Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Erityisasiantuntija, kasvintuotanto ja ympäristö ProAgria Oulu
Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Tarvitsemme oikeisiin asioihin paneutuvaa perusteellista tutkimusta, jota voimme välittää viljelijöille Tutkimuksen pitäisi paremmin kyetä siirtämään tutkimustietoa käytäntöön sovellettevaksi(esim. varastoravinteet) Toivoisimme tutkijoiden ns. myyvän meille tutkimuksiaan. Tällä hetkellä monet tutkimukset jäävät raporteiksi, joita vain harvat näkevät
Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Ympäristön suojelu on tietenkin erittäin tärkeä asia meille kaikille mutta toivoisin tutkijoilta kokonaisnäkemystä ja rohkeutta ottaa kantaa maaseudun ja maataloutemme puolesta.
Nurmen typpilannoituskokeet (Maarit Hyrkäs)
FOSFORIA EI FOSFORIA
Kiinnostavia tutkimuksen aiheita Siikajoen Ruukin tutkimuskenttä Pinta-ala n. 20 hehtaaria Tutkitaan turvemaiden ilmasto- ja vesistöpäästöjä Valumavesistä voidaan analysoida mm. ravinteet, happamuus, rauta-, alumiini- ja rikkipitoisuudet Erilaisten viljelymenetelmien vaikutus päästöihin
Kiinnostavia tutkimuksen aiheita Mitä uutta teknologiaa ja menetelmiä maailmalta olisi helposti sovellettavissa Suomessa(esim. maaperäskanneri ym.) Ilmaston muutoksen vaikutukset meillä viljeltäviin kasveihin, muutoksen antamat mahdollisuudet ja muutoksen ennakoiminen Karjanlannan ravinteiden ja levitysaikojen tutkiminen(vrt. Pohjois-Ruotsin tulokset)
Kiinnostavia tutkimuksen aiheita Biotiitin käyttö maanparannusaineena ja sen ravinteiden vapautumisen nopeus Maan tiivistymisen välttäminen ja vahinkojen korjaaminen(suurimpia ongelmia tällä hetkellä) Uusien tuotantokasvien löytäminen suomalaiseen maatalouteen Vaikuttavatko rakeiset lannoitteet maaperään ja pieneliöstöön erilailla kuin nestemäiset Varastoravinteiden tutkiminen ja tulosten saaminen käytännön viljelyn suunnitteluun
Mitä me emme tarvitse tutkimukselta? Onko nykyisessä tutkimuksessa näpertelyä, puuhastelua ja resussien tuhlaamista? (Esim. 20 hankehakemusta joista 7 saa rahoitusta siten, että niistä leikataan osa pois) Pitäisikö tutkijoilla olla huomattavasti enemmän ns. omaa rahaa? Tutkimusten kesto usein 2-3 vuotta. Mitä tuossa ajassa ehditään ja onnistutaan tutkimaan kun maatalous toimii täysin luonnon armoilla?
Miten tutkimustoimintaa tulisi kehittää? Onnistuuko hyvien uusien asioiden tutkiminen? Tiedetäänkö aluksi mitä pitää tutkia? Tarvittaessa uusille asioille useamman kerran rahoitusta Monissa tilanteissa pitempiaikaisia tutkimuksia, 2-6 v(viljelykiertojen tutkiminen, sääolojen vaikutukset) Hajautettua tutkimusta(starttifosfori ym. fosforikokeet)
Miten löydetään oikeat tutkimusaiheet? Olisiko tarvetta entisaikojen sidosryhmien yhteiselle neuvottelukunnalle joka pohtii tutkimustarpeet vuosittain?
Kiitoksia ja rentoja hiihtokelejä
Lisää tutkimusaiheita Miten ympäristöä suojeltaisi tuottavuutta lisäämällä. Hyvän sadon mukanahan poistuu runsaasti ravinteita. Nykyinen lannoituksen rajoittamiseen perustuva ympäristön suojelu ei ole oikein kestävää koska väestön kasvaessa tulee ruuasta pulaa Ravinteiden kierrätyksen tehostaminen ja varsinkin yhdyskuntalietteen säilyttäminen kasveille käyttökelpoisena(rautasulffaatin ym. käytön lopettaminen) Typen(mm. karjanlannan) muuttuminen hitaasti kasveille käyttökelpoiseksi viileässä ilmastossa, voisiko asiaan jotenkin vaikuttaa
Lisää tutkimusaiheita Miten viljelijät saadaan muuttamaan toimintatapoja eli miten neuvonnan vaikuttavuutta voitaisi parantaa Pienoishelikopterien käyttö esim. viljakasvustojen tiheyden ja kunnon arvioimiseen Vaarallisten kasvintuhoojien(mm. ankeroinen ja perunasyöpä) torjuntakeinot perunalla pitäisi tutkia Lehtilannoitteiden käyttö ja miten ne toimivat eri ravinnetäydennyksissä Viljelykierron vaikutukset perunan ym. kasvien laatuun ja viljelyn kannattavuuteen Tutkimusta eri toimenpiteiden ympäristövaikutuksista ja mikä on niiden painoarvo(vrt. toimenpiteillä voi olla erilaisia vaikutuksia vesistöön, ilmaston muutokseen ja luonnon monimuotoisuuteen)
Lisää tutkimusaiheita Tarkempaa (syvempää tietoa ja ymmärrystä kasvien ravinteiden otosta, mitkä tekijät maassa vaikuttavat ravinteiden ottoon, miten eri ravinteet kilpailevat keskenään, syrjäyttävät toisiaan jne.) Syvempää tietoa: orgaanisten ravinnelähteiden(orgaaniset lannoitevalmisteet, viherlannoitus, palkokasvit) ravinteiden vapautuminen ja siihen vaikuttavat tekijät ja toisaalta lahoavien kasvitähteiden ravinteiden vapautuminen(esim. suojavyöhykkeet) Täsmälannoitus: lannoitetaanko hyvin vai huonosti kasvavia kohtia?