Ravintoketjukunnostus lintuvesien hoidossa? Lintu-kala-hankkeen* tuloksia ja johtopäätöksiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ravintoketjukunnostus lintuvesien hoidossa? Lintu-kala-hankkeen* tuloksia ja johtopäätöksiä"

Transkriptio

1 Ravintoketjukunnostus lintuvesien hoidossa? Lintu-kala-hankkeen* tuloksia ja johtopäätöksiä Mustakurkku-uikku / Jukka Haapala Ilkka Sammalkorpi SYKE/VK Markku Mikkola-Roos SYKE/LK * YM 77 Sammalkorpi, Mikkola-Roos, Lammi & Aalto Linnut Vuosikirja 2013:

2 Ongelma Monilla tärkeillä lintuvesillä tapahtunut voimakasta pesivien ja/tai muuttavien vesilintujen, etenkin suojelun kannalta arvokkaiden pohjaeläimiä käyttävien lajien vähenemistä (tukka- ja punasotka, mustakurkku-uikku) Särkikalakannat yleensä voimistuvat rehevöitymisen myötä ilmiö on havaittu myös heikentyneillä lintuvesillä Haaste Pitäisikö biomanipulaatio lisätä lintuvesien hoitokeinoihin? Natura-lintuvesien ja VPD:n ekologisen tilan tavoitteet?

3 Kalaston vaikutus Natura-lintuvesien (23) ja rehevien vesi-muodostumien/ kosteikkojen (20) pesivien vesilintujen määrään ja suojeluarvoon Lajien suojeluarvot järven/kosteikon suojeluarvo Pesivien vesilintujen biomassa, Veden laatu (fosforipitoisuus) Särkikalavaltaiset vs. tasapainoisen kalaston järvet (särkikalojen määrä ja keskipaino, petoahvenen ja hauen osuus) Kalattomat lammet ja kosteikot Toimenpidetarve: mitä ja miten

4 Lajien suojeluarvot ja biomassat Parimäärän ja kannan kehitys lajikohtaiset suojeluarvot SA (SYKE/Mikkola- Roos 2014) Lintuveden SA lajien suojeluarvojen x parimäärän summa Keskipainot (Asanti ym. 2003) Biomassa [kg/ha]: parimäärä x keskipaino x 2 ha Laji Paino, gsuojeluarvo Kuikka ,04 Silkkiuikku 930 1,2 Härkälintu 840 2,18 Mustakurkku-uikku 560 6,75 Joutsen ,0 Kyhmyjoutsen ,64 Kanadanhanhi ,93 Valkoposkihanhi ,83 Nokikana 520 0,68 Liejukana 275 8,0 Haapana 700 0,56 Harmaasorsa 710 2,9 Tavi 300 0,25 Heinäsorsa ,3 Jouhisorsa 737 5,8 Heinätavi 360 6,5 Lapasorsa 603 0,56 Punasotka 870 5,8 Tukkasotka 720 5,8 Telkkä 750 0,29 Isokoskelo ,1 Tukkakoskelo 950 5,8

5 Särkikalavaltaiset vedet Melko reheviä TP 100 µg/l Biomassa X 0.6 kg/ha Sinisorsa, Silkkiuikku, Telkkä Sotkia vain vähän Särkikalavalt. k.a. Lpr Haapajärvi 2006 Karhijärvi 2012 Köyliönjärvi 2010 Kutajärvi 2008 Ekojärvi 2006 Savijärvi 2008 Puurijärvi 2007 Omenajärvi 2001 Sääperi 2005 Rantamo-Seitteli 2011 Tuusulanjärvi 2011 Pitkäjärvi 2008 Lippajärvi 2008 Lapinkylänjärvi 2009 Perälänjärvi 2009 Haapajärvi 2009 Hepari 2009 Lamminjärvi 2009 Karhujärvi 2009 Sääksjärvi 2007 Teutjärvi 2001 Littoistenjärvi ,0 0,5 kg/ha 1,0 1,5 Silkkiuikku Muut kalansyöjät Mustakurkkuuikku Punasotka Tukkasotka Telkkä Liejukana Nokikana Sinisorsa Haapana Muut puolisuk. Joutsen

6 Paremman kalaston vedet Melko reheviä TP 100 µg/l Biomassa X 2.1 kg/ha Sinisorsa, telkkä ja nokikana Silkkiuikun määrä ennallaan, osuus pienempi Tukka- ja punasotkaa esiintyy Vielä hyvä kalasto, tehokalastus, happikato tai kunnostaminen Tasap. kalasto k.a. Siikalahti 2004 Suomijärvi 2012 Kuorsumaanjärvi 2006 Koskeljärvi 2001 Otajärvi 2002 Enäjärvi 2004 Matalajärvi 2008 Ridasjärvi 2001 Kantele 2011 Salon altaat 2012 Ruutinlampi 2008 Lohilampi 2010 Vanjärvi kg/ha Silkkiuikku Muut kalansyöjät Mustakurkkuuikku Punasotka Tukkasotka Telkkä Liejukana Nokikana Sinisorsa Haapana Muut puolisuk. Joutsen

7 Kalattomat vedet Hyvin reheviä, TP µg/l Biomassa X 12 kg/ha Tukkasotka, ja punasotka yleisiä! Liejukanan ja mustakurkkuuikun tärkeä habitaatti Tavallisilla lajeilla huippubiomassoja, ei silkkiuikkua Silkkiuikku Muut kalansyöjät Mustakurkku-uikku Punasotka Tukkasotka Telkkä Liejukana Nokikana Sinisorsa Haapana Muut puolisuk. Joutsen Kalaton k.a. Järvelä 2013 Suomenoja 2008 Likolampi 2007 Hovi kg/ha

8 Waterfowl biomass kg/ha Pinta-ala ja kalasto vs. biomassa Hyvä kalasto lintujen biomassa on 5-10 x korkeampi kuin saman kokoisen särkikalavaltaisen järven Kalattomat kohteet omaa luokkaansa, myös rehevyytensä ansiosta 100,0 10,0 1,0 0,1 Total biomass Fishless Balanced Cyprinid Area of waterbody, ha

9 Site spefific conservation value Pinta-ala ja kalasto vs. suojeluarvo Pienten, 5-10 ha kalattomien vesien suojeluarvo on suurempi kuin ha järvien Reheviä, kalattomia kosteikkoja lisää maatalousvaltaisille valuma-alueille! Keskikokoisilla järvillä kalasto voi aiheuttaa 5-10 x vaihtelua järven suojeluarvoon Isoilla järvillä kuikka, koskelot ja parimäärän kasvu nostavat suojeluarvoa Suomenoja Siikalahti Koskeljärvi Fishless Balanced Cyprinid Unknown Area, ha

10 Johtopäätöksiä Särkikalavaltainen sinileväjärvi on myös huono lintujärvi, biomanipulaatio vähentää sinileviä ja auttaa vesilintuja Vesilintujen biomassa ja suojeluarvo ovat korkeampia tasapainoisen kalaston vähäravinteisilla ja suurilla järvillä (Otajärvi, ) kuin pienillä, rehevillä särkikalavaltaisilla järvillä (Pitkäjärvi, Ekojärvi) Lintuvesien hyvä suojeluarvo ei edellytä huonoa ekologista tilaa, päinvastoin Vesilinnut käyttävät tehokkaasti reheviäkin keinotekoisia pienvesiä (kosteikot, jätevesialtaat, luonnonravintolammikot ), kun niissä ei ole särkikalavaltainen kalasto (vrt. Mikko Alhaisen riistakosteikot)

11 Toimenpidetarvetta Särkikalat: valikoiva ja riittävä tehokalastus, jos pohjaeläinravintoa käyttävät lintulajit ovat vähentyneet, mutta ei kutupyyntiä pesimäaikana ja alueilla, vaan: - syysnuottaus tai loppukesän-syksyn rysäpyynti - talvinuottaus, talviverkot tai pilkki-/ongintakilpailut? - kalojen pääsykielto uusiin kosteikkoihin Iso hauki: potentiaalinen poikastuotantoa rajoittava tekijä matalissa järvissä kun ei ole täydellistä happikatoa tai kun on hyvä talvehtimispaikka: - esim. verkkokalastus syksyllä tai talvella Kalakantojen hoito osa lintuvesien hoitoa? Mahdollista lisätä yhteistyötä: vesienhoito, osakaskunnat, kunnat, yhdistykset, lintuharrastajat, vapaa-ajan kalastajat?

12 Hopearuutanaa Halikonlahden Naturaalueen jätevesialtaassa Hollolan Kutajärven koekalastussaalista Kiitokset: Ympäristöministeriö 77-momentti Esa Lammi, Tapio Aalto, Matti Huttunen, Natura-alueiden hoitosuunnitelmat, kuntien teettämät selvitykset

Kalaston kehittyminen kosteikkoihin

Kalaston kehittyminen kosteikkoihin Kalaston kehittyminen kosteikkoihin Voiko kosteikkojen kalaston hoito lisätä monimuotoisuutta ja auttaa vesiensuojelua? Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus - vesivarayksikkö Tuusulanjärven

Lisätiedot

Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle

Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle Hannu Pöysä Luonnonvarakeskus 1 Vesilintujen pesimäkantojen kehitys 1986-2015 valtakunnallisen seuranta-aineiston mukaan Rintala & Lehikoinen 2015,

Lisätiedot

Linnut. vuosikirja 2013 L UONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Linnut. vuosikirja 2013 L UONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Linnut vuosikirja 213 L UONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Ravintoketjukunnostus lintuvesien hoidossa Ilkka Sammalkorpi, Markku Mikkola-Roos, Esa Lammi & Tapio Aalto Valtioneuvoston v. 1982 vahvistaman lintuvesien

Lisätiedot

Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus

Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus VELHO-hanke & Pro Saaristomeri ohjelma Poistokalastuksen ja ravintoketjukunnostuksen koulutusiltapäivä Salo 31.8.2011 Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus Ilkka Sammalkorpi SYKE/Vesikeskus/Vesienhoitoyksikkö

Lisätiedot

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010 Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä Jukka Kauppinen 2010 Vesilinnuston pitkäaikaisseurantaa ik i Pohjois-Savon järvien linnustokehityksestä on seuranta-aineistoa 1930-luvun puolivälistä alkaen.

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksen mahdollisuudet. Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus / vesienhoito Vyyhti-seminaari Oulu 26.11.

Ravintoketjukunnostuksen mahdollisuudet. Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus / vesienhoito Vyyhti-seminaari Oulu 26.11. Ravintoketjukunnostuksen mahdollisuudet Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus / vesienhoito Vyyhti-seminaari Oulu 26.11.2014 Helsingin Sanomat Elokuu 1997 Pien-Saimaa (kokonaisfosfori

Lisätiedot

Sääksjärven ja Kauvatsanjoen reitin vesien tila. Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus

Sääksjärven ja Kauvatsanjoen reitin vesien tila. Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus Sääksjärven ja Kauvatsanjoen reitin vesien tila Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus 9.5.214 Heli Perttula 9.5.214 Heli Perttula 9.5.214 Heli Perttula 9.5.214 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 197 1972 1974 1976

Lisätiedot

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Osa Vähäjärven länsipään pienestä naurulokkikoloniasta. Samalla kohdalla osmankäämikössä esiintyy myös viitasammakko. Kuva Pekka Rintamäki.

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 55/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA

VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA JOKAISELLA LINTULAJILLA ON OMA EKOLOGINEN LOKERONSA 11 14 15 16 12 1 2 13 17 3 4 5 6 7 8 9 10 1. sinisorsa, 2. töyhtöhyyppä, 3. rantasipi,

Lisätiedot

Kirkkojärven hoitokalastus 2017

Kirkkojärven hoitokalastus 2017 Kirkkojärven kaloista ja kasvillisuudesta 2017 Kangasala 12.12.2017 Kirkkojärven hoitokalastus 2017 Ilkka Sammalkorpi Vanhempi tutkija Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus/Vesienhoito Lahna ja särki,

Lisätiedot

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

Vesilinnut vuonna 2012

Vesilinnut vuonna 2012 Vesilinnut vuonna 2012 Runsaus ja poikastuotto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Luonnontieteellinen keskusmuseo käynnistivät vesilintujen laskennan vuonna 1986. Maastolaskennat on nyt tehty 27

Lisätiedot

Vastaselitys Finnoon keskuksen alueen asemakaavaa koskevassa valitusasiassa

Vastaselitys Finnoon keskuksen alueen asemakaavaa koskevassa valitusasiassa H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: Vastaselitys Finnoon keskuksen alueen asemakaavaa koskevassa valitusasiassa VIITE: Vastaselityspyyntö 28.3.2019 (00445/19/4103). VALITTAJA: Helsingin

Lisätiedot

Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset

Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset Karvianjokiseminaari: miten vesistöt hyvään tilaan? Noormarkku 11.10.2012 Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus/vesivarayksikkö Määritelmiä

Lisätiedot

Linnut. vuosikirja 2013 L UONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Linnut. vuosikirja 2013 L UONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Linnut vuosikirja 2013 L UONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Ravintoketjukunnostus lintuvesien hoidossa Ilkka Sammalkorpi, Markku Mikkola-Roos, Esa Lammi & Tapio Aalto Valtioneuvoston v. 1982 vahvistaman lintuvesien

Lisätiedot

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue 29.10.2014 Teksti: Ari Aalto Kuvat: Markku Saarinen Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue Huom! Puhdistamoalueella liikkuminen on luvanvaraista. Vierailuja koskevista pelisäännöistä

Lisätiedot

Vesilintukannat ennallaan poikastuotto parempi kuin viime vuonna

Vesilintukannat ennallaan poikastuotto parempi kuin viime vuonna 1 Riistantutkimuksen tiedote 174:1-6. Helsinki, 10.8.2001. Vesilintukannat ennallaan poikastuotto parempi kuin viime vuonna Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskannassa

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

Tiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista

Tiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista Tiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista 2016-2017 Kangasalan kunta/kaavoitus Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2017 1. Johdanto Elokuussa

Lisätiedot

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6. Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.2015 Rauma Esityksen sisältö Yleistä vesienhoidosta Hoitokalastuksen

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2005

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2005 1 Riistantutkimuksen tiedote 202:1-7. Helsinki 16.8.2005 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2005 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime

Lisätiedot

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA Sorsalintujen osa 1 tunnistaminen SYYSPUVUSSA Hämärässä metsästäminen vaatii erittäin kokeneen metsästäjän, jotta pystyisi tunnistamaan lajit pelkästään silhuetin perusteella. Mikä laji on kuvassa? Heinäsorsa

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Yleensä toukokuun alkupuolella lahti on vapautunut kokonaan jäästä ja siellä kelluu yhä satoja lintuja.

Yleensä toukokuun alkupuolella lahti on vapautunut kokonaan jäästä ja siellä kelluu yhä satoja lintuja. Esko Rajala: Lintueloa Pennalanlahdella (Kuurtanes-Seuran Joulu 2004) Käsikirjoitus (julkaistu) LINTUELOA PENNALANLAHDELLA Pennalanlahti on Kuortaneenjärven eteläisin osa, missä Lapuanjoki laskee järveen.

Lisätiedot

Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä

Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä Kesäkuun alussa Nuutilanlahden luoteisosassa on avovettä, mutta heinäkuussa vesialueet ovat

Lisätiedot

VELHO-hanke: Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu, Luonnonhoito-osio Halikonlahdella

VELHO-hanke: Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu, Luonnonhoito-osio Halikonlahdella VELHO-hanke: Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu, Luonnonhoito-osio Halikonlahdella Poistokalastuksen ja ravintoketjukunnostuksen koulutus 31.8.2011 Tapio Aalto Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2004

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2004 1 Riistantutkimuksen tiedote 195:1-7. Helsinki 10.8.2004 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2004 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta laski viime

Lisätiedot

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi Vesilintulaskenta Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi 1 1.* Tausta ja tavoitteet Sisävesien pesimälinnuston seuranta Kaksi menetelmää: 1)Pistelaskenta kannanmuutosten

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus. Rauman Saarnijärven lintujen syyslevähtäjälaskennat AHLMAN GROUP OY

Varsinais-Suomen ELY-keskus. Rauman Saarnijärven lintujen syyslevähtäjälaskennat AHLMAN GROUP OY Varsinais-Suomen ELY-keskus Rauman Saarnijärven lintujen syyslevähtäjälaskennat 2013 AHLMAN GROUP OY RaporttejA 111/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä

Lisätiedot

Kalasto, hoitokalastus ja järvikunnostuksien vaikuttavuus

Kalasto, hoitokalastus ja järvikunnostuksien vaikuttavuus Järvikunnostuksien vaikuttavuus Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Vesistökunnostusverkosto EMKR Ympäristöohjelma Helsinki 29.11.218 Kalasto, hoitokalastus ja järvikunnostuksien vaikuttavuus

Lisätiedot

Toimenpiteiden suunnittelun tilanne. Vääriskoski, Savola, Mäntykoski

Toimenpiteiden suunnittelun tilanne. Vääriskoski, Savola, Mäntykoski Toimenpiteiden suunnittelun tilanne Vääriskoski, Savola, Mäntykoski Valtion tukimahdollisuudet Valtion rahoituksen painopiste on muuttunut suunnitelmien laadinnasta ja osallistumisesta avustuksien myöntämiseen.

Lisätiedot

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 seurantojen tärkeimmät tulokset Hirvikannan koko ja vasatuotto 2010 Metsäpeurat 2011 Suurpetojen lukumäärä

Lisätiedot

Lintujen uhanalaisuus. Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen

Lintujen uhanalaisuus. Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen Lintujen uhanalaisuus Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo aleksi.lehikoinen@helsinki.fi @AksuLehikoinen Seuranta-aineisto mm. Maalinnusto 1975- Sisävesien linnusto 1986- Saaristolinnusto

Lisätiedot

Linnut. vuosikirja 2016

Linnut. vuosikirja 2016 Linnut vuosikirja 216 Miksi suojelu ei auta lintuvesillä? Ilkka Sammalkorpi, Markku Mikkola-Roos, Hannu Pöysä & Martti Rask Vesi- ja kosteikkolintujen suojelemiseen on Suomessa panostettu merkittävästi.

Lisätiedot

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta 1997-2014 Jaana Hietala ja Mauri Pekkarinen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä www.tuusulanjarvi.org Pinta-ala 6,0 km2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset

LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset RIISTASELVITYS OSANA JOKISUON TURVETUOTANTOALUEEN YVA-MENETTELYÄ Vapo Oy:n tarkoituksena on aloittaa turvetuotanto Kiuruveden Jokisuolla. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Miten mallit ja seuranta auttavat kunnostuksien suunnittelua ja toteutusta?

Miten mallit ja seuranta auttavat kunnostuksien suunnittelua ja toteutusta? Vesistökunnostusverkosto Vuosiseminaari Oulu 12.6.2018 Miten mallit ja seuranta auttavat kunnostuksien suunnittelua ja toteutusta? Saija Koljonen & Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus

Lisätiedot

Hauki-hankkeen toimet 2017 Ari Westermark Kangasala

Hauki-hankkeen toimet 2017 Ari Westermark Kangasala 12.12.2017 Hauki-hankkeen toimet 2017 Ari Westermark Kangasala 12.12.2017 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kunnostustoimien taustaa Kirkkojärvi pahasti rehevöitynyt (järveen johdettu aikanaan

Lisätiedot

Käytännön vinkkejä järvikunnostuksen seurantaan

Käytännön vinkkejä järvikunnostuksen seurantaan Vesistökunnostusverkosto Vuosiseminaari Mikkeli 3.6.2019 Käytännön vinkkejä järvikunnostuksen seurantaan Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus Vesistökunnostusverkosto Vuosiseminaari

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

FRESHABIT LIFE IP LINNUSTON LEPÄILIJÄLASKENNAT: ANSIONJÄRVI JA HATTELMALANJÄRVI (KANTA-HÄME) SEKÄ SAARIOISJÄRVI JA TYKÖLÄNJÄRVI (PIRKANMAA)

FRESHABIT LIFE IP LINNUSTON LEPÄILIJÄLASKENNAT: ANSIONJÄRVI JA HATTELMALANJÄRVI (KANTA-HÄME) SEKÄ SAARIOISJÄRVI JA TYKÖLÄNJÄRVI (PIRKANMAA) Vastaanottaja Vanajavesikeskus Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 7.6.2016 Viite 1510026214 FRESHABIT LIFE IP LINNUSTON LEPÄILIJÄLASKENNAT: ANSIONJÄRVI JA HATTELMALANJÄRVI (KANTA-HÄME) SEKÄ SAARIOISJÄRVI

Lisätiedot

Linnut. vuosikirja 2015

Linnut. vuosikirja 2015 Linnut vuosikirja 2015 Kosteikkolinnuston muutokset ja pesimäkantojen jakautuminen eri järvityypeille Hämeenkyrössä Jorma Pessa & Jukka Pessa Rehevien järvien ja lampien merkitys kosteikkolintujen pesimäympäristönä

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016

Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jomiset Oy Miska Etholén 2016 Sisällysluettelo Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016...1...2 Johdanto...3 Yleistä...3 Koekalastus...3 Saalis...3 Kalojen

Lisätiedot

Pyhäjärven linnusto 2010. Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Rauno Yrjölä, Oskari Kekkonen, Antti Tanskanen, Peter Uppstu

Pyhäjärven linnusto 2010. Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Rauno Yrjölä, Oskari Kekkonen, Antti Tanskanen, Peter Uppstu Pyhäjärven linnusto 2010 Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto Rauno Yrjölä, Oskari Kekkonen, Antti Tanskanen, Peter Uppstu Pyhäjärven linnustoselvitys 2010 Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto Rauno

Lisätiedot

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ? Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon 1996-218? Jukka Ruuhijärvi (Luke), Tommi Malinen (HY) ja Martti Rask (HY)

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014

Lisätiedot

K O R K E I M M A L L E H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA:

K O R K E I M M A L L E H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: K O R K E I M M A L L E H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: Muutoksenhaku Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä 11.09.2019 (19/0569/5) sekä Espoon kaupunginvaltuuston päätöksestä 10.12.2018 :n

Lisätiedot

Miksi sinileväkukinnat vähenevät toisella järvellä mutta toisella eivät?

Miksi sinileväkukinnat vähenevät toisella järvellä mutta toisella eivät? Miksi sinileväkukinnat vähenevät toisella järvellä mutta toisella eivät? Ilkka Sammalkorpi & Marko Järvinen Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus Vesistökunnostusverkoston talviseminaari Lahti 26.1.2017

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN HAUHON ILMOILANSELÄN LINNUSTOSELVITYS 2018

HÄMEENLINNAN HAUHON ILMOILANSELÄN LINNUSTOSELVITYS 2018 HÄMEENLINNAN HAUHON ILMOILANSELÄN LINNUSTOSELVITYS 2018 Ilmoilanselän linnustoselvitys 31.8.2018 Tekijät: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. Ari Lehtinen Kansikuva: Isokoskelo (Juha Mälkönen)

Lisätiedot

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry Annankatu 29 A 16

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry Annankatu 29 A 16 H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: Muutoksenhaku Espoon kaupunginvaltuuston päätöksestä 10.12.2018 :n 185 kohdalla (Finnoon keskus, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen,

Lisätiedot

Hiidenveden kunnostus ja hoitokalastus

Hiidenveden kunnostus ja hoitokalastus Hiidenveden kunnostus ja hoitokalastus Voiko Hiidenvettä kunnostaa hoitokalastamalla? Millainen hoitokalastus sopisi Hiidenvedelle? SYKE 28.6.2018 TARKKA kaukokartoitustuotteet Avoin tieto Ilkka Sammalkorpi

Lisätiedot

Köyliönjärven linnusto 2010. Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Rauno Yrjölä, Oskari Kekkonen, Antti Tanskanen, Peter Uppstu

Köyliönjärven linnusto 2010. Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Rauno Yrjölä, Oskari Kekkonen, Antti Tanskanen, Peter Uppstu Köyliönjärven linnusto 2010 Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto Rauno Yrjölä, Oskari Kekkonen, Antti Tanskanen, Peter Uppstu Köyliönjärven linnustoselvitys 2010 Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet kunnassa/kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Sihteeri Rahastonhoitaja

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

Suomenojan lintualue Säilytettävän alueen rajaaminen linnuston perusteella

Suomenojan lintualue Säilytettävän alueen rajaaminen linnuston perusteella Suomenojan lintualue Säilytettävän alueen rajaaminen linnuston perusteella Esa Lammi & Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Uusimman uhanalaisarvion mukainen päivitys, 10.6.2011 Suomenojan lintualue

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan lintuvedet linnuston tila ja kunnostustarve lintuvesiensuojeluohjelman kohteilla. Harri Kontkanen

Pohjois-Karjalan lintuvedet linnuston tila ja kunnostustarve lintuvesiensuojeluohjelman kohteilla. Harri Kontkanen Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 4 2009 Pohjois-Karjalan lintuvedet linnuston tila ja kunnostustarve lintuvesiensuojeluohjelman kohteilla Harri Kontkanen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus

Lisätiedot

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013 Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. - MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 6.. Johdanto Päijät-Hämeen maakuntaliitto tilasi Päijät-Hämeen lintutieteelliseltä

Lisätiedot

Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä. Esko Gustafsson, Kim Kuntze

Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä. Esko Gustafsson, Kim Kuntze Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä Esko Gustafsson, Kim Kuntze 1. Kaksi artikkelia TLY:n juhlavuonna 2. 1. Kannanarviot Noin 75 tarpeeksi yleistä lajia: vakiolinjat Tarpeeksi

Lisätiedot

Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti

Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 13.10.2013 1. JOHDANTO Lintuharrastusjärjestöjen valtakunnallinen kattojärjestö

Lisätiedot

Poimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v. 2014 pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista

Poimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v. 2014 pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista 1 Poimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v. 2014 pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista Hannu Sarvanne Tein kuluneena keväänä ja kesänä pesimälinnuston seurantalaskentoja Vanhankaupunginlahdella

Lisätiedot

SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 290/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi ja ympäristö ry 0 SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN

Lisätiedot

Valitus koskien Vihdin Vanjärven luonnonsuojelualueen (aluetunnus: YSA202115) perustamispäätöstä, Drno UUS-2005-L-707-251

Valitus koskien Vihdin Vanjärven luonnonsuojelualueen (aluetunnus: YSA202115) perustamispäätöstä, Drno UUS-2005-L-707-251 H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: Valitus koskien Vihdin Vanjärven luonnonsuojelualueen (aluetunnus: YSA202115) perustamispäätöstä, Drno UUS-2005-L-707-251 VALITTAJA: Helsingin

Lisätiedot

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset Kuva: Sirpa Ala-Rämi Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset Kati Martinmäki ja Ilkka Sammalkorpi, Suomen ympäristökeskus Karvianjoki-seminaari 11.10.2012 KarTuTa 11.10.2012 Turo

Lisätiedot

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITTO BIRDLIFE SUOMI. Taantuvien vesilintujen tunnistusopas

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITTO BIRDLIFE SUOMI. Taantuvien vesilintujen tunnistusopas SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITTO BIRDLIFE SUOMI Taantuvien vesilintujen tunnistusopas SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITTO BIRDLIFE SUOMI Tervehdykset SINULLA ON KÄSISSÄSI TAANTUVIEN VESILINTUJEN TUNNIS- TUSOPAS, joka on tehty

Lisätiedot

KHLY - KEKKILÄ- METSÄSTÄJÄLIITTO

KHLY - KEKKILÄ- METSÄSTÄJÄLIITTO KHLY - KEKKILÄ- METSÄSTÄJÄLIITTO Yhteistyötä Riihimäen Sammalistonsuolla 14.11.2015, Hotelli Cumulus, Tampere 4.12.2015 Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry 2 HANKKEEN ALKU 1. Kekkilä kutsui marraskuussa

Lisätiedot

Linnut. vuosikirja 2012 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Linnut. vuosikirja 2012 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Linnut vuosikirja 212 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO 94 LINNUT-VUOSIKIRJA 212 LINNUSTONSEURANTA Suomen sisävesien vesilintujen kannanvaihtelut 1986 212 Aleksi Lehikoinen, Hannu Pöysä, Jukka Rintala &

Lisätiedot

Turun Ruissalon öljyvahinkoalueen Iinnoston seurantalaskennat vuonna 2002 ja 2003

Turun Ruissalon öljyvahinkoalueen Iinnoston seurantalaskennat vuonna 2002 ja 2003 Turun Ruissalon öljyvahinkoalueen Iinnoston seurantalaskennat j 1 Tur~~ kaupunki YMPARISTONSUOJELUTOIMISTO 2003 Tur~!l kaupunki YMPARISTONSUOJELUTOIMISTO 2003 Turun Ruissalon öljyvahinkoalueen linnuston

Lisätiedot

Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A, No 83

Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A, No 83 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A, No 83 Otajärven vesi- ja rantalinnuston kehitys ja nykytila Tapio Aalto METSÄHALLITUS Luonnonsuojelu Tapio Aalto Juoksijankatu 8 F 52 20360 Turku tapio.aalto@utu.fi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (6) Ympäristölautakunta Ypst/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (6) Ympäristölautakunta Ypst/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (6) 298 Vuosaaren satamahankkeen linnustonseuranta 2011 sekä vuosien 2001-2011 yhteenveto HEL 2011-000934 T 11 00 01 Päätös päätti merkitä tiedoksi raportin Vuosaaren

Lisätiedot

Linnut. vuosikirja 2011 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Linnut. vuosikirja 2011 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Linnut vuosikirja 2011 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Suotuisan suojelutason saavuttamiseen tarvitaan vuosittain rahaa vähintään nel- jä kertaa enemmän kuin hallinto nykyään käyttää linnustonsuojelualueiden

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen Hakijan nimi (jos yksityishenkilö, oltava sama kuin yhteyshenkilö) Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 600, 601, 610 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro

Lisätiedot

Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?

Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan? Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan? Lapin kalatalouspäivät Luosto 17.11.2017 Osuuskunta Virtatiimi Eero Hiltunen OSUUSKUNTA Osuuskunta Virtatiimi Vesistökunnostussuunnittelua, neuvontaa ja kalatalousalan

Lisätiedot

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 600, 601, 610 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti

Lisätiedot

TUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

TUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA TUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 275/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA

Lisätiedot

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? MAAILMAN SUURIN HOITOKALASTUSHANKE JA MUITA KALAJUTTUJA Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti KALASTUKSEN VAIKUTUS VEDENLAATUUN Perinteistä talvinuottausta

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset. Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina

Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset. Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina Aleksi Lehikoinen Luomus, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Linnustonseuranta http://www.luomus.fi/seurannat/

Lisätiedot

Linnut. vuosikirja 2018

Linnut. vuosikirja 2018 Linnut vuosikirja 2018 Sisävesien vesilintujen kannanvaihtelut 1986 2018 Toni Laaksonen, Aleksi Lehikoinen, Hannu Pöysä, Päivi Sirkiä & Katja Ikonen Sisävesien ja merenlahtien pesiviä vesilintuja on laskettu

Lisätiedot

Esko Rajala: Arvokkaita lintuvesiä (Kirjassa: Kuortaneenjärvi Lapuanjoen helmi - Länsi-Suomen ympäristökeskus 2006)

Esko Rajala: Arvokkaita lintuvesiä (Kirjassa: Kuortaneenjärvi Lapuanjoen helmi - Länsi-Suomen ympäristökeskus 2006) Esko Rajala: Arvokkaita lintuvesiä (Kirjassa: Kuortaneenjärvi Lapuanjoen helmi - Länsi-Suomen ympäristökeskus 2006) KUORTANEENJÄRVEN JA LÄHIVESISTÖJEN LINNUSTOSTA Linnut ovat vesistön ellei näkyvin niin

Lisätiedot

Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017

Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017 Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevat Suuren ja Pienen Raudanveden kesällä

Lisätiedot

Suomenojan lintualue Säilytettävän alueen rajaaminen linnuston perusteella

Suomenojan lintualue Säilytettävän alueen rajaaminen linnuston perusteella Suomenojan lintualue Säilytettävän alueen rajaaminen linnuston perusteella Esa Lammi & Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 12.5.2010 Suomenojan lintualue Säilytettävän alueen rajaaminen linnuston

Lisätiedot

Lapinlahden Savonjärvi

Lapinlahden Savonjärvi Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011

Lisätiedot

Vuoden lintu hankkeita vuodesta 2000

Vuoden lintu hankkeita vuodesta 2000 Vuoden lintu hankkeita vuodesta 2000 Kuva: Micha Fager Tero Toivanen, lintulaskijatapaaminen 10.2.2019 BirdLifen vuoden linnut 2000-2018 2000: Käenpiika 2001: Peltosirkku 2002: Pikkulepinkäinen 2003: Selkälokki

Lisätiedot

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014 Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina 1997-214 Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 214 Taustaa Enäjärvi mukana HOKA-hankkeessa 1998-21 VPD-seurannat 28,211 ja 214 MaaMet-hankkeen seuranta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISESTI TÄRKEÄT LINTUALUEET

KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISESTI TÄRKEÄT LINTUALUEET KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISESTI TÄRKEÄT LINTUALUEET KESKI-SUOMEN LINTUTIETEELLINEN YHDISTYS 2013 Keski-Suomen maakunnallisesti tärkeät lintualueet Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. Marraskuu 2013

Lisätiedot

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat. v

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat. v Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013 Timo Metsänen Johdanto Artjärven kirkonkylän tärkeä lintualue on järvien, rantaniittyjen, kosteikkojen ja tulvapeltojen muodostama kokonaisuus

Lisätiedot

Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018

Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevan Rappusen kesällä 2017. Verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Vesilintulaskennat, tilannekatsaus. Orivesi, laskijatapaaminen Juha Honkala

Vesilintulaskennat, tilannekatsaus. Orivesi, laskijatapaaminen Juha Honkala Vesilintulaskennat, tilannekatsaus Orivesi, laskijatapaaminen 14.-15.2.2015 Juha Honkala Vesilintulaskenta Vesilintulaskenta tehdään toukokuussa rannoilla olevista vakiopisteistä, joista on hyvä näkyvyys,

Lisätiedot

Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella

Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella 2012-2013 Turun yliopisto, Brahea-keskus Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Asko Ijäs, Kimmo Nuotio, Juha Sjöholm 26.3.2014 1. Johdanto

Lisätiedot

Suomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus

Suomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus Alueen nimi: Vanhankaupunginlahden lintuvesi Alueen koodi: FI0100062 Pinta ala (ha): 316 Kunta: Helsinki Hallinnoll.alue: Merialue (ei sis. Nuts alueisiin) 90 Aluetyyppi: SCI ja SPA Uusimaa (suuralue)

Lisätiedot

Viite: Lausuntopyyntö , diaarinumero VARELY/5177/2015

Viite: Lausuntopyyntö , diaarinumero VARELY/5177/2015 Suomen luonnonsuojeluliiton LAUSUNTO Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Kuninkaankatu 39 7.3.2016 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry. c/o Arja Pihlaja Ailinkuja

Lisätiedot