JÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO 2013

Transkriptio

1 JÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO 2013 Ympäristökonsultointi Jynx Oy Kaarinan kaupungin rakennuttama lintulava on hyvin suosittu retkeilykohde. Kuva: Jynx Oy.

2 Johdanto Kaarinan kaupunki tilasi loppuvuodesta 2012 Ympäristökonsultointi Jynx Oy:ltä kosteikon linnustoselvityksen. Järvelän kosteikon selvitystyössä seurataan viidettä peräkkäistä vuotta kosteikon pesimä- ja muutonaikaista linnustoa. Kosteikon muodostui pumppurikon jälkeen Kaarinan kaupungin omistamille Järvelän pelloille keväällä 2009, jonka jälkeen kosteikon annettiin säilyä pelloilla ja kohdetta alettiin kehittää ja kunnostaa vesiensuojelu-, virkistys- ja retkeilykohteena. Nykyään alue on suosittu lähiretkikohde. Kosteikolle reunalle Kaarinaan rakennettiin syksyllä 2012 lintulava ja kesällä 2013 EU:n, kunnan ja yhdistysten tuella Liedon puolelle lintutorni. Torni nousi helmikuussa hakatulle rinteelle kosteikon ja järven väliselle mäelle. Syksyllä 2013 Kaarina rakensi uutta luontopolkua kosteikon itäpäässä osana järveä ja kosteikkoa kiertävää luontopolkuverkostoa. Kaarina uusi myös opastauluja. Turun lintutieteellinen yhdistys järjesti viikoittain neljänä arki-iltana lintuopastuksia keväällä ja syksyllä. Näihin osallistui satoja kävijöitä. Molemmat kosteikon lintulavat (vaikka lintutornista oli tehty vasta perustukset) osallistuivat Tornien taisto -tapahtumaan 4.5. Molempien lintulavojen avajaisia vietettiin 30.8.Markku Mikkola- Roos Suomen ympäristökeskuksesta tutustui kosteikkoon Hän ehdotti rakennettavan piilokoju luontokuvaajille. Sopiva paikka voisi olla lintulavan edustalla olevan penkan edessä. Raportin kirjoittaja on ehdottanut samaa jo aiemmin. Pienpetojen pyyntiä mukaan lukien kissojen pyydystäminen olisi suositeltavaa ja toiminta on jo alkanutkin. Uusia muita luontohavaintoja: kesäkuun alussa hyönteispyydyksistä saatiin kaksi viherkehnäkiitäjäistä. Laji kuuluu uhanalaisluokkaan EN erittäin uhanalaiset ilmoitettiin isosukeltaja, mutta havainnosta ei valitettavasti ole dokumentteja. Viime vuonna vihersammakot asettuivat kosteikolle (2 yksilöä), mutta tänä vuonna näitä äänekkäitä vieraslajeja tavattiin äänessä jo 5-8 yksilöä, ensimmäiset kaksi Kaksi minkkiä nähtiin Myös supit ja kissat saalistavat kosteikolla, harvoin myös kettu. JÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO lintuvesiarvo jatkoi nousuaan Kosteikon pesimäaikainen lintuvesiarvo parani entisestään. Kosteikkolintupareja pesi yhteensä 100 (vuonna paria) ja lajeja oli yhteensä 22 (vuonna 2012 lajeja 21). Avomaalinnustossa ei ollut suuria muutoksia, nyt 7 paria ja 3 lajia (vuonna paria ja 3 lajia). Taulukko vuosien pesimälinnuista löytyy lajikohtaisen esittelyn lopusta. Kevät saapui myöhään, kosteikko suli vasta huhtikuun jälkimmäisellä puoliskolla ja syksyllä kosteikko jäätyi kokonaan vasta marraskuun lopulla. Muutonaikaisessa linnustossa on tapahtunut muutoksia, erityisesti kahlaajalinnut ovat edelleen vähentyneet, sillä niille sopivia avoimia ja matalia vesialueita on umpeenkasvun takia entistä vähemmän. Myöskään osmankäämin leviämisen estämiseksi (mutta vesilinnuille mieluisille) kaivetut vesialueet eivät sovellu kahlaaville linnuille. Sitä vastoin vesilinnuissa muutokset eivät ole suuria ja vuosittaiset ja vuodenaikaiset vaihtelut ovat muutenkin suuria. Harvinaisten pesimälintujen mustakurkku-uikun ja heinätavin kanta oli muuttomaton, liejukana sitä vastoin runsastui edelleen ja tukkasotkakanta jopa kolminkertaistui. Laji on runsastunut myös järven puolella ja syynä voi olla naurulokkien tarjoama suoja petoja vastaan. Myös nokikanakanta lähes kaksinkertaistui. Naurulokkikanta nousi kosteikolla yhdestä parista seitsemään. Pesivissä kahlaajissa ei tapahtunut suuria muutoksia. Uutena pesimälajeina tavattiin luhtakana, josta tunnetaan aiemmin vain yksi syyshavainto. Rytikerttunen vakiintui pesimälinnustoon. Toinen umpeenkasvusta hyötynyt laulaja ruokokerttunen runsastui edelleen. Pajusirkkukanta puolestaan pysyi vakaana.

3 Kosteikolla uusina lajeina tavattiin valkoposkihanhi, sitruunavästäräkki, kattohaikara (kaksi havaintoa muuttavista linnuista) paikallisena kuovi ja tarkemmin määrittämätön aro-/niittysuohaukka. Kosteikolta puuttuivat säännöllisemmistä lajeista kurki,lapinsirri, ruisrääkkä ja reunametsien ja -pihojen laji käenpiika ja satakieli. Raportissa esitellään lajit, jotka pesivät, lepäilevät tai ruokailevat kosteikolla. Ohimuuttavia tai metsälajeja koskevat havainnot on pääsääntöisesti jätetty raportin ulkopuolelle. Joitakin erikoisempia lajeja on kuitenkin nostettu esille, vaikka ne eivät ole varsinaisia kosteikkolajeja. Lajinimen yhteydessä on maininta, mikäli laji on vuoden 2010 Suomen uhanalaistarkastelussa uhanalainen (alueellisesti uhanalainen, vaarantunut, erittäin uhanalainen, äärimmäisen uhanalainen tai silmälläpidettävä). Havainnot ovat raportin tekijän ja lukuisten lintuharrastajien. Erityiset kiitokset Kaarinan kaupungin ympäristöpäällikkö Jouni Saariolle sekä lintuharrastaja Jarmo Bomanille. Suosituksia tuleviin hoito- ja selvitystöihin Vuosittaisen linnustonseurannan lisäksi jatkossa olisi tarpeellista kartoittaa systemaattisemmin muuta kosteikon eliölajistoa, myös kasvillisuutta sekä kosteikon pohjaeläimiä. Kosteikkoa tulisi kevyesti syventää ja pintamaata kuoria itäpäässä ja samalla raivata osmankäämikasvustoja. Osmankäämikasvustoja tulisi rajoittaa koko kosteikolla kaivamalla, leikkaamalla, murskaamalla tai rantojen äestämisellä. Myös liiallista pusikoitumista tulee ehkäistä. Kosteikon umpeenkasvu on luonnollinen prosessi ja lintuvesiarvon ylläpito vaatiikin jatkuvaa alueen hoitoa ja raivausta. Syksyllä rakennettiin kosteikon itäpäähän kosteikon kiertävää luontopolkua. Kuva: Jynx Oy.

4 Pesimälinnusto 2013 LAULUJOUTSEN (Cygnus cygnus) saapui kosteikolle kylmän kevään johdosta vasta (Järvelän sulassa jo 6.4.).Pesivä pari ajoi keväällä kosteikolle laskeutumista yrittäviä yksittäisiä joutsenia tai pareja pois reviiriltään. Ensimmäiset poikaset näkyvillä ja seuraavana päivänä kaikki viisi poikasta näkyvillä. Poikue viihtyi paikalla marraskuuhun saakka loppuaikoina epäsäännöllisesti. Laji on pesinyt kosteikolla joka vuosi, mutta vuonna 2010 pesintä epäonnistui ilmeisesti häirinnän takia. Loppusyksystä muutamia havaintoja kosteikolta, jotka saattavat olla muuttaviakin joutsenia. Viimeiset havainnot kosteikolta marraskuulta. HEINÄTAVI (Anas querquedula, vaarantunut). Pari saapui ja 6.5. nähtiin 2/1. Naaras nähtiin vielä 30.6., jonka jälkeen tehtiin 2.7. ja havainto kahdesta nuoresta heinätavi. Vuosittainen pesimälaji. TAVI (Anas crecca). Kylmän kevään takia ensihavainto vasta (14 yksilöä) ja 24.4 taveja oli kertynyt 42 p. Toukokuun alussa enää pieniä määriä, /4 yksilöä. Toukokuun lopulta alkaen sulkasatokertymiä, kuten koirasta ja jo 122 p. Kesäkuun lopulla nähtiin ainakin neljä ei poikuetta. Heinäkuun alun korkein määrä 70 p ja p. Elokuun huippu p, syyskuun huippu p. Lintuja kosteikolla marraskuun loppupuolelle saakka, esim p. Pesimäkanta (5) ollut vakaa koko kosteikon historian ajan. HAAPANA (Anas penelope). Ensimmäinen pari nähtiin ja kolme paria. Ei muuttokertymiä, mutta sulkasatoajan kertymänä koirasta ja /2. Ensimmäinen poikue (5 poikasta), ehkä toinenkin poikue. Syksyn suurin määrä p ja viimeiset marraskuussa, esimerkiksi p. SINISORSA (Anas platyrhynchos). Ensimmäiset muiden vesilintujen tavoin myöhään, vasta p, eikä suuria kertymiä havaittu keväällä, korkein laskettu määrä jo /8 ja /9. Ensimmäinen poikue 25.5., yhteensä nähtiin ainakin neljä eri poikuetta. Heinäkuun huippu p. Syyskuun alun määrä huomattavan korkea, kuin myös loppusyksyn p. Lintuja kosteikolla sen jäätymiseen saakka. LAPASORSA (Anas clypeata). Kevään aloitus p ja kuun lopussa paikalla yhdeksän paria. Toukokuussa /3 ja /4 ja vielä /1. Kesäkuun sulkasatoaikaan /1 + kaksi naarasta poikueineen (16+6). Kolmannessa poikueessa 11 pullusta. Syksyllä säännöllinen ja suurin määrä p. Viimeinen havainto TUKKASOTKA (Aythya fuligula, vaarantunut). Vasta kaksi paria ja /7 sekä /10. Toukokuun lopulla /3. Laji on runsastunut voimakkaasti naurulokkien suojissa niin kosteikolla, kuin viereisellä Littoistenjärvelläkin. Ensimmäinen poikue (9) ja yhteensä poikueita nähtiin kuusi (12, 10, 9,8, 5,4), mutta välillä yhdessä kasassa oli 20 poikasta. TELKKÄ (Bucephala clangula). Ensimmäiset p ja laskettiin viisi paria ja 8.5. kuusi paria. Poikueita nähtiin ainakin neljä. MUSTAKURKKU-UIKUN (Podiceps auritus, vaarantunut). Ensihavainto ja heti 14 lintua kosteikolla. Huhtikuun lopussa koossa 12 paria (ja järven puolella yksi), paria ja 8.5. kosteikolla 14 paria (ja järvellä yksi pari) nähtiin 4 poikuetta ja kuusi poikuetta. Katosi nopeasti heinäkuussa ja viimeinen vanha lintu 4.8. ja viimeinen nuori lintu jo 7.8. NAURULOKKI (Larus ridibundus, silmälläpidettävä). Laji pesi ensi kertaa vuonna 2012 kosteikolla ja suuressa yhdyskunnassa järven puolella saaressa. Kosteikolle asettui ainakin seitsemän paria. Heinäkuun alussa nähtiin yhteensä 8 poikasta ja lisäksi 3 juuri kuoriutunutta. Kosteikolle kertyy seudun naurulokkeja toisinaan hyönteispyyntiin suurina joukkoina, kuten 9.6. illalla 400 lintua. KALALOKKI (Larus canus). Saapui 21.4., jonka jälkeen pesivä pari, joka epäonnistui pesinnässään. Välillä

5 kosteikolla nähtiin toinenkin pari. Ensi pesintä kosteikolla vuonna LUHTAKANA (Rallus aquaticus). Uusi pesimälaji kosteikolle. Aiemmin tunnetaan vain yksi syyshavainto. Nyt Ä ja Ä ja näkyvillä hienosti itäniityn reunalla. Vanha lintu nähtiin vielä LIEJUKANA (Gallinula chloropus, vaarantunut) kevään ensiahavainto ja kuun lopussa paikalla 4 reviiriä mennessä kuusi paria/reviiriä. Ensimmäinen poikue 1.7. (5) ja 6.7. toinen poikue (4) ja 8.7. kolmas poikue. Heinäkuun lopussa nähtiin neljäs poikue, yhteensä esim. 3.8 näkyvillä 5 vanhaa +14 poikasta. Viimeinen vanha lintu. NOKIKANA (Fulica atra) nähtiin 16 p ja p ja toukokuun alussa koossa kaikki 18 pesivää paria laskettiin 59 poikasta. Viimeinen jo PIKKUTYLLI (Charadrius dubius) alkaen havaittiin harvakseltaan yksi lintu ja kaksi paria ja parin soidinlentoa itäniityn päällä. Nuori ja vanha lintu nähtiin elokuun alussa. Tulkittu vielä pesiväksi itse kosteikon puolella(kin). TÖYHTÖHYYPPÄ (Vanellus vanellus). Ensimmäiset p, kaksi paria ja kolme paria kosteikolla Ensimmäinen poikue Viimeinen havainto 7.9. TAIVAANVUOHI (Gallinago gallinago) tehtiin ensihavainto ja 26.4 nähtiin kaksi paria ja 4.5. kolme soidintavaa paria. Syksyn suurimmat määrät vaatimattomia p ja p. Viimeiset p. METSÄVIKLO (Tringa ochropus) Ensimmäiset p, huippu p. Toukokuussa kaksi paria nähtiin emot ja yksi poikanen. Syksyn huippu vaatimaton p ja viimeiset p. RANTASIPI (Actitis hypoleucos, silmälläpidettävä) Saapui 25.4, 4.5. alkaen kaksi paria. Viimeiset p. NIITTYKIRVINEN (Anthus pratensis, silmälläpidettävä). Ensimmäiset p ja pesivänä vain yksi pari. Viimeinen PIKKULEPINKÄINEN (Lanius collurio). Saapui Onnistui pesinnässä itäpäässä. Maastopoikue nähtiin VÄSTÄRÄKKI (Motacilla alba). Ensimmäiset (peräti 20) lintua nähtiin vasta Kosteikon piirissä yhteensä viisi pesivää paria. Syksyllä p ja vielä p. RUOKOKERTTUNEN (Acrocephalus schoeobanus). Ensimmäinen 9.5., Ä, Ä, Ä ja koirasta reviireillään. Syksyn viimeinen RYTIKERTTUNEN (Acrocephalus scirpaceus). Ensimmäinen lavan edustalla Ä, Ä, 20.5 alkaen. 3 Ä. Uusi pesimälaji kosteikolle vasta 2012, jolloin yksi pari enemmän kuin tänä vuonna. PAJUSIRKKU (Emberiza schoeniclus). Ensimmäinen vasta Ainakin kolme reviiriä.

6 Kaarinan Järvelän kosteikon linnustosta Laji Pareja Pesimälajit Silkkiuikku Podiceps cristatus Mustakurkku-uikkuPodiceps auritus Laulujoutsen Cygnus cygnus Kurki Grus grus Tavi Anas crecca Sinisorsa Anas platyrhynchos Lapasorsa Anas clypeata Haapana Anas penelope Heinätavi Anas qurquedula Tukkasotka Aythya fuligula Telkkä Bucephala clangula Liejukana Gallinula chloropus Luhtakana Rallus aquatigus Nokikana Fulica atra Pikkutylli Charadrius dubius Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus Taivaanvuohi Gallinago gallinago Punajalkaviklo Tringa totanus Metsäviklo Tringa ochropus Rantasipi Actitis hypoleuca Kalalokki Larus canus Naurulokki Larus ridibundus Rytikerttunen Acrocephalus scirpaceus Ruokokerttunen Acrocephalus schoeobanus Pajusirkku Emberiza schoeniclus Yhteensä kosteikkolintupareja Kosteikkolajeja Niittykirvinen Anthus pratensis Pikkulepinkäinen Lanius collurio Västäräkki Motacilla alba Kiuru Alauda arvensis Avomaalajien parimäärä Avomaalajeja Yhteensä kosteikko- ja avomaalintupareja Lajeja Vuonna 2006 pellolla ja sen valtaojan varrella pesi tavi, sinisorsa, metsäviklo ja pellolla kolme paria kiuruja, kolme paria niittykirvisiä, kaksi paria västäräkkejä sekä pensaikossa pensaskerttu.

7 Kesällä 2013 kosteikon itäpuolelle nousi Liedon kunnan johdolla lintutorni. Kuva: Jynx Oy.

8 Kosteikolla vierailevat Littoistenjärvellä pesivät lajit KANADANHANHI (Branta canadensis). Ainoa kosteikolla SILKKIUIKKU (Podiceps cristatus). Ainoa havainto tästä järven puolella runsaammin pesivästä lajista: 13.5 pari soitimella. KALATIIRA (Sterna hirundo). Järvellä pesivät kalatiirat lentävät päivittäin Aurajoelle saalistamaan ja satunnaisesti pysähtyvät kosteikollekin joskus turhaan saalistamaan kalattomassa (?) lintukeitaassa. MERIHARAKKA (Haematopus ostralegus) p ja kiertelevä, kiertelevää yksilöä. TERVAPÄÄSKYT (Apus apus). aikainen 4.5. Kesän korkein kertymä vaatimaton p. HAARAPÄÄSKYT (Hirundo rustica). Ensimmäiset ja p. Syksyllä ja p. RÄYSTÄSPÄÄSKY (Delichon urbica). Ensihavainto 4.5. Ei mainittavia määriä. Muuttoaikojen vieraat ja harvinaisuudet PIKKU-UIKKU (Tachybabtus ruficollis). 1 p VALKOPOSKIHANHI (Branta leucopsis). Ensihavainto kosteikolta p HARMAASORSA (Anas strepera) pari ja naaraspukuinen. JOUHISORSA (Anas acuta, vaarantunut). Ainoa havainto keväällä koiras ja syksyllä p sekä p. HÄRKÄLINTU (Podieceps griseigena) Ainoa havainto: p. PUNASOTKA (Ayhya ferina). Ainoa havainto: 29.4 kaksi paria. UIVELO (Mergus albellus). Ainoa havainto p naarasta. HARMAAHAIKARA (Ardea cinerea). Laji on runsastunut ja tullut säännöllisemmäksi myös keväällä. Kevät- ja kesähavainnot: p, kiertelevää ja syksyn ensimmäiset muuttavaa ja p. Elo-marraskuussa säännöllinen, huppuina kuukausittain (8), 3.9. (10) ja 8.11 (17), mikä on kaikkien aikojen korkein määrä Littoisista. ARO-/NIITTYSUOHAUKKA (Circus macrourus/pygargus) naaraspukuinen lintu kosteikon pintaa myöden itään. RUSKOSUOHAUKKA (Circus aeruginosus). Muuttavien lisäksi kaikki paikalliset ja kiertelevät: naaras 6.5 kiertelevä., naaras, koiras ja TUULIHAUKKA (Falco tinnunculus) ja p. Lisäksi muuttavia.

9 AMPUHAUKKA (Falco columbarius) hetken paikallisena kosteikolla. LUHTAHUITTI (Porzana porzana) p. KATTOHAIKARA (Ciconia ciconia) muuttavaa ja kiertelevä. TYLLI (Charadrius hiaticula, silmälläpidettävä). Kaikki havainnot: vanhaa, , kv, p, p, p, p ja p. JÄNKÄKURPPA (Lymnocryptes minimus) p, p, ja p ja 4.10 ja p. SUOSIRRI (Calidris alpina) yksi ja p PIKKUSIRRI (Calidris minuta) kv ja p SUOKUKKO (Philomachus pugnax) /1 ja kesäkuun lopussa naaras useana päivänä. Sitten p, p, p, p, , enimmillään, ja p. PUNAJALKAVIKLO (Tringa totanus, silmälläpidettävä) p, p, p, kaksi sekä 6.8., p. MUSTAVIKLO (Tringa erythropus). Ainoa keväthavainto kiertelevää. Syysmuuttohavainnot p, vanhaa, p, vanhaa, p, p, p, 4.8. nuori ja 7.8 1p.. VALKOVIKLO (Tringa nebularia). Keväthavainnot: p, ja p. Syksyllä: alkane, jonka jälkeen 1-2 lintua satunnaisesti, paitsi p, Elokuun alussa 1-2 lähes päivittäin ja syyskuussa alkupuoliskolla lähes päivittäin 1-2 lintua saakka. LIRO (Tringa glareola, alueellisesti uhanalainen). Kevätmuuton avaus: p, p ja huippuna p. Tämän jälkeen määrät vähenivät nopeasti ja viimeinen p. Syysmuuton alkuna ja kesäkuun huippu p. Heinäkuun huippu p, elokuun p ja viimeiset 7.9. (2). KUOVI (Numenius arquata). Ensihavainto kosteikolla paikallisesta linnusta: p. PIKKULOKKI (Larus minutus). Ensimmäinen p, 5 m, 6.5 (4), 8.5. (3), (2 vanhaa), (2 vanhaa) ja (1 vanha). Ei syyshavaintoja. KELTAVÄSTÄRÄKKI (Motacilla flava, vaarantunut) , k, ä, m,1p SITRUUNAVÄSTÄRÄKKI (Motacilla citreola). Uusi laji kosteikolle tästä harvinaisesta lajista: 2 -kv koiras itäniityllä. LAPINKIRVINEN (Anthus cervinus). Ainoat: m, ä. TÖRMÄPÄÄSKY (Riparia riparia) kiertelevää., p, p ja p, SINIRINTA (Luscinia svecica).ainoa koiras. PENSASKERTULLA (Sylvia communis). yksi pari eka havis 9.5. ISOLEPINKÄINEN (Lanius excubitor) ja p.

10 KOTTARAISIA (Sturnus vulgaris, silmälläpidettävä laji). Pesivänä 1-2 paria. Ei kertymiä. PENSASTASKU (Saxicola rubetra) useana päivänä 1-3p. KIVITASKU (Oenanthe oenanthe, vaarantunut). Ainoa kiertelevä. Metsien lajeja KANAHAUKKA (Accipiter gentilis). Pesi tuttuun tapaan jossain lähialueella ja kosteikolla nähtiin syksyllä nuoria lintuja. VARPUSHAUKKA (Accipiter nisus). Pesi kosteikon itäpuolella Järveläntien varrella samassa paikassa kuin vuonna MERIKOTKA (Haliaetus albicilla). Kiertelevä merikotka Merikotka on nykyisin säännöllinen saalistaja järvellä, etenkin syksyisin, mutta kotkat vierailevat harvoin kalattomalla kosteikolla. Lintuja näkee kuitenkin kosteikolta kun ne lentelevät järven yllä. KALASÄÄKSI (Pandion haliaetus, silmälläpidettävä laji). Ainoa 9.5. kosteikolla saalistava. Lisäksi muuttavia ja kierteleviä lintuja. NUOLIHAUKKA (Falco subbuteo). Saapui 4.5. (2), jonka jälkeen satunnaisesti. Pesi todennäköisesti jossain lähistöllä, vaikka nuoria lintuja ei tänä vuonna nähty kosteikolla. PIKKUSIEPPO (Ficedula albicilla). Varmistamaton havainto laulava lintu Järveläntien parkkipaikalla. PÄHKINÄHAKKI (Nucifraga caryocatactes).elokuun lopulla ja syyskuun alussa muutamia lintuja vaeltavina. PEUKALOINEN (Troglodytes troglodytes) tornille johtavan polun varrella. PUNAVARPUNEN (Carpodacus erythrinus). Koiras laulavana länsipäässä. ISOKÄPYLINTU (Loxia pytyopsittacus). Elo-syyskuussa useita ruokailevia ja kierteleviä parvia kosteikjon reunamännyissä.