NAANTALIN LUOLALANJÄRVEN LINNUSTOSELVITYS

Transkriptio

1 NAANTALIN LUOLALANJÄRVEN LINNUSTOSELVITYS

2 NAANTALIN LUOLALANJÄRVEN LINNUSTOSELVITYS 1

3 2 Suomen Luontotieto 2003

4 Sisällys 1. Johdanto Tutkimusalue Aineisto ja menetelmät Tulokset Luolalanjärven merkitys muuttolinnustolle Järven merkitys lintuharrastajien kohteena ja ehdotuksia havainnoinnin helpottamiseksi

5 1. Johdanto Naantalin kaupungin ympäristötoimi tilasi keväällä 2003 Suomen Luontotieto Oy:ltä Naantalin Luolalanjärven linnustoselvityksen. Selvitys tehtiin alueen maankäytön taustaselvitykseksi ja se antaa tietoa myös kohteen virkistyskäytön suunnitteluun. Luolalanjärven alueelta ei aiemmin ole systemaattista pesimälinnuston selvitystä, vaikka kohde on hyvin suosittu lintuharrastajien keskuudessa. 2. Tutkimusalue Naantalin ydinkeskustan läheisyydessä sijaitseva Luolalanjärvi on hyvin rehevä liejupohjainen järvi. Järven rehevyys johtuu pääasiassa sinne aiemmin johdetuista sokeritehtaan jätevesistä. Myös asutus lienee aiemmin rehevöittänyt järveä. Ravinteisuus on johtanut aika ajoin happikatoon ja kalakuolemiin, joita havaittiin myös talvella Järven pesimälinnustoon järven ravinteisuus on vaikuttanut vain positiivisesti, ja monet rehevien lintujärvien lajit kuuluvat Luolalanjärven pesimälinnustoon tai pysähtyvät muutolla tankkaamaan ja levähtämään alueella. Järven rantavyöhykkeet ovat järven pohjoispäätä lukuun ottamatta hyvin kapeita ja esim. rantaniittyä esiintyy vain järven pohjoispäässä. Järven länsireunaa kiertää melko kapea pensaikkovyöhyke. Erityisen kapea rantavyöhyke on järven rakennetulla eteläreunalla, jossa metsä rajautuu suoraan avoveteen. Järven eteläpäässä on pieni tervaleppälehto ja sen edustalla pieni osmankäämikasvusto. 4

6 3. Aineisto ja menetelmät Luolalanjärven pesivä vesi- ja rantalinnusto selvitettiin piste- ja kiertolaskentamenetelmän avulla (Koskimies 1988). Järven linnustoa havainnoitiin rannoilta käsin yhteensä 6 kertaa ja joka kerralla merkittiin ylös kaikki havainnot vesi- ja rantalinnuista. Tämän lisäksi tehtiin lajikohtaisia selvityksiä muutaman lajin (keltavästäräkki, telkkä) tarkan parimäärän selvittämiseksi. Nämä havainnot yhdistettiin harkintaa käyttäen kiertolaskenta-aineistoon. Kiertolaskennan ensimmäinen kierros tehtiin 4.5. jolloin mm. suurin osa taveista, sinisorsista ja telkistä oli edelleen pareittain. Toukokuun loppupuolella ja tehdyillä laskentakierroksilla saatiin laskettua myöhemmin pesintänsä aloittavat vesilinnut, mm. tukkasotkat. Viimeinen laskentakerta tehtiin 22.6., jolloin laskettiin järven vesilintupoikueet. Piste- ja kiertolaskentamenetelmän lisäksi kosteikkoalueiden linnuston selvittämisessä käytettiin kartoituslaskentamenetelmää. Tällä menetelmällä selvitettiin järven rantametsien, niittyjen ja luhtien kahlaaja- ja varpuslintujen pesivien parien määriä. Kartoituslaskentamenetelmän käyntikertoja oli myös kuusi. Varpuslintujen kohdalla pari tulkittiin pesiväksi kolmen havaintokerran perusteella. Laskennat suoritettiin aamulla klo , jolloin Naantalintien liikenteen melu ei vielä ole häiritsevää. Alueelle tehtiin myös kaksi yölaulajalaskentaa (28.5. ja 10.6.). Vakioitujen laskentamenetelmien lisäksi tehtiin lajikohtaisia laskentoja. Kelluvan tai suuren näkyvän pesän rakentavien lajien pesät laskettiin. Näihin lajeihin kuuluvat silkkiuikku ja lokkilinnut. Kahlaajahavainnoista suurin osa koski joko varoittelevaa emoa tai poikuehavaintoa. Vesilintujen poikuehavainnot otettiin mukaan kokonaisparimäärää laskettaessa, mutta kaikkia poikuehavaintoja ei yhdistetty toiston välttämiseksi aineistoon. Maastotyöt suoritti ja raportin kirjoitti biologi Jyrki Matikainen Suomen Luontotieto Oy:stä. Havainnointiin osallistui myös muita järvellä käyneitä lintuharrastajia, joista kaikille yhteiset kiitokset. 5

7 4. Tulokset Luolalanjärven pesimälinnusto on esitetty taulukossa nro 1. Järvellä pesi yhteensä kymmenen vesilintulajia, mikäli rantakanoihin kuuluva nokikana lasketaan vesilintuihin. Kahlaajia järven ranta-alueilla pesi kolme lajia ja lokkeja ja tiiroja kaksi lajia. Rantaniittyjen, ruovikoiden ja pensaikkojen varpuslintulajeja paikalla pesi 11 lajia. Yhteensä järvellä ja sen ranta-alueilla pesi 85 lintuparia. Eu:n Lintudirektiivin (Council Directive 79/409/ETY) liitteen I lajeista järvellä pesi mustakurkku-uikku ja kalatiira. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2001) silmälläpidettävien lajien ryhmään luokiteltu pensastasku pesi järven pohjoispään rantaniityllä peräti kolmen parin voimin. Vesi- ja rantalintujen lisäksi laskentatuloksiin otettiin mukaan muutamia varpuslintulajeja, jotka pesivät järven rantametsissä, vaikka eivät varsinaisia kosteikkolintuja olekaan. Sen sijaan järven itäpuolen metsälinnusto jätettiin inventointien ulkopuolelle. Järven pienen koon ja lintujen helpon havaittavuuden vuoksi tuloksia voi pitää hyvin luotettavina. Osa aloitetuista kalalokkien ja mahdollisesti myös vesilintujen pesinnöistä tuhoutui melko nopeasti varisten ja ilmeisesti supikoiran toimesta. Uusintapesyeitä ei laskettu mukaan kokonaisparimäärään, mikäli ne varmasti kyettiin tulkitsemaan todellisiksi uusintapesyeiksi. Taulukko 1. Luolalanjärven pesimälinnusto (vesi- ja rantalinnusto) parimäärineen vuonna Lintudirektiivin (Council Directive 79/409/ETY) liitteen I lajit on esitetty vahvennettuina. Kansallisessa uhanalaisuusluokituksessa (Rassi ym. 2001) mainitut lajit on esitetty viimeisessä sarakkeessa lyhentein: VU= vaarantunut, NT= silmälläpidettävä. Laji Mustakurkku-uikku (Podiceps auritus) Silkkiuikku (Podiceps cristatus) Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) Haapana (Anas penelope) Tavi (Anas crecca) Lapasorsa (Anas clypeata) Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Tukkasotka (Aythya fuligula) Telkkä (Bucephala clangula) Nokikana (Fulica atra) Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Rantasipi (Actitis hypoleucos) Pikkutylli (Charadrius dubius) Kalalokki (Larus canus) Kalatiira (Sterna hirundo) Niittykirvinen (Anthus pratensis) Keltavästäräkki (Motacilla flava) Pensastasku (Saxicola rubetra) Satakieli (Luscinia luscinia) Pensaskerttu (Sylvia communis) Lehtokerttu (Sylvia borin) Luhtakerttunen (Acrocephalus palustris) Rytikerttunen (Acrocephalus scirpaceus) Ruokokerttunen (A.schoenobaenus) Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) Parimäärä Uhanalaisuus NT 6

8 4.1 Lajikohtainen tarkastelu Mustakurkku-uikku (Podiceps auritus) direktiivilaji Parimäärä: 1 pari (alueella havaittiin myös toinen pari, joka kuitenkin hävisi järveltä kesäkuun alussa) Mustakurkku-uikku on pienten umpeen kasvavien järvien ja lampien laji, joka meillä pesii myös rannikkoalueen suojaisilla pienillä merenlahdilla. Lajin pesinnästä Luolalanjärvellä ei ole aiempaa tietoa, joten laji lienee uusi pesimälaji järvelle. Kumpikin havaituista pareista viihtyi järven pohjoispäässä pumppuaseman ja Naantalin tien välisellä alueella. Toisen parin pesä sijaitsi pumppuaseman edustan pienessä saaressa. Pesinnän onnistumisesta ei ole tietoa. Silkkiuikku (Podiceps cristatus) Parimäärä: 3 paria Silkkiuikku pesii kaikenlaisissa vesistöissä ja laji voi pesiä kymmenien parien löyhissä kolonioissa. Luolalanjärvella talvella tapahtuneet kalakuolemat ovat saattaneet vaikuttaa järvellä pesineiden silkkiuikkujen määrään, sillä laji on ollut aiempina vuosina järvellä runsaampi. Viihtyy muiden vesilintujen tapaan järven pohjoisosissa. Kaikki havaitut pesät sijaitsivat Naantalin tien viereisellä ruovikko-osmankäämireunuksella. Kyhmyjoutsen (Gygnus olor) Parimäärä: 1 pari Järvellä oleskeli keväällä ja kesällä 2-15 vanhaa lintua, mutta selviä pareja oli vain yksi. Laji aloitti pesänrakennuksen, mutta ainakin ensimmäinen pesintäyritys epäonnistui. Pesinnän myöhemmästä onnistumisesta ei ole tietoa. Pinta-alan perusteella järvelle mahtuisi 2-3 pesivää paria. Haapana (Anas penelope) Parimäärä: 1 pari Haapana on matalien ruohostorantaisten järvien laji, joka pesii vähälukuisena myös merialueella. Lounais-Suomessa lajin pesimäkanta on keskittynyt parhaille lintujärville. Luolalanjärvellä laji pesinee säännöllisesti sillä lajista on tehty runsaasti kesähavaintoja alueelta. Inventoinneissa pesiväksi tulkittiin yksi tiivisti yhdessä oleskellut pariskunta. Pariskunnan lisäksi järvellä havaittiin 1-5 koiraslintua, jotka todennäköisesti olivat parittomaksi jääneitä lintuja. Haapanan pesä voi sijaita melko kaukanakin rantaviivasta, joten pesimäpaikkojen puute ei rajoita lajin esiintymistä järvellä. Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Parimäärä: 10 paria Järven yleisin sorsalintu, joka pesii rantavyöhykkeen lisäksi lähialueen metsissä. Pesäpaikka saattaa sijaita melko kaukanakin järvestä. Pesivien lintujen lisäk- 7

9 si järvellä näkee kesäisin koiraslintujen kokoontumisparvia. Ennen jäätymistä järvelle kerääntyy usein satojen lintujen suuruinen talviparvi, josta osa lienee Ukko-Pekan sulassa talvehtivia lintuja. Tavi (Anas crecca) Parimäärä: 4 paria Kaikenlaisissa vesistöissä pesivä tavi pesii muutaman parin voimin myös Luolalanjärven ympäristössä. Laji viihtyy järven pohjoispäässä, mutta poikue havaittiin myös järven eteläpäässä. Lapasorsa (Anas clypeata) Parimäärä: 1 pari Vaatelias lapasorsa kuuluu parhaimpien lintuvesien lajistoon. Laji on Varsinais- Suomessa hyvin vähälukuinen pesimälintu. Pienenä yllätyksenä inventointien yhteydessä löytyi Luolalanjärven pohjoispään rantavyöhykkeeltä lapasorsan 7 munainen pesä. Pesintä ilmeisesti epäonnistui koska poikasia ei alueella havaittu. Lapasorsa pariskunta viihtyi alueella kuitenkin koko kesän ajan. Tukkasotka (Aythya fuligula) Parimäärä: 3 paria Tukkasotkan pesinnän todentaminen vaatii pesä- tai poikashavaintoa. Lajin pesimäkausi on pitkä ja osa linnuista aloittaa pesintänsä vasta kesäkuussa. Tukkasotka voi pesiä pieninä yhdyskuntina lokkikolonioissa, mutta useimmat parit pesivät yksittäin ja pesä sijaitsee yleensä lähellä rantaviivaa. Luolalanjärvellä saattoi yrittää pesintää useampikin tukkasotkapari, sillä järvellä viihtyi vaihteleva määrä tukkasotkia koko kesän ajan. Sinisorsa on järven runsain vesilintu. JM 8

10 Telkkä (Bucephala clangula) Parimäärä: 8 paria Luolalanjärvellä pesivien telkkien pesäkolot tai useimmiten pöntöt voivat sijaita jopa kilometrin päässä järveltä. Poikasten kuoriuduttua telkkänaaras johdattaa poikaset järvelle varttumaan. Vain pieni osa Luolalanjärvelle päässeistä poikasista varttuu aikuisiksi, sillä erityisesti suuret lokkilinnut verottavat poikueita ankarasti. Osa poikasista päätyy myös pienpetojen, kuten minkkien saaliiksi. Parimäärän tulkinta perustuu toukokuun alun kiertolaskentaan. Poikueita järvellä havaittiin yhteensä kuusi. Nokikana (Fuliga atra) Parimäärä: 5 paria Nokikana kuuluu rehevien vesien tyyppilajeihin ja se pesii niin lintujärvillä kuin merenlahtien ruovikoissakin. Nokikanan kantaa säätelee eniten talvehtimisalueiden sääolot. Ankarien talvien jälkeen nokikanan pesimäkannat romahtavat. Tällä hetkellä Lounais-Suomen kanta on niukka, jos sitä vertaa 1970-luvun pesimäkantaan. Luolajanjärven viiden parin pesimäkantaa voi pitää melko suurena järven kokoon nähden. Laji viihtyy järven pohjoispäässä, mutta myös eteläpäässä pesi yksi pari. Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Parimäärä: 3 paria Luolalanjärven pohjoispäässä havaittiin parhaimmillaan 4 soidintelevaa taivaanvuohta joista 3 tulkittiin pesiviksi. Laji myös onnistui pesinnässään, sillä järven pohjoisnurkalla havaittiin poikue. Rantasipi (Actitis hypoleuca) Parimäärä: 2 paria Rantasipi pesi järven karuimmilla rannoilla kahden parin voimin. Toinen reviiri sijaitsi järven eteläreunan mökkialueella ja toinen järven eteläpäässä. Lajin pesäpaikka voi sijaita melko kaukanakin rantaviivasta. Pesä rakennetaan yleensä puoliavoimeen lämpimään kangasmaastoon. Pikkutylli (Charadrius dubius) Parimäärä: 2 paria Pikkutylli suosii pesimäympäristönään niukkakasvuisia joutomaa-alueita ja hiekka- ja sorakenttiä. Lajin pesäpaikka voi sijaita vaikka tienreunuksella, jos lähettyvillä on ravinnonhankintaan soveltuva lieteranta. Luolalanjärvellä oli kaksi pikkutyllireviiriä, joista toinen sijaitsi Pumppukopin ympäristössä ja toinen järven eteläpäässä. Kumpikin pesintä todennäköisesti epäonnistui, sillä lajista ei tehty poikuehavaintoja alueella. 9

11 Kalalokki (Larus canus) Parimäärä: 7 paria Kalalokki pesii koko järven alueella ja pesiä löytyi mm. laitureilta ja tolppien päässä. Järven pohjoispään pienellä saarella oli pieni kolmen parin kolonia. Useimmat munapesät tuhoutuivat varislintujen ja nisäkäspetojen toimesta. Järvellä havaittiin vain muutamia varttuneita poikasia. Parimäärä perustuu löydettyihin pesiin. Kalatiira (Sterna hirundo) direktiivilaji Parimäärä: 1 pari Vaikka Luolalanjärvellä vierailee pesimäaikaan parhaimmillaan useita satoja kalatiiroja surviaissääskijahdissa, pesimäpaikkojen puute rajoittaa lajin pesintää järvellä. Ainoa mahdollinen pesäpaikka on järven pohjoispään pieni saari, jossa kalatiira yritti pesintää. Pesintäyritys todennäköisesti epäonnistui. Niittykirvinen (Anthus pratensis) Parimäärä: 4 paria Niittykirvinen on Lounais-Suomessa melko harvalukuinen avomaiden pesimälintu, vaikkakin se muualla Suomessa on avomaiden runsaslukuisimpia pesimälintuja. Lounais-Suomen harva kanta pesii saaristossa, rantaniityillä, soilla ja joutomaa-alueilla. Luolalanjärven pohjoispään pelloilla niittykirvinen pesii yhdessä keltavästäräkkien kanssa. Keltavästäräkki (Motacilla flava) Parimäärä: 6 paria Matalakasvuisten rantaniittyjen ja soiden laji, joka Lounais-Suomessa on nykyisin hyvin harvalukuinen pesimälintu. Laji on mm. hävinnyt Ruissalon pesimälinnustosta kokonaan. Luolalanjärven kuuden parin pesimäkolonia on alueen kokoon nähden suuri. Laji onnistui pesinnässään hyvin ja mm. kahdesta pesästä rengastettiin seitsemän poikasta. Kalalokki on runsastunut viime vuosina. JM 10

12 Pensastasku (Saxicola rubetra) Parimäärä: 3 paria Kansallisessa uhanalaisluokituksessa silmälläpidettävien ryhmään kirjattu pensastasku pesii peräti kolmen parin voimin Luolanjärven pohjoispään pellolla. Laji on taantunut Suomessa ilmeisesti maatalouden muutosten myötä ja laji on paikoin kadonnut kokonaan laajoilta tehoviljellyiltä peltoaukeilta. Luolanjärven pohjoispään peltoalue on lajille erinomaista pesimäympäristöä, sillä laji viihtyy reheväkasvuisilla niittyalueilla ja rantavyöhykkeellä. Satakieli (Luscinia luscinia) Parimäärä: 2 paria Satakielen voimakasta laulua kuulee kesäöisin myös Luolanjärven ympäristössä. Kesällä 2003 satakieliä lauloi järven pohjoispään pensaikkoalueella. Lajille sopivaa pesimäympäristöä on alueella kuitenkin varsin niukasti, joten satakielet jäivät luultavasti parittomiksi. Pensaskerttu (Sylvia communis) Parimäärä: 5 paria Pensaskerttu on puoliavoimien pensaikkoalueiden tyyppilaji, joka saattaa pesiä usean parin muodostamina kolonioina. Luolalanjärvellä pesii järven pohjoisosan pensaikkoalueella. Pensastasku rengastajan hyppysissä. JM 11

13 Lehtokerttu (Sylvia borin) Parimäärä: 2 paria Lehtokerttu on rehevien sekametsien ja lehtojen laji, jolle sopivaa pesimäympäristöä on Luolanjärven rannalla niukasti. Luhtakerttunen (Acrocephalus palustris) Parimäärä: 1 pari Suomen parhaimmaksi laulajaksikin nimetty luhtakerttunen kuuluu niihin yölaulajiin, joiden vuotuinen pesimäkanta riippuu toukokuun lopun ja kesäkuun alun muuttosäistä. Mikäli tällöin vallitsee etelänpuoleinen lämmin ilmavirtaus luhtakerttuset muuttavat runsaina Suomeen asti ja niitä voi tavata rehevillä pensaikkoalueilla koko Etelä-Suomessa. Luolanjärvellä kesällä 2003 havaittu luhtakerttunen piti reviiriään pumppaamon ympäristössä muutaman päivän ajan kesäkuun alkupäivinä. Rytikerttunen (Acrocephalus scirpaceus) Parimäärä: 1 pari Vankkakasvuisen ruovikon laji, jonka tyypillistä elinympäristöä ovat merenlahtien laajat ruovikot. Järvialueella lajin pesimäkanta on niukka. Naantalintien varressa sijaitseva ruovikkolaikku on ainoa lajille sopiva elinympäristö järven alueella ja kohteelle ei mahdu kuin yksi reviiri. Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) Parimäärä: 4 paria Rytikerttusen tapaan pesii ruovikoissa, mutta voi pesiä myös muunlaisessa rantakasvillisuudessa ja vaikkapa ojanvarren mesiangervikossa. Lajille sopivaa elinympäristöä on Luolalanjärven alueella niukasti. Punavarpunen (Carpodacus eryhrinus) Parimäärä: 2 paria Punavarpunen viihtyy kosteikkojen reunamien puoliavoimilla rehevillä pensaikkoalueilla. Sopivassa elinympäristössä laji voi muodostaa pieniä löyhiä pesimäkeskittymiä. Luolalanjärven pohjoispään pensaikkoreunus on lajille tyypillistä elinympäristöä, mutta muuten järven rantamilla lajille sopivaa ympäristöä ei ole. Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) Parimäärä: 3 paria Rantavyöhykkeen laji, joka voi pesiä niin ruovikossa kuin rantapajukossakin. Lajille sopivaa elinympäristöä on järven alueella niukasti. 12

14 5. Luolalanjärven merkitys muuttolinnustolle Tässä selvityksessä keskityttiin järven pesimälinnuston inventointiin ja selvitettiin pesimälinnuston rakenteeseen liittyviä seikkoja lyhyesti. Muutonaikaisia systemaattisia selvityksiä ei nyt tehty, mutta Luolalanjärvi on suosittu linturetkikohde ja alueelta on runsaasti yksittäisiä muuttolinnustoon liittyviä havaintoja. Havaintoja on mm. Turun Lintutieteellisen yhdistyksen arkistossa ja niitä on julkaistu samaisen yhdistyksen Ukuli lehdessä. Vaikka näistä havainnoista ei systemaattista aineistoa järven muuttolintukerääntymistä saakaan, on niiden pohjalta mahdollista antaa arvio järven merkityksestä muuttolinnuston kerääntymis- ja ruokailualueena. 5.1 Järven merkitys vesilinnuston kevätmuuton aikaisena levähdysalueena Luolanjärvelle kertyy keväisin pieniä määriä sorsalintuja levähtämään ja ruokailemaan, mutta yleensä sorsalintujen yhteenlaskettu päiväsumma jää noin sataan yksilöön. Telkkiä ja tukkasotkia voi järvelle kerääntyä lyhytaikaisesti kerrallaan muutamia satoja, mutta mitenkään yleistä tämä ei ole. Muita vesilintuja tai kahlaajia järvellä levähtää vain pieniä määriä. Kahlaajien esiintymistä rajoittaa sopivien lietteiden puute, vaikka ravintoa järvessä olisi runsaasti. 5.2 Luolalanjärvi pääskyjen ja tiirojen ruokailukohteena Luolanjärvi on tunnettu tiheästä surviaissääskikannastaan ja näiden sääskien kuoriutuessa keväällä ja kesällä järvelle voi kertyä sadoittain kalatiiroja (joukossa myös lapintiiroja), haara- räystäs- ja törmäpääskyjä sekä tervapääskyjä surviaissääskijahtiin. Ilmasta ruokansa pyydystäville pääskyille Luolalanjärven kaltaiset surviaissääskikeitaat ovat lähes ainoita ravinnonsaantipaikkoja kylmien ja sateisten säiden aikana. Mikäli epäedullinen säätyyppi jatkuu pitkään saattaa Luolalanjärvelle kerääntyä jopa muutama tuhat pääskyä ruokailemaan. Pääsky kerääntymät ovat lähes vuosittaisia erityisesti toukokuussa ja kesäkuun alussa. Juuri muutolta saapuneiden ja pesintäänsä aloittavien pääskyjen tankkauspaikkana Luolalanjärvi on erittäin tärkeä. Vastaavanlaisia kohteita on Lounais-Suomessa niukasti. 13

15 5.3 Luolanjärvi uiveloiden syksyisenä kerääntymisalueena Uivelo kuuluu niihin vähälukuisiin eurooppalaisiin lintulajeihin, joiden suojelussa Suomella on tärkeä tehtävä. Valtaosa Euroopan uiveloista pesii Venäjällä, mutta Suomessakin pesii arviolta % lajin läntisestä kannasta ja osa Venäjänkin uiveloista muuttaa loppusyksyllä Suomen poikki. Syysmuuton aikana lajilla on suosittuja kerääntymisalueita, joihin uiveloita kertyy joka syksy. Luolalanjärvi on Lounais-Suomen merkittävimpiä uiveloiden kerääntymisalueita ja lähes joka syksy loka-marraskuussa järvelle kertyy kymmeniä uiveloita. Tiettävästi järven suurin uivelokertymä on laskettu , jolloin peräti 130 yksilöä ruokaili järvellä (Varsinais-Suomen linnut 2003). Syksyn 2003 suurin uivelosumma Luolalanjärvellä laskettiin , jolloin järvellä havaittiin samanaikaisesti 64 uiveloa. Vastaavanlaisia uiveloiden kerääntymisalueita on Lounais-Suomessa niukasti. 6. Järven merkitys lintuharrastajien kohteena ja ehdotuksia havainnoinnin helpottamiseksi Erityisesti muuttoaikana, mutta myös kesäisin Luolanjärvellä käy päivittäin lintuharrastajia havainnoimassa. Tavallisin ja suosituin havainnointipiste on järven koillisreunalla sijaitseva pumppuasema, jossa on pieni muutaman auton pysäköinnin mahdollistava levennys. Vaikka pumppuasemalta on nykyisinkin kohtalainen näkyvyys järvelle, jää osa rantavyöhykkeen linnuista aina katvealueelle. Havainnoinnin helpottamiseksi nykyiselle havainnointipaikalle kannattaa rakentaa matala lintulava, josta näkee myös aivan rantavyöhykkeellä oleskelevat linnut. Varsinaista lintutornia ei järvelle kannata rakentaa. Kulku alueelle tulee myös varmistaa siten että tien käyttöoikeus ym. muut rasitteet tulevat huomioiduksi. Lintulavalle kannattaa rakentaa myös opasteet Naantalin tieltä asti. 14

16 7. Lähteet ja kirjallisuus Koskimies, P. & Väisänen, R. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet. Monitoring bird populations in Finland:A manual. - Helsingin yliopiston eläinmuseo. 2 painos. Lehikoinen, E. ja muut Varsinais-Suomen linnut. Turun lintutieteellinen yhdistys ry. Turku Luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilakien mukaiset arvokkaat elinympäristöt Naantalissa. Luonto- ja maisematutkimus Lehtomaa & Naantalin kaupunki s. Rassi, Pertti, Alanen, Aulikki, Kanerva, Tiina & Mannerkoski, Ilpo (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s. Saario, Tapio 1998: Varsinais-Suomen ja Satakunnan luontoselvitykset. Bibliografia. Lounais-Suomen ympäristökeskus. 96 s. Rassi, Pertti, Alanen, Aulikki, Kanerva, Tiina & Mannerkoski, Ilpo (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s. Väisänen, A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava 567 s. 8. Liitteet Karttaliite 15

17 Luolalanjärvi, Naantali Kiertolaskennan havainnointipisteet

18