Linnut mittaamassa peltojen maankäytön vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen

Transkriptio

1 HANKE TOTEUTETAAN EUROOPAN KOMISSION LIFE-RAHOITUKSELLA, (LIFE14 CCM/FI/000254). Linnut mittaamassa peltojen maankäytön vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen Tuomas Seimola & Juha Tiainen LUKE Miksi linnut ovat hyviä mittareita maankäytön muutoksien vaikutusten 3 tutkimuksessa? 1. Linnut reagoivat elinympäristön muutoksiin monessa eri mittakaavassa! Maisematasolla/tilatasolla (lintuyhteisöt) Lohkotasolla (lajit) Reviiritasolla (yksilöt) 2. Linnut reagoivat elinympäristön muutoksiin pääsääntöisesti nopeasti. 3. Lintujen kannanmuutokset tunnetaan hyvin. 1

2 Mitkä lajit ovat peltolintuja? Haarapääsky Pihojen ja tilakeskusten lajit (mm. pääskyt, varpunen, pikkuvarpunen, kottarainen, västäräkki, kivitasku) Osa lajeista on taantunut voimakkaasti. Esiintyminen on runsainta eläintiloilla ja niiden läheisyydessä. Varsinaiset peltolajit (mm. peltopyy, ruisrääkkä, kuovi, töyhtöhyyppä, kiuru, niittykirvinen) Viljelytavoilla, viljelykasveilla ja lohkojen käsittelyllä suorat vaikutukset lajien esiintymiseen tai pesimiseen. Töyhtöhyyppä Reunojen lajit (mm. taivaanvuohi, pensaskerttu, pikkulepinkäinen pensastasku, hemppo, keltasirkku) Hyötyvät erilaisista kesannoista, maiseman pienipiirteisyydestä (ojat, avoimet saarekkeet), metsätaloudesta, pellonraivauksesta ja pientareista. Peltojen metsälajit (mm. sepelkyyhky, räkättirastas, varis) Runsauteen vaikuttaa erityisesti metsän reunan määrä. Viljelyn monipuolisuus (viljeltävien kasvien määrä, peltolohkojen koko) vaikuttavat ravinnon saatavuuteen. Pikkulepinkäinen Sepelkyyhky 2

3 Lintulaskennat käytännössä! Kartoituslaskenta = selvitetään ennalta valitun alueen linnusto usealla käyntikerralla Perustuu lintujen reviirikäyttäytymiseen 3 toistokertaa kevään ja kesän aikana hehtaaria pystytään kartoittamaan aamussa Tuottaa linnustosta tarkkaa tietoa lajien runsaudesta ja reviirien sijoittumisesta. Kerätään elinympäristötietoa laskennan yhteydessä Askartelulla tuloksia! Lajikartta Tulkinta Kiuru 3

4 Pyhäjoki: esimerkki elinympäristötiedoista Tilakeskus lähiympäristöineen Alue Habitaatti Luokka Hehtaaria Pyhäjoki Nurmi 1 53,3 Pyhäjoki Kevätviljat 3 29,7 Pyhäjoki Sänkipeitteiset kevätviljat ,9 Pyhäjoki Öljykasvit/Peruna/Härkäpapu 5 2,8 Pyhäjoki Kesannot (riista, maisema, viher) 7 7,5 Pyhäjoki Viljelystä poistettu niittymäinen 92 4,5 Pyhäjoki Viljelystä poistettu pensoittunut 93 2,5 Pyhäjoki Avoin niittymäinen joenpiennar 94 0,7 Pyhäjoki Pensoittunut joenpiennar 95 0,4 Pyhäjoki Metsä 11 50,3 Pyhäjoki Ojat <4 metriä leveät ja pientareet 12 5,5 Pyhäjoki Avoin ojanpiennar 121 4,1 Pyhäjoki Pensoittunut ojanpiennar 122 1,3 Pyhäjoki Asutus 13 2,9 Pyhäjoki Ladot 131 0,0 Pyhäjoki Tiet 132 2,9 Pyhäjoki Tilakeskus (eläintila) 134 1,6 Pyhäjoki joen/valtaojan uoma tai avovesi 14 1,4 Pyhäjoki Hakkuu 15 10,4 Pyhäjoki Puustoinen piennar/puukujanteet 17 0,1 Pyhäjoki Saareke (metsäinen) 19 1,1 Pyhäjoki Saareke (avoin) 191 0,7 Pyhäjoki Saareke (pensoittunut) 192 1,0 Pyhäjoki Puustoinen joenpiennar 171 0,3 Pyhäjoki yhteensä 357,9 Esimerkki elinympäristöjen digitoinnista Keväällä kasvipeitteinen kevätvilja (sänki ym.) Tilakeskus (eläintila) Kevätvilja Kesanto Saareke (pensoittunut) (Pisteet lintureviirejä) 4

5 Maastotyöt 2016: Linnustolaskentoja aineiston maantieteellisen kattavuuden parantamiseksi. 1. Karjaa, Brasby 260 ha 2. Maaninka, Mykräkallio Salipuro 204 ha 3. Kiuruvesi, Vuolle Puolakka 312 ha 4. Pyhäjoki, Kiviniemi ja Juurakko 358 ha 5. Pornainen, Juhola Kalsola 165 ha 6. Nivala, Köyhänperä Palokkaanoja 257 ha 7. Haapavesi, Piipsanneva 123 ha Yhteensä 1678 hehtaaria Vuosien laskenta-alueita Vuoden 2016 laskenta-alueet 1 5 OPAL-tila + naapureita Muita laskenta-alueita Reviirejä Lajeja 1. Karjaa Maaninka Kiuruvesi Pyhäjoki Pornainen Nivala Haapavesi Yhteensä

6 Maaninka Laskenta-alue (vaaleansinivihreä murtoviiva) Elinympäristöt (taustavärit) Lintureviirien keskipisteet (mustat neliöt) Hehtaarin ruutu (vaaleanharmaa ruudukko) Karjaa Laskenta-alue (vaaleansinivihreä murtoviiva) Elinympäristöt (taustavärit) Lintureviirien keskipisteet (mustat neliöt) Hehtaarin ruutu (vaaleanharmaa ruudukko) 6

7 Peltolinnuston lajisto ja runsaudet vaihtelevat myös maantieteellisen sijainnin mukaan Karjaa Keltasirkku 68 Kiuru 62 Räkättirastas 52 Pensaskerttu 40 Töyhtöhyyppä 22 Västäräkki 20 Varpunen 20 Sepelkyyhky 18 Kottarainen 17 Viherpeippo 14 ISOKUOVI PUUTTUI Isokuovi Maaninka Räkättirastas 121 Keltasirkku 49 Töyhtöhyyppä 21 Haarapääsky 13 Sepelkyyhky 13 Västäräkki 11 Isokuovi 9 Kottarainen 9 Viherpeippo 8 Punavarpunen 8 KIURU PUUTTUI Esimerkki lajikohtaisesta elinympäristöanalyysin valmistelusta Peltosirkku 7

8 Maatalousympäristön linnuston seuranta-alueet (paikoin 1984 ) 2012 laskenta-alueet (n ha) Tavoite: arvioida maatalousympäristön muutosten vaikutuksia linnustoon Vuosittainen seuranta-ala 3 12 km 2, josta peltoa 70 % 56 lajia > reviiriä GIS-tietokannassa Paikkatietomuotoinen elinympäristöaineisto Laskenta-alueet Eri alueita ha, josta peltoa ha 0,5 % Suomen pelloista 1,2 % alueen pelloista 42 % Suomen pelloista Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Kaakkois-Suomi Luonnon monimuotoisuusvaikutusten arviointi pesimälinnustoa käyttäen Maisemarakenne - elinympäristökuviot - kuvioiden muoto, laatu ja koko - kuvioiden välinen vaihtelu Maantiede - pohjoisuus - etäisyys rannikolta Aika - vuosien välinen vaihtelu - trendi Maisema-alueen rakenne - viljelyaukeiden koko - liittyminen muihin ympäristötyyppeihin - mittakaava Lintuyhteisö - kaikki lajit - ekologiset ryhmät - populaatiot - uhanalaiset lajit Vuodenaika - pesimäkausi - muuttoajat - talvi Maatalous - tuotantosuunta - muokkausmenetelmä Ilmasto - sää - ilmaston muutos 30 % 1 % 12 % 8

9 Maatalousympäristön lintujen tiheydet biotoopeittain Tiainen & Seimola 2014, Linnut-vuosikirja 2013: KIITOS! Tuomas Seimola & Juha Tiainen LUKE Kuvat Tuomas Seimola 9