Silkkiuikku. minkki hajottajat. Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä
|
|
|
- Karoliina Laakso
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mitä syö: Silkkiuikku Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä Kuka syö: minkki hajottajat Tiesitkö? Silkkiuikun liikkuminen maalla on vaivalloista uikuille tyypillisten takana sijaitsevien jalkojen takia.
2 Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005
3 Mitä syö: kuluttaa ruskuaispussiaan Silkkiuikku Podiceps cristatus MUNA Elinympäristö: vedessä kelluva pesä sijaitsee ruovikon suojissa Kuka syö: minkki varis hajottajat Tiesitkö? Molemmat puolisot huolehtivat munien hautomisesta tasapuolisesti. Pesältä lähtiessään ne peittävät munat korsilla.
4 Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005
5 Mitä syö: emo ruokkii Silkkiuikku Podiceps cristatus POIKANEN Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä Kuka syö: minkki hajottajat Tiesitkö? Kuoriuduttuaan poikanen viettää 2-3 viikkoa emonsa selässä turvassa epäsuotuisilta sääoloilta ja petoeläimiltä.
6 Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005
7 Mitä syö: Kaulushaikara Botaurus stellaris Elinympäristö: laajat järvien ja merenlahtien ruovikot Kuka syö: piilottelevaa isokokoista lintua ei kosteikoilla saalista mikään, kuollutta lintua syö hajottajat juotikkaita sisiliskoja Tiesitkö? Kaulushaikaran kumea ääntely muistuttaa tyhjään pulloon puhallettaessa syntyvää ääntä.
8 Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005
9 Mitä syö: kuluttaa ruskuaispussiaan Kaulushaikara Botaurus stellaris MUNA Elinympäristö: ruo on korsien palasista rakennettu laakea kekopesä ruovikossa Kuka syö: minkki kettu hajottajat Tiesitkö? Kaulushaikarakoiras on moniavioinen, joten sen pesimäreviirillä voi olla useita pesiä.
10 Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005
11 Mitä syö: emo ruokkii Kaulushaikara Botaurus stellaris POIKANEN Elinympäristö: ruo on korsien palasista rakennettu laakea kekopesä ruovikossa Kuka syö: kettu minkki hajottajat juotikkaita sisiliskoja Tiesitkö? Kaulushaikaran poikaset siirtyvät pesää ympäröivään ruokometsään jo parin viikon ikäisinä.
12 Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005
13 Mitä syö: Lapasorsa Anas clypeata Elinympäristö: rehevät sisävedet, tulvaniityt, ruovikkoiset merenlahdet Kuka syö: minkki hajottajat Tiesitkö? Lapasorsan lusikkamainen nokka sopii erittäin hyvin ravinnon siivilöintiin aivan veden pinnalta.
14 Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005
15 Mitä syö: kuluttaa ruskuaispussiaan Lapasorsa Anas clypeata MUNA Elinympäristö: pesä on tiheän ruohokasvillisuuden suojissa kostealla rantaniityllä veden lähellä Kuka syö: varis hajottajat Tiesitkö? Lapasorsa, kuten valtaosa lintulajeistamme, munii yhden munan päivässä, yleensä varhain aamulla.
16 Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005
17 Mitä syö: emon opastuksella Lapasorsa Anas clypeata POIKANEN Elinympäristö: rehevät sisävedet, tulvaniityt, ruovikkoiset merenlahdet Kuka syö: minkki hajottajat Tiesitkö? Lapasorsan poikaset seuraavat emoaan veteen heti kun niiden untuvat ovat kuivuneet kuoriutumisen jäljiltä.
18 Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005
19 Mitä syö: Ruskosuohaukka Circus aeruginosus Elinympäristö: laajat ruovikot Kuka syö: isoa petolintua ei saalista mikään, kuollutta lintua syö hajottajat nokikanoja Tiesitkö? Soitimella ruskosuohaukkakoiras esittää komeita lentonäytöksiä kaartaen ylös ja syöksyen alas naaraan suuntaan voltteja tehden.
20 Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005
21 Mitä syö: kuluttaa ruskuaispussiaan Ruskosuohaukka Circus aeruginosus MUNA Elinympäristö: kasvinosista rakennettu kekomainen pesä vankkavartisessa ruokokasvustossa. Kuka syö: minkki kettu hajottajat Tiesitkö? Naaraan hautoessa koiras tuo sille saalista, jonka se pudottaa pesälle tai luovuttaa naaraalle ilmassa.
22 Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005
23 Mitä syö: emo ruokkii Ruskosuohaukka Circus aeruginosus POIKANEN Elinympäristö: kasvinosista rakennettu kekomainen pesä vankkavartisessa ruokokasvustossa. Kuka syö: minkki kettu hajottajat nokikanoja Tiesitkö? Jos ruokaa ei ole tarpeeksi, isommat poikaset saattavat syödä pienempiä sisaruksiaan.
24 Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005
Nauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja
Mitä syö: Nauta Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt Kuka syö: ihminen hajottajat rantaniityn kasveja Tiesitkö? Kyytöt ovat itäsuomenkarjaa, joka on uhanalainen maatiaisrotu. Lintulahdet
Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.
Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa
VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA
VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA JOKAISELLA LINTULAJILLA ON OMA EKOLOGINEN LOKERONSA 11 14 15 16 12 1 2 13 17 3 4 5 6 7 8 9 10 1. sinisorsa, 2. töyhtöhyyppä, 3. rantasipi,
Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa
Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset
FCG Finnish Consulting Group Oy
FCG Finnish Consulting Group Oy RAAHEN KAUPUNKI ja RAAHEN SATAMA AITTALAHDEN JA SOMERONLAHDEN LINNUSTOSELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Aittalahden ja Someronlahden linnustoselvitys P12075 SISÄLLYSLUETTELO
Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella
Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella ympäristöalan asiantuntija Heikki Pönkkä ja Helena Haakana KESÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2.
Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011
Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille
Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Petri Kuhno
Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille
Lintuopas. Retkiä Mynälahdelle. Lintuopas. Lintuoppaassa on esitelty muutamia Mynälahdella esiintyviä lintulajeja.
Lintuoppaassa on esitelty muutamia Mynälahdella esiintyviä lintulajeja. Haapana... 2 Isokoskelo... 3 Jouhisorsa... 4 Kyhmyjoutsen... 5 Lapasotka... 6 Laulujoutsen... 7 Merihanhi... 8 Pikkujoutsen... 9
NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018. Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys Pekka Rintamäki
NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018 Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys 2018 Pekka Rintamäki 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 5 2. Johdanto... 6 3. Tutkimusalue ja menetelmät...
Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue
29.10.2014 Teksti: Ari Aalto Kuvat: Markku Saarinen Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue Huom! Puhdistamoalueella liikkuminen on luvanvaraista. Vierailuja koskevista pelisäännöistä
Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 55/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat
Viitasammakkohavaintoja Helsingissä keväällä 2017 (Munkkiniemi & Laajasalo) Jarmo Saarikivi
Viitasammakkohavaintoja Helsingissä keväällä 2017 (Munkkiniemi & Laajasalo) Jarmo Saarikivi 1. Tausta Viitasammakkoja (Rana arvalis) on Helsingissä kartoitettu useissa eri hankkeissa ja tietämys alueen
KOSTEIKKOKORTIT - opettajan oheismateriaali -
KOSTEIKKOKORTIT - opettajan oheismateriaali - Taitto ja lajikuvitukset Vappu Ormio 2005 Kosteikkokorti opettajan oheismateriaalit SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1. JOHDANTO... 2 2. KOSTEIKKOKORTTIEN KÄYTTÖ... 3
Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin
Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa
Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 115/2011
Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 115/2011 Tuomas Syrjä Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Tutkimusalue
Köyliönjärven linnusto 2010. Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Rauno Yrjölä, Oskari Kekkonen, Antti Tanskanen, Peter Uppstu
Köyliönjärven linnusto 2010 Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto Rauno Yrjölä, Oskari Kekkonen, Antti Tanskanen, Peter Uppstu Köyliönjärven linnustoselvitys 2010 Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto
Keski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros
Suo metsäkanalinnun silmin
Suo metsäkanalinnun silmin Teerikana syö tupasvillan tähkiä Suomen riistakeskus Arto Marjakangas 18.12.2014 1 Soiden merkitys metsäkanalinnuille koko vuodenkierrossa: (metsä)riekko teeri metso pyy Esityksen
Pyhäjärven linnusto 2010. Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Rauno Yrjölä, Oskari Kekkonen, Antti Tanskanen, Peter Uppstu
Pyhäjärven linnusto 2010 Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto Rauno Yrjölä, Oskari Kekkonen, Antti Tanskanen, Peter Uppstu Pyhäjärven linnustoselvitys 2010 Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto Rauno
SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITTO BIRDLIFE SUOMI. Taantuvien vesilintujen tunnistusopas
SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITTO BIRDLIFE SUOMI Taantuvien vesilintujen tunnistusopas SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITTO BIRDLIFE SUOMI Tervehdykset SINULLA ON KÄSISSÄSI TAANTUVIEN VESILINTUJEN TUNNIS- TUSOPAS, joka on tehty
EMONKASVATUS ILMAN TOUKANSIIRTOA
EMONKASVATUS ILMAN TOUKANSIIRTOA MILLERIN MENETELMÄ Muotoiltu pohjukekehä annetaan hyvin rakentavan kunnan rakennettavaksi Kun pohjuke on rakennettu puoliväliin, se annetaan siitoskuntaan kahden pesään
Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa
Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus Lasten Yliopisto, Seinäjoki, 16.4.2016 Luennon sisältö Mitä ovat hyönteiset ja madot Mikä on niiden rooli
Vesijärven ötököitä. kasveja
Vesijärven ötököitä kasveja JA Vesijärvi sijaitsee Lahden, Hollolan ja Asikkalan alueella ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä. Vesijärvi laskee Etelä-Päijänteeseen Vääksynjoen kautta. Muodoltaan
K O K E M Ä E N S Ä Ä K S J Ä R V E N V E S I - J A L O K K I L I N T U L A S K E N T A R IS TO VI LÉ N
K O K E M Ä E N S Ä Ä K S J Ä R V E N V E S I - J A L O K K I L I N T U L A S K E N T A 2 0 1 4 R IS TO VI LÉ N JOHDANTO Sääksjärven linnustoa on laskettu aiemmin vuosina 1992 (Nuotio, K. ym.) ja 2007
Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä
Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä Kesäkuun alussa Nuutilanlahden luoteisosassa on avovettä, mutta heinäkuussa vesialueet ovat
Lasten ympäristöopas
Lasten ympäristöopas Vuodenajat Yhdistä oikeaan vuodenaikaan: Lintu aamuvarhain herää pesään aineksia kerää. On siis Ämpäri, lapio ja hiekkalinna, uimapuku ja pyöränpinna. On siis Siili penkoo lehtikasaa,
Metsästys ja riistanhoito saaristossa
Metsästys ja riistanhoito saaristossa KALVOSARJA 4 Haapana kuuluu metsästettäviin riistalajeihin. Metsästykseen kuuluu lajintunnistaminen. Sorsilla eri lajien naaraat muistuttavat usein toisiaan. Lisäksi
Pihaihme-luontopolku. Värityskuvina. Copyright Vappu Ormio, vappu.ormio(at)elisanet.fi
Pihaihme-luontopolku Värityskuvina Copyright Vappu Ormio, vappu.ormio(at)elisanet.fi Pihaihme Luontopolku omalle pihallesi Ota lapsi mukaan toimintaan. Tarvikkeet: Tietokone, printteri, tulostuskartonkia/paperia.
Alkionkehityksen vaiheet (kertaus) Postnataalinen kehitys: (lat. natus = syntymä) 2 moodia
1 2 Kehitysbiologia ja kehitysfysiologia Lisääntymisen fysiologia: Seppo Saarela Alkionkehitys: kehitysbiologian luennot (EH) Cambell Biology luku 47 (Animal development) Kehitysbiologia = alkionkehitys,
Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012
Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Osa Vähäjärven länsipään pienestä naurulokkikoloniasta. Samalla kohdalla osmankäämikössä esiintyy myös viitasammakko. Kuva Pekka Rintamäki.
Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA
Sorsalintujen osa 1 tunnistaminen SYYSPUVUSSA Hämärässä metsästäminen vaatii erittäin kokeneen metsästäjän, jotta pystyisi tunnistamaan lajit pelkästään silhuetin perusteella. Mikä laji on kuvassa? Heinäsorsa
Linnut. vuosikirja 2011 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO
Linnut vuosikirja 2011 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Suotuisan suojelutason saavuttamiseen tarvitaan vuosittain rahaa vähintään nel- jä kertaa enemmän kuin hallinto nykyään käyttää linnustonsuojelualueiden
Kun minkinpennut syntyy siinä tulee aina menetyksiä. Eli jos naaras on liian lihava niin ei välttämättä hoida kaikkia pentuja tai jos naaras liian
Kun minkinpennut syntyy siinä tulee aina menetyksiä. Eli jos naaras on liian lihava niin ei välttämättä hoida kaikkia pentuja tai jos naaras liian laiha. Kuntoluokka tärkeää. Nuoret naaraat myös hävittää
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A, No 83
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A, No 83 Otajärven vesi- ja rantalinnuston kehitys ja nykytila Tapio Aalto METSÄHALLITUS Luonnonsuojelu Tapio Aalto Juoksijankatu 8 F 52 20360 Turku tapio.aalto@utu.fi
Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä
1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla
Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi
Vesilintulaskenta Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi 1 1.* Tausta ja tavoitteet Sisävesien pesimälinnuston seuranta Kaksi menetelmää: 1)Pistelaskenta kannanmuutosten
Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto
Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80
KUIVASJÄRVI, PARKANO VIITASAMMAKKO- KARTOITUS
Vastaanottaja Pirkanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 13.6.2014 KUIVASJÄRVI, PARKANO VIITASAMMAKKO- KARTOITUS VIITASAMMAKKO-KARTOITUS Tarkastus 13.6.2014 Päivämäärä 13.6.14 Laatija Kaisa
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Tavoitteet: Tehtävässä
NATURA TARVEARVIOINTI 16USP NAT PUHURI OY Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto. Natura tarvearviointi
NATURA TARVEARVIOINTI 16USP0142.6501.NAT 4.10.2013 PUHURI OY Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto Natura tarvearviointi 1 Copyright Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä
TURUN KAUPUNKI. " '\ i YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA VIII-
TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA VIII- KUUSISTONLAHTI, RAUVOLANLAHTI JA FRISKALANLAHTI " '\ i JULKAISU 9/86 KUUSISTONLAHDEN,
Nyynäisissä sijaitsevien kiinteistöjen Aukunniemi RN:o 3:19 ja Aukunniemi 1 RN:o 3:28 edustalla olevan yhteisen vesialueen RN:o 876:13 ruoppaus, Masku
Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 145/2012/2 Dnro ESAVI/160/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.6.2012 ASIA Nyynäisissä sijaitsevien kiinteistöjen Aukunniemi RN:o 3:19 ja Aukunniemi 1 RN:o 3:28 edustalla olevan
JÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO 2013
JÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO 2013 Ympäristökonsultointi Jynx Oy Kaarinan kaupungin rakennuttama lintulava on hyvin suosittu retkeilykohde. Kuva: Jynx Oy. Johdanto Kaarinan kaupunki tilasi loppuvuodesta
HÄMEENLINNAN HAUHON ILMOILANSELÄN LINNUSTOSELVITYS 2018
HÄMEENLINNAN HAUHON ILMOILANSELÄN LINNUSTOSELVITYS 2018 Ilmoilanselän linnustoselvitys 31.8.2018 Tekijät: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. Ari Lehtinen Kansikuva: Isokoskelo (Juha Mälkönen)
Seinäjoen eteläisen yleiskaavan laajennus. -viitasammakot (Rana arvalis) Seinäjoen kaupunki
Seinäjoen eteläisen yleiskaavan laajennus -viitasammakot (Rana arvalis) Seinäjoen kaupunki 2008 Seinäjoen eteläisen yleiskaavan laajennus viitasammakot (Rana arvalis) Hannu Tuomisto, FM Yleistä Viitasammmakko
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen moniste 2/2003. Rami Lindroos, Jyrki Matikainen. Otajärven linnustoselvitys 2002
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen moniste 999 2/2003 Rami Lindroos, Jyrki Matikainen Otajärven linnustoselvitys 2002 Raportti on osa Life Luonto -rahaston tukemaa projektia. Life Luonto on EU:n rahoitusväline,
T e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o
KEIDAS Luontonäyttely T e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o 1 Luontomuseo KEIDAS Tehtävät 7-9 luokille, Laatinut Hannu Tuomisto lyhyt versio nimi: Opettaja: jos tulostat luokallesi
SILEÄLASTAISET JA TINAMIT Lentokyvyttömiä alkulintuja
Strutsit, nandut, kasuaarit, emut ja kiivit ovat lentokyvyttömiä, alkeellisimpia nykylintuja. Ne ovat sukua keskenään vaikka elävätkin eri puolilla eteläistä pallonpuoliskoa. Myös Etelä-Amerikan tinamit
Tammelan Kuivajärven hoitoja käyttösuunnitelma
Tammelan Kuivajärven hoitoja käyttösuunnitelma Tammelan kunta Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kunnostus ja virkistyskäytön lisääminen -hanke Rauno Yrjölä Elina Vaskelainen Peter Uppstu Ympäristötutkimus
Kuvia haukanpesiltä. Kanahaukka. Kanahaukan munat ovat lähes valkoiset. Tämä pesye on epäonnistunut. Juuka
Kuvia haukanpesiltä Kanahaukka Heidi Björklund L:\luomusdata3\monitoring\Björklund\Metsohanke\Kuvia\Ag_2_PasiMakkonen_Kiteekuusi2_lowres.jpg L:\luomus-data3\monitoring\Björklund\Metsohanke\Kuvia\HannuLehtoranta\Petopesilta\Age
NAANTALIN LUOLALANJÄRVEN LINNUSTOSELVITYS
NAANTALIN LUOLALANJÄRVEN LINNUSTOSELVITYS NAANTALIN LUOLALANJÄRVEN LINNUSTOSELVITYS 1 2 Suomen Luontotieto 2003 Sisällys 1. Johdanto...5 2. Tutkimusalue...5 3. Aineisto ja menetelmät...6 4. Tulokset...7
Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa
Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Matti Aalto 2010 (kuva Ari Aalto) Selkälokkeja on tutkittu Keuruun ja Mänttä-Vilppulan järvillä yhtäjaksoisesti kymmenkunta vuotta. Ensimmäinen hyvä parimäärälaskenta
Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja
Eläinten luokittelu Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan
Suomen Luontotieto Oy. Ojakylänlahden, sekä Akionlahden pesimälinnustoselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 38/2009 Jyrki Oja, Satu Oja
Ojakylänlahden, Hailuodon pohjoisrannan sekä Akionlahden pesimälinnustoselvitys 2009 Mustakurkku-uikku kuuluu Akionlahden pesimälinnustoon Suomen Luontotieto Oy 38/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto...
SILUETTEJA. MUSTAPYRSTÖKUIRI (Limosa limosa)
SILUETTEJA MUSTAPYRSTÖKUIRI (Limosa limosa) 42 43 Maapallon pienin lintu, kimalaiskolibri, on peukalonpään kokoinen, alle kaksigrammainen minisiivekäs. Suurin lintu on puolestaan Afrikassa elävä lentokyvytön
kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!
Haasteellisempi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin
Opettajalle PUISTON ELÄIMIÄ TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ. Tehtävä:
Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää puistojen merkityksen kaupungeissa ja taajamissa ihmisten virkistyspaikkoina. Oppilas tutustuu muutamiin puiston eläimiin. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ PUISTON ELÄIMIÄ
Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja
Tampereen kaupunki/ ympäristövalvonta
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Monitavoitteinen metsäsuunnittelu Tutkintotyö PIENPETOJEN PYYNTISUUNNITELMAN LAATIMINEN Työn ohjaaja Työn teettäjä Tampere 2006 Petri Keto-Tokoi
2. Naali äärimmäisen uhanalaiseksi 6-12 aikuista yksilöä sinikettu napakettu
1. Saimaannorppa Norpan alalaji, joka on sopeutunut elämään Saimaan järvialtaassa. Laji on luokiteltu äärimäisen uhanalaiseksi Se on sopeutunut täysin makeaan veteen ja elää 65-80% elämästään vedessä Syö
Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004
Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen
Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti
Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 13.10.2013 1. JOHDANTO Lintuharrastusjärjestöjen valtakunnallinen kattojärjestö
Poimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v. 2014 pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista
1 Poimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v. 2014 pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista Hannu Sarvanne Tein kuluneena keväänä ja kesänä pesimälinnuston seurantalaskentoja Vanhankaupunginlahdella
KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja
KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja Marjut Mykrä Piirrokset: Susanna Alakarhu ja Henna Latvala Valokuvat: Katja Haukilehto, Unto Tapio, Susanna Alakarhu, Varpu Rajala ja
Laulujoutsenen pesintä -kesäkisa 2009
Laulujoutsenen pesintä -kesäkisa 2009 Havainnoitsijoita oli yhteensä 34. Havaintoja saatiin 15 Pirkanmaan kunnasta (ei havaintoja: Akaa, Juupajoki, Kuhmalahti, Mänttä-Vilppula, Punkalaidun, Sastamala,
Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ
Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. Hän myös oppii, miksi on tärkeää, että ruokaa tuotetaan Suomessa. MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Pohtikaa
ALVAJÄRVEN RANTAYLEISKAAVA- ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIHTIPUTAAN KUNTA ALVAJÄRVEN RANTAYLEISKAAVA- ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Alvajärven linnustoselvitys
Saimaan KUUTTI JA LUMIUKKO
Saimaan KUUTTI JA LUMIUKKO Satu ja kuvitus: Markus Majaluoma Julkaisu on tuotettu osana Euroopan komission rahoittamaa LIFE luonto -hanketta Safeguarding the Saimaa ringed seal (LIFE12NAT/FIN/0367) WWF
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
Lataa Lähde linturetkelle! Lataa
Lataa Lähde linturetkelle! Lataa ISBN: 9789522403179 Sivumäärä: 372 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.58 Mb Helsingin ja lähialueiden linnusto on monipuolinen. Jo Helsingin kantakaupungista löytyy erilaisia
SIMON KARSIKON SUUNNITTELUALUEIDEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS
SIMON KARSIKON SUUNNITTELUALUEIDEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue... 3 3. Aineisto ja käytetyt menetelmät... 4 3.1 Kartoituslaskentamenetelmä... 4 4.1 Alueella pesivät
Viitasammakko Suomen luonnossa ja lainsäädännössä
Viitasammakko Suomen luonnossa ja lainsäädännössä Jarmo Saarikivi Biologi, FT Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto jarmo.saarikivi@helsinki.fi Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 14.6.2017
VII RÄÄKKYLÄN JOKI HAUTALAMMEN JA LIPERIN MATTISENLAHDEN PESIMÄLINNUSTO KESÄLLÄ 2007
VII RÄÄKKYLÄN JOKI HAUTALAMMEN JA LIPERIN MATTISENLAHDEN PESIMÄLINNUSTO KESÄLLÄ 2007 Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 4 2009 259 Silkkiuikku rakentaa kelluvan pesänsä monenlaisista vesikasveista.
KESÄTOIVEET MITÄ HALUAT TEHDÄ KESÄLLÄ? RyhmäRenki Kirsi Alastalo
KESÄTOIVEET MITÄ HALUAT TEHDÄ KESÄLLÄ? TAVOITE Omien toiveiden ilmaiseminen, myönteisten kesäodotusten herättely, kesäsuunnitelmien kertominen ryhmälle, yhteisten kiinnostuksen kohteiden löytäminen VALMISTELU
Metsokanta kasvuun ja tarinat talteen Kauhajoella
Metsokanta kasvuun ja tarinat talteen Kauhajoella Yleishyödyllinen hanke metson elinolojen pitkäkestoiseen parantamiseen metsänomistajille ja metsästäjille Kuvat ja tekstit; Mikael Luoma riistapäällikkö
Suomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus
Alueen nimi: Vanhankaupunginlahden lintuvesi Alueen koodi: FI0100062 Pinta ala (ha): 316 Kunta: Helsinki Hallinnoll.alue: Merialue (ei sis. Nuts alueisiin) 90 Aluetyyppi: SCI ja SPA Uusimaa (suuralue)
UUDEN VENEIDEN TALVISÄILYTYSHALLIN RAKENTAMINEN RANMARINA OY:N OMISTAMALLE KIINTEISTÖLLE
UUDEN VENEIDEN TALVISÄILYTYSHALLIN RAKENTAMINEN RANMARINA OY:N OMISTAMALLE KIINTEISTÖLLE - VAIKUTUKSET KISKONJOEN VESISTÖN (FI0200083) NATURA-ALUEESEEN Esiarviointi luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen vaikutusarvioinnin
LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:
LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.
Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa
Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa ja tutustuttuasi Ahdin Akatemiaan tietosi ovat varmasti karttuneet niin, että kysymyksiin
Vanhankaupunginlahden eläinhavaintoja 2014
Vanhankaupunginlahden eläinhavaintoja 2014 Koonnut Eero Haapanen, joka havainnoija, jos muuta ei mainittu. Lukumäärä aina yksi, jos muuta ei mainittu. Päivitetty 30.9.14 Siili 19.4. ja 28.6. Taka-Viikki
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot
Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja
Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset
Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset Liitteessä käytettyjen lyhenteiden selitykset: VU=vaarantunut, RT=alueellisesti uhanalainen NT=silmälläpidetävä,
Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi
Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi 28.5.2007 1. Yleistä...1 2. Tutkimusmenetelmät...2 3. Räskin-Syvälahdenpohjan vesi- ja rantalinnusto 2007...3 4. Soininlaakson
NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2017. Markluhdanlahden luontoselvitys Pekka Rintamäki
NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2017 Markluhdanlahden luontoselvitys 2017 Pekka Rintamäki 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 5 2. Johdanto... 6 3. Tutkimusalue ja menetelmät...
Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle
Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle Hannu Pöysä Luonnonvarakeskus 1 Vesilintujen pesimäkantojen kehitys 1986-2015 valtakunnallisen seuranta-aineiston mukaan Rintala & Lehikoinen 2015,
Varsinais-Suomen ELY-keskus. Rauman Saarnijärven pesimälinnusto- ja viitasammakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY
Varsinais-Suomen ELY-keskus Rauman Saarnijärven pesimälinnusto- ja viitasammakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 50/2013 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...
Johdat us eläinplankt onin maail maan
Johdat us eläinplankt onin maail maan Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti 1 Eläinplankt onryhmät Alkueläimet (Protozoa) Rataseläimet (Rotatoria) Äyriäiseläinplankton Vesikirput (Cladocera) Hankajalkaisäyriäiset
Mehiläsitarha, Juhmon marjatila, Tuusula
Ihmiset ovat jo vuosituhansia sitten keksineet, että hunajaa saa helpoiten tarhaamalla mehiläisiä. Kesän aikana mehiläiset keräävät yhteen pesään ravinnoksi hunajaa noin 40 kg. Leppoisa Helmer Lauren on
Kaakkuri ja kuikka. Kaakkuri. Tunnettujen pesimäpaikkojen tarkastukset. Lisätietoa 1/6
Kaakkuri ja kuikka BirdLife Suomen vuoden linnut 2010 ohjeita havainnoijille Kuikka ja kaakkuri ovat pitkäikäisiä hitaasti lisääntyviä lintulajeja joiden kannat ovat maailmanlaajuisesti taantuneet, Suomessa
Säihkylintujen lahko jaetaan kymmeneen heimoon: kuningaskalastajiin todeihin momotteihin mehiläissyöjiin säihkynärhiin sarvinokkiin
Matala, hyrisevä ääni kaikuu taivaalla. Aluksi ei näy mitään, sitten katse tarkentuu ja löytää parven solakoita, teräväsiipisiä lintuja hyönteisjahdissa. Linnut lyövät vuoroin nopeasti siivillään ja vuoroin
Järvilinnut matkailun myötätuulessa
Järvilinnut matkailun myötätuulessa Linnustoraportti Puruvesi Järvilinnut matkailun myötätuulessa, jatkohanke Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry LINNUSTORAPORTTI, PURUVESI JOHDANTO Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.
Kehitysbiologia ja kehitysfysiologia
Postnataalinen yksilönkehitys 1 Kehitysbiologia ja kehitysfysiologia Lisääntymisen fysiologia: Seppo Saarela Alkionkehitys: kehitysbiologian luennot (EH) Cambell Biology luku 47 (Animal development) Kehitysbiologia
Lataa Tiesitkö tämän linnuista? - Pertti Koskimies. Lataa
Lataa Tiesitkö tämän linnuista? - Pertti Koskimies Lataa Kirjailija: Pertti Koskimies ISBN: 9789513165833 Sivumäärä: 191 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 27.08 Mb Tiesitkö, että- kirjosieppo huijaa itselleen
Lataa Böödismit - Eeva-Liisa Sepponen. Lataa
Lataa Böödismit - Eeva-Liisa Sepponen Lataa Kirjailija: Eeva-Liisa Sepponen ISBN: 9789512362172 Sivumäärä: 96 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.55 Mb Facebookissa lukuisia tykkääjiä keränneet böödismit
FRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE
FRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE Fiproniili tappaa puutiaiset, kirput ja väiveet (S)-Metopreeni estää munien, toukkien
Havaintoja lintujen pesimiskauden päättymisvaiheesta
Havaintoja lintujen pesimiskauden päättymisvaiheesta OLAVI HILDEN ja PENTTI LINKOLA Lintujemme pesimiskauden päättymisvaihetta valaisevaa aineistoa on kerätty ja julkaistu varsin niukasti. Tämä johtuu
Ravintoketjukunnostus lintuvesien hoidossa? Lintu-kala-hankkeen* tuloksia ja johtopäätöksiä
Ravintoketjukunnostus lintuvesien hoidossa? Lintu-kala-hankkeen* tuloksia ja johtopäätöksiä Mustakurkku-uikku / Jukka Haapala Ilkka Sammalkorpi SYKE/VK Markku Mikkola-Roos SYKE/LK * YM 77 Sammalkorpi,