019 264 5000
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 17. päivänä toukokuuta 2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Alueen määrittely: Asemakaava koskee Mäntsälän kirkonkylän kortteleita 1226 1228. Asemakaavan muutos koskee Humaljoentien katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Mäntsälän kirkonkylän asemakaavan korttelit 1226 1228 sekä niihin liittyviä lähivirkistys-, suojaviher- ja katualueita. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualueen koko on n. 3,83 ha. Alue sijoittuu Kirkonkylän asemakaava-alueen pohjoisreunaan Lahden moottoritien ja oikoradan viereen 1,5 km juna-asemalle. Mäntsälän keskustaan matkaa on n. 3 km. Alue täydentää yhdyskuntarakennetta Kaunismäen sekä Anttilan asuntoalueiden vieressä. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Nimi Männikkö III asemakaava. ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavatunnus 505-212-XX Tarkoitus Asemakaavalla pyritään vastaamaan pientalotonttien kysyntään. Alueelle pyritään muodostamaan yhtenäinen taloryhmä. Katunäkymät suunnitellaan nopeuksia rajoittavina. Puistojen tulee mahdollistaa virkistysyhteyden jatkuminen Kaunismäen suunnasta ja yhteys Anttilan suuntaan. Alustavalla mitoituksella em. tavoitteet huomioiden alueen tonttien määrä on n. 8-10 erillispientalotonttia 1200 1400 m2. 019 264 5000
4 MÄNNIKKÖ III TYÖ 251 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 1.2 Asemakaava... 5 1.3 Toteutus... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 2.1.2 Maanomistus... 6 2.2 Suunnittelutilanne... 7 2.2.1 Maakuntakaava... 7 2.2.2 Yleiskaava... 8 2.2.3 Asemakaava, rakennusjärjestys ja rakennuskiellot... 9 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 14 3.1 Suunnittelun käynnistäminen ja kaavaprosessin vaiheet... 14 3.2 Ehdotusvaiheen lausunnot ja mielipiteet... 15 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 17 4.1 Kaavan rakenne... 17 4.2 Kaavan vaikutukset... 18 5 Toteutus JA OHJEET... 19 5.1 Yleisohjeet... 19 LIITTEET... 20 1 Ote Kirkonkylän osayleiskaavasta 2 Asemakaava 3 Meluselvitys / melu 2030 Ramboll Oy 2015 4 Ote Mäntsälän liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 2003 5 Asemakaavan seurantalomakkeet
5 1 TIIVISTELM Ä Asemakaavan muutoksen pinta-ala on 3,83 ha ja sillä muodostuu 9 erillispientalotonttia, joiden koko vaihtelee 1200-1500 m2 välillä. Männikkö aiemmissa asemakaavoissa varauduttiin tämän alueen kaavoittamiseen ja mm. varattiin Humaljoentien katualueelle jatkomahdollisuus. Männikkö pohjoisen keskitse etelä-pohjoissuunnassa on puistoyhteys jonka jatkamiseen Humaljoentien varressa niinikään varauduttiin. Alue sijoittuu mäkien väliin ja sietä on hyvät yhteydet länsipuolisille virkistysalueille Anttilan suuntaan. päiväkodille. Asemakaavan itäpuolella on suojaviheralue (EV) johon rakennetaan meluvalli moottoritien (Vt 4) ja oikoradan melun vähentämiseksi. Asumiselle varattujen korttelien julkisivumateriaalina on puu (AO-3). Tonteille voidaan rakentaa kaksiasuntoiset erillispientalot, sekä useita talousrakennuksia. Asuntoalueelle sijoittuvien erillispientalojen tonttien rakennusoikeus on merkitty lukusarjana (250+50), jossa ensimmäinen luku ilmoittaa asuinrakennuksen ja jälkimmäinen luku talousrakennuksien sallitun enimmäiskerrosalan. Suurimmat tontit (1500 m2) sijoittuvat itäreunaan, joka on lähempänä melulähteitä, pienimmät (1200m2) länsireunaan lähelle virkistysalueiden yhteyksiä alueen rauhallisimpaan osaan. Maastomuodot sallivat rakennustapojen erilaisuuden, jolla täytetään erilaisia asumistoiveita säilyttäen osa-alueittain miljöön yhtenäisyyden. Asemakaavassa on määrätty tontille tulevan rakennuksen sijoitus ja enimmäiskerrosluku. Asemakaavaa täydentämään laaditaan erillinen rakentamistapaohje, jossa määritellään osa-alueittain mm. -värit, kattomuoto, -kulma ja rakennusten korkeusasemat. 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Maankäyttölautakunta 42 08.04.2015 (kaavoituksen käynnistäminen) Kunnanhallitus 112 20.04.2015 (kaavoituksen käynnistäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja kaavaehdotus nähtäville) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 27.04.2015 alk. (OAS nähtävillä) Kaavaehdotus nähtävillä 27.04. 29.05.2015 välisen ajan. Maankäyttölautakunta XX XX.XX.2015 (kaavaehdotuksen hyväksyminen) Kunnanhallitus XX XX.XX.2015 (kaavaehdotuksen hyväksyminen) 1.2 Asemakaava Kaava-alueen pinta-alatiedot ja rakennusoikeudet Aluevarausmerkintä pinta-ala m2 tehokkuus rakennusoikeus k-m2 AO-3 (puu) 12201 e=0,18 2250 VL 10037 EV 13724 katualueita 2430 yht. 38392 e a=0,06 2250 k-m2 1.3 Toteutus Männikkö III toteutetaan vuosina 2016-2018.
6 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on rakentamatonta mäntymetsää. Maasto on korkealla, korkeusvaihteluiden ollessa +84 - +100m välillä. Rakentaminen sijoittuu mäkien väliin, korkein mäki on alueen pohjoisreunassa. Lännessä suunnittelualue rajautuu jyrkkään metsärinteeseen ja peltoon, idässä oikorataan ja Lahden moottoritiehen, pohjoisessa metsään ja etelässä rakenteilla olevaan asemakaavaan "Männikkö pohjoinen". Yhdyskuntarakenne Kaavoitettava alue on n. 3 km etäisyydellä Mäntsälän ydinkeskustasta. Männikön alue täydentää yhdyskuntarakennetta Anttilan ja Kaunismäen asuntoalueiden vieressä. Alueelta on oikoradan ansioista hyvät joukkoliikenneyhteydet Helsingin ja Lahden suuntaan. Männikkö kuuluu asemanseudulle kaavoitettavaan kolmen osa-alueen kokonaisuuteen, joka on mitoitettu yhteensä n.2000 asukkaalle. Palvelut Mäntsälän kaupallinen keskusta palveluineen sijaitsee n. 3 km etäisyydellä. Anttilan sekä Kaunismäessä ja Anttilassa 1 km etäisyydellä ovat päiväkodit. Lahdentien eteläpuolella 1,5 km etäisyydellä on Hepolan alakoulu ja kevyen liikenteen yhteydellä mitaten (Hietasten ojan alikulkua käyttäen) on n. 1 km etäisyydellä Riihenmäen ala- ja yläkoulu. Rautatieasemalle 1 km kävelymatkan etäisyydelle, rakentuvat päivittäistavarakauppa ja palveluita. Liikenne Eteläreunan pääkokooja Ansarintie on rakennettu, sitä pitkin on yhteys on Anttilan asuntoalueelle ja rautatieasemalle. Kunnallistekniikka Alueen eteläreunassa on vesi-, viemäri- ja maakaasulinja, sekä sähkö- ja telekaapeleita. Kaava-alueen luoteisreunan suuntaisesti, n. 70 m etäisyydellä suunnittelualueesta kulkee 110 kv voimajohto. 2.1.2 Maanomistus Mäntsälän kunta omistaa alueen.
7 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Maakuntakaava ASEMAKAAVAN MUUTOS Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa alue on merkitty "Taajamatoimintojen alueeksi" ja sitä koskee lisäksi tavoite jossa rautatieaseman lähellä olevia alueiden käyttöä tulee pyrkiä tehostamaan.
8 2.2.2 Yleiskaava Kirkonkylän oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa 2020 (kunnanvaltuusto hyväksynyt 14.6.2004 ja lainvoimainen) alue on merkitty:
9 2.2.3 Asemakaava, rakennusjärjestys ja rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa asemakaavaa. Viereisessä Männikön asemakaavassa alueelle on varattu asuntokatuyhteys Humaljoentien päästä. Ko. asemakaava on kunnanvaltuuston 4.11.2010 hyväksymä. Eteläpuoleiset korttelit on merkitty: AO Erillispientalojen korttelialue. Rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 1.12.2008. Rakennuskieltoja ei ole voimassa alueella. Luontoselvitys Mäntsälän Kirkonkylän osayleiskaavatyön yhteydessä v.2002 laadittiin luontoselvitys (Enviro Oy), joka koski myös Männikön aluetta. Luontoselvityksen mukaan alueella ei ole erityiskohteita. Tämän kaavatyön yhteydessä täydennettiin ja ajantasaistettiin em. luontoselvitys asemakaava-alueen osalta. Enviro 2015. Pohjakartta Pohjakarttaa ylläpitää ja täydentää Mäntsälän kunta.
10 Meluselvitys Alueelle on laadittu aiemmin meluselvitys, jossa on tutkittu oikoradan ja moottoritien aiheuttama liikennemelu v. 2020. Meluselvitys tarkennettiin 2015 todellisilla liikennemäärillä ja tarkennetuilla peilatuilla korkeustiedoilla toteutetun aluemallin perusteella. Uuden meluselvityksen ohjevuosi on 2030, jonka mukaisesti määritettiin suojaus. Toteuttamiskelpoisena päädyttiin vallin rakentamiseen radan ja asuntoalueen väliin, jolla saadaan kaava-alueen melutilanne ohjearvojen mukaiseksi (liite 3). Ote meluselvityksestä s.4 / Ramboll Oy 2015 - - - - - - - - - - - - - - - - - 5. JOHTOPÄÄTÖKSET Ramboll Finland Oy on laatinut Männikön asemakaavan jatkeen meluselvityksen. Selvitys käsittää valtatien 4 ja raideliikenteen liikennemelun ja melusuojauksen mitoituksen, jolla asumiseen käytettävä saadaan alittamaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot. Ilman melusuojausta rataa lähinnä olevien tonttien kohdalla päiväajan keskiäänitaso on noin 63-65 db ja yöaikaan suuressa osassa kaava-aluetta ylittyy yöajan ohjearvo 45 db. Kaava-alue melusuojataan noin 160 metriä pitkällä meluvallilla, jonka harjan yläpinnan korkeus tulee olla tasossa +92,5 m. Valli sijoittuu maastonkohtaan, jossa on suuret korkeusvaihtelut. Tästä johtuen vallin korkeudeksi tulee maanpinnasta lukien + 1 7,5 metriä. Esitetyllä melusuojauksella päästään ohjearvot alittaviin melutasoihin. Melusuojauksen jälkeen kaava-alueella päiväajan keskiäänitaso vaihtelee 47 53 db välillä ja yöaikaan jokaiselta tontilta on löydettävissä ohjearvon 45 db alittavia tasoja ja laajoja alueita, joilla yöajan keskiäänitaso on alle 45 db. - - - - - - - - - - - - - - - - - -
11 Mäntsälän liikennejärjestelmäsuunnitelma Kirkonkylän osayleiskaavatyön yhteydessä laadittiin v.2003 liikennejärjestelmäsuunnitelma, jonka tavoiteverkossa on osoitettu poikittaisyhteys asemanseudulta oikoradan ja moottoritien ylitse Lahdentielle (liite 4). Kyläraitin jatkeen aluevaraussuunnitelma Kyläraitin linjauksesta Lahdentie laadittiin Männikön asemakaavoituksen yhteydessä erillinen aluevaraussuunnitelma (A-insinöörit Oy), jossa on selvitetty Kyläraitin jatkeen toteuttamisratkaisut, siltapaikka sekä katualueen rajat asemakaavoitusta varten. Työn lähtökohtana oli vuonna 2003 valmistunut liikennejärjestelmäsuunnitelma ja sen tavoiteverkko. Maaperäselvitys Männikön maaperäolosuhteista on teetetty maaperäselvitys, jossa on tutkittu alueelle tulevien rakennusten, kunnallistekniikan, katujen ja putkijohtojen perustamistavat, alue kuului perustettavuudeltaan parhaimpaan luokkaan (1).
12 Ote Tärinäselvityksestä /Ramboll 2016 s.14-15
13
14 3 ASEM AK AAV AN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun käynnistäminen ja kaavaprosessin vaiheet Osallistuminen ja yhteistyö Osallisia ovat kaavamuutosalueen ja siihen rajautuvien alueiden asukkaat ja maanomistajat, sekä ne henkilöt joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavahanke saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on ollut mahdollisuus lausua suullisesti ja kirjallisesti mielipiteensä kaavasta kaavamuutostyön eri vaiheissa. Asemakaavasta ja sen etenemisestä on tiedotettu lehdistötiedottein sekä virallisin ilmoituksin Osallisia ovat mm.: Kuntalaiset ja alueen maanomistajat Mäntsälän Vesi Mäntsälän Sähkö Kunnan asiantuntijaviranomaiset: Tekninen palvelukeskus Valtion viranomaiset: Uudenmaan liitto ELY-keskus Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olosta on kuulutettu paikallislehdessä. OAS:sta on mahdollista antaa palautetta koko kaavoitusprosessin ajan ottamalla yhteyttä asemakaavan valmistelijaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä X.2015 alkaen Mäntsälän kunnan maankäyttöpalvelujen tiloissa. Luonnosvaiheen suunnitelmia ei aseteta erikseen nähtäville, koska kaavamuutoksen vaikutukset ympäristöön ovat vähäiset, myöskään viranomaisneuvottelua ei katsota tarpeelliseksi järjestää. Maankäyttölautakunta 42 08.04.2015 (kaavoituksen käynnistäminen) Kunnanhallitus 112 20.04.2015 (kaavoituksen käynnistäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja kaavaehdotus nähtäville) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 27.04.2015 alk. (OAS nähtävillä) Kaavaehdotus nähtävillä 27.04. 29.05.2015 välisen ajan. Maankäyttölautakunta XX XX.XX.2015 (kaavaehdotuksen hyväksyminen) Kunnanhallitus XX XX.XX.2015 (kaavaehdotuksen hyväksyminen)
15 3.2 Ehdotusvaiheen lausunnot ja mielipiteet Ehdotus oli nähtävillä 27.04. - 29.05.2015 ja siitä jätettiin viisi lausuntoa ja yksi mielipide. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS (ELY-KESKUS) Laadittujen selvitysten perusteella melusta ei pitäisi olla haittaa alueella, mikäli sinne rakennetaan kaavassa esitetty melueste. Tosiasiassa alu-een äänirnaisema ei kuitenkaan ole miellyttävä. Ohjearvoihin on päästy laskennallisesti, mutta alueen suunnittelun kannalta alueen rnelutasot on hyvä selvittää myös mittaamalla paikan päällä. Asemakaavamääräyksiin tulee lisätä ajoitusrnääräys, jolla turvataan rnelusuojauksen toteutus ennen AO-3 korttelialueiden rakentamista. Asemakaava-alue rajautuu oikorataan. Rautateistä vastaa liikenne,- rasto, jonka lausunto tulee huomioida.. Vastine Asemakaavamääräyksissä on meluvallia koskien: MELUVALLI ON RAKENNETTAVA ENNEN KORTTELEIDEN RAKENTAMISTA. LIIKENNEVIRASTO Liikennevirasto edellyttää, että kaavoitettaessa alueita radan läheisyydessä on tapauskohtaisesti otettava huomioon mahdolliset junaliikenteen aiheuttamat melu-, runkomelu- ja tärinähaitat. Asemakaavassa on huomioitu rautatien meluhaitat, mutta lisäksi tulisi tarkastella runkomelu- ja tärinähaittoja. Kaava-alueen maaperän ollessa kalliota ovat erityisesti runkomeluhaitat mahdollisia. Melun osalta kaavoituksessa on noudatettava Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia melun ohjearvoja. Melualueelle ei tule kaavoittaa melulle herkkää maankäyttöä ilman asianmukaisia selvityksiä ja tarvittavaa melunsuojausta. Runkomelun osalta on noudatettava VTT:n laatiman esiselvityksen Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi (VTT tiedotteita 2468) suositusta runkomelutason raja-arvosta (Lprm) 30/35 db. Yleensä runkomeluhaitat ulottuvat 60 m (pehmeikkö) - yli 200 m (kallio) etäisyydelle rautatiestä (VTT:n tiedotteita 2468). Kaavoituksessa on huomioitava raideliikenteen tärinän aiheuttama rakennuksen vaurioitumisriski ja vaikutus asuinmukavuuteen. Tärinälle herkkää maankäyttöä ei tule osoittaa tärinäherkille alueille ilman tärinänvaimennustoimenpiteitä edellyttävää kaavamerkintää tai - määräystä. Tärinälle herkällä maaperällä kuten savikolla tärinä voi ulottua jopa yli 200 metrin päähän radasta. Tärinälle herkimpiä rakennuksia ovat yleensä puolitoista tai kaksikerroksiset puurakenteiset talot. Liikennevirasto muistuttaa, ettei se osallistu uuden maankäytön johdosta aiheutuviin mahdollisiin melun- ja tärinäntorjunnan kustannuksiin. Vastine Lausunnon johdosta teetettiin tärinäselvitys Ramboll Oy:llä ja sen johtopäätökset olivat: Junaliikenteen aiheuttama liikennetärinä on laskennallisesti pientä eikä aiheuta jatkotoimenpiteitä. Suositellun raja-arvon 35 db ylittävää runkomelua saattaa esiintyä koko suunnittelualueella erityisesti tapauksissa, joissa rakennukset perustetaan lähelle kalliota tai tiivistä moreenia. Runkomelun ehkäisemiseksi suositellaan, että tarkastellulla alueella uusien rakennusten perustukset eristetään kauttaaltaan pohjamaasta noin 10 cm paksulla eristelevytyksellä silloinkin, kun se ei olisi routamitoituksen kannalta tarpeellista.
16 Kaikki esitetyt laskennalliset tulokset perustuvat joukkoon empiirisiä oletuksia ja yksinkertaistuksia,ja niitä tulee pitää suuntaa-antavina. Asemakaavamääräyksiin lisättiin: ASUINRAKENNUSTEN PERUSTUKSET SUOSITELLAAN ERISTETTÄVÄKSI POHJAMAASTA NOIN 10 CM PAKSULLA ERISTELEVYTYKSELLÄ. MÄNTSÄLÄN VESI OY Olemassa oleva vesihuoltoverkosto on rakennettu Vatnuorintielle tulevan kaava-alueen eteläpuolelle. Olemassa oleva vesihuoltoverkosto jää liian pieneksi, koska se on rakennettu siten, että Männikön alue ei olisi laajentunut enää lisää. Vatnuorintiellä on olemassa oleva vesijohto 110mm, jätevesiviemäri 160mm ja sadevesiviemäri 250mm. Vesihuollon rakentaminen Männikkö III alueelle on haasteellista maanpinnan muodon ja kaltevuuden vuoksi. Vesijohto ja jätevesiviemäri on lämpöeristettävä ko. kohteessa mikä lisää kustannuksia. Vastine Eteläpuolella olevaan asemakaavaan jätetty laajennusalueen asemakaavatiemerkintä olisi tullut huomioida putkistojen mitoituksessa. KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Kaava-aineiston perusteella Männikkö III asemakaavaehdotuksen valmistelussa ei ole selvitetty hulevesien hallintaa. Kaava-aineistosta ei käy myöskään selville, mihin uomaan Männikkö III asemakaava-alueen hulevedet on tarkoitus johtaa. Jatkotyönä tuleekin tehdä selvitys hulevesien hallinnasta sekä laatia tarvittavat kaavamääräykset kaavaehdotukseen. Mikäli hulevedet on tarkoitus johtaa Omitto-ojaan, tulee hulevesisuunnittelussa ottaa huomioon Omitto-ojaan tehdyt toimenpiteet purotaimenen elvyttämiseksi. Erityisesti rakentamisen aikainen kiintoainekuormitus saattaa olla merkittävää ja aiheuttaa taimenen lisääntymisalueiden tuhoutumista, Melu: ympäristökeskuksen käsitys on että nyt toteutettava melusuojaus on riittävä. Päivä ja yöajan melutasot pääsääntöisesti alittavat edellytetyt keskimelutasot 55 ja 45 db eikä asuintalojen seinän ja ikkunoiden rakenteellista äänieristysvaatimusta (32 db) liikennemelua vastaan välttämättä tarvita. Joka tapauksessa on tärkeää että kaavaan merkitty meluvalli edellytetään rakennettavaksi ennen asuintalojen rakentamista, kuten kaavamääräyksessä on esitettykin.. Vastine Hulevedet kerätään alueelta sadevesiviemäriin, joka on katualueella. Koska alue on lähiseudun korkeimpia kohtia ei sinne ohjaudu ulkopuolisia vesiä joten vaikutukset alueen ulkopuolella jäävät vähäisiksi.
17 4 ASEM AK AAV AN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Aluevaraukset Asemakaavalla muodostuu korttelit 1206 1224, katualueita, suojaviheralueita sekä lähivirkistysalueita. Kaava-alueen pinta-alatiedot ja rakennusoikeudet Aluevarausmerkintä pinta-ala m2 tehokkuus rakennusoikeus k-m2 AO-3 (puu) 12201 e=0,18 2250 VL 10037 EV 13724 katualueita 2430 yht. 38392 e a=0,06 2250 k-m2 Männikkö III on erillispientalojen aluetta jossa pyritään pienimittaiseen katumiljööseen. Rakennusten sijoitusta tonteilla ohjataan rakennusalojen rajoilla. Jokaiselle tontille on merkitty myös talousrakennuksen / autosuojan paikka. Asemakaavamerkinnöillä ja määräyksillä alueelle pyritään luomaan yksityisyyttä ja pääikkunoista viihtyisiä näkymiä. Julkisivumateriaalien määrittelyllä ohjataan rakentaminen kokonaisuudeksi joka muodostaa yhden erillisosan "Männikkö pohjoinen" alueeseen. Miljöön kokonaisuuksia ohjataan tarkemmin rakennustapaohjeilla jotka hyväksytään erikseen. Rakennusoikeus Rakennusoikeus on merkitty korttelikohtaisesti lukusarjalla (esim. 250+50 ), jossa ensimmäinen luku ilmoittaa päärakennuksen rakennusoikeuden ja toinen luku erillisen talousrakennuksien ja autosuojan rakennusoikeuden. Kerrosluku Kerrosluku vaihtelee I ja 2/3kIu¾ maastokaltevuudesta riippuen korttelikohtaisesti. Rakentamistapaohje Rakentamista ohjataan myös erillisellä rakentamistapaohjeella, jossa annetaan ohjeita mm. rakennusten sijoittelusta, talojen tyyleistä, väreistä, harjansuunasta, kattokaltevuudesta ja piha-alueiden käsittelystä. Rakentamistapaohjeen hyväksyy maankäyttölautakunta ja se sitoo tontin haltijaa sekä omistajaa ja sen noudattaminen on ehtona Mäntsälän kunnan tontinluovutusasiakirjoissa. VL Lähes kaikki tontit rajautuvat virkistysalueeseen (VL) tai suojaviheralueeseen (EV). EV Radan reunassa sijaitsevat metsäalueet on merkitty asemakaavassa suojaviheralueiksi (EV), jolle on osoitettu Alueen osa, johon on rakennettava melusuojaksi maavalli (mev-1). Meluvallin maisemointi ja istutukset on tehtävä ympäristöön soveltuvalla tavalla. Meluvalli tulee rakentaa kaavaan merkittyyn korkeustasoon, jolloin liikennealueilta aiheutuva päivämelutaso ei ylitä asumiseen varatulla korttelialueella 55 dba eikä yömelutaso 45 dba. Kadut Humaljoentie on asemakaavassa mitoitettu päättyväksi asuntokaduiksi leveydeltään 10 m, alueelle ei ole tarkoituksenmukaista maaston takia linjata toista katua. Kadun varren viherkaistalle tulee istuttaa vaihtelevia puuryhmiä esim. lajisto ja ryhmittely lumitilat huomioiden. Katu mutkittelee nopeuksien pitämiseksi pieninä, myös liittymisristeys aiemmin toteutetulle "Männikkö pohjoinen" alueelle on epäjatkuva ko. syystä.
18 4.2 Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Männikkö III täydentää yhdyskuntarakennetta asemanseudulla. Tiivis kaupunkirakenne aseman läheisyydessä mahdollistaa joukkoliikenteen tehokkaan käytön. Vaikutukset liikenteeseen Männikkö III tuomalla liikennemäärien kasvulla ei ole vaikutuksia liikenneverkon toimivuuteen. 36 asukkaan tuottamat ajoneuvoliikenteen matkat ovat noin 70 ha-matkaa/vrk ja ne tulevat suuntautumaan pääosin keskustan suuntaan. Vaikutukset maisemakuvaan Männikkö III maisemakuva muuttuu olennaisesti kun rakentamaton metsäalue kehittyy tiiviiksi asuinalueeksi. Asuntoalueiden suuntaan länteen metsät, kalliorinteet ja muu luonnonympäristö säilyvät nykyisellään. Rakentamistapaohjeilla tullaan ohjaamaan tontin omistajia olemassa olevan puuston säilyttämiseen sekä piha-alueiden käsittelyssä, jotta rakennettu ympäristö liittyy luontevasti ympäröiviin viheralueisiin. Oikoradan ja moottoritien liikennemelua vastaan toteutettavat melunsuojarakenteet muodostavat selkeän vyöhykkeen asuinkortteleiden ja liikennealueiden väliin. Melunsuojarakenteiden tuominen lähelle asuinkortteleita edellyttää vallien muotoilua ja maisemointia. Vaikutukset väestöön Männikkö III tulee asukkaita n. 30-40. Tontit tullaan luovuttamaan vaiheittain 2-4 vuoden aikana, minkä vuoksi alueen väestömäärän lisäys jakaantuu useammalle vuodelle. Männikkö pohjoinen toteutuminen lisää osaltaan alueen lapsien määrää ja kasvattaa siten sekä päiväkoti- että koulupalveluiden kysyntää. Sosiaaliset vaikutukset Ympäristön ominaispiirteisiin kuuluvat laajat viheralueet, jotka tarjoavat hyvät virkistysyhteydet ja liikuntamahdollisuudet eri-ikäisille asukkaille. Viereisen Männikkö pohjoinen kortteliden keskelle on osoitettu ohjeellinen leikkialue ja pelikenttä, joka mahdollistaa yhteisiä toimintoja. Elävästi maaston mukaisesti kaartuilevat kadut. Alueelta on turvalliset kevyen liikenteen yhteydet Anttilan, Kaunismäen ja rautatieaseman suuntaan.
19 5 TOTEUTUS JA OHJEET Alueen katujen, kunnallistekniikan ja melunsuojauksen rakentamiseen ryhdytään asemakaavan saatua lainvoiman. Ensimmäisen vaiheen tontit tulevat tavoiteaikataulun mukaisesti luovutukseen vuoden 2016 alkupuolella. Nämä toteuttamista koskevat yleisohjeet täydentävät varsinaisia rakentamistapaohjeita ja asemakaavan merkintöjä ja määräyksiä. Ohjeiden yleistavoitteena on varmistaa, että rakentaminen muodostaa korkealaatuisen asuinrakennusten kokonaisuuden. Nämä ohjeet ovat harkinnanvaraisia ja niiden soveltaminen ei ole ehdotonta. Rakennustarkastaja voi yhdessä toteuttajan kanssa poiketa näistä ohjeista huomioiden lähimmät rakennukset ja ympäristön. Seuraavassa esitettävien ohjeiden lisäksi alueelle laaditaan ja ylläpidetään erilliset rakennustapaohjeet. 5.1 Yleisohjeet Rakennusten sijoitus: Rakennukset on rakennettava määrätyn runkosuunnan ja ohjeellisen sijainnin mukaisesti. Rakennukset tulee sijoittaa nuolimerkinnällä osoitetun rakennusalan rajaan kiinni. Rakennusten korkeusasema ja maanpinnan tasot tulee sovittaa naapuritontin korkoihin. Korkeusasemat tulee esittää asemapiirroksessa. Rakennusten julkisivujen käsittely: Julkisivusta 70 % tulee olla korttelikohtaista pääjulkisivumateriaalia. Tiiliseinissä sauman värin tulee olla sama kuin tiilen. Rakennuksen julkisivua täydentävissä osissa (kuten vuorilaudoissa, katoksissa, ikkunoissa, syöksytorvissa jne.) tulee käyttää julkisivun pääväriin liittyviä sävyjä. Yhtenäistä julkisivupintaa ei saa jakaa listoilla erivärisiin osiin. Suuria yhtenäisiä yli 15 m2 julkisivupintoja tulee välttää. Rakennusten katot: Rakennuksissa voidaan käyttää harja tai lapekattoa, kortteleissa, joissa ylimmän II - kerroksen rakennusoikeudeksi on merkitty 3/4 voidaan käyttää mansardikattomuotoa. Katemateriaalin tulee olla tummaa ja kiiltämätöntä. Rakennusten kattomuodot, kattoerkkerit ja korkeus tulee sovittaa naapuritonttien rakentamistapaan. Katokset, varastot ja muut rakennelmat: Talousrakennuksen julkisivu- ja katemateriaali sekä väri tulee olla sama kuin päärakennuksessa. Autosuojan korkeus saa olla enintään 4 m. Ulkovarastoinnin näkösuojaksi on rakennettava katos ja/tai umpinainen aita. Katokset, aidat, mainos- ym. rakennelmat on sovitettava materiaaleiltaan ja väreiltään päärakennukseen sekä viereisten tonttien rakennuksiin. Jätekatosten, postilaatikkojen ja katualueelle näkyvien rakenteiden tulee olla luonteva osa ympäristöä ja sovittaa pihatiloihin huomioiden erityisesti jalankulkureitit ja tonttiliittymien liikenneturvallisuus. Ympäristö ja ylläpito: Pihasuunnitelmassa tulee esittää ympäristöhäiriöiden vähentämiseksi tehtävät toimenpiteet (meluesteet, rakennusten ja rakenteiden keskinäinen sijoittelu, istutukset). Rakenteiden ja istutusten ylläpito (lumitilat, kuivatus, valaistus, huolto- ja pelastustiet, tilapäiskäyttö ja rakenteiden uusinta). Tonttien aitaus: Tontti tulee aidata 0,8-1,5 m korkealla puu- tai pensasaidalla (myös vapaasti kasvava sireeni- tai vastaava käy), joka voidaan sijoittaa tontin rajalle tai pihan/rakennuksen puolelle katuun rajautuvaan istutukseen nähden. Väri päärakennuksen mukaan tai sen lähisävy.
20 Mäntsälässä 17. päivänä toukokuuta 2016 Kaavan laatija: Viran psta: Tapio Sillfors, dipl.ins., arkit yo, SNIL Lauri Pouru, kaavoitusjohtaja dipl.ins. LIITTEET 1 Asemakaava 2 Meluselvitys / melu 2030 Ramboll Oy 2015 3 Asemakaavan seurantalomakkeet
21 ASEMAKAAVA-ALUE Liite 1 MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 04600 Ote kirkonkylän MÄNTSÄLÄ 019 osayleiskaava 264 5000 2020:stä
22 ASE- MA- KAAVA- Liite 2 Ote 019 ajantasa-asemakaavasta 264 5000
23 Liite 3 Meluselvitys ote Rambol Oy 2015 Liite 3 Ote Männikkö III meluselvityksestä / Ramboll 2015
24 Liite 4 Ote Mäntsälän liikennejärjestelmäsuunnitelmasta