 Tultkkutehtaat... 94 0. 636 67.8 938 Muut... 82 9.2 529 59.4 890 Terva-, öljy- a Icumteollsuus... 34 8.0 03 24. 427 K ynttlä- ja sappuatehtaat... 5 5. l 38 38.4 99 Muut... 29 8. o 65 9.8 328 Nahka- ja hanateollsuus... 482 3.7 209 34.4 3 59 Kutom ateollsuus...'... 473 0.2 0 803 75.«4 403 Vllatehtaat... 27 9. 5 2 28 73. r, 3 04 Puuvllatehtaat... 725.7 4 580 73.6 6 223 Pellavatehdas... 237 4.2 l 93 7.5 668 Trkoon- ja sukankutomot... 0 0.9 866 93.3 928 Patatehtaat... 42 9.8 404 94.4 428 Hattu- ja lakktehtaat... 35 7. o 386 77.5 498 Muut... 6 7. 5 093 70.3 554 Paperteollsuus... 892 8.3 4 660 43.2 0 776 Puuhomot ja pahvtehtaat... 00 3.2 05 32.2 3 50 Selluloosatehtaat... 65 3.4 509 26.6 92 Papertehtaat... 57 4.6 330 38.9 3 49 Muut... 570 24. 8 806 78.7 2 295 Puuteollsuus... 65 7. 7 2 840 8.8 5 098 Sahat ja höyläämöt... 677 6.9 703 7.5 9 746 Puusepän- ja huonekalutehtaat... 8 0. 87 0.3 88 Rulla-, rnllanemäs- ja nappulatehtaat.. 8 7. 2 454 40.5 22 Muut... 226 9.4 496 20.6 2 42 Ravnto- ja nautntoaneteollsuus... 96 2.5 3 506 45.5 7 704 Lepom ot... 0 2.o 322 64. 4 500 Sokertehtaat... 22 6. 4 26 7.o 342 Karamell-, marmelaat-, kaakao- ja suklaatehtaat... 4 0.4 92 68.7 34 Vrvotusjuomatehtaat ja kaljapanm ot.. 20 3.4 232 38.9 596 Olutpanmot... 6 2.3 92 35. l 262 Tupakkatehtaat... 82 2. 7 2 606 87.2 2 990 Muut...... 42.5 36 4.7 2 880 Valastus- y. m. teollsuus... 45 3. 87 6.«453 Oraafllnen teollsuus... 754 2.2 337 37.6 3 560 Edellsn kuulumaton teollsuus... 23.9 34 7.5 94 Yhteensä 8 57 9.9 28 658 34.7 82 47

Vuodesta 97 8 vuotta nuorempen työntekjän absoluuttnen luku on vähentyn yt 8 885 henklöstä 8 57:ään, mutta suhteellnen luku lsääntynyt 8.4 %-.sta 9.!) %:n, jollon prosenttluku on otettu, työntekjän koko luvusta. Moottort. Teollsuudessa käytettyjä moottoreta, höyrykattlota ja sähkögeneraattoreta koskevat luvut näkyvät taulusta 3. Työpakkojen tuontantoarvot ja työntekjät. Työpakat on entsen julkasun taulussa 0 jaettu sekä tuotantoarvon että työntekjän lukumäärän mukaan, mkäl on ollut mahdollsta. Tällasta jakoa e kutenkaan voda ana tomttaa, sllä erässä tapauksssa on kahdesta työpakasta lmotettu osttan työntekjät yhtesest, osttan työntekjät ja tuotantoarvo yhtesest. Sentähden kussakn alla luetellussa ryhmässä on työpakkojen yhtessumma yhteenlaskettaven summaa jonkn verran suuremp. Samasta syystä e er ryhmen prosenttlukujen summakaan ole 00. o, vaar vähän penemp, ja osottaa puuttuva prosenttluku puuttuva työpakkoja. Tuotantoarvo : Työntekjötä: ky' opakko luku. «/ /o ja:kakk. Ilm ottam atta: alle 0...... 875 97.4 0 00...... 29. r, 00 500...... 3 0. 926 alle 5 000 rrk: alle 0...... 5 78.«0 00...... 4. 2. l 9 5 000 20 000 mk: alle 0...... 06 76. s 0 00...... 28 20.«00 500...... 0.«38 20 000-50 000 mk: alle 0...... 294 83. 0 00...... 52 4.7 00 500...... 3 0.8 354 50 000 00 000 mk: alle 0...... 252 68.3 0 00...... 3 30.6 369 00 000 500 000 mk: alle 0...... 308 39. a 0 00...... 430 55.8 00 500...... 2.6 77 500 000 mk ja enemm: alle 0...... 4 7. ' > 0 00...... 299 57.4 00 500...... 59 30.5 500 000......... 9.7 000 ja enemmän...... 3 0. 6 52 Kakk työpakat: alle 0...... 2 892 70. 6 0 00... 953 23.4 00 500...... 78 4.3 500 000...... 9 0.3 000 ja en em m ä n... 0. 4 098 Tomnnassa sattuneet keskeytykset. Entnen taulu valasee työpakossa sat Xäm ä keskeytykset jakautuvat seuraavast er teollsuusryhmen tuneta keskeytyksä. kesken: Työpakkoja, jossa on sattunut sesauksa luku. %:na kaksta. Sesauksa. Malmnnosto...,,...... Sulatot ja metallen jalostuslatokset... 46 34. 50 Konepaj at... 03 46.8 5 Henomp koneteollsuus... 33.3 K v -, sav-, las-, hl- ja turveteollsuus... 45 6.. 76 Kstä tlteh tassa... 49 62.«57

Työpakkoja, jossa on sattunut sesauksa: luku. /0:na kaksta. Sesauksa. Ivem all. latt. valm stusteollsuus... 28 65. 37 T erva-, öljy-, kum- ja muu sell. teollsuus.. 2 48.8 29 Nahka- ja k a rv a te o lls u u s... 58 30.2 68 K utom ateollsuus... 77 43.5 06 Paperteollsuus... 03 7.5 2 Puuteollsuus... 277 59. 6 339 N stä sahossa ja höylääm össä... 92 68.8 242 R avn to- ja nautntoaneteollsuus... 20 5. e 36 Valastus- y. m. teollsuus... 3 3.3 3 G raafllnen teollsuus... 64 46.7 68 Edellsn ryhm n kuulumaton teollsuus... 8 57. 8 Yhteensä. 064 26.2 267 Y llä olevat pokkeuksellsen suuret lu vu t o v a t kapnan aheuttam a. Ptuutensa m ukaan jakau tu vat työn keskeytykset seuraavast: Sattuneden luku. / /o vähem m än kun vden vkon 50 3.9 2 v k k o a... 42 l l. f 2 vk koa kuukaus... 22 9.6 2 kuukautta... 73.3.7 2 3... 203 6.o 3 4... 223 7.5 4 5... 73 5. 7 5 6... 88 6. 9 6 9... 34 0. 5 9 2... 59 4. o työnsesausten syyks on lm otettu: Yhteensä 267 00. V. 96. V. 97. V. 98. luku. l 0 luku «/ /o luku / / Sopm aton vuodenaka... 56 8.«27 9. l 79 6.2 Sopm aton vedenkorkeus... 28 3. 4 8.3 7 0. 5 Tu lp alo... 22 2.«2 0. 9 9 0.7 K o rj aukset... 93.s 60 4. 3 45 3. 6 Työnsesaukset... 0. 697 49. a 9. 5 V ararkko... R aaka-aneen p u u t e... 239 28.? 93 3.8 90 5. o T y ö n puute... 35 4. 2! 52 3.7 52 4. l M uut s y y t... 258 3.o 237 7.0 866 6 8. 4 Yhteensä 832 00. o 396 00. o 267 00. o K un v. 97 non puolet (49.:) 0 ) kaksta työn koskeytyksstä ol työnsesauksen, s. o. lakkojen ja työnsu lku jen aheuttam a, o lvat v. 9.8 työn keskeytyksen ah eu ttajn a pääasassa m uut syyt. Tähän ryhm ään on v e ty kakk välttöm äst kapnan aheuttam at keskeytykset. Mussakn ryhm ssä o v a t keskeytykset osttan sodasta johtuneta. On laskettu, että n. 8.4 % kaksta keskeytyksstä on kapna tavalla ta tosella aheuttanut. Helsngssä. Kauppa- ja Teollsuushalltuksen Tlastotom stossa, joulukuulla 92. Vlho Annala.

Aakkosellnen luettelo tlastossa selostetusta erlaatussta tehtasta.! T e o ] s l n s ] a j t. Tlastollsen ryhmn numero. T e u s u s a j t. Tlastollsen ryhmän numero. jokalutehtaat... A sfaltttehtaat... XV V H D y n a m ttteh ta at... VI. rs tv san etehtaat... E tkkatehtaat... Y XII "22 (alvanom stehtaat... 2 alk o sah a t... XI o anskastehtaat... VIII o H arja- ja sv e lln te h taat... VIII 7 VII 9 H attutehtaat... IX Haultehtaat... II 0 Hlhappotehtaat... VI 9 Hvatehtaat... XII 9 Hllo- ja m ehutehtaat... XII 2 Iomapunkettmöt... X Huopatavaratehtaat... TX 8 Jalknetehtaat... V l 9 Jauho- ja suurmomyllvt... XII 4 Järvmalmn) ostopaka-t... I! Kaakao- ja suklaatehtaat... XII U Kaakeltehtaat... V o Kaasutehtaat... X I Kahvpaahtmot... XII a Kalanverkkotehtaat... IX 99 Kaljapanmot... XII 7 Kalkktehtaat ja -polttmot... V 9 Karamell- ja marmelaattehtaat XII Í Karkea-, musta- ja henotaetehtaat II 4 Kasvvotehtaat... XII 5 Kaulnstntehtaat... IX?. Kehys- ja penatehtaat... XI Kenotekosten kven valmstuslatokset...j A' 8 Kekstehtaat XII 8 Kmröktehtaat... j VI Krjanstomot... X 7 Krjapanot...j XIV Krjekuor- ja paperpusstehtaat X l Kvennäsves- ja vrvotusjuomatehtaat...: XII 40 Kvlouhmot sek kvenhakkuuja homalatokset... V Kvpanot ja: kemgraafllset latokset... XJV 2 Kloraatthtetaat... VI Konepajat... H Koneremmtehtaat... IX 9a Korjauspajat, tsenäset... l 2 Korjauspajat muhen tehtaden vhtevdess;...!. 3 Korkktehtaat... XI 5 Kotelotehtaa.t... X 7 Kultasepänt-vöpajat... II Kumtavaratehtaat... VII 4 Kuparkavokset... I 2 Kupavnuutoslatos... Il Ib Kuparsepänt.vöpaat... Il 7 Kynttlätehtaat... M l 5 Käärekahdntehtaat... IX 2 Kövstehtaat... IX 8 Laatkko tehtaat... XI l Lakka- ja pultuurtehtaaf... v u 7 Lakktehtaat... IX 5 Lastehtaat ja -hom ot... V 0 Lastuvlla-tehtaat... XI Lekkkalutehtaat... XV 3 Lemasntehtaat... XV 5 Lepomot... XII 7 Lest- ja puuvarstehtaat... XI 3 Luujauhotehtaat ja lmmsurvoms-' latokset... VI 4 Läkk- ja peltsepäntehtaat... II 7 Makkaratehtaat XII Mallastehtaat... XII 6 Marks- ja sälekahdntehtaat.. IX 20 Martnlatokset-... II 2 M asuunt... II Mellotuslatokset... Il 2 Messnk- ja tnavalm ot... II 9 Muurauslaasttehtaat... V 7 Nahkatehtaat a nahkurn ty ö -! pajat... VIII Napptehtaat... XV 4 Nauhakutomot... IX 6

T e o s n u s a j t. Tlastollsen ryhmän numero. T e o s n u s a j t. [ Tlastollsen ryhmän numero. Naula- ja rautalankatehtaat... 3 Neulatehtaat... II 3 Nuoranpunomot... IX!) Olutpanmot... XII 8 Pahvtehtaat... X 2 Patatehtaat... IX Paju-, juur- ja rottnktehtaat.... XI 6 Papertehdas... 4 Papern jalostustehtaat... X S Pellavatehtaat... IX 5 Pellavan puhdstuslatos... IX Ptstehtaat... rx 7 Porsln- ja fajansstehtaat... V 6 IV 3 Punss- ja vntehtaat... XII 2 III 4 Puuhomot... X 2 Puuntslauslatokset... VII Puulava- ja venevestämöt... XI 5 Puusepän- ja huonekalutehtaat.. XT 6 IX 4 Pvörtehtaat... XI ) Rauta lava vestämöt... III Rulla-, rullanemäs- ja nappulatehtaat... XI 7 Räätälnlkkeet... IX 8 Sahanterätchtaat... 5 Sahat ja hövlääm öt... XI Sappua- ja suopatehtaat... VII 6 Sateen- ja päväävä rjotehtuat... IX 9 Satulasepäntehtaat... VITI 4 Selluloosatehtaat... X.3 Sementt- ja asfalttvalmot sekä asfaltthuovan a kenotekosten kven valmstuslatokset... V 8 Srapptehtaat... XII 0 Slkklnojen rpsua,nnen... IX 23 Skurtehtaat... XII 4 Sokertehtaat... Xl 9 Soodatehtaat... j VI 3 Sottokonetehtaat... IV Sorvaustehtaat...' XI 8 Sukstehtaat... XI 2 Sysen valmstuslatokset... V 2 Sähkökone- ja sähkölatetehtaat ynnä kuntoonpanolatokset... III 5 Sähkösulatto... TI la Sähkövalastus- ja vomansrtolatokset... XIII > Sälvketohtaat... XII 9 Tapetttehtaat... X 5 Teknokemallset teh taat... VI 8 Tekovllatehtaat... IX Tervapoltt-mot ja pktehtaat... VII 9 To'äskvntehtaat... II 4 Tltehtaat... V 4 Trkoon- ja sukankutomot... IX 0 Tultkkutehtaat... VI 6 Tupakkatehtaat... XII 23 Turvepehkutehtaat... V Tvnnvrtehtaat... XI 0 Täpetehtaat... IX 6 ['tltehtaat... IV 9 Valmot... III Valsslatokset...! 9 Vanertehtaat... XI 4 Vanutehtaat... IX 7 Veromvllvt... XII 0 Vesjohtolatokset... X III 3 Vlatehtaat... II 6 Vllatehtaat... IX 3 Vnapolttmot a hvatehtaat.. XII 9 Väkvnatchtaat ja tslauslatoksot XII 20 Vär- ja vernssatehtaat... VII 8 Värjävslatokset... IX 24 Öljvtehtaat... VIT 3

Résumé franças. Par rason d économ e la statstque ndustrelle paraît cette fos sous u n e f o r m e sensblement rédute com paratvem ent aux publcatons smlares précédentes. Les tab leaux suvants, vu leur m ondre m portance ont été supprmés. Tableau. ( Groupement synoptque des entreprses ndustrelles par gouvernements. - - Tableau 3. Détals sur les entreprses ndustrelles dans les vlles et les ballages du pays. Tableau 5. (Groupement des leux de tra va l d après la valeur brute de leur fabrcaton et d après leurs proprétares. Tableau 6. Personnes travallan t dans l ndustre. Tableau 8. Proprétares des leux de traval. Tableau 9. Proprétares des leux de traval, d après le nombre de ceux-c possédés par chacun d eux. - - Tableau (. (Groupem ent des leu x de traval d après la valeur de la fabrcaton e t le nom bre d ouvrers. T ableau. N om bre des leux de traval n ayan t pas travallé toute l année. - Tableau 2. Causes des nterruptons arrvées dans l a ctvté des leux de traval. Ces tableau x seront, toutefos, élaborés et déposés en manuscrt au Bureau de statstque de la D recton du com m erce et de l ndustre. L'année 98, dans le courant de laquelle la, populaton ouvrère de la Fnlande se m t en révo lte contre le gouvern em ent légal du pays, fu t très désastreuse pour l ndustre. Pendant cette révolte qu dura du mos de ja n ver au mos de jun, une grande parte des usnes et fabrques restèrent fermées. L e nom bre des chômeurs s éleva à envron 50 000 ouvrers, envron!>.«m llons ouvrers perdrent leurs jours de traval, et les pertes qu en résultèrent pour la producton peuvent s évaluer à 05 702 400 marcs fn. Les usnes et fabrques subrent, en outre, des dégâts de tous genres. Selon les calculs fats, les dom m ages causés aux établssem ents ndustrels se m ontent à 53 927 700 marcs fn. Ans les pertes totales de l ndustre par sute de dégâts drects et de la dm nuton de la producton sont de 9 090 00 mares fn.

Le développement de l ndustre fnlandase pendant les années 93 98 ressort du tableau suvant: 93 94 95 96 97 98! Leux de traval... nombre 4 708 5 023 4 982 4 694 4 390 4 098 accrossement... 6 35 4 288 304 292... 0/ /o 3.5 6.7 0.8 5.8 6.5 6.7 Ouvrers... nombre 09 229 06 08 00 905 09 900 05 699 82 47 accrossement... 6 487 - - 348 576 8 995-420 23 228... / /o 6.3 2.9 4.9 8.9 3.8-22.0 Force motrce... che\t. vap. effectfs 30 252 338 583 364 535 379 742 386 86.385 382 accrossement... 25 283 28 33 25 952 5 207 79 479... % 8.9 9. 7.7 4.2.9 0.4 Salares... mll. de Marcs 07 760.7 00 297.5 06 252.0 50 777. 222 73.7 265 480.5 accrossement... 9 726.4 7 463.2 5 954.5 44 525. 7 936.0 42 766.8... 0' /o 9.9 6.9 5.9 4.9 47.7 6.9 Valeur totale des matères premères.... mll. de Marcs 369 303.7 346 0. o 402 82.4 653 640.2 728 472.8 665 587.0 Valeur totale des matères premères, accrossement... 45 694.9 23 202.7 56 720.4 250 88.S 74 832.6 62 885. s Valeur totale des matères premères, accrossement... 0. /o 4. - 6.3 6.4 62.3 29.8 8.8 Valeur des matères premères fnlandases mll. de Marcs.36 622.3 2864.3 0 5.8 29 58.0 55 73.0 77 408. Valeur des matères premères fnlandases, accrossement... 80.4 8 458.0 7 652.8 9 070.8 ; : 0.0 2 677. Valeur des matères premères fnlandases, accrossement... / 0 5.3 6.2 3.8 7.3 20.3 3.9 Valeur des produts dem-manufacturés fnlandas... mll. de Marcs 77 695.8 74 269.8 9945.4 95 480.0 252 368.4 255 035.4 Valeur des produts dem-manufacturés fnlandas, accrossement... )> 5 856.0-3 426.0 24 875.6 96 334.6 56 888.4 2 667.0 Valeur des produts dem-manufacturés fnlandas, accrossement... % 8.2 4.4 29.9 97.2 29.. Valeur des matères premères mportées.. mll. de Marcs 54 985.6 43 666.9 93 64.2 328 579.2 320 373.4 23343.5 Valeur des matères premères mportées, accrossement... 2 728.5 38.7 49 497.3 35 45.0 8 205.8 87 229.9 Valeur des matères premères mportées, accrossement... / /o 6.4 7.6 34.4 70, 2.5 27.2 Valeur de la fabrcaton... mll. de Marcs 657 267.9 6244.2 768 656. 325 065.7 478 794 0 45855.8 accrossement.. 5942.3 3623.7 47 5.9 556 407 6 53 730.3 20 838.2... /o 9.9 5.5 23.8 72.4.6.4

L a dstrbuton des leux de traval, des ouvrers et de la valeur de la fabrcaton dans les vlles et dans les campagnes, est la suvante: Vlles. Campagnes. Leux de traval... 45 27.9 % 2 953 72. î % Ouvrers... 4 568 50,4 40 903 49.6 Valeur de la fabrcaton (mllers de marcs) 876 772.6 60. î 58 383.2 39.9 Les ouvrers des ndustres formaent 9.42% de la populaton totale des vlles,.49 % de celle des campagnes, et 2.59 % de celle du pays enter. L a valeur moyenne de la fabrcaton par chaque ouvrer état de 2 092 marcs dans les vlles, de 4 24 marcs dans les campagnes, et de 7 68 marcs dans l ensemble du pays. Le nombre des leux de traval et des ouvrers de chaque groupe d ndustres ans que la valeur brute de la fabrcaton, se trouvent ndqués dans le tableau c-dessous: Groupe d ndustres Leu x de traval Ouvrers Valeur de la fabrcaton, m llers de marcs. Industre mnère... 2 79 46.4 Métallurge... 38 3 766 90 648. Atelers mécanques... 220 2 539 62 653.2! Fabrques d nstruments de précson... 6 79 97.8 Ind. de la perre, de l argle, du verre, du charbon et de la tourbe... 237 6 946 42 60.7 Fabrcaton de produts chmques... 44 828 38 405.2 Industres du goudron, de l hule, de la gomme, etc... 43 427 22 304. Industres du cur et du pol... 94 3 59 67 387.4 Industre tex tle... 82 4 403 260 475.7 Industre du paper... 44 0 776 200 649.3 Industre du bos...,... 465 5 098 40 828.8 Industres des comestbles et exctants... 268 7 704 252 585.0 Eclarage, transmsson d énerge, servce d e a u... 98 453 34 556.5 ; Industre graphque... 37 3 560 40 839.6 Industres non rapportables aux groupes précédents,,. 0 94 2 47.8 Total 4 098 82 47 458 55.8 L ndustre fnlandase se vot oblgée d mporter une grande parte de ses matères premères, le pays n en produsant guère, à l excepton du bos. Cet état de choses ressort clarement du tableau suvant: Groupe d ndustres : Matères premè- res mportées mllers de marcs Matères premères fnlandases 0/ 0 mllers de marcs 0/ 0 Industre mnère... 00.2 îoo.o! Métallurge...... 946. ö 2.7 42 987.3 78.3 Atelers mécanques...... 25 670.8 53.7 2235.0 46.3 Teollsuustlasto v. 98. 5

Í G roupe d 'jdu9tn.es M atères prem ères m portées. m llers de m arcs oj M atères >remère s fnían d ases. m lle rs de m arcs 0/ /o Fabrques d nstruments de précson... 48. 25.4 4.4 74.6 Ind. de la perre, de l argle, du verre, du charbon et de la tourbe... 4 368.2 45.6 5 29.7 54.4 Fabrcaton de produts chmques... 7 075.7 42.0 9 78.9 58.0 Industres du goudron, de l'hule, de la gomme, etc... 7 866.6 6.9 4.833.5 38. Industres du cur et du pol... 7 240.6 6.9 97 727.2 93. Industre tex tle... 6 789.8 57. 46 40.9 42.9 Industre du paper... 4 967.;. 6.2 77 60.0 83.2 Industre du bos...,... 4 35.5 6.8 58 79.4 93.2 Industres des comestbles et exctants...... 85 872.7 63.9 48 5(0.4 36. Eclarage, transmsson d énerge, servce d e a u... 874.9 29.8 2 057.5 70.2 Industre graphque... 5.4 5 609.4 94.6 00 co 00 Industres non rapportables aux groupes précédents... 223.3 26.5 68.7 73.5 Total 23343.5 35.0 432 443.5 65.0 L a valeur de la producton état, en 97, de 478 794 (00 marcs. En 98, la valeur état de 458 55 800 marcs, sot une dmnuton de 20 638 200 marcs ou de.6 %. L a dmnuton pour la métallurge est de 5 268 900 marcs ou 5. 5 %; pour les atelers mécanques elle est de 60 704 600 marcs ou 27-2 % Par contre la valeur de la producton pour l ndustre du cur a augmenté de 62 929 200 marcs fn-, ou de 60.2 %. Les prncpales ndustres fnlandases sont celles du paper et du bos. L ndustre du paper comprend les fabrques de pâte mécanque et de carton, ans que celles de cellulose et les papeteres. En.98, le nombre des fabrques de pâte mécanque et de carton état de 44 avec 3,50 ouvrers et une force motrce de 76 655 chevaux-vapeur effectfs. Les salares des ouvrers attegnrent une somme totale de 7 040 700 marcs, la valeur des matères premères fut de 6 62 00 marcs; celle de la fabrcaton s éleva à 40 40 800 marcs. Les fabrques de cellulose étaent au nombre de 7, avec,92 ouvrers; leur force motrce état de 5,880 chevaux-vapeur effectfs; les salares des ouvrers s élevèrent à 5 5 800 mares. L a valeur des matères premères fu t de 8 89 300 mares: celle de la fabrcaton fut de 46 593 700 marcs. Les papeteres étaent au nombre de 25 avec 3,49 ouvrers. L a force motrce qu elles employaent état de 34,568 chevaux-vapeur effectfs. Les salares des ouvrers s élevèrent à un total de 8 733 00 marcs; la valeur des matères premères fu t 46 723 300 marcs, colle de la fabrcaton fu t de 92 464 800 marcs. Les matères premères employées par ces usnes furent les suvantes: Quantté : Valeur: Bos pour pâte mécanque, m3...... 43 662 38 00 marcs cellulose, m3...... 45 259 0 73 00 Pâte de bos fnlandase, tonnes...... 52 406 7 076 00

Quantté Valeur Déchets de paper fnlandas, tonnes... 38 207 400 marcs Chffons, mportés, tonnes... 085 602 700 fnlandas, tonnes... 396 426 300 Cellulose, fnlandase, tonnes...,... 27 823 22 239 200 P âte de palle, mportée, tonnes... En 98, la producton de ces fabrques a été la suvante: Quantté : Valeur: Pâte de bos, sèche, tonnes... 33 225 0 767 300 marcs > humde,... 65 854 2 446]00 > Carton de bos, brun, tonnes... 3 395 2 62 300 >> blanc,...... 9 575 4 769 400 chffons,,... 698 723 300 Cellulose au sulfate, blanche, tonnes... 699 768 300 > non blanche, humde, tonnes,. 5 33 3 54 800 > > > > sèche,.. 3 203 2 854 400 sulfte, blanche, to n n e s... 2 559 2 434 000 non blanche, humde, tonnes.. 893 9 456 00 > > sèche, 23 578 4 702 500 Paper, to n n e s... 60 402 92 464 800 Produts secondares...... L exportaton des produts provenant de l ndustre du paper en 98 fut la suvante: Quantté: Valeur: Pâte de bos mécanque, humde, tonnes... 23 852 6 787 400 marcs sèche, >... 3 825 4*535 700 chmque, humde,... 2 726 2 04 900 > > > > sèche, >... 35 063 26 560 400 Carton de bos, to n n e s... 7 25 5 323 900 chffons, to n n e s....... Paper, tonnes... 23 72 40 965 800 > Dans l ndustre du bos, ce sont les sceres qu occupent le premer rang. En 98 279 sceres ont occupé un nombre total de 9 746 ouvrers. L a force motrce état de 34 672 chevaux-vapeur effectfs; le total des salares des ouvrers fu t de 24 5 200 marcs. L a valeur des matères premères fut de 43 33 500 marcs, celle de la fabrcaton fut de 87 232 600 marcs. L ndustre du scage est celle de nos ndustres qu a été le plus sensblement attente par les effets de la guerre mondale, vu que presque toute l exportaton dut cesser. Pour cette rason et comme les chanters furent bentôt encombrés de bos scé, la plupart des soeres se sont vues forcées de congéder les ouvrers et de dmnuer la producton. Une grande parte des sceres durent, déjà en 96, arrêter entèrement leur producton. En 93, l y avat 60 sceres en actvté, mas en 98 le nombre en avat été rédut à 279. En 98, on sca 6 608 467 blles.

La classfcaton des entreprses ndustrelles et de leurs ouvrers selon la valeur de la fabrcaton, donne le tableau suvant. ) Valeur de la fabrcaton. Leux de traval. Nombre d ouvres. N on-mentonnée...... 926 3 795 Mons de 5 000 marcs...... 9 8 de 5 000 à 20 000...... 38 377 > 20 000 à 50 000...... 354 280 50 000 à 00 000...... 369 3 466 00 000 à 500 000...... 77 5 889 500 000 à 000 000...... 23 9 586 000 000 et au-dessus... 308 Total 4 098 45 367 82 47 des patrons: Les entreprses se répartssent comme l sut par rapport aux dverses catégores Proprétares des leux de traval. Leux de traval. Ouvrers Personnes prvées...... 2 05 0 797 Assocatons coopératves...... 29 269 Socétés anonymes et autres...... 739 65 858... 59 990... 30 3 557 Total 4 098 82 47 Le nombre des ouvrers a sub les varatons suvantes au cours de l année: Ouvrers nombre. varaton her ja n v e r...... 87 874 her a v r l...... 55 835 36.5 % her jun...... 72 40-29.2 her o c to b re...... 78 928-9. 4 De ces chffres ressort l nfluence néfaste qu a eue la révolte sur la ve ndustrelle du pays. L a répartton en classes d âge ressort du tableau suvant, ndquant le pourcentage de chaque classe du nombre total des ouvrers ou des ouvrères, ans que la proporton de celles-c et de ceux-là: ouvrers. ouvrères. Au-dessous de 5 a n s...... l. %.8 % 5 7 ans...... 7.2 9. 8 ans révolus...... 9. 88.3 T o ta l...... 00.o 00. o ) Les leux de traval pour lesquels la valeur de la fabrcaton n est pas mentonnée sont des moulns champêtres.

Les moteurs employés par l ndustre se répartssent de la manère suvante: Nombre. Chev.-vapeur effectfs. Moteurs ou roues hydraulques...... 672 7 636 Turbnes...... 720 75 939 Moteurs à vapeur: machnes à pston...... 245 86 953 à turbnes...... 42 48 596 à combuston...... 230 8 780 électrques...... 4 400 54 79 Autres moteurs...... 203 3 299 Dans 063 leux de traval, le traval fut nterrompu pou un temps plus ou mons long. Le nombre des nterruptons fu t de 268. Dans les tableaux dont les données sont classées selon les ndustres, ces dernères sont numérotées: chaque groupe d ndustres est précédé d un chffre roman, et chaque ndustre spécale d un chffre arabe. Nous donnons p. 38 la lste françase de toutes ces ndustres et des numéros correspondants; elle permettra de retrouver les traductons fran çases respectves. Exemple:,. Valm ot ja konepajat Gjuterer och mekanska verk- atàder =,. Fonderes et atelers mécanques.

Lste des noms d ndustres em ployés dans les tableaux (v p. 57).. Industre mnère. 4! Fabrques de tuyaux. 5 Fabrques de machnes et d apparels î Lavage de sables aurfères. électrques; nstallaton. 2 Mne de cuvre. 3 Fabrcaton de brquettes de mnera. 4 Mneras lacustres. IV. Fabrques d nslrum ents te précson. II. M étallurge. Fabrques de panos. 2 Fabrques d orgues. a) Fabrcaton des métaux. 3 Fabrque d apparels de prothèses et de Ilauts-forneaux. bandages. la Fonderes électrques. lb Fonderes de cuvre. ) Fabrcaton d'artcles en métal. V. Industres de la perre, de l argle, 2 Fours à puddler, fours Martn, lamnors. du verre, du charbon et de la 3 Fabrques de clous et de fls de fer. tourbe. 4 Ferronners, forgeurs de fer, forgerons. 5 Fabrques de lames de sces. a) Fabrcaton d artcles en perre et en argte. 6 Fabrques de lmes. Carrères; chanters de talleurs et pols 7 Fabrques de ferblantere, de chaudron sage de perres. nere. 2 Fours à chaux, chaufourneres. 8 Fabrques de pegnes de tsserands. 3 Fabrques de crae. 9 Fonderes de laton et d étan. 4 Brqueteres. 0 Fabrques de grans de plomb. 5 Fabrques de faïences pour poêles. Orfèvreres. 6 Fabrques de faïences et porcelanes. 2 Galvansaton. 7 Fabrques de morter. 3 Fabrques d agulles. 8 Fabrques de cment et de btume, de 4 Fabrques de plumes à écrre. carton btumé, de perre artfcelle. 9 Fabrques de masse solante. III. Atelers mécanques. 0 Fabrques de plâtre. ) Verreres. Fonderes, atelers mécanques, et chanters Verreres. de constructon navale. e) Industres du charbon et de la tourbe. 2 Atelers de réparaton ndépendants. 2 Fabrques de ltère de tourbe. 3 Atelers de réparaton annexés à d autres 3 Etablssement pour préparaton de charfabrques. bon de forges.

VI. Fabrcaton de produts chm ques. IX. Industre textle. a). Flage e tssa ce. a) Fabrcaton d acdes, de bases et de sels Tellage du ln.! anorganques. Fabrques de chlorate. 2 Fabrque de lane artfcelle. 2 Fabrques d acde carbonque. 3 Fabrques de drap de lane. 3 Fabrques de soude. 4 Fabrques de drap de coton. 5 Fabrques de drap de ln. V Fabrcaton d engras chmques. 4 Fabrques d os pulvérsés. 6 Fabrques de rubans. 7 Fabrques de dentelles. e) Fabrcaton de matères explosves et d allur mettes. ) Retordage 5 Fabrques de dynamte. 8 Corderes. 6 Fabrques d allumettes. 9 Passementeres. 9a Fabrque de courroes de transmsson d) Fabrcaton de matères colorantes et d'autres produts chmques. c) Industres du vêtement. 7 Fabrques de nor anmal. 0 Fabrques de trcots et de bas. 8 Autres usnes de chme ndustrelle. Fabrques de chemses. 2 Talleurs. 3 Fabrques de cravates. VII. Industres du goudron, de Phule, de 4 Fabrques de chapeaux. la gomme, etc. 5 à) Fabrques de casquettes. Autres genres d ndustres textles. a) Fabrcaton des matères premères. 6 Fabrques d étoupe. Dstlleres de bos, fabrques de goudron 7 Fabrques d ouate. et de pox. 8 Fabrques d artcles en feutre. 2 Fabrques de résne. 9 Fabrques de paraplues et d ombrelles. 3 Fabrques d hules. 20 Fabrques de marquses et de volets. ) Fabrcaton d artcles. 2 Fabrques de stores. 4 Fabrques d artcles en caoutchouc. 22 Fabrques de flets de pêche. 5 Fabrques de bouges. 23 Frangers. 6 Savonneres. 24 Usnes de tenturere. 7 Fabrques de laque. 25 Fabrque de guêtres. 8! Fabrques de couleurs et verns. X. Industre^du paper. VIII. Industres du cur et du pol. a) Fabrcaton de la pâte de bos et du paper. Boullage du bos pour pâte mécanque. Fabrcaton du cur et des fourrures. 2 Fabrques de pâte de bos et de carton. Fabrques de cur et tanneres. 3 Fabrques de cellulose. Fabrcaton d artcles en cur. 4 Papeteres. 2! Cordonneres. b) Fabrcaton d artcles en paper et en car 3 Ganteres. ton. 4 Selleres. 5 Fabrques de papers pents. 5 Fabrque d artcles sportfs. 6 Fabrques d enveloppes et de sacs en Fabrcaton d artcles en pol, en soes et paper. en crn. 7 Fabrques de cartons et de relmes. 6 Fabrques de brosses et de pnceaux. 8 Fabrques de papers colorés.

XI. Industre du bus. Fabrques de bonbons, de fruts confts, a) de cacao, de chocolat. Scage et rabotage; coloraton du bos. Sceres et raboteres. 2 Fabrques de conftures et de srops. 2 Sceres pour bos de chauffage. 3 Usnes de torréfacton du café. 3 Fabrques de lane de bos. 4 Fabrques de chcorée. 4 Fabrques de bos en plaques. 5 Fabrques de beurre végétal. V Fabrcaton d artcles en bos. d) Fabrcaton de bossons, de vnagre. 5 Chanters pour constructon de navres et 6 Fabrques d eaux mnérales et de lmonades. bateaux en bos. 6 Fabrques de menusere et de meubles. 7 Brasseres df pette bère. 7 Fabrques de bobnes, de poulers, de che 8 Brasseres. vlles. 9 Dstlleres d eau-de-ve, fabrques de le 8 Fabrques de tournage. vure et de levan. 9 Fabrques de roues de voture. 20 Fabrques et dstlleres d alcool. 0 Fabrques de tonnellere. 2 Fabrques de punch et de vns. Fabrques de casses en bos. 22 Fabrques de vnagre. 2 Fabrques de sks. e) Industre du tabac. 3 Fabrques de formes pour chaussures, de 23 Manufactures de tabac. manches en bos. 4 Fabrques de cadres et de baguettes d encadrement. X ll. Eclarage, transmsson deforce, servce d eau. c) Industres des écorces, etc. Usnes à gaz. 5 Fabrques de bouchons de lège. 2 Usnes d éclarage et de 6 Fabrques d artcles en oser, en rotn. d énerge électrque. transmsson X II. Industres des com estbles et ex ctants. 3 Servce d eau. XI Y. Industre graphque. a) Fabrcaton de. denrées de vande et de pos Imprmeres. ' son. 2 Atelers lthographques et chmgraph- Charcuteres. ques. 2 Fabrques de conserves. 3 Fabrques pour fumage de possons. XV. Industresnon-rapportablesauxgroules précédents. h> Tratement des céréales. 4 Moulns ndustrels à farne et à grane. - 5 Moulns champêtres. Carrosseres. 6 Fabrques de malt. 2 Fabrques de votures d enfants. 7 Boulangeres. 3 Fabrques de jouets. 8 Fabrques de bscuts. 4 Fabrques de boutons. c; Sucreres, fabrques de chocolat etc. 5 Fabrques de cachets. I! 9 Sucreres. 6 Fabrques de fleurs en cre et atelers de j 0 Fabrques de mélasse. fabrcaton de couronnes de fleurs,

TAULULIITTEET V. 98. TABLEAUX.

Kaupunk ta khlakunta. V lle m ballage. U udenm aan lään. Kaupungt: Taulu. Yleskatsaus maan teollsuus- tomntaan kaupungettan ja khlakunnttan. Tableau. Tableau synoptque des entreprses ndu- strelles dans les vlles et les ballages du pays. 2 Työpakkojen luku. Nom bre de leux de traval. 4 5. t> tammk. p:nà. l:e r janver. ' huhtk. p:na. Työntekjötä: Nom bre d'ouvrers: henäk. p:nä. lokakuun p:nä. l: e r avrl. \ le r ju llet. l:e r octobre. 7 8 keskmäärn. moyenne. Autre personnel. 9 Muuta henklökuntaa. Käyttövoman suuruus tehollsssa hevosvo mssa. Force motrce en chevauxvapeur effectue. 0 Työntekjän palkkaus, Salare des ouvrers, Marcs.! 2 3 Raaka-aneden arvo, Valeur des matères premères et des produts m-achevés, Marcs. koko arvo, valeur totale. kotmasten raaka-aneden arvo. valeur des matères premères f n landases. kotmasten puolvalmtten teollsuustuotteden arvo. valeur des pro - duts m 'achevés fnlandas. 4 Tuotannon bruttoarvo Valeur brute de la fabrcaton, M arcs. Helsnk... 234 3 009 5 37 960 9 960 0 36 708 30 992 46 50 600 98 2 800 6 344 700 35 59 500 23 043 500 Porvoo... 29 657 504 54 597 588 69 824 948 400 4 567 600 597 700 664 000 8 470 000 Lovsa... 3 4 68 37 220 97 4 556 408 500 957 700 778 300 37 200 2 835 800 Tammsaar... 4 38 35 247 25 298 32 657 86 200 4 638 000 50 500 306 500 9 980 400 H anko... 8 42.30 87 93 0 8 365 273 200 30 900 78 600 668 000 Yhteensä 298 4 330 5 874 «72 2 554 84 33 394 50 00 900 09 407 000 0 23 200 37 777 800 252 997 700 Maaseutu: Raaseporn khlakunta... 42 38 860 00 48 020 74 6 02 858 500 572 700 678 00 5 068 000 20 59 400 Lohjan... 66 943 379 88 92 986 84 4 663 2 79 500 4 470 600 905 400 597 300 8 45 500 Helsngn... 03 2 773 4 2 049 2 25 2 397 73 8 399 6 404 300 25 22 800 0 38 000 3 52 900 45 305 600 Pernajan... 73 903 43 763 525 977 9 3 587 4 200 2 906 600 2 23 500 20 300 6 075 600 Yhteensä 284 5 937 2 766 4 63 4 845 5 380 340 22 66 2 556 500 4462 700 5 33 000 9 298 500 80 42400 Turun ja Porn lään. Kaupungt: Turku... 40 5 973 4 387 4 432 4 466 4 940 633 8 252 7 64 400 43 624 600 850 400 6 786 200 6 5 000 Por...... 39 2 342 384 972 260 828 74 4 584 4 920 200 7 747 00 3 530 300 988 700 2 263 600 R aum a... 2 560 49 533 578 536 72 2 743 764 000 9 506 900 6 709 00 2 585 800 4 454 700 Uuskaupunk...... 5 0 22 232 222 98 34 99 563 300 096 00 342 700 52 900 2 408 300 Naantal... 2 3 6 25 20 9 4 30 56 00 55 700 55 700 204 600 Maaranhamna... 9 86 88 90 02 00 8 24 243 700 39 200 44 500 67 500 923 600 Yhteensä 226 9 084 6 46 6 284! 6 648 7 62 925 5 932 25 88 700 62 42 600 4 532 700 22 0400 55 765 800 Maaseutu: \ Ahvenanmaan khlakunta... 7 25 27 9 96 268 203 800 22 500 20 800 00 700 425 300! Vehmaan... 22 73 72 7 39 2 5 458 06 900 270 500 33 000 37 500 447 00 Mynämäen... 29 3 82 5 3 49 9 92 384 700 505 500 39 900 94 600 759 300 Pkkön... 44 42 3 39 248! 209 86 6 372 3 453 300 6 668 700 3 98 600 929 800 5 698 800 Halkon... 99 44 58 556 3 092 3 239 40 680 4 566 000 6 79 800 5 007 400 9 570 400 35 28 300 Ulvlan... 89 502 074 382 79 946 64 739 2 52800 0 546 500 7 875 700 365 800 7 799 800 Ikaalsten... 64 20 79 6 24 95 4 4 825 266 400 08 00 48 300 564 800 2 400 600 Tyrvään... 38 6 7 65 98 200 8 2 0 26 900 594 800 570 600! 24 200 337 500 Lomaan... 84 42 275 476 367 543 32 267 780 500 2 593 800 052 600 36 900 5 72 900 Maskun... 77 9 08 825 620 96 52 2 473 2,442 500 8 048 000 3 059 500 23 900 7 247 900 Yhteensä 557 6 27 5 390 6 054 789! 8 650 425 30 444 4 99400 47 277 200 22 602 400 6 048 600 97 957 500 H äm een lään. Kaupungt: Hämeenlnna... 27 444 330 358 368 362; 54 399 65 00 2 747 00 98 800 26 200 6 038 400 Tampere... 26 0 554 7 34 963 93 9 502 727-232 27 407 300 80 363 200 4 06 600 4 730 300 8 06 800! Laht... 22 322 49 267 30 279 40 963 803 500 2 397 00 20 600 365 800 5 945 700 ; Yhteensä 75 320 7 820 9 788 9 800! 0 43! 82 24 474 29 375 900 85 507 400 540 000 44 222 300 93 000 900

\! Kaupunk ta khlakunta. V lle ou ballage. Maaseutu: Taulu (jatk.) Yleskatsaus maan teollsuus- tomntaan kaupungettan ja khlakunnttan. Tableau (sute). Tableau synoptque des entreprses ndu- streües dans les vlles et les ballages du pays.... 2 Työpakkojen luku. Nom bre de leux de traval. 3 4! 5 6 tammk. p:nä. l:e r ja n ver. huhtk. p:nä. l:e r avrl. Työntekjötä: Nombre d'ouvrers: henäk. p:nä lokakuun p:na. l:e r jullet. l:e r octobre. 7 8 keskmäärn. monenne. A u tre personnel. 9 Muuta henklökuntaa. Käyttövoman suuruus tehollsssa hevosvo - mssä. Force motrce en chevauxvapeur ejfectfs. 0 T y öntekjän palkkaus, Salare des ouvrers, Marcs. 2 3 Raaka-aneden arvo, Valeur des matères premères et des produts m-achevés, Marcs. koko arvo. valeur totale kotmasten raaka-aneden arvo. valeur des matères premères f n landases. kotmasten puolvalmtten teollsuustuotteden arvo. valeur des produts m-achevés fnlandas. 4 Tuotannon bruttoarvo, Valeur brute de la fabrcaton, Marcs. \ Ruoveden khlakunta... 46 807': 443 604 88 726 69 5 856 680 000 433 600 2 90 400 8 202 800 2 993 400 Prkkalan... 57 28: 224: 902 22 079 4 7 977 329 600 8 494 500 3 460 000 730 700 8 249 400 Tammelan... 88 3 35! 820 2 644 2 946 2 898 00 0 773 4 825 600 2380 300 994 500 752 000 38 682 00 Hauhon 82 267 79 377 356 26 92 4 684 988 300 5 808 200 829 500 78 600 9 64 400 Jämsän... 74 88 802 893 854 889 49 5 453 2 70 800 968 300 3 948 00 3 40 500 6 689 400 Hollolan... 67 62 429 504 782 832 54 2 370 468 300 2 843 500 2 02 800 430 200 4 833 300 Yhteensä 44 863 4 509; 6 924 7 977 7 685 478 373 6 262 600 5928 400 5 525 300 27 037 800 9 62 009 Vpurn lään. Kaupungt: Vpur... 87 2 532 073 2 292 2 337 2 93 292 5 542 34 583 500 28325 000 877 700 7 905 500 55 38 800 Sortavala... 9 288 265 249 278 272 34 246 959 700 759 500 678 600 624 000 3 663 400 Käksalm... 5 38 35 46 58 44 0 38 76 800 03 600 32 500 700 40 600 Lappeenranta... 6 66 87 39 43 53 23 67 596 800 209 700 456 400 546 300 2 504 300 H am na... 7 6: 35 55 60 57 9 83 23 000 48 600 53 600 9 000 824 900 Kotka... 20 875 306 576 47 792 05 4 438 2 524 000 6 646 700 3 026 200 86 400 4 623 000 Yhteensä 54 3 960 80 3 357 4 023 3 5 473 28 39 053 800 38 463 00 5 225 000 0 099 300 77 56 000 Maaseutu: Rannan khlakunta... 58 03 373 79 46 960 9 3 930 2 72 300 5 590 500 984 300 428 900 4 704 700 Kymn... 73 2 232 39 449 23 898 56 2 284 4 692 000 6 70 200 3 770 400 2 388 000 8 206 300 Lappeen... 78 3 626 63 588 2 459 2 852 83 29 263 6 67 000 24 730 600 268 700 2 534 700 53 082 00 Jääsken... 62 2 046 46 399 540 67 3 4 633 4 243 600 6 769 900 8 699 00 5 94 800 36 7 00 Äyräpään... 45 44 60 399 43 496 2 58 675 500 887 500 739 600 000 3 969 700 28 66 50 75 64 04 8 657 22 000 659 700 659 700 038 700 Kurkjoen... 45 280 33 80 239 24 9 3 203 546 700 86 400 456 200 65 900 4 979 500 Sortavalan... 43 07 008 76 005 030 99 2 643 2 69 200 6 682 300 2 323 300 2 907 00 6 84 300 Salmn... 38 302 95 357 435 335 23 2 429 397 300 573 700 654 000 99 700 2 323 00 Yhteensä 470 3 4 22 6 954 9 650 9 560( 73 89 200 23 265 600 66 465 800 28 555 300 28 360 200 5 856 500 M kkeln lään. Kaupungt: 78 80 82 8 80 22 636 398 900 223 800 96 300 79 400 385 700 4 5 8 4 6 5: 4 35 46 400 06 600 6 800 89 800 20 00 Savonlnna... 6 75 83 75 74 76; 8 67 225 800 339 700 259 200 36 00 935 800 Yhteensä 2 68 7 7 7 7 34 288 6700 67000 372 300 205 300 2 53 600 Maaseutu: 50 93 93 90 77 83 6 787 228 600 446 700 24 000 3 400 77 000 66 395 503 546 463 487: 3 3 279 40 300 4 574 900 3 504 000 930 900 7 494 00 34 44 397 373 520 433! 50 38 397 800 94 900 469 400 320 400 5 330 800 Rantasalmen... 48 344 292 394 330 339! 24 74 20 000 843 400 293 400 390 300 2 09 800 Yhteensä 98 273 285 503 490 442[ 6 558 4 246 700 7 059 900 4 480 800 773 000 5 65 700

Taulu (jatk.) Yleskatsaus maan teollsuus- tomntaan kaupungettan ja khlakunnttan. Tableau (sute). Tableau synoptque des entreprses ndu- strelles dans les vlles et les ballaqes du pays. 2 Työl pakkojen Kaupunk ta khlakunta. j luku. V lle o m ballage. Nombre de leux de traval. 3 4 5 6 tammlc. p:uä. l:e r ja n ver. huhtk. p:nä Työntekjötä: Sombre dyouvrers: henäk. p:nä lokakuun p:nä. 7 8 keskmäärn. J:er avrl. : er jullet. l:e r octobre. mo/enne. 9 Muuta henklökuntaa. Käyttövoman suuruus tehollsssa hevosvo mssa. A utre personne}. Force motrce en chevauxvapeur effectfs. 0 Työntekjän palkkaus, Salare des ouvrers, Marcs. j 2 3 Raaka-aneden arvo, Valeur des matères premères et des produts m-achevés, Mares. koko arvo. valeur totale. kotmasten raaka-aneden arvo. valeur des matères premères fn landases. kotmasten puolvalmtten teollsuustuotteden arvo. valeur des produts m-achevés fnandas. 4 Tuotannon bruttoarvo, Valeur brute de la fabrcaton, Marcs. Kuopon lään. Kaupungt: ' Kuopo... 40 582 336 269 308 397 06 8 226 4 768 500 8 500 400 4 87 900 833 200 6 986 500 Joensuu... 0 28 30 33 30 3 7 48 428 600 579 600 243 000 208 700 333 900 Isalm...! 7 4 36 87 5 50 6. 457 626 200 5 300] 5 05 000 57 300 6 40 500 Yhteensä ; 57 85 602 589 589 678 39 8 83 5 823 300 49 300 9 445 900 2 099 200 24 730 900 Maaseutu: \ Pelsjärven khlakunta...! 46 374 23 432 392 403 28 358 863 400 477 400 399 400 55 200 3 603 200 Ilomantsn... ; 78 949 025 068 05 062 47 6 046 3 04 900 8 585 500 4 937 700 3 06 300 23 608 400 Lpern... 80 508 488 502 640 568 34 2 079 807 900 3 506 800 2 307 000 9 900 4 83 300 Isalmen... ; 6 487 49 577 556 525 38 4 77 569 300 604 000 447 000 44 500 6 39 600 Kuopon... ' 42 303 344 4 36 368 6 050 885 500 497 00 497 00 4 404 300 Rautalammn... 56 76 529 685 699 694 8 630 990 000 2 383 600 28 600 209 800 9 534 000 Yhteensä j 363 3 382 308 3 675 3 663 3 620 244 3 880 9 3 000 28 054 400 76 800 4 535 700 52 20 800 Vaasan lään. Kaupungt: Vaasa... 43 2 253 2 233 777 646 2 03 69 4 85 6 857 200 23 798 000 60 600 8 656 400 55 066 000 Kasknen... 4 37 54 07 92 7 8 73 295 400 267 300 7 600 37 200 87 400 Krstna... 9 09 50 97 52 04 0 05 203 500 366 200 2 000 90 900 927 900 Uuskaarlepyy... 3 8 7 7 8 3 26 000 52 500 52 500 04 600 Petarsaar... 25 806 774 847 8 833 78 5 5 562 800 562 400 79 900 2 562 800 4 606 00 Kokkola.... 78 65 62 78 78 < 5 284 205 200 394 700 28 200 86 400 927 300] Jvväskvlä... 7 507 39 446 444 457 60 803 455 500 2 652 800 576 800 982 800 5 76400 Yhteensä 2 4 798 4 574 4 343 434 4 564 34 7 594 4 605 600 39 093 900 355 l(j0 2 669 000 05 20 700 Maaseutu: Ilmajoen khlakunta... 65 260 422! 344 267 355 29 2 0 633 300 95 700 949 600 949 600 3 520 800] Närpön... ; 27 58 90 j 72 34 99 5 44 74 400 365 200 300 4900 785 800) Korsholman... 65 247 249 358 23 323 26 506 580 500 769 000 498 900 82 500 4 870 400 Lapuan... 76 470 466 472 460 485 38 05 09400 7 85 800 939 000 860 400 4 0 700 Petarsaaren...! 72 362 369 473 470 463 35 2 679 34 900 3 293 800 2 60 300 655 200 5 729 800 Kuortaneen... 69 567 582 524 453 556 40 29 96.9 006 300 386 400 66300 460 800 7 07 800 Laukaan... > 50 838 784 855 852 886 82 6 675 2 4 600 9 343 300 2 205 000 4 584 300 9 620 700] Vtasaaren... 45 75 83 84 93 84 6 938 94 000. 262 000 257 500 4 500 374 500! Yhteensä 469 2 877 2 994! 3 82 2 842! 3 25 26 46 360 7 029 00 27 987 200 8 9 30««376 40«56 02 500 f Oulun lään. j Kaupungt:. Oulu... yo 698 580 528 570 668 75 3 90 6 966 400 27 59 000 7 067 200 7 776 800 57 662 300 Raahe... j 6 29 206 296 233 238 23 453 798 700 2 020 900 496 500 260 500 3 65 800, K em...! l 77 77 223 222 20 2 788 75 700 42400 54 700 266 200 40 200 Torno...! 3 8 8 8 8 8 3 39 35 600 39 500 7 000 222 600 K ajaan...j 2 220 35 204 24 2 28 5 746 75 700 268 900 752 000 48 800 2 98 00 Yhteensä 02 2 322 266 2 259 2 274 2 326 250 036 9 692 00 3 272 400 8 370 400 8 459 300 65 379 000

" Kaupunk ta khlakunta. Vlle ou ballage. Taulu (ja tk.) Yleskatsaus maan teollsuus- tomntaan kaupungettan ja khlakunnttan. Tableau (sute). Tableau synoptque des entreprses ndu- strettes dans les vlles et les ballages du pays. 2 8 4 S 6 7 8 9 0 n 2 M aaseutu: - - T y ö pakkojen luku. Nom bre de le u x de traval. tam m k. p:nä. l:e r ja n ver. huhtk. p:nä. N le r avrl. keskmäärn. moyenne. M uuta henklökuntaa. A u tre personnel. K ä y ttö v o man suuruus tehollsssa hevosvo - mssä. Force motrce en chevauxvapeur effectfs. T yöntekjän palkkaus, Salare des ouvrers, M arcs. Valeur des m atères premères et dos produts rr -achevès, Marcs. koko arvo. valeur totale. Rtaka-aneden arvo, 3 4! j. J kotm asten kotmasten raaka-ane-! puolvalm tden arvo. teolhsuus-,, valeur des tuotteden arvo matères pre- valeur des promères fn - dufs m-achelandases. r S fnlandas. Tuotannon bruttoarvo, Valeur brute de la fabrcatony Marcs. Oulun khlakunta... 3 79 69 27 34 339 9 844 573 200 7800 506 500 386 300 Salon... 53 262 360 364 46 405 20 2 38 698 00 659 000 659 000 2 326 400 Haapajärven... 49 69 8 75 73 75 6 727 62 200 09 500 84 300 9 000 236 400 Kajaann... 33 37 37 37 37 37 356 Kemn... 3 559 659 650 644 458 47 2 089 2 249 000 875 000 754 800 22 900 2 790 000! Lapn... 32 : Yhteensä 98 007 207 254 52 35 92 7 429 3 582 500 4 424 600 4 004 600 3 900 7 739 00 Yhteensä kaupungessa... 45 47 833 30 364 37 963 39 760 4568 4 824 3 767 74 42 400 38 026 800 66 478 600 47 573 300 876 772 600 Yhteensä maaseudulla... 2 953 40 04 25 47 3477 3968 40 903 2 664 27 65 9 06800 284 560 200 0 929 500 07 462 00 58 383 200 Yhteensä koko maassa 4 098 87 874 55 835! 7240 78 928 82 47 7 488 385 382 265 480 500 665 587 000 77 408 00 255 035 400 458 55 800 j T e o lls u u s tla s to v. 98.

ç u q J s n n s ï o a j ; "89UJ8 -npu,p dssvjo & odnojrq ^ TORon- vt X Teollsuuslaj. Genre d'ndustre. Taulu 2. Yleskatsaus maan teollsuus* tomntaan teollsuuslajttan. Tableau 2. Les entreprses ndustrelles groupées par genres d ndustres. 4 5 6! 7 8 9 n Työpakkojen luku. Nombre de leux de traval. mespuolsa. sexe masculn. I [enklökunnan keskmääränen luku: Nombre moyen du personnel: nstä 8 v. nuorempa. dont au-dessous de 8 ans. työntekjötä: ouvrers; naspuolsa. sexe fém nn. nstä 8 v. nuorempa. dont au-dessous de 8 ans. yhteensä työntekjötä. total des ouvrers. Muuta henklökuntaa. Autre personnel. Käyttövoman suuruus tehollsssa hevosvomssa. Force m otrce en chevaux- vapeur effectfs. Työntekjän palkkaus, Salare des ouvrers, Marcs. 2 3 4 koko arvo. valeur totale. Raaka-aneden arvo, Valeur des matères premères et des produts m-achevés, Marcs. kotmasten raaka-aneden arvo. valeur des matères premères f n landases. kotmasten puolvalmtten teollsuustuotted. arvo. valeur des produts m -achevés fnlandas..5 Tuotannon bruttoarvo, Valeur brute de la fabrca tm, Marcs. M alm nnosto. Vaskkavos... 79 8 79 590 84 00 _... 978 000 2b Rautakavos U...... - 00 200 00 200! 68 400 Yhteensä 2 79 8 79 n 590 8400 00 200 00 200 46 400 II Sulatot ja m etallen jalostus- la to k set. a) Metallen valmstuslatokset. Masuunt * )... 4 277 9 2 298 32 2 795 4.37 900 2 56 700 477 00 654 600 3 354 00 la Sähkösulatuslatos... 64 9 73 3 35 299 800 87 200 73 400 3 800 68 900 Ib Kuparnuutoslatos 4)... 90 3 90 8 262 85 500 978 000 978 000 300 000 b) Metallen jalostuslatokset. 2 Ahjotaonta-, mellotus-, martn- ja valsslatokset 4)... 7 925 6 33 7 958 6 30 32 334 200 23 02 800 3 426 00 7 24 600 35 757 00.3 Naula- ja rautalankatehtaat2)... 440 4 76 0 56 4 960 358 000 4 230 300 3 04 700 9 938 900 4 Karkea-, musta- ja hcnotaetehtaat3).. 29 735 00 7 4 806 64 420 2 346 300 6 32 200 325 600 4 673 700 4 07&700 a Sahanterätehtaat... 3 85 4 6 9 4 224 288 200 55 800 2 300 60 900 587 800 6 Vlatehtaat... 2 48 7 8 - - - - -. 56 2 36 8 500 27 600-577 200 7 Vask-, lakk- ja peltsepäntehtaat... 37 408 4 56 3l 464 43 39 653 600 3 696 400 38 900 352 500 6 492 900 9 Messnk- ja tnavalmot... 3 8 5 20 9 68 000 203 600 75 700 6 00 23 200 0 Haultehdas... 2 2 4 2 8 8 700 55 ooo : 45 000 94 000 Kultasepän työpajat... 36 276 54 6 3 337 3 ' 234 497 400 3 75 900 44 800 300 6 385 000 2 Galvanomstehdas... 7 2 -------! 7 2 0 8 000 55 300 3.300 700 9 500 3 Naulatchdas... 9 7 22 6 40.39 300 83 200 59 000 204 00 4 Teräskvnätehdas... 3 2 24 2 0 5 900 43 800 206 700 Yhteensä 38 3 38 384 385 62, 3 766 322 37 964 2 405 300 54 933 800 4 667 260 38 32000 90 648 00 III Konepajat. Valmot, konepajat ja rautalavavestämöt 4)... 22 0 064 887 428 6 0 492 38 5 020 69 273 700 43 37 000 3 23900 7 27 700 49 04 400 2 Itsenäset korjauspajat... 42 33 35 34 45 284 40 900 2 600 4 900 625 300 3 269 00 3 Muden tehtaden yhteydessä olevat korjauspajat 5)...... 40 40 99 23 2 63 83 04 3 943 000 _. 4 Putkjohtotehtaat4)... 8 29 7 226 92 5 053 400 80 600 34 000 399 200 5 05 000 0 Sähkökone- ja sähkölatetehtaat ynnä kuntoonpanolatokset... 8 280 39 64 3; 344 74 706 7.33 600 736 600 50 500 400 300 5 26 700 Yhteensä 220 2 6 060 523 3 2 539 72 7 075 77 44 600 47 805 800 3 438 500 8 696 500 62 653 200 IV Henomp koneteollsu us. Sottokonetehtaat... 2 28 6 28 3 2 20 46 900 6 500 5 000 60 000 Urkutehtaat... 3 23 23 6 56 66 200 36 400 34 800 55 300 3 Protees- a sdetarvetehdas... 28 3 28 9 24 32 00 9 600 9 600 602 500 Yhteensä 6 79 9 ; 79 8 00 345 200 89 50«4400 97 80 4) Yhdellä tehtaalla työväk ja käyttövoma yhteset muun tehtaan kanssa. 2) Yhdellä teh- 3) Setsemällä tehtaalla henklökunta ja käyttövoma yhteset muden tehtaden kanssa. 4) Neljällä konttorhenklökunta ja kolmella tehtaalla yhtenen käyttövoma muden tehtaden kanssa. taalla yhtenen käyttövoma, neljällä työväk ja käyttövoma yhteset muden tehtaden kanssa. tehtaalla työväk ja käyttövoma yhteset muden tehtaden kanssa. 5) Kahdella tehtaalla yhtenen

2 Teollsuuslaj. Genre ä'industre. Taulu 2 (jatk.). Yleskatsaus maan teoll- suustomntaan teollsuuslajttan. Tableau 2. (sute). Les entreprses ndu- strelles groupées par genres d ndustres. 4 5 6 7 [ 8 I 9 30 2 &p xnz\ dp ddqtuotf n2[n uefo^b dox mespuolsa. sexe masculn. Henklökunnan keskmääränen luku: Nom bre moyen du personnel: nstä 8 v. nuorempa. dont au-dessous de 8 ans. työntekjötä: ouvrers: naspuolsa. sexe fém nn. : nstä 8 v. nuorempa. dont au-dessous de 8 ans. 'sdjttxno \ S?p - v oî u^otp^ -uoâj' sua^n^ ; Muuta henklökuntaa. Autre personnel. Teollsuusryhmä ja -luokka. ^ Groupe et classe d'ndustres. Käyttövoman suuruus tehollsssa hevosvomssa. Force motrce en chevauxvapeur effectfs. Työntekjän palkkaus, Salare des ouvrers, Marcs. Valeur de matères premères et des prodb t8 m-achevés, M arcs. koko arvo. valeur totale. 3 4 Elaaka-aneden arvo, kotmasten raaka-aneden arvo. valeur des matères premères fn landases. kotmasten puolvalmtten teollsuus*- tuotted. arvo. valeur des produts m-achevés fnlandas. 5 Tuotannon bruttoarvo, Valeur brute de la fabrcaton, Marcs. V K v-, sav-, hl- ja turveteollsu u s. a) Km- ja savtavarateollsuus. Kvlouhmot sekä kvenhakkun- ja homalatokset... 29 273 3 274 43 96 825 800 657 900 2 Kalkktehtaat ja -polttmot... 3 360 29 68 3 428 48 2 086 59 700 57 600 644 500 53 00 3 686 900 3 Ltutehdas... 5 6 24 25 800 7 000 200 4 Tltehtaat x)... 79 965 69 355 28 320 84 2 589 2 423 00 6 265 800 5 Kaakeltehtaat... 9 78 7 79 4 257 24 385 809 400 376 800 5 300 862 800 6 Posln- ja fajansstehdas... 94 4 3 6 207 4 229 776 300 5 500 53 400 3 3 700 7 Muurauslaasttchdas... 8 3 2 5 34 800 00 700 28 00 72 600 25 900 8 Sementt- ja asfalttvalmot sekä asfaltthuovan ja kenotekosten kven valmstuslatokset... 27 598 85 53 65 86 224 2 399 800 4 646 00 397 800 2 399 600 0 386 600 9 Erstysanetehdas... 2 2 2 4 00 7 000 7 000 25 000 b) Las- ja lastamrateommms. 0 Lastehtaat2)... 6 806 9 84 7 990 52 : 599 2 260 800 2 324 900 07 900 488 00 80 200 c) Hl- ja turveteollsuus. Turvepehkutehtaatx)... 56 630 454 40 409 2 770 5 29 22 200 2 839 400 2 Sysen valmstuslatokset... 4 2 9 30 2 40 44 400 456 300 456 300 734 400 Yhteensä 237 4 940 842 2 006 52 6 946 469 8 336 2 328 200 9 587 900 746 300 3 473 400 42 60 700 VI K em allsten latteden valm stusteollsu u s. a) Elmettömen happojen, emäksen ja. suolojen valmstusteollsuus. 2 Illhappotehdas... 9 9 5 40 5800 63 800 63 800 300 300 3 Soodatehtaat... 2 52 53 6 365 000 293 800 85 000 822 000 b) Lannotusaneteollsuus: 4 Luujauhotehtaat ja luunsurvomslatokset. 9 58 3 84 342 533 340 500 927 400 55 000 2 202 700 c) Räjähdys- ja sytytysaneteollsuus. 5 6 Dynamtttehdas... Tultkkutehtaat... 9 302 3 32 636 62 938 5 33! 3 43 39 200 4 500 25 600 3 58 400.360 000: 490 ooo 62 800 6 426 900 j d) Vären sekä muden kemallsten lat teden valmstusteollsuus. 7 Kmröökktehtaat... 3 8 9 3 77 63 500 76 200 4 500 34 700 25000 8 Muut teknokemallsot tehtaat3)... 9 3 3 343 62 456 00 79 549 200 789 400 2 400 7 53 000 27 240 400 Yhteensä 44 663 52 65 24 828 63 924 3 827 000 6 857 600 954 900 8 827 000 38 405 200 ) Yhdellä tehtaalla työväk ja käyttövoma yhteset muun tehtaan kanssa. 2)Yhdellä tehtehtaalla yhtenen työväk tosen tehtaan kanssa. taalla työväk, konttorhenklökunta ja käyttövoma yhteset muun tehtaan kanssa. 3) Yhdellä

Teollsuusryhmä ja -luokka. ^ Groupe et classe d 'n d u stres. Teollsuuslaj. Genre d ndustre.! VII Terva-, öljy-, kum - y. m. tä l Taulu 2 (jatk.). Yleskatsaus maan teoll- suustomntaan teollsuuslajttan. Tableau 2 (sute). Les entreprses ndu- trelles groupées par genres d ndustres. mvu) dp xnn dp dxqwoy 4 5 6 7 8 mespuolsa. sexe masculn. Henklökunnan keskmääränen lut Nom bre moyen du personnel: nstä 8 v. nuorempa. dont au-dessous de 8 ans. työntekjötä: ouvrers: ' naspuolsa. I sexe fém nn. \ nstä 8 v. nuorempa., dont au-dessous de 8 ans. yhteensä työn- j tekjötä. total des ouvrers. puuosjrdd cupy *«^an3qt3(u3h ^nnp 40 j Käyttövo- ' man suuruus tehollsssa hevosvo-! mssä. Force motrce en chevaux- \ vapeur effectfs. \ Työntekjän palkkaus, Salare des ouvrers, M arcs. 2 3 4 koko axvo. valeur totale. Raaka-aneden arvo, Valeur des matères premères et des produts m-achevés, M arcs. kotmasten raaka-aneden arvo. valeur des matères premères fn landases. kotmasten puolvamtten teollsuustuotted. arvo. valeur des produts m-achevés fnlandas. 5 Tuotannon bruttoarvo, Valeur brute de la fabrcaton. M arcs. f lasten aneden teollsuu s. \ a) Näden aneden valmstus. Pumtslauslatokset, tervapolttmot ja j pktehtaat... 7 24 3 25 30 ; 74 464 900 485 400 752 400 726 000 3 605 700 2 Hartstehtaat... 2 26 26 3 75 70 600 233 900 28 000 4 400 339 00 3 Öljytehtaat... 4 33 4 37 3 202 53 500 3 680 700 77 000 5 393 700 l h) Nästä anesta tehtäven valmsteden ; teollsuus. 4 Kumtavaratehtaat... 2 30 7 _ 37 9 30 27 00 72 000 42 000 530 000 5 Kynttlätehdas... 2 6 28 2 25 200 239 200 376 300 6 Sappua- ja suopatehtaat... 9 49 5 22 7 26 36 23 000 4 244 900 28 000 2 080 500 6 985 600 7 Lakka- ja poltuurtehtaat... 2 9 3 0 5 24 300 207 800 27 000 329 700 8 Vär- ja vernssatehtaat... 6 4 9 52 3 93 22 240 249 900 887 000 478 200 3 744 000 Yhteensä 43 324 2 03 3 427 0 028 346 500 2 699 900 88 400 3 64500 22 30400 V III Nahka- ja karvateollsu u s. a) Nahkojen ja turkksen valmstus. Nahkatehtaat ja nahkurntyöpajat.... 39 25 46 204 4 329 3 2 76 5 252 300 46 045 600 39 699 200 2 787 500 85 399 900 h) Nahkatavarateollsuus. 2 Jalknetehtaat * )... 40 942 7 795 67 737 57 088 5 784 600 49 27 500 46 547 000 70 243 400 3 Hanskastehdas... 3 000 24 000 4 000 20 000 60 000 4 Satulasepäntehdas l)... 6 73 7 64 2 237 8 85 38 700 8 275 600 260 400 7 68 400 9 258 400 0 Urhelutarvetehdas 2)... 6 2 26 3900 24 000 00 000 292 000 ; 6 Karstatehdas... 3 5 8 30 000 67 000 0 000 57 000 380 000 e) Karva-, harjas- ja jouhtavarateollsuus. 7 Harja ja svellntehtaat... 6 60 4 36 37 96 20 8 528 200 04 00 48 200 392 500 653 700 Yhteensä 94 2 30 250 209 232 3 59J 308 3 996 2 775 900 04 967 800 40 554 800 57 72 400 67 387 400 IX K utom ateollsuus. a) Kehruu- ja kutomateollsuus. Pellavanpuhdstuslatos... 4 6 0, 2 2 800 63 600 63 600 65 300 Tekovllatehtaat... 3 8 46 54 4 20 52 800 2 308 00 547 00 2 732 000 3 Vllatehtaat3)... 26 823 52 2 28 65 304 77 6 266 8 032 000 50 259 600 7 356 000 2 384 400 97 009 500 4 Puuvllatehtaatx)... 9 643 225 4 580 500 6 223 86 4 657 2 932 500 4 35 200 90 500 7 706 200 5! Pellavatehdas... 475 78 93 59 668 90 4 250 4 669 600 4 785 200 25 000 22 49 000 6 Nauhakutomot... 4 24 4 93 9 7 3 72 220 200 50 400 502 500 364 600 7 Ptstehtaat... 2 9 34 43 6! a 27 6 700 383 400 304 400 877 300, h) Punomateollsuus. 9 ( Nuoranpunomot... 2 36 7 37 4 5 9 000 90 400, 53 200 97 600 9a! Koneremmtehdas... 4 5 5! 7 49 700 590 700 546 200 737 600 l) Yhdellä tehtaalla yhtenen työväk ja käyttövoma tosen tehtaan kanssa. 2) Yhdellä tehvoma yhteset tosten latosten kanssa. taalla yhtenen konttorhenklökunta tosen tehtaan kanssa. *) Kahdella tehtaalla työväk ja käyttö-

Teollsuusryhmä ja -luokka. ^ Groupe e classe d*ndustres. 2 Teolsuuslaj. Genre d ndustre. Taulu 2 (jatk.). Tableau 2 (sute). Työpakkojen luku. Nombre de leux de traval. Yleskatsaus maan teoll- suustomntaan teollsuuslajttan. Les entreprses ndu- strelles groupées par genres d'ndustres. 4 5 6 7 8 9 J I mespuolsa. j sexe masculn. Henklökunnan keskmääränen nku: Nombre moyen du personnel: dont «u-dessous de 28 ans. työntekjötä: ouvrers: I nstä 8 v.! nuorempa. naspuolsa. sexe fém nn. nstä 8 v. nuorempa. dont au-dessous de 8 ans. yhteensä työn-! tekjötä. î tot l des ouvrers.!muuta henklökuntaa. Autre personnel. 0 Käyttövoman suuruus tehollsssa hevosvomssa. Force motrce en chevauxvapeur effectfs. Työntekjän palkkaus, Salare des ouvrers, M arcs. a 3 J 4 koko arvo. valeur totale. Eaaka-aneden arvo, 'Valeur des matères premères et des produts m-achevés, Marcs. kotmasten raaka-aneden a rvo.. valeur des matères premères f n landases. kotmasten puolvalmtten teollsuustuotted. arvo. valeur des produts m-achevés fnlandas. 5 Tuotannon bruttoarvo, Valeur brute de la fabrcaton, Marcs. c) Pukutavarateollsuus. 0 Trkoon- ja sukankutomot... 2 62 7 866 94 928 56 237 956 000 6 852 600 6 44 400 6 43 00 Patatehtaat... 2 24 3 404 39 428 40 36 998 300 2 906 600 2 200 2 658 00 4 770 700 2 Räätälnlkkeet... 46 202 4 478 23 680 69 6 2 86 00 2 47 300 6 687 300 9 6 600 3 Kaulustntehtaat... 9 3 9 3 5 45 00 04 00 5 700 332 00 4 Hattutehtaat... 3 29 3 33 62 2 77 373 900 233 700 60 00 3 769 300 5 Lakktehtaat... 20 83 2 253 29 336 36 5 840 700 6 999 700 4 999 000 9 249 800 d) Muu valmsteteousuus. 6 Täpetehtaat... 4 5 6 2 3 66 79 800 404 200 329 200 59 400 7 Vanutehtaat... 5 78 6 8 5 96 8 707 390 500 968 200 48 000 704 400 2 003 700 8 Huopatavaratehtaat... 6 90 33 0 223 9 248 446 600 2 284 800 992 300 23 700 4 339 500 9 Sateen- ja pävänvarjotehtaat... 3 6 40 6 46 6 ù 98 500 43 700 42 400 879 400 20 Marks- ja sälekahdntehdas... 000 5 000 5 000 7 300 22 Kalanverkkotehdas... 2 4 22 26 5 46 500 403 900 523 900 23 Slkklnojen rpsuamnen... 5 2 5 2 200 2 900 3 700 24 Värjäystehtaat... 7 5 _ 44 59 24 32 74 400 39 400 30 200 7600 Yhteensä 82 8 600 398 «803 075 4 403 775 27 080 84 54 200 08 200 700 20 689 400 25 72 500 260 475 700 X P aperteollsuus. a) Puuvanuke- ja paperteollsuus. I Homapuukettmö... 54 2 6 70 3! 200 238 300 295 000 295 000 590 000 2 Puuhomot ja pahvtehtaat... 44 235 83 05 7 350 209 76 655 7 040 700 6 6200 2 57 600 3 72 400 40 40 800 3 Selluloosatehtaat... 7 403 49 509 6 92 35 5 880 5 5 800 8 89 300 255 600 2 956 000 46 593 700 4 Papertehtaat)... 25 2 089 70 330 87 3 49 303 34 568 8 73300 46 723 300 798 200 36 950 600 92 464 800 b) Paper- ja pahvtavarateollsuus. 5 Tapetttehtaat2)... 3 33 5 27 _ 60 2 07 60 000 045 00 559 700 2 040 400 6 Krjekuor- ja paperpusstehtaat... 8 56 20 309 95 365 38 50 87 400 3 590 00 533 900 5 49 500 7 Kotelo- ja krjanstomotehtaat... 40 296 80 349 336 645 3 306 3 889 900 4 0200 3 776 600 0 843 600 8 Papernjalostustehtaat... 6 50 9 05 23 55 44 79 405 900 38 500 236 400 2 223 500 Yhteensä 44 66 38 4 660 574 0 776 857 27 945 26 4000 92 568 500 24 866 400 52 784 600 200 640 300 XI P uuteollsuus. a) Sahaus- ja höyläysteollsuus. Sahat ja höyläämöt3)... 279 8 043 54 703 36 9 746 673! 34 672 24 5 200 43 33 500 48 033 500 00 000 87 232 600 2 Halkosahat2)... 2 458 43 55 8 53 28 496 2 032 00 2 622 900 2 622 900 4 994 900 3 Lastuvllatehtaat2)... 3 7 4 3 2 2 66 42 900 75 500 53 000 22 500 25800 4 Vanertehtaat... 6 383 4 3 8 54 45 98 390 000 2 965 400 428 200 37 800 6 066 700 h) Puunvalmsteteollsuus. 5 Puulava- ja venevestämöt2)... 25 585 6 4 2 589 66 : 40 2 075 900 2 5 500 5 500 434 600 5 842 900 6 Puusepän- ja huonekalutehtaat2)... 93 63 55 87 26 88 209! 2 87 6 934 400 6 783 000 48 000 5 205 700 2 220 000 7 Rulla-, rullanemäs- ja nappulatehtaat.. 8 668 27 454 54 22 37 í 4 335 2 40300 2 42 500 777 400 365 00 8 359 200 L) Kahdella tehtaalla yhtenen henklökunta ja käyttövoma tosten latosten kanssa. 2) Yhdellä tehtaalla yhtenen henklökunta ja käyttövoma tosen latoksen kanssa. 3) Yhdellätosta sahalla yhtenen henklökunta ja käyttövoma tosten latosten kanssa. Teollsuustlasto v. 98. 3

Teollsuusryhmä ja -luokka. ^ Groupe et classe d nd u- stres. 2 Teolls uusa]. Genre d'ndustre. Taulu 2 (jatk.). Yleskatsaus maan teoll- suustomntaan teollsuuslajttan. Tableau 2 (sute). Les entreprses ndu- strelles groupées par genres dûndustres. Työpakkojen luku. Nombre de leux de traval. 4 5 6 7 8 mespuolsa, sexe masculn, Henklökunnan keskmääränen luk Nombre moyen du personnel: de 8 ans. nstä 8 v. nuorempa. dont au-dessous työntekjötä: ouvrers: naspuolsa, sexe fé m n n, nstä 8 v. nuorempa. dont au-dessous de 8 ans. yhteensä työntekjötä. totul des ouvrers. Ä Muuta henklökuntaa. I Autre personnel. P. 0 Käyttövoman suuruus tehollsssa hevosvomssa. F orce motrce en chevauxvapeur effectfs. l Työntekjän palkkaus, S alare des ouvrers. Marcs. 2 3 4 koko arvo. valeur totale. Baaka-aneden arvo, Valeur des matères premères et des produts m-achevés, M arcs. kotmasten raaka-aneden arvo. valeur des matères premères fn landases. kotmasten puolvalmtten teolsuustuotted. arvo. valeur des produts m-achevés fnlandas. 5 Tuotannon bruttoarvo, Valeur brute de la fabrcaton, Marcs. 8 Sorvaustehfcaat... 3 3 9 m 28 42 u 72 224 500 207 700 60 200 598 400 9 Pyörätehdas... 29 5 34 40 7 000 800 800 9 700 0 Tynnvrtehtaat... 9 27 9 9 36 9 226 430 600 609 500 598 700 290 700 Laatkkotehtaat4)... 7 83 5 50 3 33 5 705 332 300 69 400 68 600 573 600 2 Sukstehtaat... 3 36 4 U 4 47 7 57 39 600 42 300 42 300 408 000 3 Lest- ja puuvarstehtaat... 8 47 3 32 3 79 3 53 58 600 292 000 292 000 552 000 4 Kehys- ja penatehtaat... 3 76 5 37 0 3 3 45 303 300 743 700 539 600 277 500 c ) Kaarna- y. m. s. teollsu u s. 5 Korkktehtaat... 3 26 46 3 72 5 9 6 600 52 000 2 800 988 700 6 Paju-, juur- ja rottnktehtaat... 2 8 5 9 6 46 00 25 900 2 900 45 800 Yhteensä 465 2 258 867 2 840 298 5 098 50 4585 493 200 63 034 900 49 078 500 9 640 900 40 828 800 X II R avnto- ja nautntoaneteollsu u s. a) Lha- ja kalatavarateollsuus. M akkaratehtaat... 66 2 2 47 2 258 46 364 06 800 9649 700 9 46000 93 600 3 37 300 2 Sälyketehtaat... 2 9 0 9 7 0 5 700 229 00 97 300 25 700 380 700 b) Vljatavarateollsuus. 4 Jauho- ja suurmomyllvt2)... 28 8 4 5 33 30 2 228 648 900 32 899 200 7 689 700 _ 37 52 900 5 Veromyllyt3)... 884 2 258 5 9 2 267 3833 7 Lepomot..... 49 78 7 322 3 500 99 266 793 800 6 703 400 739600 8 532 600 24 623 400 c) Soker-, suklaa- y.m.s. teollsuus. 9 Sokertehtaat... 4 36 2 26 342 43 865 40 200 9 358 000 347 800 23 88 200 0 Srapptehtaat... 2 29 2 5 34 9 405 00 200 7 902 700 7 529 00 Karamell-, marmelaat-, kaakao- ja suklaatehtaat... 4 42 92 3 34 39 49 390 800 4 573 600 60 000 925 700 8 04 300 3 Kahvpaahtmot... 3 U 8 29 6 4 68 000 2 98 000 200 800 3 34 400 4 Skurtehtaat... 9 5 24 3 7 95 200 967 700 2 378 800 ä) Juoma- ja etkkateollsuus. 6 Kvennäsves- ja vrvotusjuomatehtaat 4) 44 23 0 5 234 42 83 796 200 686 300 225 300 390 200 6 438 500 7 Kaljapanmot... 25 24 3 2 2 362 56 252 549 800 3 073 200 30 800 68 00 0 58 800 8 Olutpanmot5)... 26 70 5 92 262 74 347 005 600 2 086 000 48 200 5 998 500 9 Vnapolttmot ja hvatehtaat... 4 7 3 5 86 8 626 23 000 986 800 582 500 263 500 3 436*00 20 Väk vnatehtaat ja tslauslatokset.... 6 24 2 26 0 32 5 00 343 700 343 700 2 232 400 2 Punss- ja vntehtaat... 4 400 2 000 6 000 5 000 22 Etkkatehdas... 2 2 2 2 500 30 500 26 000 70 000 e) Tupakkateollsuus. 23 Tupakkatehtaat... 8 384 8 2 606 64 2 990 7 596 9,667 700 37 673 200 38 200 4 905 000 03 562 600 Yhteensä 2 68) 498 04 3 506 92 7 704 656 45 856 8 984 900 34 373 00 80 23 500 8 376 900 252 585 000 ^Yhdellä tehtaalla yhtenen henklökunta tosen latoksen kanssa. 2) Yhdellä käyttövoma, dellätosta myllyllä työväk ja käyttövoma ja kahdella myllyllä työväk yhteset muden tehtaden kanssa, väk ja käyttövoma yhteset muun tehtaan kanssa. yhdellä työväk ja käyttövoma yhteset muun tehtaan kanssa. 3) Neljällä myllyllä käyttövoma, v- 4) Yhdellä tehtaalla muu henklökunta yhtenen muun tehtaan kanssa. 5) Yhdellä tehtaalla työ-