Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö



Samankaltaiset tiedostot
Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

Mielenterveyden häiriöt

ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN. Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Suomalaisten mielenterveys

ITSEMURHARISKIN ARVIOINTI. Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

IV Hyvä Elämä Foorumi

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

MITÄ POJILLE KUULUU? eli missä mennään?

Itsetuhoisuuden arviointi ja itsetuhoisen nuoren kohtaaminen päivystystilanteessa

Ikäihmisten itsemurhat. Seinäjoki FT Britta Sohlman THL / ikäihmisten palvelut

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten?

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA

Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY

Lasten ja nuorten mielenterveystyön haasteet. Heikki Ellilä,, ESH, TtM, FT, Yliopettaja, Turun AMK Terveysala, Salo


Lapsen puheeksi ottaminen

Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Itsemurhaa yrittäneen potilaan elinsiirtokelpoisuuden arviointi. Antero Leppävuori XV Suomen Transplantaatiopäivät

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura Helsinki

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Näkymätön näkyväksi Itsetuhoaikeet - kuinka tunnistaa, kohdata ja auttaa?

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS.

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Lapset, nuoret, vanhemmuus nyky- Suomessa

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Mitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon?

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

Lasta suojaavat tekijät

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna Anne Ollonen

YKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Näkymätön näkyväksi. Alkoholi ja itsemurhat Luento

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Traumat ja traumatisoituminen

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Henkinen väkivalta ja kiusaaminen. Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

Miten tukea nuorta alkavalla uralla?

Transkriptio:

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2. AIDS) THL: Suomessa vuosina 2010 2012 15-24- vuotiaiden itsemurhakuolleisuus Pojat 27,8/100 000 (20-24-vuotiaat!) Tytöt 9,2/100 000

Yleisyydestä Itsemurhayrityksiä noin 10%:lla nuorista Itsemurha-ajatuksia noin 20-30%:lla Itsemurha-ajatukset ovat tytöillä yleisempiä, mutta itsemurhayritykset pojilla

Mitä itsetuhoisuus on? Lievä vakava Suora - epäsuora

Viiltely 2-14% nuorista on viillellyt Psykiatrisista potilaista 60% Masennus, päihderiippuvuudet, psykoosi, aikuisilla myös epävakaa persoonallisuushäiriö Joillakin vain kokeilua Lähes kaikki viiltelevät yksin Suurin osa on kertonut jollekin läheiselle viiltelystä

Viiltely Taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä, tunteiden hallinnan vaikeuksia ja keinottomuutta Yksinäisyys, huono itsetunto Riidat vanhempien kanssa

Viiltely Keino yrittää hallita ahdistusta, vaikeita tunnetiloja Itsensä rankaiseminen veri puhdistaa, vie pahan pois Kipu tuo hetkellisen helpotuksen ahdistukseen ja sitten tulee huonompi olo, kierre Pahan olon näkyväksi tekeminen muille

Itsetuhoinen käyttäytyminen Tapaturma-alttius Riskin otto Päihteiden käyttö Karkailu, rötöstely

Itsemurhaa ennustavia tekijöitä Kolmasosalla on ollut aikaisempi itsemurhayritys Yli 90%:lla on jokin mielenterveyden häiriö, yli 50%:lla masennus Käytöshäiriöt Päihteiden ongelmakäyttö, päihdehäiriöt Noin 40% itsemurhista tehdään päihtyneenä Muu itsensä vahingoittaminen

Itsemurhaa ennustavia tekijöitä Rikkonainen perhetausta Vanhempien mielenterveyden ongelmat Vanhempien päihteiden käyttö Vanhemman itsetuhoinen käyttäytyminen Ystävän itsemurha Riskitekijöiden kasautuminen

Itsemurhaa ajankohtaisesti ennustavia tekijöitä Riidat vanhempien kanssa Epäonnistumiset Pettymykset ihmissuhteissa, ero, torjutuksi tuleminen Kouluongelmat Seksuaali- tai sukupuoli-identiteetin hämmennys ja syrjityksi, hylätyksi tuleminen

Vaaran merkkejä Toivottomuus, näköalattomuus Syyllisyyden tunteet, huono itsetunto Vain vähän syitä jatkaa elämistä Ei mitään, mikä estäisi tappamasta itseään (kipu, läheisten suru)

Vaaran merkkejä Itsemurhatapa mietittynä ja jopa välineet varattuna, ajankohta mietittynä Itsemurha-aikeiden ilmaiseminen jollekin (yli puolet kertonut jollekin, yleensä kaverille) Valmisteluiden tekeminen Itsemurhaviestit Aikuisista noin puolet viimeisen kuukauden aikana ennen itsemurhaa on hakenut lääkärin apua

Varmista, että nuorella konkreettinen ensiapusuunnitelma varalle, jos itsemurhaajatukset voimistuvat: Kenelle voi soittaa heti ja pyytää apua, vaikka yöllä Etsittävä puhelinnumerot valmiiksi Ei saa olla yksin Mahdollisimman pikaisesti yhteydenotto hoitavaan tahoon, mieluiten valmiiksi varattu aika

Itsemurhayrityksen jälkeen Päivystyksellinen psykiatrinen arvio, viimeistään seuraavana päivänä -> väliaika turvattava! Huolehdittava tiiviistä, nopeasta avohoitokontaktista päivystyksellisen arvion jälkeen Perhetilanne kartoitettava Tarvitaanko lastensuojelun tukitoimia?

Itsemurhayrityksen jälkeen Psykiatrista sairaalahoitoa harkittava: Itsemurha-ajatuksia edelleen Jos itsemurhayritys on ollut vakava Vanhemmat eivät pysty turvaamaan nuorta Jos nuorella vaikea masennus, psykoottisuutta, kaksisuuntainen mielialahäiriö, vakavaa aggressiivisuutta, vaikea päihdeongelma

Hoitokeinot Masennuksen tehokas hoitaminen: lääkitys, psykososiaalinen tuki, terapia, perhetyöskentely Muiden psykiatristen häiriöiden hoito Päihteiden käyttöön puuttuminen Yksilöllisten taustatekijöiden selvittäminen ja tukikeinot Suojaavat tekijät

Itsemurhien ehkäisy Perheiden riittävä arjen tuki jo pikkulapsivaiheessa, vanhemmuustaidot Neuvolat, kouluterveydenhuolto -> resurssit kohdilleen ennaltaehkäisevään työhön Yhteisöllisyyden lisääminen Positiivinen, itsetuntoa kohottava toiminta: harrastuspiirit, kerhot, kolmannen sektorin toimijat

Itsemurhien ehkäisy Elämänhallintataitojen opettelu Itsetunnon kohottaminen Stressinhallintakeinot Tietoa terveydestä ja mielenterveydestä Ongelmanratkaisutaidot Erilaisuuden hyväksyminen Kiusaamiseen puuttuminen

Itsemurhien ehkäisy Tunnistaa riskiryhmiin kuuluvia nuoria (mielenterveysongelmat, fyysiset krooniset sairaudet, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, päihdeongelmat, perheen vaikeudet) muutkin mokaa Jokaisella tulisi olla ainakin yksi aikuinen, turvallinen ja luotettava henkilö Pääsy psykiatriseen hoitoon turvattava, hoidon jatkuvuus

Itsemurhien ehkäisy Auttavat puhelimet Matalan kynnyksen neuvonta- ja hoitotahot Lastensuojelun tukitoimet 18-vuotiaiden poikien kohdalla erityishuomio!

Avaimia itsemurhien ehkäisyyn esite THL