TURUN KAUPUNKI. " '\ i YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA VIII-

Samankaltaiset tiedostot
Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009


Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti

NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018. Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys Pekka Rintamäki

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: Turku,

Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä. Esko Gustafsson, Kim Kuntze

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

LINNUSTOSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

HÄMEENLINNAN HAUHON ILMOILANSELÄN LINNUSTOSELVITYS 2018

TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT. Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry. Johdanto

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS Suhangon täydentävä linnustoselvitys

Espoon lintuvesien pesimälinnuston seuranta ja viitasammakkoselvitys Esa Lammi Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy

TURUN KAtJPUNKI EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELDLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA IV. NAUTELANKDSKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO JULKAISU 5/86

Turun Ruissalon öljyvahinkoalueen Iinnoston seurantalaskennat vuonna 2002 ja 2003

Nummi-Pusulan lintuvesien pesimälinnuston selvitys 2007

LIITE 1. Kalastusalueen järvet ja joet tiivistelmä.

Poimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista

Kaj Karlsson TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004

NAANTALIN LUOLALANJÄRVEN LINNUSTOSELVITYS

JÄRVENPÄÄN LINTURANNAN LINNUSTOSELVITYS 2001

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v

Yleensä toukokuun alkupuolella lahti on vapautunut kokonaan jäästä ja siellä kelluu yhä satoja lintuja.

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Koivusaaren luontotiedot

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat. v

Malmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

Storörenin asemakaava STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO

Tiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Suomenojan lintualue Säilytettävän alueen rajaaminen linnuston perusteella

Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA

Kauniaisten linnustoselvitys 2005

KHRONOKSEN TALO. Linnustoselvitys 2017 Ilkka Kuvaja

Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012

Länsi-Turunmaan Mustfinnträsketin alueen pesimälinnusto, le- vähtäjät ja viitasammakot 2011

Karinkannanlahti (Pateniemessä)

OULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

OUKKULANLAHDEN MERIMASKUN ALUEEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Maatalousympäristön lintujen kannanvaihtelut ja mitä ne kertovat pellon käytön muutoksista?

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella

RAISIONLAHDEN LINNUSTOSELVITYS

KETO-PROJEKTI. jonka tarkoituksena on tukea luonnon. Kartalla kuvatulla alueella toteutetaan ketoprojektia,

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi

Tiivistelmä vuoden 2012 saaristolintulaskentojen tuloksista

Vesilinnut vuonna 2012

JÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO 2013

Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 115/2011

Tuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009

PATOKANKAAN ALUEEN LINNUSTOSELVITYS 2017

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi

Ari Pekka Auvinen Finventia, Pori & Pohjois Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, Oulu 2016

LINNUSTOSELVITYS SIILINJÄRVEN KUNTA

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE

ESPOON LINTUVESIEN PESIMÄLINNUSTON SEURANTA 2000

KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS

Ravintoketjukunnostus lintuvesien hoidossa? Lintu-kala-hankkeen* tuloksia ja johtopäätöksiä

Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A, No 83

FRESHABIT LIFE IP LINNUSTON LEPÄILIJÄLASKENNAT: ANSIONJÄRVI JA HATTELMALANJÄRVI (KANTA-HÄME) SEKÄ SAARIOISJÄRVI JA TYKÖLÄNJÄRVI (PIRKANMAA)

Suomenojan lintualue Säilytettävän alueen rajaaminen linnuston perusteella

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio

Suomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus

Luontoselvitys Parkanon Kirkkojärven asemakaavan muutosalueet. Pahkalanniemi, Pentinpelto ja Pappilan alue Terhi Ala-Risku

Retinranta Nallikarissa

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Suomen Luontotieto Oy. Ojakylänlahden, sekä Akionlahden pesimälinnustoselvitys Suomen Luontotieto Oy 38/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

Linnut mittaamassa peltojen maankäytön vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen

Siilinjärven Kevättömän vesi- ja rantalinnustoselvitys 2007

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (6) Ympäristölautakunta Ypst/

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa

FCG Finnish Consulting Group Oy

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA

Silkkiuikku. minkki hajottajat. Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä

FINNOON KOSTEIKKOALUEEN LINNUSTON SEURANTA 2018

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Viitasammakkohavaintoja Helsingissä keväällä 2017 (Munkkiniemi & Laajasalo) Jarmo Saarikivi

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

Raportti. Raision kaupunki. Raisionlahden hoito- ja käyttösuunnitelma

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003

HEINÄKURPAN ESIINTYMINEN MALMIN

Transkriptio:

TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA VIII- KUUSISTONLAHTI, RAUVOLANLAHTI JA FRISKALANLAHTI " '\ i JULKAISU 9/86

KUUSISTONLAHDEN, RAUVOLANLAHDEN JA FRISKALANLAHDEN EHDOTETUN LUONNONSUOJELUALUEEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITYS Sisältö Esipuhe KUUSISTONLAHTI 1. Yleiskuvaus 2. Linnusta 3. Alueen suojeluarvo ja soveltuvuus luonnonsuojelualueeksi RAUVOLANLAHTI 1. Yleiskuvaus 2. Linnusta 3. Alueen suojeluarvo ja soveltuvuus luonnonsuojelualueeksi FRISKALANLAH'fi 1. Yleiskuvaus 2. Linnusta 3. Alueen suojeluarvo ja soveltuvuus luonnonsuojelualueeksi 2 3 3 6 7 7 9 10 10 13

2 ESIPUHE Tässä osaraportissa on käsitelty Kuusistonlahden, Rauvolanlahden ja Friskalanlahden linnustoa. Raportti on osa laajempaa Turun ympäristönsuojelutoimiston kesällä 1985 suorittamaa työtä, jonka tarkoituksena on ollut selvittää eräiden uusiksi luonnonsuojelualueiksi ehdotettujen alueiden suojeluarvo. Selvitystyön taustaa ja menetelmiä on käsitelty laajemmin omassa raportissaan (Osa I Perusselvitysten menetelmät ja tulosten tiivistelmä). Osaraportissa esiteltyjen lintulahtien sijainti käy ilmi oheisesta liitekartasta 1. Luonnonsuojelutyöntekijä Jarmo Laine kartoitti kesällä 1985 raportissa esiteltyjen lahtien linnuston.

3 KUUSISTONLAHTI 1. Yleiskuvaus Alue sijaitsee Kaarinan kunnassa Kuusiston saaren itäpäässä. Turun kaupunki omistaa maata n. 400 m:n levyisen kaistaleen Kuusiston kartanosta puoliväliin Kuusistonlahtea. Alueen niitty-, ruovikko- ja vesiosuutta on ehdotettu luonnonsuojelualueeksi. Sen pinta-ala on 20,0 ha. Ehdotetusta alueesta noin kolmannes on kosteata korkeaa heinää kasvavaa niittyä. Niityllä esiintyy paikoitellen pien1a ryhmiä tai yksittäisiä nuoria koivuja. Ojien varsilla kasvaa muutama pajupensas. Niityn luoteisnurkkauksessa on sijainnut rakennus, josta on jäljellä vain perustus. Rakennuksen perustus ta ympäröi pensaikko, mm. seljaa ja viinimarjaa. Niityn itäosasta löytyy n. 300 m 2 : n laajuinen kosteapohjainen haapaa ja koivua kasvava metsikkö. Toisen kolmanneksen alueesta muodostaa tiheä ruovikko, joka rajoittuu hyvin jyrkästi niittyyn. Lahden puolella ruovikko työntyy ulospäin kapeana kannaksena muodostaen matalan ja suojaisen halkaisijaltaan noin 50 m:n suuruisen laguunin. Viimeinen kolmannes alueesta on vettä, missä kasvaa paikoitellen irrallisia järviruokosaarekkeita. Alueen linnusta on monipuolinen; sekä pari- että lajimäärät ovat suuret. Erityisesti vesialueen saarekkeet ja suojainen laguuni tarjoavat vesilinnuille, lokeille ja kahlaajille hyviä pesimäpaikkoja. Laskennassa tavattiin 3 kahlaajalajia (punajalkaviklo, rantasipi ja taivaanvuohi), 5 lajia vesilintuja, kalatiira sekä naurulokkiyhdyskunta. Ruovikossa asustaa tiheä ruoko- ja rytikerttuskanta. Niityn linnusta on lajistol taan Varsinais-Suomen oloissa tavanomainen. 2. Linnusta Linnuston laskenta suoritettiin yhdellä käyntikerralla 29.5.1985. Luettelo havaituista linnuista on esitetty taulukossa 1.

4 Taulukko 1 Luettelo 29.5.1985 Kuusistonlahden tutkimusalueelta havaituista linnuista: havaitut silkkiuikku 1? lapasorsa 2 koir.? tukkasotka 3 koirasta? telkkä 1 koiras nokikana 1? taivaanvuohi 1 1 rantasipi 1? punajalkaviklo 1? naurulokki 150 80 kalatiira 1 niittykirvinen 2 varoittelevaa 2 keltavästäräkki 1 pari + 1 var. 2 pensastasku 2 paria 2 pensaskerttu 1 laulava 1 rytikerttunen 7 laulavaa 7 ruokokerttunen 5 laulavaa 5 keltasirkku 1 laulava 1 peltosirkku 1 laulava 1 pajusirkku 5 laulavaa 5 arvioitu parim. Niityn lajistostasaatiin hyvä kuva, mutta vesialueen lintujen lukumäärät ovat ainoastaan suuntaa antavia. Rannalta tapahtuva vesilintujen laskenta antaa tulokseksi vain satunnaisotoksen lahden vesilintukannasta. Kaikki nähdyt vesilinnut olivat koiraita, jotka naaraiden hautoessa liikkuvat yksittäin tai pienissä parvissa satunnaisesti ympäri pesimälahtea. Ruovikon kerttusten ja pajusirkkujen runsaus oli yllättävän korkea. Näiden lajien parimäärä lienee likimain yhtä suuri kuin havaittujen laulavien yksilöiden lukumäärä. Niityn linnusta on melko monilajinen, josta kertoo mm. pensastaskun (2 paria) ja peltosirkun (1 laulava) esiintyminen alueella. Taivaanvuohi pesinee niittyalueen kosteassa itäpäässä. Ruovikossa havaittujen ruoko- ja rytikerttusten tiheys oli suuri. Yhteensä kerttusia laskettiin 12 paria noin 6 hehtaarin ruovikkoalueel ta. Myös pajusirkkuja tavattiin runsaasti.

5 Kuusistonlahti LINNUSTO KESJ'iLLJ'i 1985 pe..... o~ eltosirkku /A e 0 nokikana............ MERKKIEN SELITYKSET: rytikerttunen () ruokokerttunen Å pajusirkl<ti 6 pensastasku * keltavästäräkki + niittykirvinen telkkä lapasorsa(2) silkkiuikku kalatiira tukka sotka ( 3) naurulokk 1 ( 150) 1""~ 111 1 1 1 1 1 40 0 40 80 120 160m Kuva 1 Kuusistonlahden pesimälinnusto kesällä 1985

6 Vesialueella havaituista linnuista voitiin todeta vain naurulokkiyhdyskunnan pesi vän varmuudella laskenta-alueella, mutta todennäköisesti myös muista havaituista vesialueen linnuista suuri osa pes11 täällä, sillä naurulokkiyhdyskunta houkuttelee monia vesilintuja ja kahlaajia tarjoamalla näille suojaisan pesimäympäristön. Luonnonsuojelualueeksi esitettävä osa Kuusistonlahdesta on lintujen pesimäalueena arvokas. Alue pitää sisällään runsaasti suojaisia lahdekkei ta ja irralliset ruokosaarekkeet kasvattavat vesilintujen pes intään soveltuvan rantaviivan pituuden moninkertaiseksi. Niityn ja ruovikon linnusta on myös keskinkertaista runsaampi. 3. Alueen suojeluarvo ja soveltuvuus luonnonsuojelualueeksi Kuusiston Fiskarinsuntin pohjoisreunassa sijaitseva Turun kaupungin omistama maa- ja vesialue on linnustoltaan runsas ja monipuolinen. Ruovikon muodostamat saarekkeet ja suojainen laguuni tarjoavat erityisesti vesilinnuille ja kahlaajille hyviä pesimäpaikkoja. Koko Kuusistonlahti (Fiskarin suntti - Torpansuntti) kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja luokitellaan näin ollen erityisen arvokkaaksi alueeksi. Turun kaupungin omistama lohko kuuluu lahden linnustollisesti parhaaseen alueeseen ja luonnonsuojelulain mukaiseen rauhoittamiseen on vahvat perusteet. Kaupungin alueeseen rajoittuvat linnustollisesti arvokkaat alueet tulisi myös pyrkiä muodostamaan luonnonsuojelualueeksi.

7 RAUVOLANLAHTI 1. Yleiskuvaus Suojeltavaksi ehdotettava niittyalue (liite 1 ) sijoittuu Rauvolanlahden pohjukkaan ja rajoittuu eteläsivultaan Kaarinan kuntaan ja länsisivultaan merenlahteen. Alue on kooltaan 6, 9 ha ja se kattaa suurimman osan Turun kaupungin puoleisesta Rauvolanlahtea ympäröivästä niitystä. Alue koostuu useasta erityyppisestä kasvillisuusvyöhykkeestä: koko alueen itäosaa kattaa tiheä mesiangervikko länsireunan muodostaa ruovikko edellisten väliin jää kosteapohjainen korkeaa heinää kasvava niitty lahteen laskevia ojia ympäröivät hetteikköiset osmankäämikasvustot ojanvarsien kuivempia osia reunustavat koivurivistöt ja mesiangervikkoa yksittäiset koivut sekä paju- ja seljapensaikot. 2. Linnusta Linnusta Tällöin sesti: laskettiin yhdellä käynnillä 18.6.1985. tavattiin lintuja seuraavan taulukon mukaihavaittu ruokokerttunen 2 laulavaa 2 rytikerttunen 1 laulava 1 luhtakerttunen 1 laulava 1 pensaskerttu 2 laulavaa 2 pensastasku 2 paria 2 niittykirvinen 1 varoitteleva 1 keltavästäräkki 2 varoittelevaa 2 punavarpunen 3 laulavaa 3 pajusirkku 2 pesää + 2 laul. 2 arvioidut parim.

:::0:;:>::: ll' c c < < ll' 0 f-'1'\.) ll' ::l f-' ll' ::::r 0. (1) ::l m Rauvolanl ah ti LINNUSTO KESÄLLÄ 1985 k '0 (1) (fj 3 IJ): f-' ::l ::l c (fj rt 0 keltavästäl:"äkki pensas pensastasku OJ ~ (1) (fj 11J: f-' f-' IJ): f-' <.0 OJ (5I............ pajusirkku ytiker..:tunen pajusirkku keltavästäräkki niittykirvinen.. lö'1ob do ~0 do ~ m

9 Pääpiirteittäin linnusta koostuu tunnusomaisista nlltyn ja ruovikon lajeista; niittykirvinen, pensastasku, kerttuset ja pajusirkku ovat alueella yleisiä. Näiden lisäksi havaittiin mesiangervikossa ja niitä ympäröivissä pensaikoissa punavarpusia ja pensaskerttuja sekä melko harvinainen rehevässä puutarhoissa ja pensastoissa viihtyvä luhtakerttunen. Useina vuosina alueen osmankäämiviidakoissa on pesinyt luhtakana ja liejukana, jotka kummatkin ovat eteläisiä lajeja ja Suomessa harvalukuisia. Muualla Turussa ei näitä lajeja tavata säännöllisesti. Muuttoaikoina Rauvolanlahti ja sitä ympäröivät niityt ovat tärkeitä ruokailu- ja levähdyspaikkoja linnuille. 3. Alueen suojeluarvo ja soveltuvuus luonnonsuojelualueeksi Rauvolanlahti ja sitä ympäröivät niityt sisältyvät valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Turun kaupungin omistama suojeltavaksi ehdotettava niittylohko kuuluu kokonaisuudessaan em. suojeluohjelmaan ja luokitellaan linnustollisesti erityisen arvokkaaksi alueeksi. Niittyalueen pesimälinnustoon kuuluu eräitä melko harvinaisia lintulajeja (mm. luhta- ja liejukana sekä luhtakerttunen). Myös muuttolinnuille niitty on tärkeä levähdys- ja ruokailupaikka. Alue soveltuu erinomaisesti luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettavaks i.

10 FRISKALANLAHTI 1. Yleiskuvaus 2. Linnusta Alue sijaitsee Hirvensalon kaakkoisnurkkauksessa Friskalanlahden pohjoisrannalla (liite 1). Pintaalaltaan 2,1 ha: n suuruinen alue on vain pieni osa koko lahtea reunustavasta niitty- ja ruovikkovyöhykkeestä. Noin puolet alueesta on kosteahkoa rantaniittyä ja puolet ruovikkoa. Niitty on pääosin korkeata heinikkoa. Paikoitellen niityllä kasvaa nuoria koivuja sekä yksittäisiä katajia. Ruovikko on hyvin tiheää ja se rajoittuu jyrkästi niittyyn. Rannan puolelle ruovikko muodostaa suojalsia ja matalia lahdekkeita, ja ulompana lahdella kasvaa tiheitä irrallisia ruokosaarekkeita. Niittyalueen linnusta voidaan luonnehtia toteamalla, että laji- ja parimäärät ovat tyypillisiä tämän kaltaiselle luonnontilaiselle niitylle ja ruovikolle. Linnuston tyyppilajeja ovat pensastasku, keltavästäräkki, ruokokerttunen ja pajusirkku. Vesialueelta ei laskentaa tässä yhteydessä suoritettu. Aiempien vuosien laskentatulosten perusteella tiedetään, että Friskalanlahden. vesil innus to on erittäin runsas ja monipuolinen. Linnusta arvioitiin kesällä 1985. Laskenta suoritettiin vain yhdellä käyntikerralla (19.6.). Tällöin tavattiin kuvassa 3 esitetyllä alueella lintuja seuraavasti: havainto arvioidut parimäärät västäräkki 1 varoitteleva varoittelevaa pari laulavaa laulava 1 2 1 3 1 keltavästäräkki 2 pensastasku 1 ruokokerttunen 3 pajusirkku 1 sinisorsa 1 punajalkaviklo 1 koiras 0-1 0-1

- ~--------------------'-----------J...J.-----... ------------ 'TJ:;>;: >-) c < en lp :;.;- IPW 1)) :l 1)) ::r 0.. (]) :l Friskalanl ah ti LINNUSTO KESÄLLÄ 1985 '0 (]) en 3 1)): :l :l c en et 0 :;.; (]) en 1)): 1)): <..0 OJ c.jl........... :... ruokojterttunen.... '',fl., k~ltavästäräkki............. 0 0............... '.'. r""""l t 1 1 9 20 0 20 40 60 80 m []

Kuusistonlahden~ Rauvolanlahden ja Friskalanlahden alueiden sijainti 1:100 000